Magian opettelu?

Olen kyllä lukenutkin, mutta mitään suoraa vastausta ei anneta. Mikähän ihme siinä on, että jos jotain kysytään, niin siihen ei voi kunnolla vastata?

Tässä pitäisi olla toimiva linkki:
http://www.edu.kauhajoki.fi/~ottol/luskonto.html

Miksi aina mainostat tuota sivua... (http://www.chronicon.com/noita/) Jotenkin se on hiukan propakantainen.. En tiiä... on toi tullu kahlattua moneen kertaan ja mielenkiintoisia juttuja on löytyny mut sanos mikä siinä on parasta?

Pol

Polgara kirjoitti:

Miksi aina mainostat tuota sivua... (http://www.chronicon.com/noita/) Jotenkin se on hiukan propakantainen.. En tiiä... on toi tullu kahlattua moneen kertaan ja mielenkiintoisia juttuja on löytyny mut sanos mikä siinä on parasta?

Pol

Lue lisää

En "mainosta" mitään. Sivusto on kuitenkin harvinaisen objektiivinen ja "kantaaottamaton" tieteellinen selvitys aihepiiriin liittyen. Siis mikä olisi parempi? Joku wannabe-noitien kerhosivu, kristillisten helvetilliset taivastelut, rahastavat jenkkiwiccat pohjalta "helykorut, yrtit&rituaalit kuukauden tarjouksena"...?

Tyvestä puuhun edetään. Ja fakta on kaiken lähtökohta. Siitä on hyvä kavuta heilumaan sinne tuulisemmille oksille.

Jos nyt tsekkaat esimerkiksi jaottelun trad-noitien osaamisalueista ja sovellat ne tähän päivään, niin mihin päädyt? Mitä sinun on osattava ollaksesi noita? Voimilla operoiminen on paljon laajempi ja monipuolisempi kenttä kuin pelkät rituaalit ja niiden kautta energioitten kohdistaminen.

Siis kyse on monen vuoden oppimäärästä, remember? Valmis et ole milloinkaan - mutta parempi koko ajan.

Tsekkaa sen sijaan myös toinen jättämäni linkki, se "Sorry" -otsakkeen alla oleva. Nuo kaikki kun kahlaat läpi ja sisäistät niin taas olet askeleen pidemmällä...

Rödfinne kirjoitti:

En "mainosta" mitään. Sivusto on kuitenkin harvinaisen objektiivinen ja "kantaaottamaton" tieteellinen selvitys aihepiiriin liittyen. Siis mikä olisi parempi? Joku wannabe-noitien kerhosivu, kristillisten helvetilliset taivastelut, rahastavat jenkkiwiccat pohjalta "helykorut, yrtit&rituaalit kuukauden tarjouksena"...?

Tyvestä puuhun edetään. Ja fakta on kaiken lähtökohta. Siitä on hyvä kavuta heilumaan sinne tuulisemmille oksille.

Jos nyt tsekkaat esimerkiksi jaottelun trad-noitien osaamisalueista ja sovellat ne tähän päivään, niin mihin päädyt? Mitä sinun on osattava ollaksesi noita? Voimilla operoiminen on paljon laajempi ja monipuolisempi kenttä kuin pelkät rituaalit ja niiden kautta energioitten kohdistaminen.

Siis kyse on monen vuoden oppimäärästä, remember? Valmis et ole milloinkaan - mutta parempi koko ajan.

Tsekkaa sen sijaan myös toinen jättämäni linkki, se "Sorry" -otsakkeen alla oleva. Nuo kaikki kun kahlaat läpi ja sisäistät niin taas olet askeleen pidemmällä...

