Kertokaapa naiset, jotka tunnette tai olette havainneenne olevanne kauniita, että mitä hyötyä olette kokeneet kauneudesta tai mitä mahdollisia haittojakin on ilmennyt, esim onko ollut uskottavuus ongelmia esim työnteon tai muun elämän saralla, eli onko kauneus ollut etu vai haitta.
Kaunis nainen.
45
3576
Vastaukset
- ap.
olette kaikki rumia, eli vastatkaapa:))
- hyötyä saanu:(
myönnän että olen kaunis mutta siitä en saanu hyötyä, on ihailijoita paljon ja katsojakin löytyy joka sortia, mutta vakavampaan tilanteeseesn en päässyt koskaan kauneuden takia, enkä ole tyhjäpää nainen, mutta joskus tuntuu kauneudella ei ole mitään merkitystä... näin vaan se on valitettavasti:-(
- ja vähättely
Jotkut naiset ovat kateellisia ja miehet pitävät tyhmänä. Se riippuu tietysti ympäristöstä. Jos kaikki muutkin naiset ovat kauniita, niin silloin ei erotu, ja elämä hymyilee. Pahimpia ovat vanhemmat naiset esim. töissä voi saada huonoa kohtelua. Miehet pitävät helppona, lutkana, ja tyhmänä. Mutta, en valita.
- varmasti
hyötyä saanu:( kirjoitti:
myönnän että olen kaunis mutta siitä en saanu hyötyä, on ihailijoita paljon ja katsojakin löytyy joka sortia, mutta vakavampaan tilanteeseesn en päässyt koskaan kauneuden takia, enkä ole tyhjäpää nainen, mutta joskus tuntuu kauneudella ei ole mitään merkitystä... näin vaan se on valitettavasti:-(
tähän vaikuttaa omat kriteerisi. Jos etsit sitä omaa nappisilmähurmuria niin tuskin tulet ikinä pääsemäänkään kunnon parisuhteeseen. Usein kauniin ihmisen on vaikea hyväksyä rumempaa ihmistä kumppaniksi. Eihän se väärin ole vaatia komeaa ulkonäköä mieheltä, jokainen tavallaan. Mutta ei saa tehdä itsestään marttyyriä omien kriteerien takia.
- Anonyymi
hyötyä saanu:( kirjoitti:
myönnän että olen kaunis mutta siitä en saanu hyötyä, on ihailijoita paljon ja katsojakin löytyy joka sortia, mutta vakavampaan tilanteeseesn en päässyt koskaan kauneuden takia, enkä ole tyhjäpää nainen, mutta joskus tuntuu kauneudella ei ole mitään merkitystä... näin vaan se on valitettavasti:-(
>mutta joskus tuntuu kauneudella ei ole mitään merkitystä... näin vaan se on valitettavasti:-(
Eihän sillä olekaan oikeasti. Ajatellaan kauneutta vaikka sellaisena ovena joka avautuu helposti koska saranat ovat huolella rasvatut (sinusta on helppo kiinnostua ulkonäön puolesta) - mutta aivan saman kuviot oven toisella puolella odottavat kuin ketä tahansa muutakin. Jos haluaa oikean suhteen pitää tehdä tutustumistyö oikean ihmisen suhteen, väärään voi törmätä kuka tahansa. Ja tässä työssä se kauneus ei auta lainkaan koska kyse on sosiaalisesta kanssakäymisestä, omasta energian ja ajan laittamisesta likoon - ja jos tätä ei tee tai osaa laittaa toteen niin kenellä tahansa tulee ongelmia.
Varmasti oman ongelmansa tuovat pokaalimamia jahtaavat miehet joita tosiaan kiinnostaa vain ulkonäkösi, muuta arvoa sinulle sitten heiltä ei heltiä (on aivan sama oletko fiksu tai mukava - kunhan olet esittelykunnossa ulkoisesti). Jos näitä miehiä kohtaa liikaa voi mennä usko toisiin ihmisiin kokonaan.
Eli tosiaan, kuten itsekin sanoin - kauneus ei ratkaise oikeasti mitään. Se on yksi avu toisten joukossa - miellyttävä sellainen - mutta toisten ihmisten suhteen ratkaisee asiat lopultakin aivan jokin muu; kohtaamiskulma, oma pyrkiminen, arvonanto toiselle, tahto kohti toista kokonaisena olentona.
- ei ole yllätys
kaikilla kauniilla ystävilläni on poikaystävät, oli jo kuustoistakesäisestä saakka. Vähemmän kauniilla ei ole. Tuo ei korreloi minkään muun ominaisuuden kanssa kuin kauneuden.
- yksi k-nainen.
Kauniit tytöt eivät kelpaa muille tytöille kaveriksi, ovat yksinäisiä ja sen vuoksi alkavat seurustelemaan nuorena. Jotta edes joku välittäisi...Kauneus ja kelpaamattomuus korreloivat. Siis kaunis tyttö kelpaa kyllä miehille, muttei toisille naisille.
- ap.
yksi k-nainen. kirjoitti:
Kauniit tytöt eivät kelpaa muille tytöille kaveriksi, ovat yksinäisiä ja sen vuoksi alkavat seurustelemaan nuorena. Jotta edes joku välittäisi...Kauneus ja kelpaamattomuus korreloivat. Siis kaunis tyttö kelpaa kyllä miehille, muttei toisille naisille.
(tentti) Tuleeko tunne miesten kanssa seurusteltaessa, että ulkokuori on tärkeämpi miehelle, kuin mitä sisältä löytyisi?
- ratkaisevan
ap. kirjoitti:
(tentti) Tuleeko tunne miesten kanssa seurusteltaessa, että ulkokuori on tärkeämpi miehelle, kuin mitä sisältä löytyisi?
Ulkokuori on ratkaiseva. Kunhan muistaa miellyttää, vaieta epäkohdista ja hymyillä, niin miehet jaksavat seurustella. Miestä ei saa rasittaa millään, aina pitää hymyillä.
- Julia
yksi k-nainen. kirjoitti:
Kauniit tytöt eivät kelpaa muille tytöille kaveriksi, ovat yksinäisiä ja sen vuoksi alkavat seurustelemaan nuorena. Jotta edes joku välittäisi...Kauneus ja kelpaamattomuus korreloivat. Siis kaunis tyttö kelpaa kyllä miehille, muttei toisille naisille.
toiselle kauniille tytölle.
- kokemuksen_äänellä
yksi k-nainen. kirjoitti:
Kauniit tytöt eivät kelpaa muille tytöille kaveriksi, ovat yksinäisiä ja sen vuoksi alkavat seurustelemaan nuorena. Jotta edes joku välittäisi...Kauneus ja kelpaamattomuus korreloivat. Siis kaunis tyttö kelpaa kyllä miehille, muttei toisille naisille.
