Veneilykauden alussa on hyvä vähän kertailla sääntöjä ja määräyksiä. Meriteiden säännöt eivät ole ainoa veneilijää koskeva pykäläviidakko. Reittini risteävät usein lossien kanssa ja välillä näkee kanssaveneilijöiltä aika huimia suorituksia. No, on itseltäkin joskus jäänyt torven töräytys väliin, kun lossi on tiukasti rannassa lastaamassa. Joku lautturi on sitten asiasta huomauttanutkin.
Viime kesänä lossin vaijereista ja merkkivaloista käytiin palstalla tavanomainen keskustelu, eli paljon pas__puhetta ja yksi oikea vastaus, joka toki heti kumottiin.
Veneilijää koskee myös esimerkiksi liikenneministeriön päätös lautoista. Siellä kerrotaan mm seuraavaa:
Jos lauttaväylä, jossa lautta liikennöi köyden varassa, risteää laivaväylän, tulee kummankin lauttalaiturin välittömään läheisyyteen vähintään 4 metrin korkeudelle keskivesipinnasta (MW) asettaa valo-opasteet, jotka näyttävät 1 meripeninkulman etäisyyteen näkyvää
1) yhtä punaista valoa silloin, kun köysi tai köydet ovat kiristettyinä tai ajo lauttaväylän poikki on muutoin kielletty; ja
2) yhtä vihreää valoa silloin, kun köysi tai köydet eivät ole aluksen kulun esteenä ja ajo lauttaväylän poikki on sallittu.
Köysi tai köydet asennetaan paikoilleen siten, että jokainen köysi kiristämättömänä ollessaan asettuu vahvistetun kulkusyvyyden perusteella merenkulkuhallituksen määrittämän haraussyvyyden alapuolelle kulkuväylän koko leveydellä.
Köyttä tai köysiä ei saa tarpeettomasti pitää kiristettyinä eikä siten estää lauttaväylän poikki kulkevaa vesiliikennettä.
Ett sillai, vakiväki ja suunpieksijät
Lossin vaijeri
Vesille venosen mieli
417275
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 41
Vanhimmat
Perustelepa, miksi tuo säädös koskisi veneilijää, jos ymmärrämme "koskemisen" merkityksessä "velvoittaa"? Eli mikä on se säädösten ketju, jonka nojalla veneilijän tarvitsisi tietää jotain noista valoista ja noudattaa niitä? Tässä on nääs semmoinen juttu, että tuo säädös on tietääkseni kirjoitettu säätelemään lossinpitäjien tekemisiä, ei veneilijöitä. Vähän samanlainen juttu kuin se sammutintarkasusasia aikanaan: havaittiin, että veneilijöille annetut sakot olivat pätemättömiä, koska niiden perustena ollut Sisäministeriön määräys koski huoltoliikkeitä eikä missään oltu säädetty, että se koskisi veneilijöitä. Sisäministeriöllä ei oikeastaan ollut kai edes valtaa määrätä veneilijöiden sammuttimista. Homman nimi on se, että kansalaisen ei todellakaan tarvitse automaattisesti hypätä, kun joku viranomainen yskäisee. Viranomaisenkin toimivalta on nääs rajattu.
Juu, eli jos lossinpitäjä on toiminut säädösten mukaan ja veneilijä (jota ei siis velvoita mikään) ajaa vaijereihin rikkoen oman veneensä sekä lossin voimansiirtoa, kuka on maksumies? Lossinpitäjä? Vai se veneilijä, jonka ei tarvitse hypätä heti, kun viranomainen yskähtää? Eihän kaikkeen tarvitse suhtautua siten, että valtiovalta kyykyttää, minkä kerkiää. Eiköhän turvallisuus ole ainakin jossain vaiheessa säädöstenkin taustalla. Mutta kukin tavallaan - minä ainakin yritän opiskella noita sääntöjä ja noudattaakin, vaikka ei velvoitettaisi. Sen verran on arvokas lasti meikäläisen paatissa...
