Tälläkin palstalla moni pohtii ottaa pitkän vai lyhyen. Itsekin lukion alussa niin pohdin, aloitin pitkän ja jätin sen kesken.
Kuitenkin päädyin yliopistoon teknilliselle alalle ja nyt vasta huomaa kuin vajavainen se lyhyt matikka oli. Edes integroida ei osaa lyhyen matikan perusteella. Älkää sulkeko ovia edestänne vaan puurtakaa se pitkä matikka vaikka hampaat irvessä. On tosi rasittavaa aloittaa yliopistotasolla opiskella matikan alkeita :)
Ottakaa pitkä matikka
lyhyen lukenut
20
1770
Vastaukset
- toinen lyhyen lukenut
Olen viime kevään ylioppilas ja luin lyhyen matematiikan. Nyt olen lopullisesti tajunnut kuinka suuren virheen minä idiootti tein.
Lukion kurssivalintoja tehdessäni en tiennyt oikein mitä ottaisin, ja otin sitten melko mutu-tuntumalta niitä kursseja, jotka kuulostivat kivoilta. Matematiikan oppimäärien suhteen olin veitsenterällä, ja kun en tiennyt niiden eroista, valitsin miltei arpomallla lyhyen. Taisin vähän pelätäkin pitkää matikkaa, vaikka matikannumeroni oli yläasteella 8.
Lukiossa sain ensimmäistestä lyhyen matikan kurssista kympin, ja mieleni teki vaihtaa pitkään. En kuitenkaan tohtinut ottaa asiaa esille ja ajattelin myös, että selvä ja valmis opintosuunnitelma menee sekaisin. Minulla ei kuitenkaan ollut mitään motivaatiota lukea pinnallista lyhyttä matematiikkaa, jota kukaan ei arvostanut eikä ottanut tosissaan.
Vieraannuin siis tästä hienosta tieteestä ja kirjoitin lyhyestä viime keväänä vitsillä B:n. En ollut varmaan laskenut yli vuoteen yhtään laskua kunnolla. Nyt valintani kaduttaa kovasti, sillä jatko-opintomahdollisuuteni ovat paljon kapeammat kuin monella muulla. En voi päästä lääkikseen, teknillisille aloille tai farmasiaa lukemaan vain joitain esimerkkejä mainitakseni.
Olen kahlinnut itseni syyttäsuotta ja liian varhain. Nyt tarvittaisiin hirveää uskoa itseen ja kamalaa tekemisen meininkiä, jos meinaisin hinata itseni jollekin matikkaa vaativalle alalle. Ja tokihan pitkästä matematiikasta on muutenkin hyötyä; se kehittää ajattelua yleensä ja auttaa ymmärtämään monia yhteiskunnan ja luonnon ilmiöitä.
Olen siis oikeasti surullinen tapahtuneesta, vaikken juuri nyt ensisijaisesti ole millekään matemaattiselle alalle hakeutumassa (sellaisestahan minun ei kannata edes haaveilla).
Karrikoiden: jos haluat olla apina, valitse apinoiden matematiikka. Mutta jos olet ihminen, ota oikeiden ihmisten pitkä matikka!- Tiivi
...joku ihana immeinen listata ne alat, joilla pitkä matikka on ehdottoman tärkeä? Ja pientä selitystä perään, esim. esimerkki ammatti, mikäli nimi on hepreaa meille taviksille. Itse olen lukioon menossa ensi syksynä, ja olen päättänyt ottaa lyhyen, koska 1. Matikka ei kiinnosta kovinkaan paljoa, saan hommia tehdä tosi paljon sen eteen, olen hyvin epälooginen vaikka numero onkin ysi (olen perfektionisti, se on periaatteen vuoksi ysissa)
ja 2. Aion Yliopistoon äidinkieltä lukemaan, matematiikka tuskin on kovin tärkeä valintakriteeri, jos luen sivuaineina folkloristiikkaa ja historiaa? Olisin hyvin kiitollinen jos joku voisi uhrata muutaman sekunnin listatakseen alat! - Strawman
Tiivi kirjoitti:
...joku ihana immeinen listata ne alat, joilla pitkä matikka on ehdottoman tärkeä? Ja pientä selitystä perään, esim. esimerkki ammatti, mikäli nimi on hepreaa meille taviksille. Itse olen lukioon menossa ensi syksynä, ja olen päättänyt ottaa lyhyen, koska 1. Matikka ei kiinnosta kovinkaan paljoa, saan hommia tehdä tosi paljon sen eteen, olen hyvin epälooginen vaikka numero onkin ysi (olen perfektionisti, se on periaatteen vuoksi ysissa)
ja 2. Aion Yliopistoon äidinkieltä lukemaan, matematiikka tuskin on kovin tärkeä valintakriteeri, jos luen sivuaineina folkloristiikkaa ja historiaa? Olisin hyvin kiitollinen jos joku voisi uhrata muutaman sekunnin listatakseen alat!"...joku ihana immeinen listata ne alat, joilla pitkä matikka on ehdottoman tärkeä?"