Minä olen ns. kaunis nainen. Jouduin melkoisen hyökkäyksen kohteeksi naisten puolelta heti yläasteikäisenä. Minusta leviteltiin ilkeitä juoruja siellä sun täällä ja esim. jotkut ala-asteella samalla luokalla olleet tuttavat tulivat sanomaan "Ai, sinä olet nykyään kiertopalkinto". En edes tiennyt mitä se sana tarkoitti tuolloin, koska olin hyvin kiltti. En ollut koskaan edes seurustellut, mutta kävin vain nuorille suunnatuissa limudiskoissa. Tosin kaikissa muissa paitsi yhdessä vanhemmat pojat piirittivät minut ja tulivat käpälöimään, ehdottelivat nurkan takana nussimista jne. Siellä missä tätä ei tapahtunut, vanhemmat tytöt heittelivät minua pullon korkeilla ja huutelivat: "Opettele tanssimaan" (voitin kaikki tanssikilpailut...Aina.) Olin hyvin yksinäinen, koska lähimmät ystäväni hylkäsivät minut vedoten siihen että jäivät varjooni. Edelleenkään minulla ei ollut ollut poikaystäviä. Olin yksninäinen. Jos liikuin jossain, minulle huudeltiin kaduilla, joskus vanhemmat (29 v.) miehet pyöräilivät perääni kun kesämekossa 16-vuotiaana kävelin. Naiset ovat aina VIHANNEET minua. Minusta on puhuttu aina pahaa. Pukeutumistani arvosteltu (vaikka pukeuduin samalla tavalla kuin muut ikäiseni, istuviin mutta en ihoa paljastaviin vaatteisiin). Suurin kateuden aiheuttaja on kuitenkin ollut ilmeisesti se, että "kauneuden" lisäksi olen lahjakas monella tavalla. Olen aina pärjännyt koulussa, ollut hyvä taideaineissa jne. Ja on totta, että minulla on ollut poikaystäviä aina 15-vuotiaasta lähtien. Koskaan ei ole tarvinnut olla yksin ja jos olen eronnut (omasta halustani joka kerran, miehet muuttuneet aivan sairaiksi. Mustasukkaisiksi, eivät ole halunneet laskea minu mihinkään, ei opintoihin, ei töihin, ei ulos...). Henkinen ja fyysinen väkivalta ja alistaminen on ollut keskeisessä roolissa suhteissani viimeisen kymmenen vuoden ajan. Seuraa olisi tarjolla niin paljon kuin vain ikinä voisin haluta, mutta olen todella valikoiva. Nyt olen vihdoin tainnut löytää miehen joka näkee myös sen mitä pinnan alla piilee ja hyväksyy minut omana itsenäni, arvostaa minua ja rakastaa. Parisuhde on ollut aina suojakilpeni päällekäyviltä miehiltä ja olen onnellinen tämänhetkisessä suhteessani. Minulla olisi kysymys muille kauniille jne. Onko teille käynyt vastaavaa? Olette esim. pukeutuneet kesämekkoon ja jälkeen päin kuulleet kiertoteitse arvosteluja asustanne? Minulle kävi hiljattain näin. Oli kuulema kauhea pornoasu =D Siis kesäinen mekko, jossa yläosa oli kauluspaidan mallinen... Ei rintavakoa näkyvillä tms. Lyhkäinen oli mekon helma, mutta ei lähelläkään pornoasua. Ja kohina ei lopu siihen. Oli minulla päällä mitä tahansa, niin se on liikaa monelle. Jos olen juoksulenkillä, niin silti vain tuijotellaan ja miesten päät kääntyvät autoissa. Aivan käsittämätöntä. Hyöty ulkonäöstä on minulle ollut se, että olen käynyt hemmetin kovan elämänkoulun kun minua ei ole hyväksytty joukkoon, Olen oppinut analyyttiseksi ja tarkkailen tilanteita ja ihmisiä. Minua on todella vaikea hämätä ja koen tämän ulkonäön jopa vahvuudeksi, sillä voin yllättää ihmiset. Monesti olen kuullut "En olisi uskonut, että sinä olet noin älykäs". Tosin tuo kommentti kertoo enemmän siitä toisesta ihmisestä kuin minusta. Uskon, että loppujen lopuksi ulkonäkö on minulle valttikortti. En olisi ilman sitä tavannut tätä nykyistä miestäni. Olen vihoinkin onnellinen. Mies on tunnustanut, että olen juuri sen näköinen kuin hän on aina unelmanaisensa ajatellut olevan, mutta sen lisäksi minussa on kaikki muukin kohdallaan. Samaa voin sanoa tästä miehestä. Me tulemme olemaan onnellisia yhdessä, me olemme sitä jo nyt. Kumpikin tuntee toisen arvon, koettuaan paljon elämässä. Niin ja mies on minua vanhempi. Sen verran, että on ehtinyt nähdä ja kokea elämää. Kaikki exäni ovat enemmän tai vähemmän vinksahtaneita ja jos olette nähneet Sekaisin Marista-elokuvan, voitte kertoa sen kahdella ja toivottaa itsenne tervetulleeksi elämääni... Pahuutta ja ilkeyttä kohtaan päivittäin. Siitä huolimatta kävelen pää pystyssä. Uskallan olla oma itseni ja en tule koskaan muuttumaan kenenkään toisen vuoksi. Aion kehittää itseäni niin kauan kuin elän, olen ikuinen opiskelija. Joillekin sekin on liikaa... Minulla tulee olemaan usempi korkeakoulututkinto =) Hyvää kevättä kaikille! Niin samojen asioiden kanssa painijoille, kuin kivenheittelijöillekin. Ja kiitokset niille, jotka näkevät pintaa syvemmälle.
- voi uskoa..
kokemuksen_äänellä kirjoitti:
Minä olen ns. kaunis nainen. Jouduin melkoisen hyökkäyksen kohteeksi naisten puolelta heti yläasteikäisenä. Minusta leviteltiin ilkeitä juoruja siellä sun täällä ja esim. jotkut ala-asteella samalla luokalla olleet tuttavat tulivat sanomaan "Ai, sinä olet nykyään kiertopalkinto". En edes tiennyt mitä se sana tarkoitti tuolloin, koska olin hyvin kiltti. En ollut koskaan edes seurustellut, mutta kävin vain nuorille suunnatuissa limudiskoissa. Tosin kaikissa muissa paitsi yhdessä vanhemmat pojat piirittivät minut ja tulivat käpälöimään, ehdottelivat nurkan takana nussimista jne. Siellä missä tätä ei tapahtunut, vanhemmat tytöt heittelivät minua pullon korkeilla ja huutelivat: "Opettele tanssimaan" (voitin kaikki tanssikilpailut...Aina.) Olin hyvin yksinäinen, koska lähimmät ystäväni hylkäsivät minut vedoten siihen että jäivät varjooni. Edelleenkään minulla ei ollut ollut poikaystäviä. Olin yksninäinen. Jos liikuin jossain, minulle huudeltiin kaduilla, joskus vanhemmat (29 v.) miehet pyöräilivät perääni kun kesämekossa 16-vuotiaana kävelin. Naiset ovat aina VIHANNEET minua. Minusta on puhuttu aina pahaa. Pukeutumistani arvosteltu (vaikka pukeuduin samalla tavalla kuin muut ikäiseni, istuviin mutta en ihoa paljastaviin vaatteisiin). Suurin kateuden aiheuttaja on kuitenkin ollut ilmeisesti se, että "kauneuden" lisäksi olen lahjakas monella tavalla. Olen aina pärjännyt koulussa, ollut hyvä taideaineissa jne. Ja on totta, että minulla on ollut poikaystäviä aina 15-vuotiaasta lähtien. Koskaan ei ole tarvinnut olla yksin ja jos olen eronnut (omasta halustani joka kerran, miehet muuttuneet aivan sairaiksi. Mustasukkaisiksi, eivät ole halunneet laskea minu mihinkään, ei opintoihin, ei töihin, ei ulos...). Henkinen ja fyysinen väkivalta ja alistaminen on ollut keskeisessä roolissa suhteissani viimeisen kymmenen vuoden ajan. Seuraa olisi tarjolla niin paljon kuin vain ikinä voisin haluta, mutta olen todella valikoiva. Nyt olen vihdoin tainnut löytää miehen joka näkee myös sen mitä pinnan alla piilee ja hyväksyy minut omana itsenäni, arvostaa minua ja rakastaa. Parisuhde on ollut aina suojakilpeni päällekäyviltä miehiltä ja olen onnellinen tämänhetkisessä suhteessani. Minulla olisi kysymys muille