Hei te k jotka käytätte Neurotol Slowta ja jolle se sattuu sopimaan. Millaisia vuorokausiannoksia syötte? Olen ajatellut ehdottaa neurologilleni annokseni nostamista (nyt 300 400 mg) jos nosto aikaansaisi sen että voisin päästä eroon särkylääkkeestä jota käytetään minulla epätyypilliseen kolmoishermosärkyyn. Tiedän että annostus on jokaiselle henkilökohtainen mutta ajattelin udella teiltä käyttäjät millaisia annoksia siedätte hyvin. En oikeastaan kaipaa kamalasti vastauksia joissa ette ole voineet käyttää kyseistä lääkettä koska tiedän hyvin mitä sivuvaikutuksia kyseinen lääke saattaa aiheuttaa ja missä vaiheessa se joudutaan vaihtamaan pois. Terveisin MLL
Neurotol Slown käyttäjät
MLL
17
4256
Vastaukset
- complex-partial
Itse syön Tegretol retardia 400mg (karbamatsepiini), eli on käytännössä sama lääke. Menee 1,5 1/vrk.
Toistaiseksi mennyt ihan ok. Yksiselitteistä vastausta on mahdotonta sanoa. Lääkkeet vaikuttavat yksilöllisellä tavalla, ja mahd. haittavaikutuksia seurataan esim. labratesteillä. - on annostus
400mg 400mg ja mahdollisia sivu oireita ei ole ollut. Verikokeet otetaan kaksi kertaa vuodessa. Ilmeisesti munuaiset ja maksa voi alkaa oireilemaan. Olen käyttänyt tätä ja kolmea muuta kipulääkettä yhdessä jo yli kuusivuotta.
ajatellut ehdottaa nostoa tasolle 500 500 mg.Minullahan on tämä toisena lääkkeenä ja Keppra toisena lääkkeenä tähän perussairauteen eli epiin. Mutta koska karbamatsepiiniä käytetään myös kipulääkkeenä niin olen ajatellut että annostusta lisäämällä voisin ehkä päästä eroon särkylääkkeestä. Itselläni otetaan verikokeet kerran vuodessa.Terveisin MLL
- t***a
Kun mulla aikanaan oli Neurotol, niin annos oli 500 500. Näin aika usein kaksoiskuvia. Lääke vaihdettiin sen sisältämän laktoosin takia Tegretoliin. Jälkimmäisen pillerit oli 400 mg, joten annostus laski samalla ja kaksoiskuvatkin väheni. Jonkinlainen sietoraja meni siis noillamain.
- complex-pertial
todella v-maisia. Itsellä oli niitä aina nostoissa.
- Seikku
Itse käytän Neurotol Slowta 150 mg 150 mg. Neurotolin lisäksi käytössäni on Lamictal, Keppra ja Rivatril. Itse en lähtisi ehdottamaan lääkärille lääkkeitten määristä, koska lääkepitoisuuksien tarkka seuranta on välttämätöntä. Neurologihan aina arvioi, onko lääkitys "hoidollisella tasolla". Muutenhan lääkkeestä ei ole hyötyä. Saattaa tulla liika- tai yliaanostusta. Olen ymmärtänyt, että muut käytössä olevat lääkkeet vaikuttavat myös pitoisuuksiin. Vaikka minulla on monta eri lääkettä, Neurotol Slown pitoisuuden seuranta on aivan ensisijainen. Kuuntele, mitä lääkärisi sanoo. Hyvää jatkoa.
