Kapillaarihiekka

Mistä lienee, mutta näin on tarjottu.

Jos kapillaarinen nousukorkeus on pienempi kuin patjan paksuus, niin eikö se silloin toimi?

fwf kirjoitti:

Jos kapillaarinen nousukorkeus on pienempi kuin patjan paksuus, niin eikö se silloin toimi?

idea on tosiaan tuo, että se sora katkaisee veden kapillaarisen nousun, joten hienoa ainesta ei saisi siinä kiviaineessa olla. Siihen käy muistaakseni 6...16mm sepeli mutta joku muu voi korjata jos nuo luvut eivät ole kohdallaan.

Kuitenkaan tuollaisesta kun kapillaarihiekka en ole kuullut. Veikkaisin että sulle koitetaan nyt myydä jotain huonompaa tuotetta, kun mitä siihen kuuluisi laittaaa.

Ja miksi laittaisit sitä? tuleeko halvemmaksi kun kunnon sepeli? itse en ihan pikkurahasta rupeisi siihen mitä tahansa kivikauppiaan hiekkaa laittamaan..

fwf kirjoitti:

Jos kapillaarinen nousukorkeus on pienempi kuin patjan paksuus, niin eikö se silloin toimi?

sinulle myytävän hiekan kapillaarisuutta on mitattu labratutkimuksin. Kapillaarinen nousukorkeus hiekassa saattaa olla mitä tahansa välillä ~20-90 cm. Ruduksen (tai vastaavan sertifioidun toimittajan) murskatusta ja seulotusta materiaalista tiedät tarkalleen mitä se, koska siitä saat rakeisuuskäyrän. Tai tarkemmin, siis mitä materiaali on ollut ennen kuin se on kipattu saitille, minkä jälkeen tumpelo kaivurikuski on sekoittanut siihen ties mitä.

Vast'ikään ilmestyi päivitys julkaisusta RIL 126 Rakennuspohjan ja tonttialueen kuivatus. Siinä on viimeisin tieto kuivatuksesta. Muistaakseni kuvassa 3.6 on esitetty alapohjan täyttöjen rakeisuusvaatimukset. Hanki kirja, katso kuvaa ja mieti. Älä ota tyhmiä riskejä, koska perustusten ja niiden täyttöjen korjaaminen on käytännössä mahdotonta.

kysymys, joka ei ole vahvinta lajiasi. Hyvä, että tietää rajansa. Se on viisautta.

Pyörää ei tarvitse keksiä uudestaan. Rakeisuuksia ei myöskään. Ei tarvitse liiemmin käyttää maalais- tai kaupunkilaisjärkeään. Vaaditut rakeisuudet on esitetty selkeästi alan julkaisuissa, kuten RIL 126. Oikeastaan ainoat asiat mistä pitää huolehtia:
-tilaa oikean rakeisuusalueen (1a, 1 tai 2) materiaalia
-saa tilaamaansa materiaalia
-työmaalla materiaaliin ei sekoitu vierasta ainesta, kuten savea, silttiä, hiekkaa yms.
-täyttöpaksuus on riittävä.

puhua. Hiekka on huono materiaali salaojitukseen. Kannattaa käyttää karkeaa soraa tai salaojasepeliä.
Hiekka täyttää vain salaojaputket.

Sattui tosiaan kirjoitti:

kysymys, joka ei ole vahvinta lajiasi. Hyvä, että tietää rajansa. Se on viisautta.

Pyörää ei tarvitse keksiä uudestaan. Rakeisuuksia ei myöskään. Ei tarvitse liiemmin käyttää maalais- tai kaupunkilaisjärkeään. Vaaditut rakeisuudet on esitetty selkeästi alan julkaisuissa, kuten RIL 126. Oikeastaan ainoat asiat mistä pitää huolehtia:
-tilaa oikean rakeisuusalueen (1a, 1 tai 2) materiaalia
-saa tilaamaansa materiaalia
-työmaalla materiaaliin ei sekoitu vierasta ainesta, kuten savea, silttiä, hiekkaa yms.
-täyttöpaksuus on riittävä.

Lue lisää

...ohjenormi, joten ilmaus "vaaditut rakeisuudet" on syytä muotoilla "suositellut rakeisuudet". Kyllä se edelleen on kapillaarinen nousukorkeus, joka ensisijaisesti määrittää kapillaarikatkon kelpoisuuden.

