Steiner-koulun opettajistosta

Guru on lähinnä ivaava termi - sillä on hyvä hakea vähän etäisyyttä aiheeseen, joka voi tuntua ikävältä.. sen kelaaminen, missä määrin itse ei ole 'sitä mitä guru on'.


Mutta en tarkoittanut guruja, vaan opettajia.

Opettaja on se ohjaaja, jota guruksi jossain toisessa kulttuurissa voidaan opastavaa henkilöä nimittää.

Oppipoika ja mestari taitaa olla meille tutummat termit lähihistoriasta.


Kyse on siitä, missä määrin hommasta on hyötyä, jos tuo opettaja, opastava taho, ei itse tiedä mistä on kyse. Tätä ilmiötä näkyy, vertauskuvaa etsittäessä, jokapuolella, kun tuhahdat huvittuneena / halveksien, että 'mitähän hömpötystä tuokin on', kun joku kirjeenvaihtokurssilla itsensä kiropraktikoksi lukenut julistaa parantavansa neliraajahalvaantuneita.

Tai pienemmässä muodossa, kun 10 esi-isän kautta johonkin kuuluisaan joogaopettajaan sukulinjan omaava perustaa naapuriisi joogakoulun ja saa mainetta ei ansioidensa, vaan mielikuvan vuoksi. Ja kukaan ei voi tuota mielikuvaa vääräksikään osoittaa, jos kukaan perehtyneempi joogaopettaja ei häneen ja hänen opetuksiin tutustu, jotta näkee onko siellä mitään, vai eikö ole.

Tuo ilmiö on jokapuolella, kaikissa. Se on sitä, kun olet pelannut viisi vuotta tennistä, ja joku päivä hoksaat jotain, ja koet tunteen, että "AiJAA siis tälleenhän se pitääkin tehdä". Sitä ennen olet uskonut vakaasti, sydämellä, että olit tehnyt oikein; seuraavalla hetkellä huomasit, että eipä niin ollutkaan. Ja kovin helposti ajautuu taas uskomaan, että tekee oikein, ennenkuin tulee taas uusi oivalluksen hetki.

Jos tulee.


Mikäli Steiner-koulussa halutaan saada ihmisyksilöt katsomaan ja kokemaan elämää sillä tavalla, mitä aivan pienen lukuhetken myötä käsitin Steinerin haluavan, niin miten kummassa lapset sen voisivat oppia, jos opettaja ei osaa muutakuin teorian - eli sanat, ja sanat eivät ole mitään ilman kokemusta niiden taustalla?


Toki 'nk. hyvät muistot' on kiva juttu, mutta ei se ole sitä, mistä tuo Steinerin idea on saanut kannuksensa, eihän?

dopss kirjoitti:

Guru on lähinnä ivaava termi - sillä on hyvä hakea vähän etäisyyttä aiheeseen, joka voi tuntua ikävältä.. sen kelaaminen, missä määrin itse ei ole 'sitä mitä guru on'.


Mutta en tarkoittanut guruja, vaan opettajia.

Opettaja on se ohjaaja, jota guruksi jossain toisessa kulttuurissa voidaan opastavaa henkilöä nimittää.

Oppipoika ja mestari taitaa olla meille tutummat termit lähihistoriasta.


Kyse on siitä, missä määrin hommasta on hyötyä, jos tuo opettaja, opastava taho, ei itse tiedä mistä on kyse. Tätä ilmiötä näkyy, vertauskuvaa etsittäessä, jokapuolella, kun tuhahdat huvittuneena / halveksien, että 'mitähän hömpötystä tuokin on', kun joku kirjeenvaihtokurssilla itsensä kiropraktikoksi lukenut julistaa parantavansa neliraajahalvaantuneita.

Tai pienemmässä muodossa, kun 10 esi-isän kautta johonkin kuuluisaan joogaopettajaan sukulinjan omaava perustaa naapuriisi joogakoulun ja saa mainetta ei ansioidensa, vaan mielikuvan vuoksi. Ja kukaan ei voi tuota mielikuvaa vääräksikään osoittaa, jos kukaan perehtyneempi joogaopettaja ei häneen ja hänen opetuksiin tutustu, jotta näkee onko siellä mitään, vai eikö ole.