takia potilas itse ei voisi ehdottaa lääkärille lääkemäärien muutoksia? Kysymyshän on potilaan omasta sairaudesta / hyvinvoinnista. Toiminpa niin tai näin niin seinä tulee vastaan:
Särkylääkkeeni aiheuttaa pitkäaikaiskäytössä mahdollisesti munuaisvaurioita ja Neurotol saattaa aiheuttaa maksavaurion. Suo siellä vetelä täällä. Ilman kumpaakaan en tule toimeen joten jos pienellä neurotol annostuksen kasvatuksella tulisin toimeen ilman särkylääkettä niin ainakin minun mielestäni se olisi kokeilemisen arvoista. Tottakai kuuntelen lääkäriäni mutta aion silti kysyä häneltä olisiko neurotolin annostusta mahdollista lisätä. Tiedän että pelkän kolmoissäryn hoitoon sitä annetaan vieläkin suurempia annoksia kuin 1000 mg per vuorokausi mutta nämä ovat sitten lyhytaikaisempia kuureja. Epiinhän minä syön tuota hamaan loppuun asti jos ei lääkevaihdoksia kohdallani tehdä. Ja miksi tehtäisiinkään niin kauan kuin elimistöni sietää karbamatsepiinia? Terveisin MLL- Seikku
MLL kirjoitti:
takia potilas itse ei voisi ehdottaa lääkärille lääkemäärien muutoksia? Kysymyshän on potilaan omasta sairaudesta / hyvinvoinnista. Toiminpa niin tai näin niin seinä tulee vastaan:
Särkylääkkeeni aiheuttaa pitkäaikaiskäytössä mahdollisesti munuaisvaurioita ja Neurotol saattaa aiheuttaa maksavaurion. Suo siellä vetelä täällä. Ilman kumpaakaan en tule toimeen joten jos pienellä neurotol annostuksen kasvatuksella tulisin toimeen ilman särkylääkettä niin ainakin minun mielestäni se olisi kokeilemisen arvoista. Tottakai kuuntelen lääkäriäni mutta aion silti kysyä häneltä olisiko neurotolin annostusta mahdollista lisätä. Tiedän että pelkän kolmoissäryn hoitoon sitä annetaan vieläkin suurempia annoksia kuin 1000 mg per vuorokausi mutta nämä ovat sitten lyhytaikaisempia kuureja. Epiinhän minä syön tuota hamaan loppuun asti jos ei lääkevaihdoksia kohdallani tehdä. Ja miksi tehtäisiinkään niin kauan kuin elimistöni sietää karbamatsepiinia? Terveisin MLLHei. Luin kirjoituksesi hiukan huonosti. Olen pahoillani. En huomannut, että tarvitsisit lääkettä lisää kolmoishermosärkyyn, minkä hoidosta minulla ei ole mitään käsitystä. Sen verran vielä omasta Neurotolin sietämisestäni. Lääke on sopinut minulle hyvin. Tosin jokin vuosi sitten alkoi esiintyä, erityisesti aamupäivisin, huimausta, tai oikeastaan tuntui kuin olisin ollut humalassa. Painoin ovenkahvaa ohitse ymv. Soitin neurologilleni ja hän kehoitti jättämään 50 mg pois iltalääkityksestäni (lääkitys silloin 150 mg 200 mg) ja tilanne korjaantui heti. Viimeksi, kun olin neurologilla, hän katseli lääkepitoisuuksiani, ja sanoi kabamatsepiinitasoni olevan alarajoilla. Päädyimme kuitenkin entiseen lääkitykseen, koska kohtaustilanteeni on ollut pitkän hyvä.
Seikku kirjoitti:
Hei. Luin kirjoituksesi hiukan huonosti. Olen pahoillani. En huomannut, että tarvitsisit lääkettä lisää kolmoishermosärkyyn, minkä hoidosta minulla ei ole mitään käsitystä. Sen verran vielä omasta Neurotolin sietämisestäni. Lääke on sopinut minulle hyvin. Tosin jokin vuosi sitten alkoi esiintyä, erityisesti aamupäivisin, huimausta, tai oikeastaan tuntui kuin olisin ollut humalassa. Painoin ovenkahvaa ohitse ymv. Soitin neurologilleni ja hän kehoitti jättämään 50 mg pois iltalääkityksestäni (lääkitys silloin 150 mg 200 mg) ja tilanne korjaantui heti. Viimeksi, kun olin neurologilla, hän katseli lääkepitoisuuksiani, ja sanoi kabamatsepiinitasoni olevan alarajoilla. Päädyimme kuitenkin entiseen lääkitykseen, koska kohtaustilanteeni on ollut pitkän hyvä.