RIL 126 kirjoittamisen jälkeen on muuten havaittu, että pelkkiä rakeisuuksia tuijottelemalla ei voida sanoa kapillaarisuudesta riittävän tarkasti mitään. II-luokan salaojasoralla on havaittu suurempia kapillaarinousuja kuin karkealla hiekalla. Itseasiassa sopivasti lajittuneella rakeisuudella ei tarvita edes hirmuisia

ei kannata kirjoitti:

puhua. Hiekka on huono materiaali salaojitukseen. Kannattaa käyttää karkeaa soraa tai salaojasepeliä.
Hiekka täyttää vain salaojaputket.

...on hienoainesten (raekoko alle 0,5 mm) osuus maa-aineksesta. Esimerkiksi pesty salaojahiekka on hirveän paljon parempaa kuin pesemätön sora.

Rauno Kangas kirjoitti:

...ohjenormi, joten ilmaus "vaaditut rakeisuudet" on syytä muotoilla "suositellut rakeisuudet". Kyllä se edelleen on kapillaarinen nousukorkeus, joka ensisijaisesti määrittää kapillaarikatkon kelpoisuuden.

RIL 126 kirjoittamisen jälkeen on muuten havaittu, että pelkkiä rakeisuuksia tuijottelemalla ei voida sanoa kapillaarisuudesta riittävän tarkasti mitään. II-luokan salaojasoralla on havaittu suurempia kapillaarinousuja kuin karkealla hiekalla. Itseasiassa sopivasti lajittuneella rakeisuudella ei tarvita edes hirmuisia

Lue lisää

versiota mainitusta opuksesta luet, mutta II-luokkaa ei ole enää olemassa.

Huomattava parannus uudessa versiossa (siis RIL 129-2009) on se, että salaojaputken alla ei ole enää 100 mm:n salaojituskerrosta, vaan putki sijoitetaan suoraan leikkauspohjalle levitetyn suodatinkankaan päälle.

Miksi Rauno yrität potkia vastaan? Kommenteissasi saa välillä sen kuvan, että yrität leikkiä jotain besserwisseriä. Sinänsä osa väittämistäsi on ihan oikeita, mutta tällä palstalla surffaavat pääasiassa maallikot. Heille riittää tieto, että on olemassa ohjeita ja määräyksiä, joita on syytä noudattaa. Ei heitä ole syytä yllyttää ottamaan riskejä.

Rauno Kangas kirjoitti:

...ohjenormi, joten ilmaus "vaaditut rakeisuudet" on syytä muotoilla "suositellut rakeisuudet". Kyllä se edelleen on kapillaarinen nousukorkeus, joka ensisijaisesti määrittää kapillaarikatkon kelpoisuuden.

RIL 126 kirjoittamisen jälkeen on muuten havaittu, että pelkkiä rakeisuuksia tuijottelemalla ei voida sanoa kapillaarisuudesta riittävän tarkasti mitään. II-luokan salaojasoralla on havaittu suurempia kapillaarinousuja kuin karkealla hiekalla. Itseasiassa sopivasti lajittuneella rakeisuudella ei tarvita edes hirmuisia

Lue lisää

Ainoa käppyräpohja missä tiedän käytettävän roomalaista kakkosta on suodatintarpeen määrittelypohja. Mitä yleensä yrität todistaa? Mikä on ohje ja mikä määräys, onko sillä väliä? C2:ssa ei todeta mitään konkreettista kuivattamisesta muuta kuin se että pitää kuivattaa. Miksi leikkiä tällaisella asialla? Pari kasettiautollista seulottua sepeliä tai soraa ei paljoa maksa missään päin Suomea. Paljon kalliimmaksi tulee laittaa keittiökaappeihin aitopuuovet melamiinin asemesta. Jos rakennusbudjetti tyssää siihen, että ei ole varaa kunnolliseen maarakentamiseen, niin on vakavasti syytä harkita koko projektin mielekkyyttä.

en tiedä mitä kirjoitti:

versiota mainitusta opuksesta luet, mutta II-luokkaa ei ole enää olemassa.

Huomattava parannus uudessa versiossa (siis RIL 129-2009) on se, että salaojaputken alla ei ole enää 100 mm:n salaojituskerrosta, vaan putki sijoitetaan suoraan leikkauspohjalle levitetyn suodatinkankaan päälle.