Lue lisää

Siis kyllä tykkään sivusta itekin mutta oisin halunnu kuulla mikä siellä on parasta. Tämmösenä historiahulluna kaikki tieteelliset selvitykset on mulle mannaa, joten äläs ukkoparka polta partaas.. ;D

Pol

Polgara kirjoitti:

Siis kyllä tykkään sivusta itekin mutta oisin halunnu kuulla mikä siellä on parasta. Tämmösenä historiahulluna kaikki tieteelliset selvitykset on mulle mannaa, joten äläs ukkoparka polta partaas.. ;D

Pol

Lue lisää

En polta partaani, kun ei oo mitä polttas. En mä sentään mikään Joulupukki oo... Pari viikkoo sitte olis vielä fleda palanu iloisella liekillä. Nyt ei kaduta yhtään että katkasin, mutta... oli siitä sentään makee duunata tötteröitä ja semmosia eri suuntaan sojottavia siouxie-ponnareita :-(

Joo-o. Tosta sivusta. Musta on iha kiva lukea jotain täyspäistäkin selvitystä. Siis osaamisalueet on aika hyvä, mutta muutamat oikeudenkäyntijutut on kyllä aika toppen. Kuten nyt tämä Margareta Rödfinne (Marketta Punasuomalainen), joka tappoi pastorin manauksella. Rödfinne on kuuluisa ja hänestä kerrotaan mm. ihan hiljakkoin julkaistussa väitöskirjassa. "Musta koira haukkuu" - ai jumalauta: hyvä lähestymistapa kristinuskoon!

Rödfinne kirjoitti:

En polta partaani, kun ei oo mitä polttas. En mä sentään mikään Joulupukki oo... Pari viikkoo sitte olis vielä fleda palanu iloisella liekillä. Nyt ei kaduta yhtään että katkasin, mutta... oli siitä sentään makee duunata tötteröitä ja semmosia eri suuntaan sojottavia siouxie-ponnareita :-(

Joo-o. Tosta sivusta. Musta on iha kiva lukea jotain täyspäistäkin selvitystä. Siis osaamisalueet on aika hyvä, mutta muutamat oikeudenkäyntijutut on kyllä aika toppen. Kuten nyt tämä Margareta Rödfinne (Marketta Punasuomalainen), joka tappoi pastorin manauksella. Rödfinne on kuuluisa ja hänestä kerrotaan mm. ihan hiljakkoin julkaistussa väitöskirjassa. "Musta koira haukkuu" - ai jumalauta: hyvä lähestymistapa kristinuskoon!

Lue lisää

Jotain on naemma mennyt "sivu suun"...Vai etta manauksella tapettu pastori?? Kerro lisaa yksityiskohtia, jos tiedat. Minua kiinnostavat (kaiken muun lisaksi)uskonnollisia henkiloita jahtaavat riivaajat ja ns. "kauko-ohjattu vahingoittaminen"...siis teoriatasolla.

Koska en osaa paattaa, onko siihen kunnolla uskomista vai ei...

Kerro lisää kirjoitti:

Jotain on naemma mennyt "sivu suun"...Vai etta manauksella tapettu pastori?? Kerro lisaa yksityiskohtia, jos tiedat. Minua kiinnostavat (kaiken muun lisaksi)uskonnollisia henkiloita jahtaavat riivaajat ja ns. "kauko-ohjattu vahingoittaminen"...siis teoriatasolla.

Koska en osaa paattaa, onko siihen kunnolla uskomista vai ei...

Lue lisää

No, tässähän tämä. Linkki tarinaan kokonaisuudessaan otteen alla:

>>Hengenmies tiesi kuitenkin saaneensa noidasta harmillisen riitakumppanin, joka saattaisi ryhtyä ahdistamaan häntä taian asein. Huolestunut Vassenius uskoi noituuteen ja alkoi etsiä ympäriltään yliluonnollisia merkkejä. Niitä ilmaantuikin tuota pikaa. Ensimmäiset merkit noidan vihasta ilmestyivät heti Vasseniuksen lähdettyä Siulinpojan luota kotimatkalle. Hevonen pillastui ja ravasi vaahtopäisenä eikä kauhistunut kappalainen osannut nauttia odottamattomasta vauhdin hurmasta, vaan arveli joutuneensa noidan hyökkäyksen kohteeksi. Kappalainen sai hevosen rauhoittumaan, mutta hän oli tuskin päässyt kotiinsa, kun vastassa olivat toisenlaiset kummajaiset.