"koskemisen" niin että jos ajat punaisen valon palaessa vaijeriin niin turha kysellä korvauksia muilta. Sen sijaan kukaan ei oikeasti odota vihreää valoa ylittääkseen lossiväylän - olisi aika koomista esim Högsårassa, jossa on yli puolentoista kilometrin vaijeri.
Eipä taida olla Suomessa enää yhtään lossia, mikä käyttäisi vaijeria liikkumiseen, vaikka ne kovin monesta lossista löytyykin. Ja jos ei vetoa ole vaijerin kautta, ei se kovin lähellä pintaakaan ole. Ei sen eteen kannata (eikä kai saa?) silti mennä, eikä myöskään metrin päästä takaosan ohi.
kohoaa lossin liikkuessa. En osaa sanoa vedetäänkä lossi vaijerin avulla vai onko potkurit, mutta ainakin Lövön lossi Kasnäsin lähellä kiristää vaijerin selvästi liikkuessaan. Tuskimpa on vain ohjailua varten.
että se vaijeri on pelkästään näön vuoksi. Vaikuttaa näes pätevyysvaatimuksiin eli voidaan käyttää halvempia kuskeja. Vaijerilossi ei oikeastaan ole vesikulkuneuvo eikä vesiliikenteen säädösten alainen, vaan se on osa maantieverkkoa.
Se nyt on selvää, että se vaijeri sieltä kohoaa lossin liikkuessa. Käytetään niitä sitten vetoon tai ei. Vaan että siis, eli ei käytetä enää. Lossia, mistä vaijeri löytyy, voi kuljettaa yhden miehen voimin (löytyy jostakin tuolta sääntöviidakosta). Jos ei vaijeria ole, miehistöä vaaditaan muistaakseni vähintään kolme. Sen tähden näitä vaijerilosseja löytyy vielä hyvin paljon, säästäähän siinä palkkakuluissa. Mutta mikä tahansa niistä voi yhdellä napin painalluksella pudottaa vaijerin pohjaan ja ajella niemen taakse kahville. Tosin sen vaijerin saaminen takaisin saattaa olla liian vaivalloista yhden kahvin tähden.
on potkurit, kuvasta päätellen ne saattavat olla kääntyvät. Kyseisessä paikassa on joskus niin kova virtaus että viitat ovat veden alla. Se jo riittää kiristämään vaijerin hyvin tiukkaan jos muuta ohjausta ei ole.
Tuossa taannoin tultiin Barösundin lossin kohdalle täysin purjein ja juuri kun oltiin lossin kohdalla se lähti tyhjänä suoraan eteen. Ei siinä mitään valoja vaihdeltu. Piti tehdä hätävenda ja meinasi olla samassa kasassa muutama perässäkin tullut paatti.
Katsele mieluummin niiden puomien laskeutumista. Jos puomi,joka estää autojen lauttaan ajon, lasketaan, on lossi lähdössä. Aika leveä Bärökin on, että kyllä yli tai rauhassa kääntymään ehtii, jos tuota puomia katselee. Tai jos lilluu alle solmua niin silloin voi ajatella olevansa hiukan väärässä kohtaa purjein. Lienee apukone sinullakin, koska ne joilla sitä ei ole, ovat näihin tilanteisiin tottuneet.
Että miksi minkään veneen, liikkui se purjeella tai koneella muka täytyisi väistää lossia. Lossi väistää väylällä liikkuvia.
Miksi lossi väistäisi juuri väylällä liikkuvaa? Jos aluksen ohjailua rajoittaa sen syvyys, on muiden väistettävä, oli se sitten väylällä tai ei, ja siitä pitää ilmoittaa merkein. Väylä ei ole mitenkään etuajo-oikeutuslinja.
Korjaan vain kaksi kohtaa kirjoituksessasi: 1) lossit ovat pääsääntöisesti merkitty ohjailukyvyltään rajoitetuiksi (kaksi päällekkäistä palloa mastossa). Tämän vuoksi SINÄ olet velvollinen väistämään niitä. 2) Väylällä ei ole mitään etuajo-oikeutta muihin nähden. Jos vesikulkuneuvo lähestyy oikealta SINÄ olet velvollinen väylälläkin ollessasi väistämään sitä. (Tässä tietysti täytyy muistaa purjehtija vs huvimoottorivenesäännöt).