Saisinko kysyä miksi sinulla on käytössäsi neljä epilepsialääkettä? Yleensähän pyritään ns monoterapiaan mutta ei kai sillä mitään väliä ole vaikka käyttäisi useampiakin lääkkeitä jos lääkeannokset itsellään ovat pieniä. Sinun Neurotol Slow annoksesi on meistä vastanneista pienin mutta se varmasti johtuu siitä että syöt myös useampia lääkkeitä. No itsellänikin on tietysti Keppra 2*500 mg päivittäisen 700 mgn Neurotolin lisäksi. Terveisin MLL
- Seikku
MLL kirjoitti:
Saisinko kysyä miksi sinulla on käytössäsi neljä epilepsialääkettä? Yleensähän pyritään ns monoterapiaan mutta ei kai sillä mitään väliä ole vaikka käyttäisi useampiakin lääkkeitä jos lääkeannokset itsellään ovat pieniä. Sinun Neurotol Slow annoksesi on meistä vastanneista pienin mutta se varmasti johtuu siitä että syöt myös useampia lääkkeitä. No itsellänikin on tietysti Keppra 2*500 mg päivittäisen 700 mgn Neurotolin lisäksi. Terveisin MLL
Kuten sanoit, epilepsian hoidossa pyritään yhteen lääkkeeseen, jos mahdollista. Aluksi diagnoosini: Epilepsia symptomatica ja Hemangioma cavernosum.Kohtaukseni aiheuttaa siis verisuonikasvain, joka sijaitsee ohimo- ja otsalohkon puolella, aivosaaressa sekä operkulaarisella alueella, jonka sijaintia en muista. Töölön sairaalassa taas arvelivat, että kyseessä voisi olla matala-asteinen tuumori (BNP). Mikä sitten lienee ero?
Sairastuin 11-vuotiaana (olen nyt 62-vuotias). Niihin aikoihin kaikki epilepsialääkkeet taisivat olla aika hurjia. Jouduin käyttämään esim. barbituraatteja 25 vuoden ajan. Tegretol tuli mukaan vasta 70-luvun lopulla, Lamictal 90-luvulla ja Keppra -05. Rivatrilia olen käyttänyt pitkään ja on kuvassa mukana edelleenkin. Käytän sitä myös kohtausputken katkaisuun. Tähän tarkoitukseen käytin yhdessä vaiheessa Diapamia(myös Stesolidin muodossa), mutta lopetettiin, koska Rivatril samantyyppinen lääke.
Epilepsiani luokitellaan "vaikeahoitoiseksi", koska oikein mikään lääke ei tehoa ja kohtauksia on aina ollut paljon. Yhtenä syynä tähän on pidetty sitä, että minulla on monentyyppisiä kohtauksia, isoista pieniin tuntemuksiin ja paria siltä väliltä. Onneksi kohtaukseni ovat olleet lyhytkestoisia. Isot kohtaukset ovat tulleet melkein aina nukkuessa. Vilkaisin koht.päiväkirjaani ja huomasin, että v. -05 kohtaukset alkoivat lisääntyä selvästi. Tuli esim. 2 viikon kohtausputkia.Enpä ihmetele, että v. -06 olin valmis leikkaukseen, johon ei aikaisemmin uskallettu mennä riskitekijöitten pelossa. Seurauksena olisi voinut olla mm. dysfasia. Leikkauksen mahdollisuutta alettiin sitten selvittää Töölössä, jossa myös riskit todettiin liian suuriksi. Asia jäi kuitenkin vielä hautumaan. Sitten työnteko alkoi tuottaa vaikeuksia. Olin hyvin väsynyt ja työpaineet lisäsivät kohtauksia, tietenkin kiireisimpään aikaan, jolloin sairaslomalle ei oikein olisi voinut jäädä. Lisäksi muistini oli huonontunut, mihin neurologin mielestä vaikutti runsaat kohtausmäärät ja lääkityskin. Onneksi esimieheni ehdotti työkyvyn arviointia. Siitä lähti heti eläkeasiat rullaamaan. Eläkkeelle jäin 2 vuotta sitten ja kas kummaa, kohtaukset jäivät melkein kokonaan pois. Niinpä leikkaus voitiin unohtaa. Jäätyäni eläkkeelle olin todella helpottunut. Näin jälkeen päin vasta tajuan, että sen olisi pitänyt tapahtua jo paljon ennemmin. Nyt panen illalla kellon soimaan, että lääkkeet tulee otettua suurin piirtein ajallaan, koska monesti saatan nukkua 11 tuntia putkeen. En tiedä, jaksoitko lukea pitkää "tarinaani", mutta ihan mukava, että olit kiinnostunut. Itse jäin miettimään, millainen Sinun kolmoihermosärkysi on ja kuinka paljon se vaikeuttaa elämääsi. Seikku kirjoitti:
Kuten sanoit, epilepsian hoidossa pyritään yhteen lääkkeeseen, jos mahdollista. Aluksi diagnoosini: Epilepsia symptomatica ja Hemangioma cavernosum.Kohtaukseni aiheuttaa siis verisuonikasvain, joka sijaitsee ohimo- ja otsalohkon puolella, aivosaaressa sekä operkulaarisella alueella, jonka sijaintia en muista. Töölön sairaalassa taas arvelivat, että kyseessä voisi olla matala-asteinen tuumori (BNP). Mikä sitten lienee ero?