Miksi Rauno yrität potkia vastaan? Kommenteissasi saa välillä sen kuvan, että yrität leikkiä jotain besserwisseriä. Sinänsä osa väittämistäsi on ihan oikeita, mutta tällä palstalla surffaavat pääasiassa maallikot. Heille riittää tieto, että on olemassa ohjeita ja määräyksiä, joita on syytä noudattaa. Ei heitä ole syytä yllyttää ottamaan riskejä.

Lue lisää

...hieman eri asia kuin määräys.

Kerroppas suuressa viisaudessasi, kuinka hirmusen riskin ottaa rakentaja, joka käyttää karkeata hiekkaa, jonka kapillaarisuus olisi mitattu 17 sentiksi, lattian alustäyttönä?

2009 versiota RIL-126:sta en ole vielä tullut hankkineeksi. Jokos siinä muuten puhutaan kapillaarikatkoista niinkuin velvoittavan normin RakMK-C2 ohjeosiossa 3.1.1.3 puhutaan tehtäväksi sepelistä tai pestystä singelistä vai vieläkös "liiton miehet" puhuu salaojituskerroksesta, jokta tehdään salaojasorasta?

"II-luokan salaojasora... kirjoitti:

Ainoa käppyräpohja missä tiedän käytettävän roomalaista kakkosta on suodatintarpeen määrittelypohja. Mitä yleensä yrität todistaa? Mikä on ohje ja mikä määräys, onko sillä väliä? C2:ssa ei todeta mitään konkreettista kuivattamisesta muuta kuin se että pitää kuivattaa. Miksi leikkiä tällaisella asialla? Pari kasettiautollista seulottua sepeliä tai soraa ei paljoa maksa missään päin Suomea. Paljon kalliimmaksi tulee laittaa keittiökaappeihin aitopuuovet melamiinin asemesta. Jos rakennusbudjetti tyssää siihen, että ei ole varaa kunnolliseen maarakentamiseen, niin on vakavasti syytä harkita koko projektin mielekkyyttä.

Lue lisää

...ainoa totuutta tavoitteleva tieto aiheesta, joten se roomalainen II:nen ei välttämättä ole sieltä poimittu.

Sinulle sama kysymys kuin tuolle toisellekin "kaikkitietävälle liito miehelle":

Kerroppas suuressa viisaudessasi, kuinka hirmusen riskin ottaa rakentaja, joka käyttää karkeata hiekkaa, jonka kapillaarisuus olisi mitattu 17 sentiksi, lattian alustäyttönä?

Rauno Kangas kirjoitti:

...on hienoainesten (raekoko alle 0,5 mm) osuus maa-aineksesta. Esimerkiksi pesty salaojahiekka on hirveän paljon parempaa kuin pesemätön sora.

Kun kerran rakennutin teollisuushallia olen myös vastaavana annoin yhdelle automiehelle tehtäväksi tuoda salaojasoraa. Mies toi kuorman tosi hienoa hiekkaa ja suorastaan loukkaantui kun käskin kipata sen pihan täyttöihin. Sitä materiaalia pidettiin paikkakunnalla hyvänä salaojitushiekkana. Ei ihme, ettei salaojat toimi. Putket ovat siellä täynnä hienoa hiekkaa.

varmaankin on kirjoitti:

Kun kerran rakennutin teollisuushallia olen myös vastaavana annoin yhdelle automiehelle tehtäväksi tuoda salaojasoraa. Mies toi kuorman tosi hienoa hiekkaa ja suorastaan loukkaantui kun käskin kipata sen pihan täyttöihin. Sitä materiaalia pidettiin paikkakunnalla hyvänä salaojitushiekkana. Ei ihme, ettei salaojat toimi. Putket ovat siellä täynnä hienoa hiekkaa.

Lue lisää

Tuo että salaojaputki asennetaan suoraan suodatinkankaan päälle ja siihen sepelit ei ole mielestäni hyvä asia.

oman kokemuksen perusteella ainakin täälläpäin salaojasora 8-16 on sisältänyt niinpaljon murskauksessa syntynyttä pölyä hienoainetta että tuo ensimmäinen 10 senttiä tuota tavaraa on aivan tukossa.

eli vanha ohje että ensin laitetaan 10 cm salaojasepeliä ja sitten vasta putki on mielestäni parempi, koska tuo alin 10 senttiä menee tukkoon jo asennuksessa.