kauniille jne. Onko teille käynyt vastaavaa? Olette esim. pukeutuneet kesämekkoon ja jälkeen päin kuulleet kiertoteitse arvosteluja asustanne? Minulle kävi hiljattain näin. Oli kuulema kauhea pornoasu =D Siis kesäinen mekko, jossa yläosa oli kauluspaidan mallinen... Ei rintavakoa näkyvillä tms. Lyhkäinen oli mekon helma, mutta ei lähelläkään pornoasua. Ja kohina ei lopu siihen. Oli minulla päällä mitä tahansa, niin se on liikaa monelle. Jos olen juoksulenkillä, niin silti vain tuijotellaan ja miesten päät kääntyvät autoissa. Aivan käsittämätöntä. Hyöty ulkonäöstä on minulle ollut se, että olen käynyt hemmetin kovan elämänkoulun kun minua ei ole hyväksytty joukkoon, Olen oppinut analyyttiseksi ja tarkkailen tilanteita ja ihmisiä. Minua on todella vaikea hämätä ja koen tämän ulkonäön jopa vahvuudeksi, sillä voin yllättää ihmiset. Monesti olen kuullut "En olisi uskonut, että sinä olet noin älykäs". Tosin tuo kommentti kertoo enemmän siitä toisesta ihmisestä kuin minusta. Uskon, että loppujen lopuksi ulkonäkö on minulle valttikortti. En olisi ilman sitä tavannut tätä nykyistä miestäni. Olen vihoinkin onnellinen. Mies on tunnustanut, että olen juuri sen näköinen kuin hän on aina unelmanaisensa ajatellut olevan, mutta sen lisäksi minussa on kaikki muukin kohdallaan. Samaa voin sanoa tästä miehestä. Me tulemme olemaan onnellisia yhdessä, me olemme sitä jo nyt. Kumpikin tuntee toisen arvon, koettuaan paljon elämässä. Niin ja mies on minua vanhempi. Sen verran, että on ehtinyt nähdä ja kokea elämää. Kaikki exäni ovat enemmän tai vähemmän vinksahtaneita ja jos olette nähneet Sekaisin Marista-elokuvan, voitte kertoa sen kahdella ja toivottaa itsenne tervetulleeksi elämääni... Pahuutta ja ilkeyttä kohtaan päivittäin. Siitä huolimatta kävelen pää pystyssä. Uskallan olla oma itseni ja en tule koskaan muuttumaan kenenkään toisen vuoksi. Aion kehittää itseäni niin kauan kuin elän, olen ikuinen opiskelija. Joillekin sekin on liikaa... Minulla tulee olemaan usempi korkeakoulututkinto =) Hyvää kevättä kaikille! Niin samojen asioiden kanssa painijoille, kuin kivenheittelijöillekin. Ja kiitokset niille, jotka näkevät pintaa syvemmälle.
ihan jo sillä perusteella, että ainakin koulussa hyvä ulkonäkö = suosittu tyttö/poika. Eihän kukaan haluaisi olla hyvännäköinen, jos oikeasti joutuisi sosiaaliseksi hylkiöksi.
- kokemuksen_äänellä
voi uskoa.. kirjoitti:
ihan jo sillä perusteella, että ainakin koulussa hyvä ulkonäkö = suosittu tyttö/poika. Eihän kukaan haluaisi olla hyvännäköinen, jos oikeasti joutuisi sosiaaliseksi hylkiöksi.
Jos olisi pinnallinen, tuo voisi toimia. Mutta teoriassasi on suuria aukkoja... Minä olin kasvamassa kauniiksi, olin varmasti kaunis jo silloin (koska herätin huomiota), vaikka en sitä itse ymmärtänyt. Olin hyvä koulussa ja joidenkin opettajien lellikki --> Minua todella vihattiin. Niin paljon, että jopa parhaat ystäväni yrittivät polkea minut maanrakoon. He tunnustivat myöhemmin olleensa niin kateellisia. Ei yksin ulkonäkö, vaan lahjakkuus... Siihen yhdistettynä kasvavan nuoren epävarmuus, niin paletti on valmis. Ne jotka ovat niitä suosittuja, ovat usein hyvännäköisiä ja laumasieluisia. Nyt kun kohtaan näitä suosittuja tyttösiä, niin voin rehellisesti sanoa erottuvani edukseni... Kaipa se oli toisten silmiin nähtävissä aikaisemmin, nyt huomaan eron itse. Olen säilynyt nuorekkaampana. Vartaloni on todella kaunis mittasuhteiltaan verrattuna todella moneen (en mollaa tällä kommentilla ketään, se ei ole tarkoitus). Minulla on kaunis kasvojen luusto perintönä äidiltäni, joka on myös kaunis ja hyvässä kunnossa ikäisekseen. Voinen vielä kertoa, että minua vihasivat nuo koulun suositut tytöt. Olin ilmeisesti uhka heille ja joku kännipäissään minuun kaupungilla törmäsi ja vuodatti kuinka he puhuivat minusta pahaa koska olivat niin kateellisia. Siinä sinulle pohdittavaa... Kun on kiltti ja ystävällinen toisia kohtaan, ei polta, ei juo, menestyy koulussa, On altis
- hohhooo!
kokemuksen_äänellä kirjoitti:
Jos olisi pinnallinen, tuo voisi toimia. Mutta teoriassasi on suuria aukkoja... Minä olin kasvamassa kauniiksi, olin varmasti kaunis jo silloin (koska herätin huomiota), vaikka en sitä itse ymmärtänyt. Olin hyvä koulussa ja joidenkin opettajien lellikki --> Minua todella vihattiin. Niin paljon, että jopa parhaat ystäväni yrittivät polkea minut maanrakoon. He tunnustivat myöhemmin olleensa niin kateellisia. Ei yksin ulkonäkö, vaan lahjakkuus... Siihen yhdistettynä kasvavan nuoren epävarmuus, niin paletti on valmis. Ne jotka ovat niitä suosittuja, ovat usein hyvännäköisiä ja laumasieluisia. Nyt kun kohtaan näitä suosittuja tyttösiä, niin voin rehellisesti sanoa erottuvani edukseni... Kaipa se oli toisten silmiin nähtävissä aikaisemmin, nyt huomaan eron itse. Olen säilynyt nuorekkaampana. Vartaloni on todella kaunis mittasuhteiltaan verrattuna todella moneen (en mollaa tällä kommentilla ketään, se ei ole tarkoitus). Minulla on kaunis kasvojen luusto perintönä äidiltäni, joka on myös kaunis ja hyvässä kunnossa ikäisekseen. Voinen vielä kertoa, että minua vihasivat nuo koulun suositut tytöt. Olin ilmeisesti uhka heille ja joku kännipäissään minuun kaupungilla törmäsi ja vuodatti kuinka he puhuivat minusta pahaa koska olivat niin kateellisia. Siinä sinulle pohdittavaa... Kun on kiltti ja ystävällinen toisia kohtaan, ei polta, ei juo, menestyy koulussa, On altis
Naiset pääsi taas pätemään täällä kun ovat muka universumin kauneimpia. :D
- kokemuksen_äänellä
hohhooo! kirjoitti:
Naiset pääsi taas pätemään täällä kun ovat muka universumin kauneimpia. :D
Onko täällä kukaan keskusteluun osaaottanut väittänyt olevansa universumin kaunein? Enpä ole moista lukenut. Täällä kysyttiin kokemuksia ja ne joilla niitä on, oletettavasti vastaavat? Vai mitä itse luulet? Minä ainakin kirjoitan omien kokemusteni perusteella. Asioita on vaikea ilmaista toisin kuin ne ovat tapahtuneet vai pitäisikö kaunistella ettei sinun mielesi pahoittuisi? Ei ole paljon minun tunteitani ajateltu aikaisemmin ja olen tottunut puhumaan asioista niin kuin ne ovat. Jos olet lukenut tämän ketjun läpi, niin varmasti luit myös erään tytön kirjoituksen siitä kuinka aina pitäisi olla asiat hyvin, koskaan ei mikään saa olla huonosti ja niitä negatiivisia kokemuksia vähätellään. Miksiköhän? Voisiko syy olla siinä, että ne 90 % jotka ovat rumempia pääsääntöisesti aiheuttavat nämä "ongelmat" ja vain salaa nauttivat siitä kun toiseen sattuu? Sen jatkeeksi on helppo vähätellä. Näkymättömäksi tekeminen on ivaa pahimmasta päästä. Tsemppiä kanssasiskot. Uskon, että ainakin saman kokeneet ymmärtävät toisiansa. "On helpompaa osoittaa syyttävällä sormella kuin ojentaa auttava käsi."