Ja mitään huvimoottorivenesääntöjä ei ole olemassa.
Se nyt on vaan niin, että oikeuskäytäntö ei tunne sellaista käsitettä kuin "mistä mä olisin voinut tietää" lieventevänä asianhaarana. Päinvastoin, kansalaisen oletetaan tuntevan ne lait, asetukset ja määräykset, jotka ohjaavat niitä toimia joihin hän ryhtyy. Ei voi esim kännissä autoillessaan vedota siihen, että ei tiennyt promillerajaa. Se on sitten oma vahinko, jos ei ole ottanut asioista selvää. Jos sitten luulee, että lossi on jotenkin väistämisvelvollinen kannattaa pysyä kotona.
Näinhän se on. Koitin vain lyhentää perussäännön "moottorilla kulkeva väistää tuulella kulkevaa paitsi jos moottorilla kulkeva on syväyksensä vuoksi pakotettu pysymään väylällä" yhteen lauseeseen. Asia varmasti tuli selväksi vaikka sanamuoto tässäkin on vapaa.
Mistä tiedän että toinen on syvyytensä takia pakotettu ajamaan väylällä?
...eihän sitä aina varmasti tiedäkään, mutta melko hyvin pärjää arvailemallakin. Tankkerit ja Ruotsinlautat voisivat olla sellaisia väylällä pysettilijöitä kun kajakit ja soutuveneet voivat pysytellä väylältä sivussa. Näiden väliin jäävät kokoluokat ovatkin sitten vaikea rasti ;)
tapa on toimia, kuten monet itse asiassa ehdottavatkin sitä välttämättä oivaltamatta itse: kun tietää itse tulevansa väyläalueen ulkopuolelta, väistää kaikkia väylällä liikkuvia.
Ainoa huono puoli tuossa ohjeessa on, että se on täysin merenkulkusääntöjen vastainen
Mistä näitä uskomuksia ihmisten mieliin oikein pulppuaa. Olen törmännyt näihin myös laituriparlamenteissä. Väylällä ajo ei anna mitään erityisoikeuksia. Piste. Säännöt ovat kaikille samat olet sitten väylällä tai sen ulkopuolella. Vilkkaassa liikenteessä vääränlainen väistely aiheuttaa muille ongelmia.
nuo lossit lähtevät nopeasti kuin hauki kaislikosta. Olisiko mahdollista että vihreän ja punaisen lisäksi olisi keltainen valo joka ilmaisisi että lossi on kohta lähdössä? Mulle on usein käynyt niin että hitaalla veneelläni lossia lähestyessä valo on vihreä ja puomi ylhäällä, mutta sitten just lossin kohdalla puomi laskeutuu ja valo muuttuu punaiseksi. Siinä sitten joutuu tekemään hätäisen U-käännöksen tai yrittää päästä alta pois viime tingassa. Keltainen valo olisi kiva lisä joka voisi kertoa vaikka että 5 minuutin sisällä lossi lähtee liikkeelle. Tämä varmasti lisäisi turvallisuutta.
Meriteiden säännöissä on lähtökohtaisesti olemassa vain väistämisvelvollisuuksia. Jokainen on velvollinen välttämään törmäyksiä. Joten mitään sääntöjen vastaista ei tapahdu, jos väylän ulkopuolelta väyläalueelle tuleva väistää väylää pitkin liikkuvia.
väistettävän velvollisuus on säilyttää suunta ja nopeus. Eli väistettävän ei tule itse väistää. Poikkeus on viime hetkellä suoritettava väistö yhteentörmäämisen välttämiseksi jonka myös väistettävä on velvollinen suorittamaan. Mutta vasta kun yhteentörmäyksen vaara on ilmeinen.
niin lähelle väylällä liikkuvaa, että pykälien mukainen väistötilanne on jo päällä? Kuka yleensä käski poistua väylältä alunperin?
vain väylällä. Me muut saamme silloin rauhassa veneillä väylän ulkopuolella. Siellä veneilevät osaavat suuremmalla todennäköisyydellä meriteiden säännöt siten kuin ne on kirjoitettu lakiin.