Tässä minun arvaukseni, josta varmaan puuttuu vaikka mitä:
Lähes ehdottoman tärkeä se on
- TKK:lla (ja vastaavissa) (-> Diplomi-insinööri)
- Yliopistolla matikan/fysiikan/kemian laitoksella (-> Filosofian maisteri)
- Lääkiksessä (?) (-> Lääketieteiden lisensiaatti)
Reilusti hyötyä siitä on
- Kauppakorkeassa (-> Kauppatieteiden maisteri / ekonomi, kumpi se nyt taas tänä vuonna lieneekin)
- Jossakin teknillisessä AMK:ssa (-> Insinööri)
"esim. esimerkki ammatti, mikäli nimi on hepreaa meille taviksille"
Etköhän keksi noille kaikille esimerkkiammatin itse. Perässä olevat ovat siis jotakuinkin sen perustutkinnon nimiä, mitä ko. oppilaitoksesta valmistuu. - lisää aloja
Strawman kirjoitti:
"...joku ihana immeinen listata ne alat, joilla pitkä matikka on ehdottoman tärkeä?"
Tässä minun arvaukseni, josta varmaan puuttuu vaikka mitä:
Lähes ehdottoman tärkeä se on
- TKK:lla (ja vastaavissa) (-> Diplomi-insinööri)
- Yliopistolla matikan/fysiikan/kemian laitoksella (-> Filosofian maisteri)
- Lääkiksessä (?) (-> Lääketieteiden lisensiaatti)
Reilusti hyötyä siitä on
- Kauppakorkeassa (-> Kauppatieteiden maisteri / ekonomi, kumpi se nyt taas tänä vuonna lieneekin)
- Jossakin teknillisessä AMK:ssa (-> Insinööri)
"esim. esimerkki ammatti, mikäli nimi on hepreaa meille taviksille"
Etköhän keksi noille kaikille esimerkkiammatin itse. Perässä olevat ovat siis jotakuinkin sen perustutkinnon nimiä, mitä ko. oppilaitoksesta valmistuu.Kannattaa otta myös huomioon, että yhteiskunta/valtio/hallintotieteissä tarvitaan myös matikkaa! Kaikissa niissä tulee ymmärtää jonkun verran kansantaloustiedettä ja tilastotiedettä (joissa matikka auttaa enemmän kuin mikään muu).
- Ana
Tiivi kirjoitti:
...joku ihana immeinen listata ne alat, joilla pitkä matikka on ehdottoman tärkeä? Ja pientä selitystä perään, esim. esimerkki ammatti, mikäli nimi on hepreaa meille taviksille. Itse olen lukioon menossa ensi syksynä, ja olen päättänyt ottaa lyhyen, koska 1. Matikka ei kiinnosta kovinkaan paljoa, saan hommia tehdä tosi paljon sen eteen, olen hyvin epälooginen vaikka numero onkin ysi (olen perfektionisti, se on periaatteen vuoksi ysissa)
ja 2. Aion Yliopistoon äidinkieltä lukemaan, matematiikka tuskin on kovin tärkeä valintakriteeri, jos luen sivuaineina folkloristiikkaa ja historiaa? Olisin hyvin kiitollinen jos joku voisi uhrata muutaman sekunnin listatakseen alat!Oletko nyt aivan varmasti tehnyt lopulliset päätöksesi tulevan koulutusalasi suhteen?:) Mielestäni pitkä matikka kannattaa käydä aikoipa mitä tahansa, kursseja tulee vain muutama enemmän kuin lyhyessä.