- M37v
kokemuksen_äänellä kirjoitti:
Minä olen ns. kaunis nainen. Jouduin melkoisen hyökkäyksen kohteeksi naisten puolelta heti yläasteikäisenä. Minusta leviteltiin ilkeitä juoruja siellä sun täällä ja esim. jotkut ala-asteella samalla luokalla olleet tuttavat tulivat sanomaan "Ai, sinä olet nykyään kiertopalkinto". En edes tiennyt mitä se sana tarkoitti tuolloin, koska olin hyvin kiltti. En ollut koskaan edes seurustellut, mutta kävin vain nuorille suunnatuissa limudiskoissa. Tosin kaikissa muissa paitsi yhdessä vanhemmat pojat piirittivät minut ja tulivat käpälöimään, ehdottelivat nurkan takana nussimista jne. Siellä missä tätä ei tapahtunut, vanhemmat tytöt heittelivät minua pullon korkeilla ja huutelivat: "Opettele tanssimaan" (voitin kaikki tanssikilpailut...Aina.) Olin hyvin yksinäinen, koska lähimmät ystäväni hylkäsivät minut vedoten siihen että jäivät varjooni. Edelleenkään minulla ei ollut ollut poikaystäviä. Olin yksninäinen. Jos liikuin jossain, minulle huudeltiin kaduilla, joskus vanhemmat (29 v.) miehet pyöräilivät perääni kun kesämekossa 16-vuotiaana kävelin. Naiset ovat aina VIHANNEET minua. Minusta on puhuttu aina pahaa. Pukeutumistani arvosteltu (vaikka pukeuduin samalla tavalla kuin muut ikäiseni, istuviin mutta en ihoa paljastaviin vaatteisiin). Suurin kateuden aiheuttaja on kuitenkin ollut ilmeisesti se, että "kauneuden" lisäksi olen lahjakas monella tavalla. Olen aina pärjännyt koulussa, ollut hyvä taideaineissa jne. Ja on totta, että minulla on ollut poikaystäviä aina 15-vuotiaasta lähtien. Koskaan ei ole tarvinnut olla yksin ja jos olen eronnut (omasta halustani joka kerran, miehet muuttuneet aivan sairaiksi. Mustasukkaisiksi, eivät ole halunneet laskea minu mihinkään, ei opintoihin, ei töihin, ei ulos...). Henkinen ja fyysinen väkivalta ja alistaminen on ollut keskeisessä roolissa suhteissani viimeisen kymmenen vuoden ajan. Seuraa olisi tarjolla niin paljon kuin vain ikinä voisin haluta, mutta olen todella valikoiva. Nyt olen vihdoin tainnut löytää miehen joka näkee myös sen mitä pinnan alla piilee ja hyväksyy minut omana itsenäni, arvostaa minua ja rakastaa. Parisuhde on ollut aina suojakilpeni päällekäyviltä miehiltä ja olen onnellinen tämänhetkisessä suhteessani. Minulla olisi kysymys muille kauniille jne. Onko teille käynyt vastaavaa? Olette esim. pukeutuneet kesämekkoon ja jälkeen päin kuulleet kiertoteitse arvosteluja asustanne? Minulle kävi hiljattain näin. Oli kuulema kauhea pornoasu =D Siis kesäinen mekko, jossa yläosa oli kauluspaidan mallinen... Ei rintavakoa näkyvillä tms. Lyhkäinen oli mekon helma, mutta ei lähelläkään pornoasua. Ja kohina ei lopu siihen. Oli minulla päällä mitä tahansa, niin se on liikaa monelle. Jos olen juoksulenkillä, niin silti vain tuijotellaan ja miesten päät kääntyvät autoissa. Aivan käsittämätöntä. Hyöty ulkonäöstä on minulle ollut se, että olen käynyt hemmetin kovan elämänkoulun kun minua ei ole hyväksytty joukkoon, Olen oppinut analyyttiseksi ja tarkkailen tilanteita ja ihmisiä. Minua on todella vaikea hämätä ja koen tämän ulkonäön jopa vahvuudeksi, sillä voin yllättää ihmiset. Monesti olen kuullut "En olisi uskonut, että sinä olet noin älykäs". Tosin tuo kommentti kertoo enemmän siitä toisesta ihmisestä kuin minusta. Uskon, että loppujen lopuksi ulkonäkö on minulle valttikortti. En olisi ilman sitä tavannut tätä nykyistä miestäni. Olen vihoinkin onnellinen. Mies on tunnustanut, että olen juuri sen näköinen kuin hän on aina unelmanaisensa ajatellut olevan, mutta sen lisäksi minussa on kaikki muukin kohdallaan. Samaa voin sanoa tästä miehestä. Me tulemme olemaan onnellisia yhdessä, me olemme sitä jo nyt. Kumpikin tuntee toisen arvon, koettuaan paljon elämässä. Niin ja mies on minua vanhempi. Sen verran, että on ehtinyt nähdä ja kokea elämää. Kaikki exäni ovat enemmän tai vähemmän vinksahtaneita ja jos olette nähneet Sekaisin Marista-elokuvan, voitte kertoa sen kahdella ja toivottaa itsenne tervetulleeksi elämääni... Pahuutta ja ilkeyttä kohtaan päivittäin. Siitä huolimatta kävelen pää pystyssä. Uskallan olla oma itseni ja en tule koskaan muuttumaan kenenkään toisen vuoksi. Aion kehittää itseäni niin kauan kuin elän, olen ikuinen opiskelija. Joillekin sekin on liikaa... Minulla tulee olemaan usempi korkeakoulututkinto =) Hyvää kevättä kaikille! Niin samojen asioiden kanssa painijoille, kuin kivenheittelijöillekin. Ja kiitokset niille, jotka näkevät pintaa syvemmälle.
Jutussasi ei ollut mitään uutta ja yllättävää, saman on kokenut myös pikkusiskoni. Kertakaikkiaan valitettavaa tuollainen kateellisten panettelu. Naiset (tai nuoret tytöt) osaavat olla kyllä melkoisia selkäänpuukottajia, en voi muuta sanoa. En tiedä sitten onko sekään parempi, että vetäisee toista suoraan turpaan, kuten miehillä on tapana? Siis, jos tilanne oikein pahaksi äityy. Kumpikin on valitettava tapa, ongelmat pitäisi pystyä ratkomaan puhumalla. Meidän nykyihmisten pitäisi ottaa mallia Mahatma Gandhista. Onko se sitten sitä, että kun toinen loistaa (lähes) jokaisella elämänalueella, niin hänet on sitten näiden keskinkertaisuuksien taholta poljettava maahan? Jos toinen menestyy koulussa, niin en voi sanoa tähän muuta kuin koittakaa arvostelijat ja kadehtijat tehdä sama! Turha valittaa ja kadehtia, koska kaikille on annettu mahdollisuus menestyä elämässä. On vain pystyttävä käyttämään vahvuutensa ja parannettava heikkouksiansa. No, kaikki eivät valitettavasti pysty/halua tehdä tätä. Mutta silloin on myös turha olla kateellinen toiselle. Koska, koulumenestys ei tule automaattisesti, sen eteen joutuu tekemään "jonkunverran" työtä ja uhrauksia. Tähän yhdistettynä hyvä ulkonäkö, niin soppa on valmis ja kateellisia riittää. Ihminen todella on laumasielu, en nyt yhtään ihmettele sitä "pissis-aatetta". Asiasta kolmanteen, niin se "Something about Mary" on todella hyvä elokuva, sille ei voi muuta kuin nauraa! Ymmärrän tilanteesi, jos sinun ex-"mies"ystävät ovat olleet samanlaisia! No, eipä sinun ole tarvinnut katsoa TV:stä niitä saippuasarjoja á la Salatut Elämät ym. "laatusarjat", koska oma elämäsi on ollut jo aivan riittävän "jännittävää" ja yhtä elokuvaa. Ehkä voisit väsätä kokemuksistasi jonkunlaisen kirjan tai kokoelmateoksen, vähän samantyylisen kuin Juoppohullun päiväkirja-sarjasta? Romaanin nimeksi voisi tulla vaikkapa "Kauneuden kirous" tai mitä ikinä keksitkään :-)....