Tuo ilmiö on jokapuolella, kaikissa. Se on sitä, kun olet pelannut viisi vuotta tennistä, ja joku päivä hoksaat jotain, ja koet tunteen, että "AiJAA siis tälleenhän se pitääkin tehdä". Sitä ennen olet uskonut vakaasti, sydämellä, että olit tehnyt oikein; seuraavalla hetkellä huomasit, että eipä niin ollutkaan. Ja kovin helposti ajautuu taas uskomaan, että tekee oikein, ennenkuin tulee taas uusi oivalluksen hetki.

Jos tulee.


Mikäli Steiner-koulussa halutaan saada ihmisyksilöt katsomaan ja kokemaan elämää sillä tavalla, mitä aivan pienen lukuhetken myötä käsitin Steinerin haluavan, niin miten kummassa lapset sen voisivat oppia, jos opettaja ei osaa muutakuin teorian - eli sanat, ja sanat eivät ole mitään ilman kokemusta niiden taustalla?


Toki 'nk. hyvät muistot' on kiva juttu, mutta ei se ole sitä, mistä tuo Steinerin idea on saanut kannuksensa, eihän?

Lue lisää

"Mikäli Steiner-koulussa halutaan saada ihmisyksilöt katsomaan ja kokemaan elämää sillä tavalla, mitä aivan pienen lukuhetken myötä käsitin Steinerin haluavan,..."

Steinerkoulun tehtävä ei ole opettaa ajattelemaan samalla tavalla kuin Steiner. Steinerkoulun tehtävä on opettaa ihmisyksilöt vapaasti omaa tahtoaan toteuttaviksi yksilöiksi, joilla on hyvät tiedolliset ja taidolliset valmiudet.

Steinerkoulun pedagogiikka on rakennettu Steinerin antroposofisen ihmiskäsityksen pohjalle. Eli antroposofian on ollut työkalu kun on suunniteltu mitä missäkin ikävaiheessa opetetaan ja miten. Lisäksi temperamenttimääritelmät auttavat opettajaa tarjoamaan opetussisältöä hiukan eri tavalla erilaisille oppilaille.

Ei kannata sotkea antroposofian pyrkimyksiä steinerkoulun pyrkimyksiin. Antroposofia on hengentiede, jossa varmaankin on pyrkimys ajatella samalla tavalla kuin Steiner. Mutta steinerkoulu ei pyri tekemään lapsista antroposofeja, sen enempää kuin peruskoulu pyrkii tekemään oppilaistaan minkään kasvatusopin tai psykologian tuntijoita.

dopss kirjoitti:

Guru on lähinnä ivaava termi - sillä on hyvä hakea vähän etäisyyttä aiheeseen, joka voi tuntua ikävältä.. sen kelaaminen, missä määrin itse ei ole 'sitä mitä guru on'.


Mutta en tarkoittanut guruja, vaan opettajia.

Opettaja on se ohjaaja, jota guruksi jossain toisessa kulttuurissa voidaan opastavaa henkilöä nimittää.

Oppipoika ja mestari taitaa olla meille tutummat termit lähihistoriasta.


Kyse on siitä, missä määrin hommasta on hyötyä, jos tuo opettaja, opastava taho, ei itse tiedä mistä on kyse. Tätä ilmiötä näkyy, vertauskuvaa etsittäessä, jokapuolella, kun tuhahdat huvittuneena / halveksien, että 'mitähän hömpötystä tuokin on', kun joku kirjeenvaihtokurssilla itsensä kiropraktikoksi lukenut julistaa parantavansa neliraajahalvaantuneita.

Tai pienemmässä muodossa, kun 10 esi-isän kautta johonkin kuuluisaan joogaopettajaan sukulinjan omaava perustaa naapuriisi joogakoulun ja saa mainetta ei ansioidensa, vaan mielikuvan vuoksi. Ja kukaan ei voi tuota mielikuvaa vääräksikään osoittaa, jos kukaan perehtyneempi joogaopettaja ei häneen ja hänen opetuksiin tutustu, jotta näkee onko siellä mitään, vai eikö ole.