Kun Vassenius pääsi kotiinsa sisälle, omituinen myrsky rynnisti hänen talonsa läpi. Se raivosi kappalaisen asunnossa: paiskoi ovet sekä ikkunat saranoiltaan ja ravisteli uuninpellit lattialle. Tätä hyökkäystä kappalainen katseli säikähtyneenä. Kun hän seurasi puhuria ulos, tuuli tarttui mieheen ja ravisteli häntä niin, että kappalainen oli pelastunut vain ihmeen kaupalla, kuten Jaakko Jemse myöhemmin todisti oikeudessa.

Tiistaina, tammikuun 8. päivänä 1657 - vain päivää ennen kuin Vasseniuksen ja Marketta Punasuomalaisen oli määrä jälleen kohdata käräjillä - kappalainen joutui matkustamaan yhdessä esimiehensä kirkkoherra Paavali Bohmin kanssa. Matka vei Sundomiin perimään kirkkoherran papinsaatavia. Matkalla pysähdyttiin Sipi Heikinpojan taloon ja puhe kääntyi Marketta Punasuomalaiseen. "Huomenna minulla on Rödfinska oikeudessa", kappalainen kertoi esimiehelleen. Vanhempi hengenmies ei pitänyt mokoman asian käsittelyä oikeudessa välttämättömänä ja tiedusteli: "Eikö asiaa voitu muuten sopia?"

Vassenius valitti tuolloin myös huonovointisuutta ja arveli Punasuomalaisen kenties ahdistavan häntä noituudella. Kun tuli aika jatkaa matkaa, hengenmiehet ahtautuivat rekeen. Siitä reestä apupappi ei enää noussut. Viikatemies oli vienyt Vasseniuksen.>>


http://www.chronicon.com/noita/musta_koira.html

Polgara kirjoitti:

Siis kyllä tykkään sivusta itekin mutta oisin halunnu kuulla mikä siellä on parasta. Tämmösenä historiahulluna kaikki tieteelliset selvitykset on mulle mannaa, joten äläs ukkoparka polta partaas.. ;D

Pol

Lue lisää

Hyvä Polgara.

Kerrot olevasi historiahullu ja kiinnostunut kaikenlaisista tieteellisistä selvityksistä. Jaan saman innostuksen kanssasi, mutta olen historiakiinnostukseni vuoksi kiinnostunut myös alkuperäisistä lähdekirjoista. Olen jo aiemmin tällä palstalla ja eräässä toisessa asiayhteydessä kertonut osan näistä viitteistä, mutta toistan ne lisäten muutamia siinä toivossa, että sinä tai joku muu palstaa lukeva voisi hyötyä niistä jotenkin.

Vuosina 1882–1965 elänyt historioisija Lynn Thorndike kirjoitti vuosien 1923–58 välisenä aikana kahdeksanosaisen laajan, kattavan ja arvostusta saaneen historiikin magiasta ja kokeellisen tieteen kehityksestä. Tämän kahdeksan nidettä käsittävän teoksen nimi on "A History of Magic and Experimental Science". Sen aihepiiriin kuuluu tietojeni mukaan valtaosa siitä, mitä ja millaisia maagisia tapoja, rituaaleja, uskomuksia, perinteitä yms. ihmisellä on ollut tunnetun historian aikana. Valitettavasti painokset tästä teoksesta on aikoja sitten myyty loppuun, joten se on vaikeasti saatavilla (vaikkakin joitakin osia saattaa vielä olla netinkin kautta saatavilla). En ole varma löytyisiko teosta Helsingin yliopiston kirjastosta (joka, kuten varmaankin tiedätte, on Suomen suurin), mutta kannattaa kysyä. Mikäli sieltä ei löydy, on melko epätodennäköistä että sitä löytyisi mistään muualtakaan päin Suomea.