Sairastuin 11-vuotiaana (olen nyt 62-vuotias). Niihin aikoihin kaikki epilepsialääkkeet taisivat olla aika hurjia. Jouduin käyttämään esim. barbituraatteja 25 vuoden ajan. Tegretol tuli mukaan vasta 70-luvun lopulla, Lamictal 90-luvulla ja Keppra -05. Rivatrilia olen käyttänyt pitkään ja on kuvassa mukana edelleenkin. Käytän sitä myös kohtausputken katkaisuun. Tähän tarkoitukseen käytin yhdessä vaiheessa Diapamia(myös Stesolidin muodossa), mutta lopetettiin, koska Rivatril samantyyppinen lääke.
Epilepsiani luokitellaan "vaikeahoitoiseksi", koska oikein mikään lääke ei tehoa ja kohtauksia on aina ollut paljon. Yhtenä syynä tähän on pidetty sitä, että minulla on monentyyppisiä kohtauksia, isoista pieniin tuntemuksiin ja paria siltä väliltä. Onneksi kohtaukseni ovat olleet lyhytkestoisia. Isot kohtaukset ovat tulleet melkein aina nukkuessa. Vilkaisin koht.päiväkirjaani ja huomasin, että v. -05 kohtaukset alkoivat lisääntyä selvästi. Tuli esim. 2 viikon kohtausputkia.Enpä ihmetele, että v. -06 olin valmis leikkaukseen, johon ei aikaisemmin uskallettu mennä riskitekijöitten pelossa. Seurauksena olisi voinut olla mm. dysfasia. Leikkauksen mahdollisuutta alettiin sitten selvittää Töölössä, jossa myös riskit todettiin liian suuriksi. Asia jäi kuitenkin vielä hautumaan. Sitten työnteko alkoi tuottaa vaikeuksia. Olin hyvin väsynyt ja työpaineet lisäsivät kohtauksia, tietenkin kiireisimpään aikaan, jolloin sairaslomalle ei oikein olisi voinut jäädä. Lisäksi muistini oli huonontunut, mihin neurologin mielestä vaikutti runsaat kohtausmäärät ja lääkityskin. Onneksi esimieheni ehdotti työkyvyn arviointia. Siitä lähti heti eläkeasiat rullaamaan. Eläkkeelle jäin 2 vuotta sitten ja kas kummaa, kohtaukset jäivät melkein kokonaan pois. Niinpä leikkaus voitiin unohtaa. Jäätyäni eläkkeelle olin todella helpottunut. Näin jälkeen päin vasta tajuan, että sen olisi pitänyt tapahtua jo paljon ennemmin. Nyt panen illalla kellon soimaan, että lääkkeet tulee otettua suurin piirtein ajallaan, koska monesti saatan nukkua 11 tuntia putkeen. En tiedä, jaksoitko lukea pitkää "tarinaani", mutta ihan mukava, että olit kiinnostunut. Itse jäin miettimään, millainen Sinun kolmoihermosärkysi on ja kuinka paljon se vaikeuttaa elämääsi.ihmeellisen tutulta. Minullakin on symptopaattinen epilepsia jonka aiheutti kavernooman eli kavernoottisen hemangiooman leikkausarpi. Minun kasvaimeni oli pienen luumun kokoinen ja niin keskellä aivoja kuin oikeastaan olla voi. Hieman enemmän kuitenkin vasemmalla puolella. Se oli siis tälläinen laskimoverisuonen synnynnäinen epämuodostuma joka oli pakko leikata kun se vuosi verta. Leikkaus tehtiin lokakuussa 2005 ja sen leikkausarpi taas aikaan sai tämän epilepsian jonka ensimmäinen kohtaus vei minut teholle ja nukutukseen melkein neljäksi vuorokaudeksi toukokuussa 2007. Aikamoinen rytinäalku epilepsialle tälläinen status epilepticus joka saatiin talttumaan melkein neljän vuorokauden nukutuksella. Itse olen 47-vuotias ja eläkkeellä. Ihan mielenkiinnolla luin sinun sairashistoriasi Seikku. Yhteneväisyyksiä löytyy. Terveisin MLL
Seikku kirjoitti:
Kuten sanoit, epilepsian hoidossa pyritään yhteen lääkkeeseen, jos mahdollista. Aluksi diagnoosini: Epilepsia symptomatica ja Hemangioma cavernosum.Kohtaukseni aiheuttaa siis verisuonikasvain, joka sijaitsee ohimo- ja otsalohkon puolella, aivosaaressa sekä operkulaarisella alueella, jonka sijaintia en muista. Töölön sairaalassa taas arvelivat, että kyseessä voisi olla matala-asteinen tuumori (BNP). Mikä sitten lienee ero?