Tuo ilmiö on jokapuolella, kaikissa. Se on sitä, kun olet pelannut viisi vuotta tennistä, ja joku päivä hoksaat jotain, ja koet tunteen, että "AiJAA siis tälleenhän se pitääkin tehdä". Sitä ennen olet uskonut vakaasti, sydämellä, että olit tehnyt oikein; seuraavalla hetkellä huomasit, että eipä niin ollutkaan. Ja kovin helposti ajautuu taas uskomaan, että tekee oikein, ennenkuin tulee taas uusi oivalluksen hetki.

Jos tulee.


Mikäli Steiner-koulussa halutaan saada ihmisyksilöt katsomaan ja kokemaan elämää sillä tavalla, mitä aivan pienen lukuhetken myötä käsitin Steinerin haluavan, niin miten kummassa lapset sen voisivat oppia, jos opettaja ei osaa muutakuin teorian - eli sanat, ja sanat eivät ole mitään ilman kokemusta niiden taustalla?


Toki 'nk. hyvät muistot' on kiva juttu, mutta ei se ole sitä, mistä tuo Steinerin idea on saanut kannuksensa, eihän?

Lue lisää

Hyvä opettaja ei ole teoriaa jakava tyyppi vaan toimii sisäisestä intuitiostaan käsin. Olet mielestäni käsittänyt väärin koko steinerkoulun pedagogiikan jos ajattelet että opettajan pitää tuntea antroposofiaa jakaakseen sitä oppilaille. Asian tunteminen on korkeintaan ohjanut häntä omalla tiellään mutta pedagogiset ratkaisut todellisessa elämässä on tehtävä intuitiivisesti ja soveltaen. Korostan vielä että Steiner opettajat voivat olla oivia oppilaitten kasvattajia ilman, että he olisivat gurun kaltaisia henkilöitä jotka siirtävät sisäistä viisautta itseltään oppilailleen. Steinerin mukaanhan tämä itämainen traditio oppilas-opettaja suhde on käyty jo loppuun. Se on kuulunut henkisen kehityksen muihin vaiheisiin, ja nyt jokaisen ihmisen on toimittava omasta minuudestaan käsin, joka tarkoittaa että kun rapataan aina roiskuu, mutta sekin on parempi kuin luovuttaa minänsä gurun ohjaukseen.Tssähän itämainen ja länsimainen viisaustraditio eroavat selvästi toisistaan. Se kerran kehityksessä hankittu minuus on korkein asia mitä meillä ihmisillä on ja nyt en tarkoita mitään itsekästä egoa ja sen haluja vaan ihmisrakenteen korkeinta ominaisuutta staeinerfilosofiassa ja monissa muissakin esim. kristillisen mystiikan traditioissa. Lue uudestaan Steinerin ihmiskuvaukset jos tällainen ajatus tuntuu oudolta.

Steinerfaija kirjoitti:

"Mikäli Steiner-koulussa halutaan saada ihmisyksilöt katsomaan ja kokemaan elämää sillä tavalla, mitä aivan pienen lukuhetken myötä käsitin Steinerin haluavan,..."

Steinerkoulun tehtävä ei ole opettaa ajattelemaan samalla tavalla kuin Steiner. Steinerkoulun tehtävä on opettaa ihmisyksilöt vapaasti omaa tahtoaan toteuttaviksi yksilöiksi, joilla on hyvät tiedolliset ja taidolliset valmiudet.

Steinerkoulun pedagogiikka on rakennettu Steinerin antroposofisen ihmiskäsityksen pohjalle. Eli antroposofian on ollut työkalu kun on suunniteltu mitä missäkin ikävaiheessa opetetaan ja miten. Lisäksi temperamenttimääritelmät auttavat opettajaa tarjoamaan opetussisältöä hiukan eri tavalla erilaisille oppilaille.

Ei kannata sotkea antroposofian pyrkimyksiä steinerkoulun pyrkimyksiin. Antroposofia on hengentiede, jossa varmaankin on pyrkimys ajatella samalla tavalla kuin Steiner. Mutta steinerkoulu ei pyri tekemään lapsista antroposofeja, sen enempää kuin peruskoulu pyrkii tekemään oppilaistaan minkään kasvatusopin tai psykologian tuntijoita.

Lue lisää

Minun tekstiäni: "Mikäli Steiner-koulussa halutaan saada ihmisyksilöt katsomaan ja kokemaan elämää sillä tavalla, mitä aivan pienen lukuhetken myötä käsitin Steinerin haluavan,..."