Eräs 1960-luvun lopulla suuren suosion saavuttanut yksiosainen (ja aivan mukiinmenevä) yleisesitys magiasta ja sen käytännöistä (mukana on myös hieman sekä historiaa että aiheiden analyyttistä arvioimista) on Richard Cavendishin "Black Arts". Tämä kirja on edelleen saatavilla esim. Suomalaisen Kirjakaupan kautta tilaamalla. Sen lähdekirjallisuudesta löytyy runsaasti kiinnostavia kirjallisuusviitteitä.

Paras lukemani yleisesitys maagisista käytännöistä keskiajalla on Richard Kieckheferin "Magic in Middle Ages". Koska se on varsin uusi teos, se edustaa kutakuinkin sitä mitä tieteellä on aihepiiristä tätä nykyä sanottavana. Toinen Kieckeheferin julkaisema kiinnostava kirja on myös hyvin uusi "Forbidden Rites". Kirjassa tutkitaan erästä keskiajalta periytyvää mustan magian manuaalia, joka on säästynyt meille kutakuinkin vahingoittumattomana noitavainoista ja inkvisition toimista huolimatta. Alkuperäisen kirjan latinalainen teksti on kirjan lopussa liitteenä, samoin kuvia kirjasta löytyvistä diagrammeista. Suurin osa kirjasta koostuu Kieckheferin kirjan sisällön tieteellisestä tutkimuksesta - ja minusta se oli hyvin mielenkiintoinen.

Keskiajan tunnettuja magian teoriaan ja käytäntöön vaikuttaneita henkilöitä olivat Albertus Magnus, Roger Bacon, Paracelsus (eli Theoprastus Bombastus von Hohenheim) ja Henri Cornelius Agrippa von Nettesheim. Paracelsus kirjoitti ja julkaisi paljon, muun muassa magiaa käsitteleviä kirjoja (esimerkiksi "The Archidoxes of Magic" ja "Liber Azoth"). Paras ja laajimmin tunnettu kokoelma keskiajan maagisista käytännöistä lienee Agrippan von Nettesheimin "Three Books on Occult Philosophy" (kirjasta on vuonna 1994 julkaistu uusi ja alkutekstille uskollisempi painos). Sen sisältö on paljossa sukua edellä mainittujen henkilöiden ajattelulle. On olemassa myös Agrippan nimiin kirjattu "Fourth Book on Occult Philosophy". Vaikka sitä pidetään epäperäisenä teoksena, sen sisältö vaikuttaa kiinnostavalta. Sitä on luullakseni saatavilla faksimilepainos.

Eräs varhaisempien aikojen maagisia käytäntöjä dokumentoiva uusi teos on Hans Dieter Betzin 1996 julkaisema "The Greek Magical Papyri in Translation, Including the Demotic Spells : Texts". Kirja on saavuttanut arvostusta ja sitä on tietääkseni edelleen saatavissa.

Agrippan ja Paracelsusksen teosten lisäksi on olemassa kaksi sellaista kirjaa, jotka olisivat epäilemättä kiinnostavia, mikäli ne voisi saada jostakin käsiinsä. Toinen on arabialaista alkuperää oleva ja latinaksi 1000-luvun jälkeen käännetty "Picatrix". Toinen on Roger Baconin "De Nigromantia". Kummastakin on 1900-luvun puolenvälin jälkeen tullut painokset, mutta minun tietojeni mukaan painokset ovat olleet jo kauan loppu ja niitä lähes mahdotonta saada käsiinsä, ainakaan ilman huomattavaa yrittämistä ja asiaan paneutumista.

Astrologiaa ja tähtien vaikutusta käsittelevä klassinen perusteos on Ptolemaioksen (Ptolemy) "Tetrabiblos". Sen saatavuudesta minulla ei ole tietoa, mutta koska se on aikanaan ollut niin laajassa käytössä, uskoisin että teos olisi saatavilla jossakin muodossa.

Näiden lisäksi tunnettuja keskiaikaisia magian "käsikirjoja" ovat "Clavicula Salomonis" ("The Key of Solomon") ja "Lemegeton" (eli "The Lesser Key of Solomon"). Kummastakin on painoksia saatavilla ja ilmeisesti niistä on olemassa myöskin html-versioita.