- Lyhyeen vaihtava
"Kuitenkin päädyin yliopistoon teknilliselle alalle ja nyt vasta huomaa kuin vajavainen se lyhyt matikka oli. Edes integroida ei osaa lyhyen matikan perusteella."
Noh pääsithän sinäkin sinne sisään, pääsitkö peräti ekalla kerralla?
Jos joku lukee pitkän niin harvemmin se hukkaan menee, mutta totuus on se että suurin osa ei lähde edes lukemaan pitkää. Sinäkin pääsit lyhen lukeneena teknistä alaa opiskelemaan, ja ei niitä tarvittavia matikan juttuja ole vieläkään myöhästä opetella.
Pitkän kanssa jotku joutuvat tekemään todella paljon työtä, että pääsee edes läpi siitä. Se pitkään matikkaan käytetty aika on tietenkin jostain muusta pois, mahdollisesti muiden aineiden opiskelusta, jolloin tulee varteen otettavaksi vaihtoehdoksi vaihtaa lyhyeen, joka ei haittaa muita aineita niin paljoa. Itse luulen että monessa paikassa tarvitaan vain osaa niistä pitkän matikan jutuista, joten sinäänsä ne tarvittavat asiat voi opiskella itsenäisesti, mutta sitä ei varmaan moni jaksa tehdä.
Tietenkin joku opettaja osaa opettaa ne paremmin mutta kyllä siihen itsekkin pystyy.
Tietenkin kannattaa lähtee yritämään sitä, mutta ei sitä aivan pakolla vältämättä kannata lähtee vetämään, jos ei suju niin ei sitten. Vaikka se matikka olis yläasteella kutonen ja ei ole sillon tehnyt matikan eteen yhtään mitään niin sillon kyllä kannattaa lähtee yritämään pitkää.
...Aika sekava teksti, mutta pointi oli se, että väkisin loppuun sitä ei vältämättä kannata lähtee viemään.- lääketieteen yo
No voi herranjumala, vai lääkiksen ehdoton edellytys on pitkä matikka, on se kumma miten se opettajien propaganda puree tyhmiin nuoriin!! Ite olen lukenut lyhyen, kirjoittanut siitä c:n ja ekalla kerralla pääsin lääkikseen. Tutustupa lääkiksen pääsykoekysymyksiin ennen kuin puhut. Pitkää matikkaa ei kokeessa tarvita. Ei lääkiksen kokeissa integroida ei derivoida yms. Fysiikkaa ja kemiaa kylläkin ja bilsaa tietty.
- alkuper.
Joo pääsin ekalla kerralla sisään, mutta tein ennen pääsykokeita todella paljon töitä. Tiedän omalta alaltani monta pitkän matikan lukenutta jotka lähinnä kertailivat vähän ja pääsivät. Minun onnekseni koitui pitkä fysiikka.
Sanoit, että pitkän matikan eteen joutuu tekemään paljon töitä. Lukiossa se työntekeminen pelastaa nelinkertaiselta työltä yliopistossa. Yksi lukion kurssi on n. 40h, ja kestää n. 5 viikkoa (jos muistan oikein), yliopistossa yksi kurssi on about 3ov, eli 120h ja kestää pari kolme viikkoa. Ja lukion kursseilla opetetaan perusteita, yliopiston matikan kursseilla pikkuisen sivutaan ekalla luennolla perusteita ja hups sitten ollaankin analyysien ihanassa maailmassa. Itse olen nyt saanut matikan kurssit tehtyä ja olen todella tehnyt kolme-neljäkertaa enemmän töitä kuin pitkän matikan lukeneet.
Lukiossa oikeasti KANNATTAA tehdä vähän töitäkin. Ikinä ei tiedä mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Hyvällä lukiopohjalla oikeasti tekee tulevaisuudessa jotain. Ja tämä nyt on ilkeästi sanottu, mutta jos ei lukiossa tee töitä ei tule olemaan yliopistossa helppoa. Itse koin sen todella karvaasti.
Toki matikkaa voi oppia myöhemminkin, mutta ei kaikkea kannata kokea kantapään kautta. Toki jos se matikka on täysin mahdottoman mahdotonta niin eipä sitä sitten kannata jatkaa. - qwerty
alkuper. kirjoitti:
Joo pääsin ekalla kerralla sisään, mutta tein ennen pääsykokeita todella paljon töitä. Tiedän omalta alaltani monta pitkän matikan lukenutta jotka lähinnä kertailivat vähän ja pääsivät. Minun onnekseni koitui pitkä fysiikka.