- tässähän tämä...
kokemuksen_äänellä kirjoitti:
Minä olen ns. kaunis nainen. Jouduin melkoisen hyökkäyksen kohteeksi naisten puolelta heti yläasteikäisenä. Minusta leviteltiin ilkeitä juoruja siellä sun täällä ja esim. jotkut ala-asteella samalla luokalla olleet tuttavat tulivat sanomaan "Ai, sinä olet nykyään kiertopalkinto". En edes tiennyt mitä se sana tarkoitti tuolloin, koska olin hyvin kiltti. En ollut koskaan edes seurustellut, mutta kävin vain nuorille suunnatuissa limudiskoissa. Tosin kaikissa muissa paitsi yhdessä vanhemmat pojat piirittivät minut ja tulivat käpälöimään, ehdottelivat nurkan takana nussimista jne. Siellä missä tätä ei tapahtunut, vanhemmat tytöt heittelivät minua pullon korkeilla ja huutelivat: "Opettele tanssimaan" (voitin kaikki tanssikilpailut...Aina.) Olin hyvin yksinäinen, koska lähimmät ystäväni hylkäsivät minut vedoten siihen että jäivät varjooni. Edelleenkään minulla ei ollut ollut poikaystäviä. Olin yksninäinen. Jos liikuin jossain, minulle huudeltiin kaduilla, joskus vanhemmat (29 v.) miehet pyöräilivät perääni kun kesämekossa 16-vuotiaana kävelin. Naiset ovat aina VIHANNEET minua. Minusta on puhuttu aina pahaa. Pukeutumistani arvosteltu (vaikka pukeuduin samalla tavalla kuin muut ikäiseni, istuviin mutta en ihoa paljastaviin vaatteisiin). Suurin kateuden aiheuttaja on kuitenkin ollut ilmeisesti se, että "kauneuden" lisäksi olen lahjakas monella tavalla. Olen aina pärjännyt koulussa, ollut hyvä taideaineissa jne. Ja on totta, että minulla on ollut poikaystäviä aina 15-vuotiaasta lähtien. Koskaan ei ole tarvinnut olla yksin ja jos olen eronnut (omasta halustani joka kerran, miehet muuttuneet aivan sairaiksi. Mustasukkaisiksi, eivät ole halunneet laskea minu mihinkään, ei opintoihin, ei töihin, ei ulos...). Henkinen ja fyysinen väkivalta ja alistaminen on ollut keskeisessä roolissa suhteissani viimeisen kymmenen vuoden ajan. Seuraa olisi tarjolla niin paljon kuin vain ikinä voisin haluta, mutta olen todella valikoiva. Nyt olen vihdoin tainnut löytää miehen joka näkee myös sen mitä pinnan alla piilee ja hyväksyy minut omana itsenäni, arvostaa minua ja rakastaa. Parisuhde on ollut aina suojakilpeni päällekäyviltä miehiltä ja olen onnellinen tämänhetkisessä suhteessani. Minulla olisi kysymys muille kauniille jne. Onko teille käynyt vastaavaa? Olette esim. pukeutuneet kesämekkoon ja jälkeen päin kuulleet kiertoteitse arvosteluja asustanne? Minulle kävi hiljattain näin. Oli kuulema kauhea pornoasu =D Siis kesäinen mekko, jossa yläosa oli kauluspaidan mallinen... Ei rintavakoa näkyvillä tms. Lyhkäinen oli mekon helma, mutta ei lähelläkään pornoasua. Ja kohina ei lopu siihen. Oli minulla päällä mitä tahansa, niin se on liikaa monelle. Jos olen juoksulenkillä, niin silti vain tuijotellaan ja miesten päät kääntyvät autoissa. Aivan käsittämätöntä. Hyöty ulkonäöstä on minulle ollut se, että olen käynyt hemmetin kovan elämänkoulun kun minua ei ole hyväksytty joukkoon, Olen oppinut analyyttiseksi ja tarkkailen tilanteita ja ihmisiä. Minua on todella vaikea hämätä ja koen tämän ulkonäön jopa vahvuudeksi, sillä voin yllättää ihmiset. Monesti olen kuullut "En olisi uskonut, että sinä olet noin älykäs". Tosin tuo kommentti kertoo enemmän siitä toisesta ihmisestä kuin minusta. Uskon, että loppujen lopuksi ulkonäkö on minulle valttikortti. En olisi ilman sitä tavannut tätä nykyistä miestäni. Olen vihoinkin onnellinen. Mies on tunnustanut, että olen juuri sen näköinen kuin hän on aina unelmanaisensa ajatellut olevan, mutta sen lisäksi minussa on kaikki muukin kohdallaan. Samaa voin sanoa tästä miehestä. Me tulemme olemaan onnellisia yhdessä, me olemme sitä jo nyt. Kumpikin tuntee toisen arvon, koettuaan paljon elämässä. Niin ja mies on minua vanhempi. Sen verran, että on ehtinyt nähdä ja kokea elämää. Kaikki exäni ovat enemmän tai vähemmän vinksahtaneita ja jos olette nähneet Sekaisin Marista-elokuvan, voitte kertoa sen kahdella ja toivottaa itsenne tervetulleeksi elämääni... Pahuutta ja ilkeyttä kohtaan päivittäin. Siitä huolimatta kävelen pää pystyssä. Uskallan olla oma itseni ja en tule koskaan muuttumaan kenenkään toisen vuoksi. Aion kehittää itseäni niin kauan kuin elän, olen ikuinen opiskelija. Joillekin sekin on liikaa... Minulla tulee olemaan usempi korkeakoulututkinto =) Hyvää kevättä kaikille! Niin samojen asioiden kanssa painijoille, kuin kivenheittelijöillekin. Ja kiitokset niille, jotka näkevät pintaa syvemmälle.
"jos olen eronnut (omasta halustani joka kerran, miehet muuttuneet aivan sairaiksi. Mustasukkaisiksi, eivät ole halunneet laskea minu mihinkään, ei opintoihin, ei töihin, ei ulos...). Henkinen ja fyysinen väkivalta ja alistaminen on ollut keskeisessä roolissa suhteissani viimeisen kymmenen vuoden ajan. Seuraa olisi tarjolla niin paljon kuin vain ikinä voisin haluta, mutta olen todella valikoiva." Valikoiva, eli ulkonäkö ratkaisee. Sen huomaa jo tuosta sinun mieshistoriasta, kaikki ovat loppujen lopuksi olleet kusipäisiä. Mitäs valitset ulkonäön perusteella, kyllä tuollaisen kusipäisyyden haistaa jo kilometrien päähän. En vaan käsitä, miksi kaikilla hyvännäkösillä mulkuilla on aina naisia, jotka sitten kerta toisensa jälkeen pettyvät. Siinä on mielestäni ilmiselvä todiste teidän naisten älyttömästä pinnallisuudesta.