Jossakin määrin vanhentuneita ovat E.A. Wallis Budgen esitykset muinaisen Egyptin magiasta ja maagisia käytäntöjä sisältäneestä uskonnosta. Wallis Budge on julkaissut ainakin teokset "Egyptian Magic" ja "Egyptian Religion". Muinaisen egyptin maagiset käytännöt olivat niin elimellisesti sekoittuneet heidän uskontoonsa, että myös muinaisegyptiläisten klassiset uskonnollisten tekstien kokoelmat ovat kiinnostavia magiasta kiinnostuneille. Kolme keskeisintä kokoelmaa ovat "The Pyramid Texts", "The Coffin Texts" ja "The Papyrus of Ani" (muinaisegyptiläisten kuolleiden kirja). Kahdesta ensimmäisestä on Robert Faulkner tehnyt kohtuulliset (mutta hieman yksioikoiset) käännökset (Faulkner tuntuu tulkitsevan kaiken korostetun konkreettisesti, joten en menisi vannomaan käännösten uskollisuutta alkutekstien ajatukselle). Wallis Budgen käännös kuolleiden kirjasta löytyy netistä html-versiona useammastakin osoitteesta.

Juutalaisten maagiset käytännöt ja uskomukset olivat niin ikään sidoksissa heidän uskontoonsa. Juutalaisten perimätiedon, Talmudin (Mishna ja Gemara), mystisempi ja esoteerisempi osa kabbala sisältää juutalaisten magian. Parhaan ja kattavimman (mutta raskassoutuisen ja hidaslukuisen) kuvan aiheesta saa lukemalla Gershom Scholemin aihetta käsitteleviä tutkimuksia. Näistä paras yleisesitys asiasta lienee vuonna 1974 julkaistu teos "Kabbalah". Alkuperäisiä kabbalan perusteoksia ovat "Sefer Yezirah", "Bahir" ja "Sefer ha Zohar". Ensimmäisen englanninkielinen käännös löytyy html-versiona netistä (useampia osoitteita). Bahirista on tilattavissa käännös, Zoharin suhteen olen epävarma.

Sen lisäksi mitä shamanismista on tällä palstalla sanottu jo aiemmin, lisään viitteen Mircea Eliaden kirjaan "Shamanism". Se on tiiliskivimäinen ja hyvin yksityiskohtainen opus, jota itse olen pitänyt hyvin mielenkiintoisena.

Koska kirjahyllyni ei ole lähettyvillä ja joudun viitteiden kokoamisessa ja kirjoittamisessa turvautumaan hataraan muistiini, minun lienee paras lopettaa tältä erää tähän. Toivottavasti joku hyötyy näistä tähän mennessä kirjoittamistani viitteistä jollakin tavoin.

Ladwin Eines

Ladwin Eines kirjoitti:

Hyvä Polgara.

Kerrot olevasi historiahullu ja kiinnostunut kaikenlaisista tieteellisistä selvityksistä. Jaan saman innostuksen kanssasi, mutta olen historiakiinnostukseni vuoksi kiinnostunut myös alkuperäisistä lähdekirjoista. Olen jo aiemmin tällä palstalla ja eräässä toisessa asiayhteydessä kertonut osan näistä viitteistä, mutta toistan ne lisäten muutamia siinä toivossa, että sinä tai joku muu palstaa lukeva voisi hyötyä niistä jotenkin.

Vuosina 1882–1965 elänyt historioisija Lynn Thorndike kirjoitti vuosien 1923–58 välisenä aikana kahdeksanosaisen laajan, kattavan ja arvostusta saaneen historiikin magiasta ja kokeellisen tieteen kehityksestä. Tämän kahdeksan nidettä käsittävän teoksen nimi on "A History of Magic and Experimental Science". Sen aihepiiriin kuuluu tietojeni mukaan valtaosa siitä, mitä ja millaisia maagisia tapoja, rituaaleja, uskomuksia, perinteitä yms. ihmisellä on ollut tunnetun historian aikana. Valitettavasti painokset tästä teoksesta on aikoja sitten myyty loppuun, joten se on vaikeasti saatavilla (vaikkakin joitakin osia saattaa vielä olla netinkin kautta saatavilla). En ole varma löytyisiko teosta Helsingin yliopiston kirjastosta (joka, kuten varmaankin tiedätte, on Suomen suurin), mutta kannattaa kysyä. Mikäli sieltä ei löydy, on melko epätodennäköistä että sitä löytyisi mistään muualtakaan päin Suomea.