Steinerfaijan vastaus: "Steinerkoulun tehtävä ei ole opettaa ajattelemaan samalla tavalla kuin Steiner. Steinerkoulun tehtävä on opettaa ihmisyksilöt vapaasti omaa tahtoaan toteuttaviksi yksilöiksi, joilla on hyvät tiedolliset ja taidolliset valmiudet."

Ja loput viestistä rakentui tuon varaan.

Missä kohti viestiäni totesit minun väittävän, että steinerkoulussa pyrittäisiin opettamaan ajattelemaan kuin herra Steiner?


Että voitaisiin keskustella samasta asiasta, vaatii se, että vastaava osapuoli on myös lukenut viestin johon vastaa - siten, että pyrkii ymmärtämään sen sisällön, eikä projisoi siihen vain omaa ideaaliaan siitä, mitä kuvittelee toisen sanovan, ts. sitä mihin itse haluaa kirjoittaa vastauksen.

Se ei ole silloin keskustelua.

Kokeillaanko uudelleen?

sbutter kirjoitti:

Hyvä opettaja ei ole teoriaa jakava tyyppi vaan toimii sisäisestä intuitiostaan käsin. Olet mielestäni käsittänyt väärin koko steinerkoulun pedagogiikan jos ajattelet että opettajan pitää tuntea antroposofiaa jakaakseen sitä oppilaille. Asian tunteminen on korkeintaan ohjanut häntä omalla tiellään mutta pedagogiset ratkaisut todellisessa elämässä on tehtävä intuitiivisesti ja soveltaen. Korostan vielä että Steiner opettajat voivat olla oivia oppilaitten kasvattajia ilman, että he olisivat gurun kaltaisia henkilöitä jotka siirtävät sisäistä viisautta itseltään oppilailleen. Steinerin mukaanhan tämä itämainen traditio oppilas-opettaja suhde on käyty jo loppuun. Se on kuulunut henkisen kehityksen muihin vaiheisiin, ja nyt jokaisen ihmisen on toimittava omasta minuudestaan käsin, joka tarkoittaa että kun rapataan aina roiskuu, mutta sekin on parempi kuin luovuttaa minänsä gurun ohjaukseen.Tssähän itämainen ja länsimainen viisaustraditio eroavat selvästi toisistaan. Se kerran kehityksessä hankittu minuus on korkein asia mitä meillä ihmisillä on ja nyt en tarkoita mitään itsekästä egoa ja sen haluja vaan ihmisrakenteen korkeinta ominaisuutta staeinerfilosofiassa ja monissa muissakin esim. kristillisen mystiikan traditioissa. Lue uudestaan Steinerin ihmiskuvaukset jos tällainen ajatus tuntuu oudolta.

Lue lisää

lukaisepa argh-vastaus steinerfaijalle.

Sama kun koskee tätäkin viestiä.

Tekstiä tuntuu tulevan, mutta löytyykö sitä halua toimia vähän muualtakin kuin sisäisestä intuitiosta käsin, eli lukea ja yrittää ymmärtää toisten viestien sisältö, sen sijaan että fokus on siinä tulevassa nautinnossa minkä saa kun kirjoittelee vastausta?


Kristillinen ideaali ihmisestä eroaa yhtäpaljon tulkinnoissaan siitä käsityksestä, mikä ihmisillä on noista 'itämaisista traditioista'. Jokainen voi tulkita - ja mieluiten tulkitseekin - omalla tavallaan.

Sillä ei tosin välttämättä ole mitään tekemistä enää sen sisällön kanssa, mistä ko. opissa, oli se sitten varhainen kristillinen filosofia, tai itämainen filosofia, oli kyse.


Ymmärsin, että ihan lukemaan opetettaessa Steinerin idean mukaan selvitettäisiin lapsille, kuinka sanat ovat vain symboleita - ilman, että niillä on mitään yhteyttä todellisuuteen. Sanat eivät vastaa kokemusta, ja jos sitä ei aikuinenkaan tiedosta, vaan toimii juuri päinvastoin, niin mahtaako mallia ottava lapsi sisäistää kumman käsityksen..

dopss kirjoitti:

Minun tekstiäni: "Mikäli Steiner-koulussa halutaan saada ihmisyksilöt katsomaan ja kokemaan elämää sillä tavalla, mitä aivan pienen lukuhetken myötä käsitin Steinerin haluavan,..."