- tyttö?
kokemuksen_äänellä kirjoitti:
Minä olen ns. kaunis nainen. Jouduin melkoisen hyökkäyksen kohteeksi naisten puolelta heti yläasteikäisenä. Minusta leviteltiin ilkeitä juoruja siellä sun täällä ja esim. jotkut ala-asteella samalla luokalla olleet tuttavat tulivat sanomaan "Ai, sinä olet nykyään kiertopalkinto". En edes tiennyt mitä se sana tarkoitti tuolloin, koska olin hyvin kiltti. En ollut koskaan edes seurustellut, mutta kävin vain nuorille suunnatuissa limudiskoissa. Tosin kaikissa muissa paitsi yhdessä vanhemmat pojat piirittivät minut ja tulivat käpälöimään, ehdottelivat nurkan takana nussimista jne. Siellä missä tätä ei tapahtunut, vanhemmat tytöt heittelivät minua pullon korkeilla ja huutelivat: "Opettele tanssimaan" (voitin kaikki tanssikilpailut...Aina.) Olin hyvin yksinäinen, koska lähimmät ystäväni hylkäsivät minut vedoten siihen että jäivät varjooni. Edelleenkään minulla ei ollut ollut poikaystäviä. Olin yksninäinen. Jos liikuin jossain, minulle huudeltiin kaduilla, joskus vanhemmat (29 v.) miehet pyöräilivät perääni kun kesämekossa 16-vuotiaana kävelin. Naiset ovat aina VIHANNEET minua. Minusta on puhuttu aina pahaa. Pukeutumistani arvosteltu (vaikka pukeuduin samalla tavalla kuin muut ikäiseni, istuviin mutta en ihoa paljastaviin vaatteisiin). Suurin kateuden aiheuttaja on kuitenkin ollut ilmeisesti se, että "kauneuden" lisäksi olen lahjakas monella tavalla. Olen aina pärjännyt koulussa, ollut hyvä taideaineissa jne. Ja on totta, että minulla on ollut poikaystäviä aina 15-vuotiaasta lähtien. Koskaan ei ole tarvinnut olla yksin ja jos olen eronnut (omasta halustani joka kerran, miehet muuttuneet aivan sairaiksi. Mustasukkaisiksi, eivät ole halunneet laskea minu mihinkään, ei opintoihin, ei töihin, ei ulos...). Henkinen ja fyysinen väkivalta ja alistaminen on ollut keskeisessä roolissa suhteissani viimeisen kymmenen vuoden ajan. Seuraa olisi tarjolla niin paljon kuin vain ikinä voisin haluta, mutta olen todella valikoiva. Nyt olen vihdoin tainnut löytää miehen joka näkee myös sen mitä pinnan alla piilee ja hyväksyy minut omana itsenäni, arvostaa minua ja rakastaa. Parisuhde on ollut aina suojakilpeni päällekäyviltä miehiltä ja olen onnellinen tämänhetkisessä suhteessani. Minulla olisi kysymys muille kauniille jne. Onko teille käynyt vastaavaa? Olette esim. pukeutuneet kesämekkoon ja jälkeen päin kuulleet kiertoteitse arvosteluja asustanne? Minulle kävi hiljattain näin. Oli kuulema kauhea pornoasu =D Siis kesäinen mekko, jossa yläosa oli kauluspaidan mallinen... Ei rintavakoa näkyvillä tms. Lyhkäinen oli mekon helma, mutta ei lähelläkään pornoasua. Ja kohina ei lopu siihen. Oli minulla päällä mitä tahansa, niin se on liikaa monelle. Jos olen juoksulenkillä, niin silti vain tuijotellaan ja miesten päät kääntyvät autoissa. Aivan käsittämätöntä. Hyöty ulkonäöstä on minulle ollut se, että olen käynyt hemmetin kovan elämänkoulun kun minua ei ole hyväksytty joukkoon, Olen oppinut analyyttiseksi ja tarkkailen tilanteita ja ihmisiä. Minua on todella vaikea hämätä ja koen tämän ulkonäön jopa vahvuudeksi, sillä voin yllättää ihmiset. Monesti olen kuullut "En olisi uskonut, että sinä olet noin älykäs". Tosin tuo kommentti kertoo enemmän siitä toisesta ihmisestä kuin minusta. Uskon, että loppujen lopuksi ulkonäkö on minulle valttikortti. En olisi ilman sitä tavannut tätä nykyistä miestäni. Olen vihoinkin onnellinen. Mies on tunnustanut, että olen juuri sen näköinen kuin hän on aina unelmanaisensa ajatellut olevan, mutta sen lisäksi minussa on kaikki muukin kohdallaan. Samaa voin sanoa tästä miehestä. Me tulemme olemaan onnellisia yhdessä, me olemme sitä jo nyt. Kumpikin tuntee toisen arvon, koettuaan paljon elämässä. Niin ja mies on minua vanhempi. Sen verran, että on ehtinyt nähdä ja kokea elämää. Kaikki exäni ovat enemmän tai vähemmän vinksahtaneita ja jos olette nähneet Sekaisin Marista-elokuvan, voitte kertoa sen kahdella ja toivottaa itsenne tervetulleeksi elämääni... Pahuutta ja ilkeyttä kohtaan päivittäin. Siitä huolimatta kävelen pää pystyssä. Uskallan olla oma itseni ja en tule koskaan muuttumaan kenenkään toisen vuoksi. Aion kehittää itseäni niin kauan kuin elän, olen ikuinen opiskelija. Joillekin sekin on liikaa... Minulla tulee olemaan usempi korkeakoulututkinto =) Hyvää kevättä kaikille! Niin samojen asioiden kanssa painijoille, kuin kivenheittelijöillekin. Ja kiitokset niille, jotka näkevät pintaa syvemmälle.
onko sun horoskooppi merkki KALAT? tää ei kuuluu tähän palstaan, mut sun kirjoitukset ja kertomukset kuulosti vaan siltä että olet kalat nainen:-D kaikki mitä sinussa on ne kuuluuis vaan kalat merkin naiselle ihan tosi:) kiitos jos vastaisit. kaunis nainen hesasta kysy:-)
- kiltti-h
kokemuksen_äänellä kirjoitti:
Onko täällä kukaan keskusteluun osaaottanut väittänyt olevansa universumin kaunein? Enpä ole moista lukenut. Täällä kysyttiin kokemuksia ja ne joilla niitä on, oletettavasti vastaavat? Vai mitä itse luulet? Minä ainakin kirjoitan omien kokemusteni perusteella. Asioita on vaikea ilmaista toisin kuin ne ovat tapahtuneet vai pitäisikö kaunistella ettei sinun mielesi pahoittuisi? Ei ole paljon minun tunteitani ajateltu aikaisemmin ja olen tottunut puhumaan asioista niin kuin ne ovat. Jos olet lukenut tämän ketjun läpi, niin varmasti luit myös erään tytön kirjoituksen siitä kuinka aina pitäisi olla asiat hyvin, koskaan ei mikään saa olla huonosti ja niitä negatiivisia kokemuksia vähätellään. Miksiköhän? Voisiko syy olla siinä, että ne 90 % jotka ovat rumempia pääsääntöisesti aiheuttavat nämä "ongelmat" ja vain salaa nauttivat siitä kun toiseen sattuu? Sen jatkeeksi on helppo vähätellä. Näkymättömäksi tekeminen on ivaa pahimmasta päästä. Tsemppiä kanssasiskot. Uskon, että ainakin saman kokeneet ymmärtävät toisiansa. "On helpompaa osoittaa syyttävällä sormella kuin ojentaa auttava käsi."