Sairastuin 11-vuotiaana (olen nyt 62-vuotias). Niihin aikoihin kaikki epilepsialääkkeet taisivat olla aika hurjia. Jouduin käyttämään esim. barbituraatteja 25 vuoden ajan. Tegretol tuli mukaan vasta 70-luvun lopulla, Lamictal 90-luvulla ja Keppra -05. Rivatrilia olen käyttänyt pitkään ja on kuvassa mukana edelleenkin. Käytän sitä myös kohtausputken katkaisuun. Tähän tarkoitukseen käytin yhdessä vaiheessa Diapamia(myös Stesolidin muodossa), mutta lopetettiin, koska Rivatril samantyyppinen lääke.
Epilepsiani luokitellaan "vaikeahoitoiseksi", koska oikein mikään lääke ei tehoa ja kohtauksia on aina ollut paljon. Yhtenä syynä tähän on pidetty sitä, että minulla on monentyyppisiä kohtauksia, isoista pieniin tuntemuksiin ja paria siltä väliltä. Onneksi kohtaukseni ovat olleet lyhytkestoisia. Isot kohtaukset ovat tulleet melkein aina nukkuessa. Vilkaisin koht.päiväkirjaani ja huomasin, että v. -05 kohtaukset alkoivat lisääntyä selvästi. Tuli esim. 2 viikon kohtausputkia.Enpä ihmetele, että v. -06 olin valmis leikkaukseen, johon ei aikaisemmin uskallettu mennä riskitekijöitten pelossa. Seurauksena olisi voinut olla mm. dysfasia. Leikkauksen mahdollisuutta alettiin sitten selvittää Töölössä, jossa myös riskit todettiin liian suuriksi. Asia jäi kuitenkin vielä hautumaan. Sitten työnteko alkoi tuottaa vaikeuksia. Olin hyvin väsynyt ja työpaineet lisäsivät kohtauksia, tietenkin kiireisimpään aikaan, jolloin sairaslomalle ei oikein olisi voinut jäädä. Lisäksi muistini oli huonontunut, mihin neurologin mielestä vaikutti runsaat kohtausmäärät ja lääkityskin. Onneksi esimieheni ehdotti työkyvyn arviointia. Siitä lähti heti eläkeasiat rullaamaan. Eläkkeelle jäin 2 vuotta sitten ja kas kummaa, kohtaukset jäivät melkein kokonaan pois. Niinpä leikkaus voitiin unohtaa. Jäätyäni eläkkeelle olin todella helpottunut. Näin jälkeen päin vasta tajuan, että sen olisi pitänyt tapahtua jo paljon ennemmin. Nyt panen illalla kellon soimaan, että lääkkeet tulee otettua suurin piirtein ajallaan, koska monesti saatan nukkua 11 tuntia putkeen. En tiedä, jaksoitko lukea pitkää "tarinaani", mutta ihan mukava, että olit kiinnostunut. Itse jäin miettimään, millainen Sinun kolmoihermosärkysi on ja kuinka paljon se vaikeuttaa elämääsi.Ja se verenvuoto sai aikaan tämän kolmoishermosäryn kaiken lisäksi. Se on varsin häiritsevä ja vaikeuttaa päivää. Siihen tarvitsen päivittäistä särkylääkettä eli panacodeja vetelen. Yritän kuitenkin pitää annostuksen niin pienenä kuin säryt antavat myöten. Yleensä otan kaksi päivän aikana. Joskus joutuu ottamaan kolme ja jopa neljäkin. Terveisin MLL
400mg 400mg /vrk. Hyvin on sopinut.