Eräs 1960-luvun lopulla suuren suosion saavuttanut yksiosainen (ja aivan mukiinmenevä) yleisesitys magiasta ja sen käytännöistä (mukana on myös hieman sekä historiaa että aiheiden analyyttistä arvioimista) on Richard Cavendishin "Black Arts". Tämä kirja on edelleen saatavilla esim. Suomalaisen Kirjakaupan kautta tilaamalla. Sen lähdekirjallisuudesta löytyy runsaasti kiinnostavia kirjallisuusviitteitä.

Paras lukemani yleisesitys maagisista käytännöistä keskiajalla on Richard Kieckheferin "Magic in Middle Ages". Koska se on varsin uusi teos, se edustaa kutakuinkin sitä mitä tieteellä on aihepiiristä tätä nykyä sanottavana. Toinen Kieckeheferin julkaisema kiinnostava kirja on myös hyvin uusi "Forbidden Rites". Kirjassa tutkitaan erästä keskiajalta periytyvää mustan magian manuaalia, joka on säästynyt meille kutakuinkin vahingoittumattomana noitavainoista ja inkvisition toimista huolimatta. Alkuperäisen kirjan latinalainen teksti on kirjan lopussa liitteenä, samoin kuvia kirjasta löytyvistä diagrammeista. Suurin osa kirjasta koostuu Kieckheferin kirjan sisällön tieteellisestä tutkimuksesta - ja minusta se oli hyvin mielenkiintoinen.

Keskiajan tunnettuja magian teoriaan ja käytäntöön vaikuttaneita henkilöitä olivat Albertus Magnus, Roger Bacon, Paracelsus (eli Theoprastus Bombastus von Hohenheim) ja Henri Cornelius Agrippa von Nettesheim. Paracelsus kirjoitti ja julkaisi paljon, muun muassa magiaa käsitteleviä kirjoja (esimerkiksi "The Archidoxes of Magic" ja "Liber Azoth"). Paras ja laajimmin tunnettu kokoelma keskiajan maagisista käytännöistä lienee Agrippan von Nettesheimin "Three Books on Occult Philosophy" (kirjasta on vuonna 1994 julkaistu uusi ja alkutekstille uskollisempi painos). Sen sisältö on paljossa sukua edellä mainittujen henkilöiden ajattelulle. On olemassa myös Agrippan nimiin kirjattu "Fourth Book on Occult Philosophy". Vaikka sitä pidetään epäperäisenä teoksena, sen sisältö vaikuttaa kiinnostavalta. Sitä on luullakseni saatavilla faksimilepainos.

Eräs varhaisempien aikojen maagisia käytäntöjä dokumentoiva uusi teos on Hans Dieter Betzin 1996 julkaisema "The Greek Magical Papyri in Translation, Including the Demotic Spells : Texts". Kirja on saavuttanut arvostusta ja sitä on tietääkseni edelleen saatavissa.

Agrippan ja Paracelsusksen teosten lisäksi on olemassa kaksi sellaista kirjaa, jotka olisivat epäilemättä kiinnostavia, mikäli ne voisi saada jostakin käsiinsä. Toinen on arabialaista alkuperää oleva ja latinaksi 1000-luvun jälkeen käännetty "Picatrix". Toinen on Roger Baconin "De Nigromantia". Kummastakin on 1900-luvun puolenvälin jälkeen tullut painokset, mutta minun tietojeni mukaan painokset ovat olleet jo kauan loppu ja niitä lähes mahdotonta saada käsiinsä, ainakaan ilman huomattavaa yrittämistä ja asiaan paneutumista.