"...90 % jotka ovat rumempia pääsääntöisesti aiheuttavat nämä "ongelmat" ja vain salaa nauttivat siitä kun toiseen sattuu? Sen jatkeeksi on helppo vähätellä. Näkymättömäksi tekeminen on ivaa pahimmasta päästä." Miksi haluat ny syyttää "rumempia" ihmisiä? Onko sinulla oikeutta määritellä kuka on ruma ja kuka kaunis? Syytät nyt kaikkia itseäsi rumempia salajuonittelijoiksi ja pahantahtoiseksi. Et laittanut kuvaasi esille joten ulkonäkösi vertailu muihin ei onnistu. Itseäni kutsuttiin missiksi 6-vuotiaasta asti joten tämä ei ole "ruman" huomatus. Mukavin tuttuni painaa 120 kiloa ja henkisesti läheisimmällä sukulaisellani on kasvoissa fyysisiä ongelmia. Itse en ole liittänyt toisten luonteeseen ennakkokäsityksiä ulkonäön mukaan. Ikävä kyllä meidänkin koulumme tyttöjä haukuttiin "huoriksi" jos he antoivat poikien kopeloida. Siinä iässä sanalla oli eri merkitys. Silloin se tarkoitti vain tyttöä joka käyttäytyy sopimattomasti. Kopelointi oli kuitenkin sopimatonta käytöstä.
- Ja näin..
Minulle on ollut ulkonäöstä hyötyä työelämässä, olen päässyt etenemään urallani ihan ulkonäöllisistä syistä vaikkakin olen kouluttautunut, mutten kuitenkaan tarpeeksi ansaitakseni nykyisen ammattinimikkeeni. Minua palvellaan nopeasti esim. kodinkoneliikkeessä (jossa on miesmyyjiä) Miehet ovat halukkaita auttamaan jos pyytää apua, kun hymyilen kauniisti Miehet ovat huomaavaisia ja niitä onkin aina pyörinyt seurassani enemmän kuin tarpeeksi. - Haittoja on se, että jotkut sitkeät ulkomaalaiset eivät jätä rauhaan vaan jatkavat piiritystä kyllästymiseen asti - Ei uskalla kulkea yksin iltaisin Kauneus on minulle ollut pelkästään etu.
- sininen1977
Aina on riittänyt kavereita (jopa riesaksi asti), ei ole tarvinnut pelätä että jäisi iki-singleksi, saa ehkä parempaa palvelua, saa kokeilla vastikkeetta monia juttuja helpommin kuin "huomaamattomampi henkilö", voi "välillä" kranttuilla seurasta, ihmiset hymyilevät ja pitävät helposti lähestyttävänä. Pystyy keskittymään olennaiseen kun tietää että speksit kunnossa jokatapauksessa ja uskaltaa sanoa mielipiteensä. Kiva olla. Negatiivisena puolena on se, että on saanut kuulla ainakin tähän päivään asti vittuilua ja sarkasmia ihan ventovierailta henkilöiltä. Iloksi se muuttuu siinä vaiheessa kun aukasee oman suunsa ja todistaa hyvän ulkonäön lisäksi olevan myös vallan lukenut. Se on kiva fiilis sitten kun ryppyilijä tajuaa olevansa aika heikoilla vähän kaikessa...Se on opettavaista se. Hyvännäköset lukekaa myös!
- sikstinain
saa helpommin naispuolisia ystäviä töissä kunnioitetaan ja annetaan huomiota itseluottamus on korkealla -> vaikuttaa moneen asiaan Vanhukset pitävät mukavana ja haluavat jutella ja kehuvat yksi huoli vähemmän ei tarvitse ajatella ulkonäköään esim. seksissä saa syödä mitä vain, ei tarvitse jättää vaatteita ostamatta, kaikki näyttävät hyvältä näyttää hyvältä, vaikka menisi lökäpöksyissä kauppaan saa apua missä vain. voi olla avuton eikä silti vaikuta saamattomalta, miehet auttavat mielellään ei tarvitse jäädä huonoon parisuhteeseen, sillä ei ole pelkoa jäädä yksin ja voi valita kenen kanssa seurustelee(huom, kaikilla ei oikeasti ole mahdollisuutta tähän) - miehet eivät uskalla lähestyä - joissain tilanteissa lähestytään liikaa - muilla on odotuksia, eivätkä ymmärrä ettei kauniskaan välttämättä ole ulkonäköönsä täysin tyytyväinen, tai ei saa välittää omista virheistään - pidetään pinnallisena - naiset ovat todella kateellisia. jos pukeutuu hienosti pidetään pinnallisena, jos rumempi pukeutuu samalla tavalla kehutaan kuinka nätti ja nätit vaatteet ovat - ihmiset odottavat että sosiaaliset taidot ovat huippuluokkaa, ei voi olla ujo ja kaunis - ei voi pitää pientä koiraa sillä leimataa paris hiltoniksi - jos haluaa että miehet lähestyvät, täytyy mennä ulos likaisilla hiuksilla ja eilisillä meikeillä - vanhemmat miehet puhuvat AINA seksistisesti, varsinkin työpaikalla - jotkut pitävät ylimielisenä, ja luulevat että kaunis ei esim. halua tutustua rumaan ihmiseen. - jotkut tutustuvat siksi että on kaunis, eivät luonteen takia - jotkut voivat kyseenalaistaa älykkyyden(eivät kuitenkaan älykkäät ihmiset)
- edp
ehdottomasti hyötyä niissä asioissa jotka merkittäviä minulle. työhaastattelu meni nappiin.autokaupoissa saan extraa aina tai sitten johtuu puhetaidoistani joita myös omaan.miehet aukovat myös ovia kaupungilla kaupassa käydessä.sanoipa eräs mies sairaalassakin kättäni paketoidessaan,että onpas tyttärestä tullut yhtä kaunis kuin äidistään.tyttäreni oli mukana (2-vuotias). raskausaikana otatin kuvia liikkeessä,kun kaikki tutut kertoivat että aivan hehkun ja säteilen enemmän. kuvaajakin (nainen)ilmaisi myös asian. en pidä melua ulkonäöstäni,miehet sen ilmaisevat.moni on kysynyt onko juuriani eksoottisissa maissa :D vaikka ihan suomalainen olen.en ole sen ihmeellisempi ihminen kuin muutkaan.ainoastaan naiset ovat olleet kateellisia ja miehet pitäneet tyhmänä.mutta luulo ei ole tiedon väärtti.eli silkkaa hyötyä ulkonäöstä.eiköhän se ikä sitten tee tehtävänsä...