Sanoit, että pitkän matikan eteen joutuu tekemään paljon töitä. Lukiossa se työntekeminen pelastaa nelinkertaiselta työltä yliopistossa. Yksi lukion kurssi on n. 40h, ja kestää n. 5 viikkoa (jos muistan oikein), yliopistossa yksi kurssi on about 3ov, eli 120h ja kestää pari kolme viikkoa. Ja lukion kursseilla opetetaan perusteita, yliopiston matikan kursseilla pikkuisen sivutaan ekalla luennolla perusteita ja hups sitten ollaankin analyysien ihanassa maailmassa. Itse olen nyt saanut matikan kurssit tehtyä ja olen todella tehnyt kolme-neljäkertaa enemmän töitä kuin pitkän matikan lukeneet.
Lukiossa oikeasti KANNATTAA tehdä vähän töitäkin. Ikinä ei tiedä mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Hyvällä lukiopohjalla oikeasti tekee tulevaisuudessa jotain. Ja tämä nyt on ilkeästi sanottu, mutta jos ei lukiossa tee töitä ei tule olemaan yliopistossa helppoa. Itse koin sen todella karvaasti.
Toki matikkaa voi oppia myöhemminkin, mutta ei kaikkea kannata kokea kantapään kautta. Toki jos se matikka on täysin mahdottoman mahdotonta niin eipä sitä sitten kannata jatkaa."Sanoit, että pitkän matikan eteen joutuu tekemään paljon töitä. Lukiossa se työntekeminen pelastaa nelinkertaiselta työltä yliopistossa."
Tuo nyt on täyttä puppua. Jos pitkän matikan ottaminen lukiossa tietää x tuntia töitä, mikä ihmeen mekanismi muuttaa tuntimäärän 4x:ksi yliopistoon siirryttyä? Eihän siinä ole mitään järkeä. Totta kai töitä joutuu tekemään kokonaisuudessa enemmän, jos lyhyen matikan lisäksi joutuu käymään pitkän asiat läpi... Mutta jos lyhyeen matikkaan on käyttänyt lukiossa y tuntia, silloin on paremmat lähtökohdat kuin peruskoulun jälkeen joten pitkän oppimäärän tasolle päästäkseen joutuu käyttämään ehkä x-0,5y tuntia. Kaiken kaikkiaan tunteja kertyy siis x 0,5y, mikä on varmasti selvästi vähemmän kuin 2x.
Unohdat myös kokonaan, että mikäli ei päädy alalle jolla tarvitaan matikkaa, pitkän matikan opiskeluun menneet tunnit ovat kuluneet pitkälti hukkaan. Senkin ajan olisi voinut käyttää vaikka ylimääräisen kielen opiskeluun, mistä olisi monelle paljon enemmän hyötyä ja iloa. Kyllä pitkän matikan käymisen turhaan olisi syytä harmittaa ihan yhtä paljon kuin sen, jos huomaakin yliopistoon päästyään joutuvansa tekemään lisää töitä matikan saralla. Joten miksi kiusata itseään pitkällä matikalla, jos tulevaisuudensuunnitelmat on jossain muualla kuin matikan alalla? - Lyhyeen vaihtava
qwerty kirjoitti:
"Sanoit, että pitkän matikan eteen joutuu tekemään paljon töitä. Lukiossa se työntekeminen pelastaa nelinkertaiselta työltä yliopistossa."
Tuo nyt on täyttä puppua. Jos pitkän matikan ottaminen lukiossa tietää x tuntia töitä, mikä ihmeen mekanismi muuttaa tuntimäärän 4x:ksi yliopistoon siirryttyä? Eihän siinä ole mitään järkeä. Totta kai töitä joutuu tekemään kokonaisuudessa enemmän, jos lyhyen matikan lisäksi joutuu käymään pitkän asiat läpi... Mutta jos lyhyeen matikkaan on käyttänyt lukiossa y tuntia, silloin on paremmat lähtökohdat kuin peruskoulun jälkeen joten pitkän oppimäärän tasolle päästäkseen joutuu käyttämään ehkä x-0,5y tuntia. Kaiken kaikkiaan tunteja kertyy siis x 0,5y, mikä on varmasti selvästi vähemmän kuin 2x.