Jos olet jo siinä lossin linjalla, miksi teet u-käännöksen? Nopeampaa olet lossin edestä pois kun vaan jatkat jo ylläpitämälläsi vauhdilla eteenpäin.
Eihän väylä ole mikään itseisarvo, ei väylää edes mene joka paikkaan minne voi veneillä. Väylä on vain väylä, se on niille jotka eivät vesiä muuten tunne. 99,9999999999999999999999999999999999% maailman veneilyvesistä on väylien ulkopuolella.
-kuuluu väistää kaikkia muita vesikulkuneuvoja,eli pyshtyy,hidastaa tai odottaa rannassa.
Naru- elikkäs vaijerilossi Gullkronassa on lakkautettu tästä kesästä alkaen. Eipähän tarvitse väistellä enää kenenkään.
Kerroppa se mistä moinen pykälä löytyy,kyllä lossia pitää väistää koska on ohjailukyvyltään rajoitettu alus.
Lossi on osa tieverkostoa ja lossi väistää muita vesilläliikkujia. Myöskään lossien ajoväylälle osoitetut liikennevalot eivät ole tarkoitettu vesiliikenneväylillä huomioitaviksi. Köyden varassa liikkuminen on eri asia kuin köyden ohjaamana, ja sille on määrätty asetuksessa varoitusvalo kertomaan onko köysi paraikaa kiristettynä liikkumista varten. Tosin ei nyt ihan heti tule yhtään lossia mieleen suomessa joka liikkuisi köyden varassa ja ylittäisi väylän. Kuinkas Aurajoen Föri? Olen miettinyt mistä näitä urpoja sikiää, mutta Suoli24:stähän niitä näemmä puristuu ulos tasaisin väliajoin ritinän säestämänä. Olisiko lukemaan opettelu mitään ennenkuin uhoaa vastoin tietoaan? Pykälä löytyy Liikenneministeriön päätöksestä yleisillä teillä olevien lauttojen varusteista ja niiden liikenteen valvomisesta. Säädös 221/1988, §22. Samaisen säädöksen §8 kertoo miksi lossin on pidettävä määrättyjä päivä- ja yömerkkejä. Ei todellakaan siksi, että se antaisi sille jotain etuoikeuksia. Pitääkö vielä tulla pyyhkimään persekin? Alan taipua pakollisen veneilykortin kannattajaksi.
Samaa mieltä,mutta edelleenkin lossi on ohjailukyvyltään rajoitettu alus ja muut sitä väistävät,onhan niissä merkitkin ohjailukyvyn rajoituksesta,kyllä se vaan näin on.
Vaikka se olisikin osa tieverkostoa niin se kuitenkin on vesikulkuneuvo.
mitenkään yksiselitteinen ole. Jos lossi väistää muita vesilläliikkujia, mikä alus sitten on tässä kyseessä: "Lossin kuljettajan on myös huolehdittava siitä, että alus, jonka on pysyteltävä pois lossin tieltä, ei joudu kohtuuttomasti odottamaan lauttaväylän poikki pääsyä."? Lisäksi pykälässä puhutaan vain "virallisista laivaväylistä". Entä mitä tarkoitat sillä, ettei Suomesta löytyisi lossia, joka liikkuisi köyden varassa ja ylittäisi väylän?
Luitko tuota lain kohtaa? Löytyy kyllä netistä. Ei se vaan niin ole, vaikka kuinka siltä tuntuisi.
Aloitetaan vaikka tällä: Säädös, johon viittaat on vanhentunut ja korvattu kolme vuotta sitten uudemmalla asetuksella 12.1.2006/20.