Vain pieniä maksa-arvojen nousua ollut, muuten ok.
Nyt lisänä Keppara, ei kohtauksia enää.- asseri
Vaimoni käyttää kyseistä lääkettä annoksella aamulla 450 mg illalla 600 mg. Ei pahempia sivuoireita. Vuosi menny tuolla annostuksella.
- olen syönyt
jo toistakymmentä vuotta. Ensin aloitettiin Tegretolilla 1982 ja jostain syystä vaihdettiin tuohon Neurotoliin. En muista miksi. Mutta, nyt vaihdettiin takas Tegretoliin. Kuopion käynnin jälkeen sitä suositeltiin, jos ei mikään auta. ikä mikään auta. Mikähän tuossa Tegretolissa sitten parempaa? Annos on ollut kauan 400 mg 400 mg. Muita lääkkeitä Frisium ja Lyrica. Annokset korkeita, ja pää on välillä tötteröllä. Kohtauksia tulee paljon. Päätin, että nyt täytyy keskittyä tämän stressitilan hillitsemiseen. Sillä on niin suuri vaikutus kohtauksiin. Haluaisin alkaa käymään jossain vertaistukiryhmässä esim.
kaikille jotka olette jaksaneet vastata kysymykseeni. Nyt minulla on summittaista tietoa ja annostukset ovat suurinpiirtein sellaisia kuin itse asiassa ajattelinkin. Kellään ei ole kuitenkaan mitään huikeita reilusti yli tuhannen mg:n vuorokausiannostuksia. Ehkä se maksan sietokyky menee suurinpiirtein tuossa vuorokausiannostuksessa. Tosin yksi neurologi sanoi minulle että annostusta voi kasvattaa yli tuhanteen milligrammaan per vuorokausi mutta hän ei ollut vakioneurologini.
Lisääkin annostuskokemuksia saa laittaa. Jokaisen epilepsia on kuitenkin erilainen ja karbamatseipiinia käytetään ensisijaisesti paikallisalkuiseen epilepsiaan joka minulla on kavernooma-leikkauksen synnyttämä arpikudos. Toukokuussa sitten nähdään miten maksa-arvot ovat kehittyneet ja mitä mieltä neurologini on josko karbamatsepiini-annostustani voitaisiin vaikka hieman lisätä. Terveisin MLL- Peeth.
Mulla 300 450 ollut jo pitkään, ja se on maksimi (tulee isommasta määrästä liikaa huimausta). Kohtauksia ei ole saatu kokonaan pois, joten neurologi ehdotti lisäksi lamictalia tai keppraa.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Vesikin maksaa, miksei hengitysilma?
Jatkuvasti itketään ettei ole rahaa mihinkään, mutta tilastojen mukaan rahaa on enemmän kuin koskaan, joten miksei asial291899Satuolennoista tarinointi ei kuulu peruskoulun tehtäviin
Opetustunteja on muutenkin käytössä vain rajallinen määrä. Eli nämä satuhommat koulun ulkopuolelle vapaaehtoisiin harras1651880Suomalainen perheenisä vaatii Suvivirren esittämisestä hyvityksiä
Itse lapsena uskonnonopetuksesta vissiin traumoja saanut ihka suomalainen (!) perheenisä vaatii Espoon kaupungilta korva3731729Mies profiloin sinut
Etsit täysin hallittavaa mutta samalla poikkeuksellista ihmistä. Etsit jotain mitä et koskaan tule saamaan.2161238Lahkokasteen ja kristillisen kasteen erot
Raamatun mukaan Kristillisessä yhdessä kasteessa Jumala pesee ja puhdistaa ihmisen sydämen ja poistaa perisynnin kirouks4221148- 121121
Heikki Paasosen Marita-vaimo jätti tunteikkaat jäähyväiset: "Tällä kertaa me..."
Heikki Paasonen on naimisissa Marita Paasosen (os. Alatalo) kanssa ja heillä on kaksi pientä lasta. Nyt koitti aika jätt81056- 861029
- 2851015
Pirkanlinna yleisötapahtuma
Oli todella hyvä tilaisuus. Ja EERO. L. Aivan mahtava tyyppi. Veti rennosti ja asiallisesti. Ja yleisöltä hyviä kysymyks501001