Unohdat myös kokonaan, että mikäli ei päädy alalle jolla tarvitaan matikkaa, pitkän matikan opiskeluun menneet tunnit ovat kuluneet pitkälti hukkaan. Senkin ajan olisi voinut käyttää vaikka ylimääräisen kielen opiskeluun, mistä olisi monelle paljon enemmän hyötyä ja iloa. Kyllä pitkän matikan käymisen turhaan olisi syytä harmittaa ihan yhtä paljon kuin sen, jos huomaakin yliopistoon päästyään joutuvansa tekemään lisää töitä matikan saralla. Joten miksi kiusata itseään pitkällä matikalla, jos tulevaisuudensuunnitelmat on jossain muualla kuin matikan alalla?"Joten miksi kiusata itseään pitkällä matikalla, jos tulevaisuudensuunnitelmat on jossain muualla kuin matikan alalla?"
Kovinkaan monella lukion aloittavalla tulevaisuuden suunitelmat ei vältämättä ole mitenkään kovinkaan pitkällä. Moni ykkösellä oleva ei varmasti osaa sano mitä aikoo lukion jälkeen ja jos lukee pitkää matikkaa niin ovia pysyy enemmän auki, toisaalta ei niistä yksikään lukkoon menen, jos ei lue. - Tiivi
Lyhyeen vaihtava kirjoitti:
"Joten miksi kiusata itseään pitkällä matikalla, jos tulevaisuudensuunnitelmat on jossain muualla kuin matikan alalla?"
Kovinkaan monella lukion aloittavalla tulevaisuuden suunitelmat ei vältämättä ole mitenkään kovinkaan pitkällä. Moni ykkösellä oleva ei varmasti osaa sano mitä aikoo lukion jälkeen ja jos lukee pitkää matikkaa niin ovia pysyy enemmän auki, toisaalta ei niistä yksikään lukkoon menen, jos ei lue.Itse aloitan lukion ekaluokan ensi syksynä, ja mulla on hyvin selkeä kuva siitä, mitä meinaan lukion jälkeen tehdä. En alkaisi yleistämään, useimmilla kavereillanikin on aika selkeä mielikuva tulevaisuudestaan. Totta on, ettei näin kaikilla ole, mutta mitä pitkää matikkaa lukemaan, mikäli ei sitä tule tarvitsemaan.
Itse meinaan lähteä yliopistoon äidinkieltä lukemaan, mikäli vain rahkeet riittävät, ja siinä tuskin matematiikan arvosanalla on kovinkaan paljoa painoa. Vai?
Sen periaatteen kehoittaisin muitakin ottamaan, että tekee sitä mikä kiinnostaa, mikäli vain haluaa tehdä mielekästä työtä. Ei Suomen maan opetusvirasto nyt sentään niin kieroutunut ole, että täällä painotettaisiin aineita, jotka eivät työn kannalta olennaisia ole. Siispä, ota mielekkäitä aineita --> lue mielekästä alaa(joka liittyy vahvasti valitsemiisi aineisiin) --> valmistu mielekkääseen ammattiin.
Näin yksinkertaista. - qwerty
Lyhyeen vaihtava kirjoitti:
"Joten miksi kiusata itseään pitkällä matikalla, jos tulevaisuudensuunnitelmat on jossain muualla kuin matikan alalla?"
Kovinkaan monella lukion aloittavalla tulevaisuuden suunitelmat ei vältämättä ole mitenkään kovinkaan pitkällä. Moni ykkösellä oleva ei varmasti osaa sano mitä aikoo lukion jälkeen ja jos lukee pitkää matikkaa niin ovia pysyy enemmän auki, toisaalta ei niistä yksikään lukkoon menen, jos ei lue.Tulevaisuutta ei kukaan tiedä, mutta moniko lukee sen takia ylettömästi kursseja? Onhan se nyt kamalaa, jos lukiossa tulee käytyä vain pakolliset kurssit maantiedosta ja lukion jälkeen huomaakin haluavansa opiskella juuri maantietoa... Siinähän joutuu tekemään ylimääräisiä töitä ja ehkä myös opiskelemaan itsenäisesti, eikö siis tällä varmuuden vuoksi-logiikallasi kaikkien tulisi käydä lukio neljässä vuodessa ahmien mahdollisimman paljon kursseja?