Varsinaiseen asiaan: Kurkkaappas ohimennessäsi lossien maston suuntaan. Havaitset siellä kaksi mustaa pallonmuotoista, halkaisijaltaan vähintään 0,6 metrin merkkikuviota asennettuina symmetrisesti yksi pitkittäiskeskiviivan kummallekin puolelle vähintään 2 metriä savupiipun ja kansirakenteiden yläpuolelle ja vähintään 3 metrin päähän toisistaan. Koska tunnet pykälät niin kerro mikä on niiden merkitys meille muillekin.
Koska vastausta ei uhosta huolimatta tullut niin kerrotaan se: kaksi palloa päällekkäin kertoo lossin olevan ohjailukyvytön alus ja sitä väistetään sen mukaisesti. Laitetaan se väistämisjärjestys vielä kerran kaikille näkyville.
Valtiosopimus 30/1977, Osa B, 18 sääntö:
Alusten keskinäiset velvollisuudet
Jollei 9, 10 ja 13 säännössä toisin määrätä:
a) Kulussa olevan konealuksen on väistettävä:
1) ohjailukyvytöntä alusta;
2) alusta, jonka ohjailukyky on rajoitettu;
3) alusta, joka harjoittaa kalastusta;
4) purjealusta.
b) Kulussa olevan Purjealuksen on väistettävä:
1) ohjailukyvytöntä alusta;
2) alusta, jonka ohjailukyky on rajoitettu;
3) alusta, joka harjoittaa kalastusta.
c) Kulussa olevan aluksen, joka harjoittaa kalastusta, on, mikäli mahdollista, väistettävä:
1) ohjailukyvytöntä alusta;
2) alusta, jonka ohjailukyky on rajoitettu.
d) 1) Jokaisen aluksen, lukuun ottamatta ohjailukyvytöntä alusta tai alusta, jonka ohjailukyky on rajoitettu, on, mikäli olosuhteet sen sallivat, vältettävä estämästä sellaisen aluksen turvallista kulkua, jonka liikkuminen on sen syväyksen rajoittama ja joka näyttää 28 säännön mukaisia merkkejä.
2) Aluksen, jonka liikkuminen on sen syväyksen rajoittama, on navigoitava erityisellä varovaisuudella ottaen huomioon erikoistilanteensa.
e) Vedessä olevan vesilentokoneen on yleensä pysyteltävä erillään kaikista aluksista ja vältettävä estämästä näiden navigointia. Tilanteissa, joissa yhteentörmäämisen vaara on olemassa, vesilentokoneen on kuitenkin noudatettava tämän osan sääntöjä.
Miten vesilentokoneet ja lossit liittyy toisiinsa? Onko vesilentokoneessa pallot?
siinähän on vaijerit!!!
Nähtävästi vain pari kirjoittajaa oli tajunnut, että se Liikenneministeriön päätös ei ole "yleisöä koskeva" vaan ohje lossinpitäjille ja -kuljettajille. Käytännössä sama keskustelu käytiin Vene-lehden yleisönosastolla kymmenisen vuotta sitten. Keskustelu päättyi Liikenneministeriön korkean virkamiehen kirjoitukseen, jossa hän nimenomaisesti lausui, että veneilijöiden ei tarvitse välittää yhtään mitään ko. dokumentista. (Silloin tosin puhuen nyttemmin korvautuneesta päätöksestä, mutta sama pätee uuteenkin.) Eikä siihen voi myöskään vedota veneilijän puolesta tai häntä vastaan.
Tulee väistämättä mieleen analogia tieliikenteestä: ministeriö on antanut tienpitäjille ohjeen liikennemerkkien käytöstä ja asettamisesta. Se ei kuitenkaan koske millään lailla tienkäyttäjää, vaan hän toimii Tieliikennelain ja -asetuksen mukaan. Myös siinä tilanteessa, että merkit olisivat ministeriön ohjeen vastaisia. Hän ei myöskään voi vedota mainittuun ohjeeseen, jos esim. joutuu onnettomuuteen toimiessaan sen oletuksen pohjalta, että liikennejärjestelyt olisivat ohjeen mukaisia.
Sivusta seuraneena pakko sanoa etten tajua mihin lopputulemaan siis päädyttiin?