Steinerfaijan vastaus: "Steinerkoulun tehtävä ei ole opettaa ajattelemaan samalla tavalla kuin Steiner. Steinerkoulun tehtävä on opettaa ihmisyksilöt vapaasti omaa tahtoaan toteuttaviksi yksilöiksi, joilla on hyvät tiedolliset ja taidolliset valmiudet."

Ja loput viestistä rakentui tuon varaan.

Missä kohti viestiäni totesit minun väittävän, että steinerkoulussa pyrittäisiin opettamaan ajattelemaan kuin herra Steiner?


Että voitaisiin keskustella samasta asiasta, vaatii se, että vastaava osapuoli on myös lukenut viestin johon vastaa - siten, että pyrkii ymmärtämään sen sisällön, eikä projisoi siihen vain omaa ideaaliaan siitä, mitä kuvittelee toisen sanovan, ts. sitä mihin itse haluaa kirjoittaa vastauksen.

Se ei ole silloin keskustelua.

Kokeillaanko uudelleen?

Lue lisää

Viestistäsi, että sinun mielestäsi steinerkoulun tarkoitus on ohjata oppilaat antroposofisen hengentieteen pariin.

"...voiko ihminen opastaa toista kohti 'valaistumista', jollei ole itse valaistunut? Eli yksinkertaisemmin: Jos opettaja ei omaa (eli ymmärrä) sitä elämänfilosofiaa, joka Steinerillä on ollut, niin kuinka hän voisi muita ohjata sitä kohti?"

En yrittänyt käsittää sinua tahallani väärin. Minun silmilläni luettuna tuollaisen kysymyksen taustalla vaikuttaa taas kerran se käsitys, että steinerkoulun pyhä tarkoitus on tehdä oppilaistaan antroposofeja. Jos et tarkoittanut tätä, olen pahoillani. Voitko hieman tarkentaa siinä tapauksessa.

Mitä elämänfilosofiaa ja valaistumista kohti sinun käsityksesi mukaan tulisi steinerkoulun opettajan opppilaita ohjastaa? Minun käsitykseni mukaan, Rudolf Steinerin omien Waldorf-koulua koskevien kirjoitusten mukaan ja Suomen steinerkoulujen liiton käsityksen mukaan ei mitään ;o)

dopss kirjoitti:

lukaisepa argh-vastaus steinerfaijalle.

Sama kun koskee tätäkin viestiä.

Tekstiä tuntuu tulevan, mutta löytyykö sitä halua toimia vähän muualtakin kuin sisäisestä intuitiosta käsin, eli lukea ja yrittää ymmärtää toisten viestien sisältö, sen sijaan että fokus on siinä tulevassa nautinnossa minkä saa kun kirjoittelee vastausta?


Kristillinen ideaali ihmisestä eroaa yhtäpaljon tulkinnoissaan siitä käsityksestä, mikä ihmisillä on noista 'itämaisista traditioista'. Jokainen voi tulkita - ja mieluiten tulkitseekin - omalla tavallaan.

Sillä ei tosin välttämättä ole mitään tekemistä enää sen sisällön kanssa, mistä ko. opissa, oli se sitten varhainen kristillinen filosofia, tai itämainen filosofia, oli kyse.


Ymmärsin, että ihan lukemaan opetettaessa Steinerin idean mukaan selvitettäisiin lapsille, kuinka sanat ovat vain symboleita - ilman, että niillä on mitään yhteyttä todellisuuteen. Sanat eivät vastaa kokemusta, ja jos sitä ei aikuinenkaan tiedosta, vaan toimii juuri päinvastoin, niin mahtaako mallia ottava lapsi sisäistää kumman käsityksen..

Lue lisää

"selvitettäisiin lapsille, kuinka sanat ovat vain symboleita - ilman, että niillä on mitään yhteyttä todellisuuteen"

Mistä sä näitä revit?