Otetaan vähän käytännönläheisempi esimerkki, Pekka, joka miettii ottaisiko pitkän matikan vai aloittaisiko lukiossa ranskan. Pekka on pienessä lukiossa, jossa pitkän matikan tunnit menevät lyhyen kielen kanssa päällekkäisille koodeille eikä molempia siis voi valita.
Pekka päätyy pitkään matikkaan, vaikkei matikka kiinnosta ollenkaan, koska sen tärkeyttä on painotettu niin paljon. Lukion jälkeen Pekka menee opiskelemaan historiaa, mutta voi voi kun Pekkaa harmittaa - matikan tärkeyttä painottajat ovat unohtaneet muiden aineiden tärkeyden. Onhan kuitenkin niin, että humanistisesta tiedekunnasta valmistuakseen on pakko osata kahta vierasta kieltä. - matikkapupu
qwerty kirjoitti:
Tulevaisuutta ei kukaan tiedä, mutta moniko lukee sen takia ylettömästi kursseja? Onhan se nyt kamalaa, jos lukiossa tulee käytyä vain pakolliset kurssit maantiedosta ja lukion jälkeen huomaakin haluavansa opiskella juuri maantietoa... Siinähän joutuu tekemään ylimääräisiä töitä ja ehkä myös opiskelemaan itsenäisesti, eikö siis tällä varmuuden vuoksi-logiikallasi kaikkien tulisi käydä lukio neljässä vuodessa ahmien mahdollisimman paljon kursseja?
Otetaan vähän käytännönläheisempi esimerkki, Pekka, joka miettii ottaisiko pitkän matikan vai aloittaisiko lukiossa ranskan. Pekka on pienessä lukiossa, jossa pitkän matikan tunnit menevät lyhyen kielen kanssa päällekkäisille koodeille eikä molempia siis voi valita.
Pekka päätyy pitkään matikkaan, vaikkei matikka kiinnosta ollenkaan, koska sen tärkeyttä on painotettu niin paljon. Lukion jälkeen Pekka menee opiskelemaan historiaa, mutta voi voi kun Pekkaa harmittaa - matikan tärkeyttä painottajat ovat unohtaneet muiden aineiden tärkeyden. Onhan kuitenkin niin, että humanistisesta tiedekunnasta valmistuakseen on pakko osata kahta vierasta kieltä.Nyt et ota sitä huomioon, että yliopistossa voi aloittaa kielten opiskelun ns. alkeiskursseilta. Niillä lähtö taso on että ei osaa kieltä lainkaan, mutta yliopistolla ei matikalle sellaisia kursseja ole.
- qwerty
matikkapupu kirjoitti:
Nyt et ota sitä huomioon, että yliopistossa voi aloittaa kielten opiskelun ns. alkeiskursseilta. Niillä lähtö taso on että ei osaa kieltä lainkaan, mutta yliopistolla ei matikalle sellaisia kursseja ole.
Kielten alkeiden opiskelu yliopistossa on ihan toista kuin lukiossa, tahti on suunnilleen 5 kertaa nopeampi ja ennen kaikkea varsinaista opetusta ja yksilöllisyyttä on tuskin nimeksikään.
Matikan opiskeluun yliopistotasolla en ole tutustunut, mutta pitkän matikan kursseja voi käydä mm. iltalukiossa ja järjestetäänhän kaikenlaisia matikan kursseja kesäisinkin. Yksin ei siis ole mikään pakko pakertaa. - Strawman
alkuper. kirjoitti:
Joo pääsin ekalla kerralla sisään, mutta tein ennen pääsykokeita todella paljon töitä. Tiedän omalta alaltani monta pitkän matikan lukenutta jotka lähinnä kertailivat vähän ja pääsivät. Minun onnekseni koitui pitkä fysiikka.