Astrologiaa ja tähtien vaikutusta käsittelevä klassinen perusteos on Ptolemaioksen (Ptolemy) "Tetrabiblos". Sen saatavuudesta minulla ei ole tietoa, mutta koska se on aikanaan ollut niin laajassa käytössä, uskoisin että teos olisi saatavilla jossakin muodossa.

Näiden lisäksi tunnettuja keskiaikaisia magian "käsikirjoja" ovat "Clavicula Salomonis" ("The Key of Solomon") ja "Lemegeton" (eli "The Lesser Key of Solomon"). Kummastakin on painoksia saatavilla ja ilmeisesti niistä on olemassa myöskin html-versioita.

Jossakin määrin vanhentuneita ovat E.A. Wallis Budgen esitykset muinaisen Egyptin magiasta ja maagisia käytäntöjä sisältäneestä uskonnosta. Wallis Budge on julkaissut ainakin teokset "Egyptian Magic" ja "Egyptian Religion". Muinaisen egyptin maagiset käytännöt olivat niin elimellisesti sekoittuneet heidän uskontoonsa, että myös muinaisegyptiläisten klassiset uskonnollisten tekstien kokoelmat ovat kiinnostavia magiasta kiinnostuneille. Kolme keskeisintä kokoelmaa ovat "The Pyramid Texts", "The Coffin Texts" ja "The Papyrus of Ani" (muinaisegyptiläisten kuolleiden kirja). Kahdesta ensimmäisestä on Robert Faulkner tehnyt kohtuulliset (mutta hieman yksioikoiset) käännökset (Faulkner tuntuu tulkitsevan kaiken korostetun konkreettisesti, joten en menisi vannomaan käännösten uskollisuutta alkutekstien ajatukselle). Wallis Budgen käännös kuolleiden kirjasta löytyy netistä html-versiona useammastakin osoitteesta.

Juutalaisten maagiset käytännöt ja uskomukset olivat niin ikään sidoksissa heidän uskontoonsa. Juutalaisten perimätiedon, Talmudin (Mishna ja Gemara), mystisempi ja esoteerisempi osa kabbala sisältää juutalaisten magian. Parhaan ja kattavimman (mutta raskassoutuisen ja hidaslukuisen) kuvan aiheesta saa lukemalla Gershom Scholemin aihetta käsitteleviä tutkimuksia. Näistä paras yleisesitys asiasta lienee vuonna 1974 julkaistu teos "Kabbalah". Alkuperäisiä kabbalan perusteoksia ovat "Sefer Yezirah", "Bahir" ja "Sefer ha Zohar". Ensimmäisen englanninkielinen käännös löytyy html-versiona netistä (useampia osoitteita). Bahirista on tilattavissa käännös, Zoharin suhteen olen epävarma.

Sen lisäksi mitä shamanismista on tällä palstalla sanottu jo aiemmin, lisään viitteen Mircea Eliaden kirjaan "Shamanism". Se on tiiliskivimäinen ja hyvin yksityiskohtainen opus, jota itse olen pitänyt hyvin mielenkiintoisena.

Koska kirjahyllyni ei ole lähettyvillä ja joudun viitteiden kokoamisessa ja kirjoittamisessa turvautumaan hataraan muistiini, minun lienee paras lopettaa tältä erää tähän. Toivottavasti joku hyötyy näistä tähän mennessä kirjoittamistani viitteistä jollakin tavoin.

Ladwin Eines

Lue lisää

Nyt ansaitsisit oikein kunnon halauksen. Olet ensimmäinen jolta olen saanut noin paljon vinkkejä eri teoksien suuntaan. Kirjanmetsästys alkakoon... tai no viimeistään kesällä sillä nyt meinaan hukkua koulun ja työn asettamien tehtävien alle. Ja aikaa lukemiseen on tuskin lainkaan... Joten kiitos paljon..

Pol

Kiitoksia vaan kaikille vastanneille. Jos minä nyt pääsisin alkuun :)