Tässä on lainaus OPSista, 1. luokan äidinkieli, Kirjoittaminen ja lukeminen:

"Ennen kirjainmuotojen opettamista tulee hahmotuskykyä harjoittaa
muotopiirustusharjoituksin. Kirjaimet opetetaan syntytarinoiden kautta. Kirjoittamisen
opetteleminen aloitetaan kirjainten opettelun rinnalla ennen lukemaan opettelua
jäljennöskirjoituksen kautta. Äänne-kirjain – vastaavuutta ja tavutietoisuutta harjoitellaan.
Lukemisen ja kirjoittamisen valmiuksia harjoitellaan kuorossa liukulukumenetelmällä.
Kirjainmuotoja ja kirjoittamista harjoitellaan suurikokoisena vahavärein piirtäen ja
kirjoituksen huolellista muotoilua erityisesti vaalien."

Steinerfaija kirjoitti:

"selvitettäisiin lapsille, kuinka sanat ovat vain symboleita - ilman, että niillä on mitään yhteyttä todellisuuteen"

Mistä sä näitä revit?

Tässä on lainaus OPSista, 1. luokan äidinkieli, Kirjoittaminen ja lukeminen:

"Ennen kirjainmuotojen opettamista tulee hahmotuskykyä harjoittaa
muotopiirustusharjoituksin. Kirjaimet opetetaan syntytarinoiden kautta. Kirjoittamisen
opetteleminen aloitetaan kirjainten opettelun rinnalla ennen lukemaan opettelua
jäljennöskirjoituksen kautta. Äänne-kirjain – vastaavuutta ja tavutietoisuutta harjoitellaan.
Lukemisen ja kirjoittamisen valmiuksia harjoitellaan kuorossa liukulukumenetelmällä.
Kirjainmuotoja ja kirjoittamista harjoitellaan suurikokoisena vahavärein piirtäen ja
kirjoituksen huolellista muotoilua erityisesti vaalien."

Lue lisää

Luin Steinerin metodista kirjasta, jossa oli hänen luentojaan, joissa hän esitti näkemystään alan ihmisille.

Jos sinä, Steinerfaija, oikeasti kuvittelet sanoilla olevan suhde siihen mitä ne merkitsevät, tuskin lapsesi tulevat oppimaan steinerin opetuksista kovinkaan hyvin, kerta kotona opetetaan päinvastaista.

Aiheesta - sanojen symboliolemuksesta - voit halutessas lukea esim. Lukijan ABC-kirjasta.

(omatoimisestikin sen voi tajuta, jos pystyy ajattelemaan, tuntemaan ja kokemaan ei-verbaalisesti (eli esimerkiksi tunteilla))

dopss kirjoitti:

Luin Steinerin metodista kirjasta, jossa oli hänen luentojaan, joissa hän esitti näkemystään alan ihmisille.

Jos sinä, Steinerfaija, oikeasti kuvittelet sanoilla olevan suhde siihen mitä ne merkitsevät, tuskin lapsesi tulevat oppimaan steinerin opetuksista kovinkaan hyvin, kerta kotona opetetaan päinvastaista.

Aiheesta - sanojen symboliolemuksesta - voit halutessas lukea esim. Lukijan ABC-kirjasta.

(omatoimisestikin sen voi tajuta, jos pystyy ajattelemaan, tuntemaan ja kokemaan ei-verbaalisesti (eli esimerkiksi tunteilla))

Lue lisää

Että tällainen tapaus...

Onnea valitsemallasi tiellä jne.

Luokkakoot ovat usein jopa suurempia kuin peruskoulussa. Yksilön kehitystä korostetaan, mutta taitaa jäädä tuo ajatus illuusioksi.
Opettajien koulutus snellman korkeakoulussa ei hääppöistä, mutta hyvin opettajat uskovat selviytyvänsä suuren luokan vaativista haasteista. Mikä on sitten totuus tuosta selviytymisestä on toinen asia. Erityisluokkien puuttuminen vaatisi opettajilta erityisosaamista, mutta onko sitä????
Peruskoulussa sentään on selvemmät kuviot.

Missä steinerkoulussa olet?

Vaikuttiko nuo kaksi ihmistä jotenkin, hmm mitens se sanotaan, erityisiltä?

Siis sillä tavoin, että esimerkiksi heidän olemuksensa ja ilmaisutapansa - sisältäen siis opetuksen ja ajattelun välittämisen - tuntui poikkeavan muista opettajista?

Vai puhuitko puhtaasti tietoteoreettisesta puolesta?