Sanoit, että pitkän matikan eteen joutuu tekemään paljon töitä. Lukiossa se työntekeminen pelastaa nelinkertaiselta työltä yliopistossa. Yksi lukion kurssi on n. 40h, ja kestää n. 5 viikkoa (jos muistan oikein), yliopistossa yksi kurssi on about 3ov, eli 120h ja kestää pari kolme viikkoa. Ja lukion kursseilla opetetaan perusteita, yliopiston matikan kursseilla pikkuisen sivutaan ekalla luennolla perusteita ja hups sitten ollaankin analyysien ihanassa maailmassa. Itse olen nyt saanut matikan kurssit tehtyä ja olen todella tehnyt kolme-neljäkertaa enemmän töitä kuin pitkän matikan lukeneet.
Lukiossa oikeasti KANNATTAA tehdä vähän töitäkin. Ikinä ei tiedä mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Hyvällä lukiopohjalla oikeasti tekee tulevaisuudessa jotain. Ja tämä nyt on ilkeästi sanottu, mutta jos ei lukiossa tee töitä ei tule olemaan yliopistossa helppoa. Itse koin sen todella karvaasti.
Toki matikkaa voi oppia myöhemminkin, mutta ei kaikkea kannata kokea kantapään kautta. Toki jos se matikka on täysin mahdottoman mahdotonta niin eipä sitä sitten kannata jatkaa."Minun onnekseni koitui pitkä fysiikka."
Luit siis lyhyen matikan ja pitkän fysiikan? Ei teillä sitten kovin syvällistä fysiikka ole ollut, jos siitä on selvinnyt ongelmitta lyhyen matikan tiedoilla. Kyllä siellä pitäisi olla ainakin vähän integrointia ja haastavampaa yhtälönratkaisua kuin mitä lyhyessä matikassa opetetaan. Fysiikan ylppäritehtävätkin voivat olla lyhyellä matikalla vaikeita.
"Yksi lukion kurssi on n. 40h, ja kestää n. 5 viikkoa (jos muistan oikein),"
Eri lukioissa on eri pituiset jaksot. Meillä yksi jakso kesti muistaakseni noin 7 viikkoa. Yhden kurssin laajuus on kyllä tuota 40 h:n luokkaa.
"yliopistossa yksi kurssi on about 3ov, eli 120h ja kestää pari kolme viikkoa."
Tällaiset intensiivikurssit ovat kyllä poikkeustapauksia. Yleensä kurssit kestävät reilusti pidempään, parista kuukaudesta lukukauteen. Kurssien laajuus vaihtelee käytännössä yhden ja kuuden ov:n välillä.
Opintoviikkojen suora konvertoiminen työtunneiksi ei anna realistista kuvaa kurssin eteen vaadittavasta työstä. Kahden ov:n kurssista voi selvitä hyvin 4 h:n työllä (testattu on).
- minä
Miksi pitäisi kamalasti osata matematiikkaa? Vähemmälläkin opiskelulla pärjää ihan hyvin ellei muutamalle matematiikkapainoitteiselle alalle halua. Enemmän hyötyä olisi vieraiden kielten osaamisesta. Oletko tullut ajatelleeksi kuinka monelle linjalle ei pääse jos ei osaa tarpeeksi vieraita kieliä?
Ylipäätänsä Suomen kouluista saa todella huonon kielitaidon jos opiskelee vain pakollisia kieliä, eli useimmiten englantia ja ruotsia.
Esim. portugali, ranska, kiina, espanja ja arabia ovat hyvin hyödyllisiä kieliä, mutta turhan aliarvostettuja Suomessa.- Jo vain
Jos on suoritettava tekniikan opintoihin kuuluvat matematiikat, ei auta, vaikka osaisit kieliä vaikka kuinka paljon.
Lisäksi en ymmärrä, miten matematiikan osaaminen sulkee kielet pois. Tunnen DI:n, joka osaa kohtuullisesti kuutta kieltä ja alkeet vielä parista muusta, vaikka ei toimi edes kaupan tai markkinoinnin alalla. Ja osaan itsekin vähintäänkin tyydyttävästi neljää, vaikka olen tekniikan ja matematiikan pilaama. - alkuper.
Jo vain kirjoitti:
Jos on suoritettava tekniikan opintoihin kuuluvat matematiikat, ei auta, vaikka osaisit kieliä vaikka kuinka paljon.
