Vaihdoin työpaikkaa joku aika sitten ja yllätyin kun kyseisessä paikassa koneistusohjelmien tekoon vaaditaan insinöörin pätevyys, vaikka itse olen 8 vuotta ohjelmia tehnyt niin käsin kuin mallinnuksen kanssa ihan ammattitutkintopohjalla. Ja huvittavinta tässä on, että kun näitä ohjelmia katsoo, niin ne on hitaita (referenssiin aina työkalun vaihtoon ilman mitään syytä, hitaat kierrokset vaikka terät kestää yms.). Itse koneistajat pääsee lähinnä painamaan nappia ja vaihtamaan työkaluja. Huvittavinta on se, että talossa pitkään ollut insinööri ei tajunnut nirkonsäteen kompensoinnista yhtään mitään!
Insinöörit tekee ohjelmat
miksi?
18
4658
Vastaukset
- oudolta!
Kyllä koneistus pitää olla hanskassa ennen kuin ohjelmia osaa tehdä, ei niitä pelkällä teorian opiskelulla pysty tekemään.
- tutulta
Nykyinen työnantajani käyttää samaa tapaa, joka on mielestäni aivan järjetön. Tällä tavalla työnantaja haluaa näyttää ulospäin (asiakkaille), olevansa edistyksellinen. ... Kuuleman mukaan tavanomaista Pohojalaasille työnantajille...
- kyllä sitä insinööriäkin vi...
eläpä hättäile, kyllä sitä insinööriäkin vituttaa tehdä niitä amisten hommia. tuskin varmaan edes sen alan inssi ja sanottu vaan että tee, vaikkei tuskin koskaan edes tehnyt koko homma. mutta siinä nähdään metallialan töiden vaikeusaste. ihan vittuilleessaan varmaan sanonut ettei tajunnut nirkonsäteen kompensointia. pystythän sinä muokkaamaan sen ohjelman nopeammaksi jos haluat.
- kuulostaa..
varsin tehokkaalta! "ihan vittuilleessaan varmaan sanonut ettei tajunnut nirkonsäteen kompensointia. pystythän sinä muokkaamaan sen ohjelman nopeammaksi jos haluat." Eli tehdään ohjelma kahteen kertaan. Oletko joku inssi vai?
- korjaa vain
kuulostaa.. kirjoitti:
varsin tehokkaalta! "ihan vittuilleessaan varmaan sanonut ettei tajunnut nirkonsäteen kompensointia. pystythän sinä muokkaamaan sen ohjelman nopeammaksi jos haluat." Eli tehdään ohjelma kahteen kertaan. Oletko joku inssi vai?
varmaan tarvii koko ohjelmaa tehdä uusiksi
- inssinkyrpä
Syynä voi olla, että työnantaja luulee saavuttavansa etua sillä, että kone pyörii suuremman osan ajasta, jos siis ohjelmat tehdään jossain konttorissa tietokoneella kuin että koneenkäyttäjä ne tekisi. Meilläkin mallinnetaan hitsausrobotin ohjelma etukäteen tietokoneella ja sitten siirretään se sinne koneelle. Ennen hitsarit tekivät ohjelman ohjaamalla hitsauskättä manuaalisesti ja se vei pidempään. Näin saadaan kone pyörimään isompi osa ajasta. Niin ei sitä koneistusta ainakaan paljoa suunnitteluinssille opeteta, lähinnä vaan pintaraapaisu.
- vaikkapa
Voihan sitä ohjelmaa muokata tai tehdä uuden vaikkapa taustaeditoinnilla samalla kun kone tekee hommia.
- oivallus!
kannattaa aina tehdä ohjelmat kahteen kertaan, se on kustannustehokasta! P.S. Oletko insinööri?
- Aika harvoin
oivallus! kirjoitti:
kannattaa aina tehdä ohjelmat kahteen kertaan, se on kustannustehokasta! P.S. Oletko insinööri?
ensinmäinen versio ohjelmasta on optisesti paras mahdollinen. Toki yksinkertaiset ohjelmat tulee helposti kerralla valmiiksi, mutta vaikeampi työstö on harvoin täysin optimaalinen. Usein vain löytyy joitakin sellaisia liikkeitä, jotka on hyvä ottaa pois. Tämä on juuri sitä kehitystä, jota harva tuntuu tekevän, kun tyytyvät siihen "ekaan versioon" Niin ja tämä kehitys/parannus tulee uusilla koneilla samalla kun työstö käy, joten ei tule turhia seisokkeja sen johdosta. P.S. Miksi pc-softiin tulee päivityksiä, jos ne voisi tehdä kerralla valmiiksi?
- sorvari..
oivallus! kirjoitti:
kannattaa aina tehdä ohjelmat kahteen kertaan, se on kustannustehokasta! P.S. Oletko insinööri?
Mutta eipä ole tuommoisia murheita, kun saa kaikki uudet ohjelmat tehdä sorvilla naputtelemalla. Aikamoinen fakiiri saa olla että saa jollain tietokoneella tehtyä ohjelman laakista toimivaksi, varsinkin jos kappale on hieman hmm haastavampi.
- _koneinsinööri_
oivallus! kirjoitti:
kannattaa aina tehdä ohjelmat kahteen kertaan, se on kustannustehokasta! P.S. Oletko insinööri?