Lisäksi en ymmärrä, miten matematiikan osaaminen sulkee kielet pois. Tunnen DI:n, joka osaa kohtuullisesti kuutta kieltä ja alkeet vielä parista muusta, vaikka ei toimi edes kaupan tai markkinoinnin alalla. Ja osaan itsekin vähintäänkin tyydyttävästi neljää, vaikka olen tekniikan ja matematiikan pilaama.No niin mäkin :)
Puhun sujuvasti englantia, ranskaa ja venäjää, hyvin espanjaa ja saksaa sekä vielä jonkun verran arabiaa ja ruotsia.
Kielistä on toki hyötyä, mutta pelkkä kielitaito harvoin työpaikan tuo. Ainoastaa noista englannin, ranskan ja venäjän (ja tietty ruotsin) olen lukiossa oppinut.
Pitkä matikka jäi laiskuuttani lukematta, vaikka mahtui aivan hyvin lukujärjestykseen. - kateellinen
alkuper. kirjoitti:
No niin mäkin :)
Puhun sujuvasti englantia, ranskaa ja venäjää, hyvin espanjaa ja saksaa sekä vielä jonkun verran arabiaa ja ruotsia.
Kielistä on toki hyötyä, mutta pelkkä kielitaito harvoin työpaikan tuo. Ainoastaa noista englannin, ranskan ja venäjän (ja tietty ruotsin) olen lukiossa oppinut.
Pitkä matikka jäi laiskuuttani lukematta, vaikka mahtui aivan hyvin lukujärjestykseen.Minkäs ikäinen olet? Millä tuollanen kielitaito saavutetaan. Millä ja missä ja missä välissä ja paljonko olet puurtanut, herra jumala, jos tuollainen kielitaito ihan oikeasti ihmisellä on? Lukiosta huolimatta en ole saanut kuin korkeintaan auttavan englannin ja ruotsin taidon.
- räikkä
kateellinen kirjoitti:
Minkäs ikäinen olet? Millä tuollanen kielitaito saavutetaan. Millä ja missä ja missä välissä ja paljonko olet puurtanut, herra jumala, jos tuollainen kielitaito ihan oikeasti ihmisellä on? Lukiosta huolimatta en ole saanut kuin korkeintaan auttavan englannin ja ruotsin taidon.
Kirjoitin kuitenkin A-englannista kirkkaan laudaturin ja A-ruotsista, A-saksasta ja C-ranskasta eximian viime vuonna, mutten mielestäni puhu sujuvasti kuin korkeintaan englantia. Ruotsia ja saksaa osaan auttavasti, eli perusasiat hoituu kyllä mutta vähänkin monimutkaisen asian ilmaiseminen tuottaa vaikeuksia. Ranskaa osaan vain sen verran, että pysyn kärryillä joissain lastenkirjoissa ilman suurempia vaikeuksia ja pystyn tilaamaan ranskalaisista nettikaupoista tavaroita ranskaksi sanakirjan avulla.
Yhteenveto kielitaidoistani: hyvä englanti, keskitason ruotsi ja saksa ja lisäksi ranskan alkeet. Siinä on vuosikausien opiskelun ja ahkeran vapaa-ajan harrastamisen hedelmät.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Oletko kertonut jo muille tunteistasi?
Ystävillesi esimerkiksi? Minä en ole vielä kertonut kenellekään tästä meidän jutusta.733644Kesä, kesä!
Veikkaan, ettet juuri nyt ikävöi minua, ehket enää koskaan? Näkemättömyys on laimentanut tunteet, ja katselet iloisena k91981Miksi sanotaan että Suomella on suuri armeija, tykistö jne.
Asioita tarkemmin seuranneet tietävät että tuolla Ukrainassa palaa kuukaudessa sen verran mitä Suomella on kokonaisuudes2261323- 1341196
- 1001063
- 1091045
Miksi nuori ottaa hatkat? Rajut seuraukset: seksuaalinen hyväksikäyttö, väkivalta, huumeet...
Lastensuojelu on kriisissä ja nuorten ongelmat kasvussa Suomessa. Hatkaaminen tarkoittaa nuoren luvatta poistumista omil701010- 60974
Shokki! Suuri seikkailu -kisassa todellinen jättiyllätys - Tämä muutos järkyttää varmasti monia!
No nyt on kyllä aikamoinen ylläri, peli todellakin kovenee…! Lue lisää: https://www.suomi24.fi/viihde/shokki-suuri-seik6965- 35876