Ohjelmaa voi muokata.Eipä tarttee uudelleen ohjelmoida. kumma homma tuo on että insinööri ohjelmoi. Minä en semmoiseen alentuisi. On meinaa parempiakin hommia. Joskus sitä tuli oltua koneella useita vuosia pienessä pajassa. Eipä ennee tarttee. Suap kierrellä maapalloo.
- olla ...
Minulla oli taas sellainen inssi-kaveri töissä, joka teki työstökoneen ohjelmia, mutta sai huonompaa palkaa työstään kuin hänen ohjelmiaan ajanut työstökoneen vartija.
- Nirkon säde
Kompensoida insinöörin toimesta. Jos teräpala menee rikki, niin tuleeko maahantuojan edustaja vaihtamaan.
- ahdistaa?
Kysehän oli siitä, että inssiressukka EI tiennyt mitä nirkonsäteen kompensointi edes tarkoittaa. Revi siitä, pelle.
- tälli älli
ahdistaa? kirjoitti:
Kysehän oli siitä, että inssiressukka EI tiennyt mitä nirkonsäteen kompensointi edes tarkoittaa. Revi siitä, pelle.
Siis jos on kyse sorvauksen nirkonsäteen kompensoinnista niin ei meitin firmassa ainakaan sitä edes käytetä koska ei ole tarvetta!
- Napinpainaja
tälli älli kirjoitti:
Siis jos on kyse sorvauksen nirkonsäteen kompensoinnista niin ei meitin firmassa ainakaan sitä edes käytetä koska ei ole tarvetta!
Muistan joskus 1983 tehneeni operaation, missä otetaan käsisyötöllä pieni hipaisu ja painetaan nappia. Manuaalissa oli terän kuva ja mittoja. Tästäkö on kyse.
- koneistaja/koneins/DI
Napinpainaja kirjoitti:
Muistan joskus 1983 tehneeni operaation, missä otetaan käsisyötöllä pieni hipaisu ja painetaan nappia. Manuaalissa oli terän kuva ja mittoja. Tästäkö on kyse.
Tarkoititko mittalastun ottamista käsisyötöllä, mittaluvun antamista laskuriin ja terägeometrian syöttöä ohjaukseen? Tuolla tavalla olen (aikanaan) itse sen tehnyt. Lastu otetaan kappaleen molemmilta akseleilta: otsasta (Z) ja vaipalta (X).
Kun paperille vedät nämä kaksi viivaa, siinä on koneen ohjauksen saama kuva terästäsi. Eli terän kärki (=nirkko) oletetaan teräväksi.
Todellisuudessa kärki ei ole absoluuttisen terävä, vaan siinä on pyöristys, pienissä viimeistelyterissä 0,2mm ja yleispaloissa 0,8 ; 1,2 jne mm.
Jos sorvaillaan pelkkiä otsapintoja ja niihin nähden kohtisuoria pintoja, ei korjauskerrointa tarvitse antaa eikä komentaa korjaimia päälle.
Viisteiden, kartioiden, pyöristysten ja kaariratojen ajossa sen sijaan syntyy geometrinen virhe. Suunnasta riippuen leikataan joko liian syvältä tai otetaan lastua liian vähän. Nirkonsädekompensointi tekee terän kärjestä tangeerauskosketuksen tuon terävän kärjen sijasta.
Tuossa CAM-ohjelmoinnissa konttorin puolelta en näe mitään järkeä. Koneistajan ammattitaitoon ja erikoisosaamiseen kuuluu tehdä varmaa ja toimivaa ohjauskoodia, ottaen huomioon mm. kappaleen kiinnitykset, lastuamisarvot jne.
Suunnittelija konstruoi kappaleen siten että se täyttää vaatimukset. Koneistaja valmistaa sen.
- Anonyymi
Mikä se nirkko oo
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1006444
Nikkalassa vauhdilla nokka kohti taivasta
Mitähän Darwin sanoisi näistä 4 suomalaisesta, jotka kävivät Haparandan puolella näyttämässä, kuinka Suomi auto kulkee t303863törniöläiset kaaharit haaparannassa
isäpapan autolla kaahatta 270 km/h metsään https://www.lapinkansa.fi/nsd-kaksi-suomalaista-kuoli-kolarissa-haaparannall/283240Sitä saa mitä tilaa Perussuomalaiset!
https://yle.fi/a/74-20160212 SDP:n kannatus se vain nousee ja Keskusta on kolmantena. Kokoomus saanut pienen osan persu3741761- 331408
- 271340
Eelin, 20, itsemurhakirje - Suomalaisen terveydenhuollon virhe maksoi nuoren elämän
Yksikin mielenterveysongelmien takia menetetty nuori on liikaa. Masennusta sairastava Eeli Syrjälä, 20, ehti asua ensi471003Anteeksi kulta
En oo jaksanut pahemmin kirjoitella, kun oo ollut tosi väsynyt. Mut ikävä on mieletön ja haluisin kuiskata korvaasi, hyv11976Perttu Sirviö laukoo täydestä tuutista - Farmi Suomi -kisaajista kovaa tekstiä "Pari mätää munaa..."
Ohhoh, Farmilla tunteet alkaa käydä kuumana, kun julkkiksia tippuu jaksosta toiseen! Varo sisältöpaljastuksia: https:11900- 42879