- Uran alkuajoilta
Kirjoitan tähän muistikuviani aivan satunnaisessa järjestyksessä, koska en jaksa ruveta laatimaan esseetä. Tajunnanvirtaa menneiltä vuosilta siis. Nykyisin olen yrittäjä kahdella eri alalla, joista toisella asiakas ei välttämättä koskaan edes näe minua. Kummallakin saralla on töitä riittänyt opiskeluajoista lähtien, joten voisin arvailla, ettei toimeksiantojen saaminen ole ollenkaan kiinni ulkonäöstä. Ammattitaito ratkaisee. Olin urani alkuvaiheissa monta monta vuotta töissä muiden ihmisten keskuudessa, siis asiakkaiden ja työtoverien parissa. Useimmat ihmiset eivät kommentoineet ulkonäköäni millään tavalla, mutta tuijotusta kyllä tuli yli tarpeen. Naiset tuntuivat tuijottelevan kateellisin mielin, mutta miehet olivat suorastaan huvittavia: joillakin ajatus tuntui jähmettyvät kokonaan, eivätkä aivot tuntuneet sanovan, että kyllä sekä itse kohde että muut paikallaolijat huomasivat sen päästä jalkoihin ja takaisin nuolevan katseen. Kiusallista tuijottelu oli silloin, kun tuijottelijan käsipuolessa oli tuijottelijan oma nainen. Olin aika kiltti ihminen, joten joskus minusta tuntui pahalta aiheuttaa kademieltä työkavereilleni. Ulkonäköasioista ei paljonkaan puhuttu, ja se vähäkin vitsaillen. Toisaalta oli taas hyvin viihdyttävää ja tyydyttävää olla katseenvangitsija. Jossakin vaiheessa mieleni teki korostaa naisellisuuttani oikein kunnolla. En ole koskaan sortunut makkarankuoriin pukeutumiseen tai paljaan pinnan vilautteluun, mutta ei tarvinnutkaan: pelkkä polven alle ulottuva hame ja muutaman sentin koroilla varustetut kengät riittivät, kun kropassa ja säärissä oli pituutta reilusti keskivertoa enemmän. Hyvin istuvat, mutta eivät mistään kohdasta kireät housut saivat päitä kääntymään. Huomiota voi herättää jakkupukutyylilläkin niin, että vielä illalla kotona hymyilyttää. Oli kuitenkin jotenkin onnetonta huomata, kuinka helposti aikuista miestä voi viedä tahtomattaankin, kunhan ulkonäköä riittää. Kauniin ja fiksun naisen seura on ukkomiehellekin aivan vastustamatonta hunajaa; itseään tarjoaa niin vastanainut kuin himouskovainenkin. Houkutteleva olemus takasi miesten pörräämisen seuraa etsimässä, mutta johti myös siihen, että poikkeuksellisen usein oli myös kieltäydyttävä tarjotusta seurasta ja joskus sanottava oikein sinnikkäille hihan nykijöille suorastaan pahasti. Tuosta taitaa aika pitkälti johtua se luulo, että kauniit naiset ovat aina veemäisiä luonteeltaan. Olin kyllä mielelläni veemäisen maineessa, jos sen vaihtoehtona oli jokaisen pyytäjän kainaloon lähteminen. Käsivarsikoristeena ja itsetunnon kohottajana en tykännyt olla. Hetken aikaa se oli hupaisaa, mutta ennen pitkää kyllä toivoi löytävänsä aivan erilaista seuraa kuin nuo kauniita naisia jahdanneet ja saalistaan rinta rottingilla esitelleet kukkopojat olivat. On vain kovin hankala päätellä muutamassa ensiminuutissa, onko siellä päässä jotain kiinnostavaa vai eikö ole. Kauneudessa, kuten komeudessakin, on haittapuolensa. Hyviä puolia on kuitenkin suunnattomasti enemmän. On aivan mahtavaa olla hyvännäköinen, jopa huonompanakin päivänä. Toisin väittäminen olisi emävale. Jos kirjoitukseni harmittaa jotakuta, tuo joku voi lohduttautua sillä, että olen nyt yli nelikymppinen yrittäjänainen, parikymppisten mielestä ihan varmasti pahoin elähtänyt, ryppyinen, tunkkainen, vanha ja muodoton läski. 80-luvun lopulla oli kuitenkin tosi kivaa lakata tukka pystyyn, asetella olkatoppaukset toistensa lomaan, kääriä pikkutakin hihat ja sujahtaa yöelämään kiiltävien autojen ja värikkäiden drinkkien sekaan. No problem, vain kerranhan täällä eletään! :)
- missiksi???
Ei mitään hyötyä. Ehkä olisi ollut, jos olisin tajunnut ruveta missiksi tai malliksi tai jollekin kauneusalalle.. Ensimmäinen leima on aina se, että olet tyhmä. Vaikka mä hyvin suurella todennäköisyydellä olen älykkäämpi, kun kanssasiskot ja veljet, niin siitä huolimatta saan olla sitä aina todistelemassa. Sitten luullaan että olen neiti, etten kykene töihin. Olen tehnyt töitä pienestä saakka, osaan niin auton huollot, kun kaikki muutkin, en pelkää liata käsiäni ja olen itseasiassa hyvä kuntoinen. Mutta sekin pitää aina todistaa. Luullaan, että olen leuhka ja leimataan heti leuhkaksi. Minun pitäisi olla kaikkien kaveri ja aina hyvällä tuulella. Miesten torjunnassa pitää olla todella tarkka, koska joko sä olet pinnallinen, pihtari tai huora. Ja tietty, hei, jos mulla on ns. ruma mies, siitä saa tulla huomauttelemaan päin naamaa. Liian vanha, liian sitä tai tätä, niin mulle kyllä kerrotaan se. Jopa ns. kavereitten toimesta. Ja ainahan kaikissa jotain vikaa on, joten mulle voi aina halutessaan kertoa, miten mä en taaskaan tajua, ja ihmetellä, olenko rahan takia jonkun kanssa. Miehet kyllä pyrkii lähinnä käytämään hyväksi. Houkuttelen niitä itsetunnon pönkittäjätyyppejä, ja kun itse en ole kauhean laskelmoiva, niin en tunnista myöskään. Huomaan vasta, kun pitäisi ollakin sitten miehen omaisuutta, elää hänen mukaansa jne. Omaa elämää ja tahtoahan minulta ei siis oletusarvoisesti löydy. Mustasukkaisuus. Luullaan, että kaikki juoksee perässä ja että muka sitten pettäisin. Mahtavaa. Leimataan helposti, yksikin väärä mies, niin olen huora. Naiset eivät ole kavereita, kun harvoin. Ne ei tykkää, eikä osaa lokeroida, kun en ole sitä mitä ulkonäköni heille viestittää. He joko pyrkivät lynttäämään ja komentelemaan, tai sitten suhtautuvat tukipylväänä ja roskiksena. Minullahan ei huolia voi olla, eikä elämän kokemusta, en saa valittaa koskaan mistään, edes aiheesta... On aivan sama, vaikka läheinen kuolisi, en saa apua enkä tukea. Sillon, kun olin köyhä, en saanut sossustakaan rahaa, en tiedä muuta syytä, kun että olin liian siisti. Paperit osoittivat, että rahaa ei ole, sanoin, että nään nälkää, että oikeasti en jaksa, enkää kestä, niin... Ei kiinnostanut. Ei voi olla, jonota "kuten muutkin" vaikka muille annetaan edes ruokakuponkeja. Kateellisuus (aiheetta). En saa olla ylpeä itsestäni, enkä suorituksistani, jotenkin koska olen jonkun mielestä kaunis, minun pitäisi muuten tajuta olla epäkelpo: en saisi menestyä, olla älykäs, olla hyvä tyyppi, jne. Jos on yhtä, ei saa olla toista. Eli, jos siis haluaa elää itsenäisesti, on kunnianhimoinen ja on syvät elämän arvot, ei ainakaan juuri mitään. Ne on ne naapurin tytöt, mitkä elämässä pärjää, ja hehän ovat "vain" nättejä. Nätti saa olla, sellanen söpö, mutta pienellä valmistusvirheellä. Mutta jos olet sellainen, minkä suurinosa laskee kauniiksi, ja että huone hiljenee, kun astut sinne, niin... Tosin oletan, että sillä toisella ääripäällä, eli susirumilla, on sama ongelma mutta toisinpäin. Ja kuten sanottu, jos olisin valinnut kauneusalan, olisin varmasti menestynyt hyvin. Mutta eihän meillä ole edes näyttämötyössä kovinkaan monta super-kaunista naista. Että ehkä missinä olisin menestynyt? No, koskaan ei voi tietää, elämä on, mitä on, ja jokaisella on ongelmansa. Yhdellä yhtä ja toisella toista, joten ehkä se ei elämää sen kummoisemmaksi tee, kun muukaan. Sillä kaikki meistähän jonkun ongelman kanssa kamppailee aina?
- .............
Moni nainen silti luulee olevansa kaunis vaikka on todellisuudessa perusnätti joka meikkien avulla muuttuu "kauniiksi". Se että kiimaiset miehet kehuvat helposti hiemankin tavisnaista nätimpää naista "kauniiksi" ei tietenkään yhtään helpota asiaa vaan naisten luulot itsestään sen kuin kasvavat.
- kokemuksen_äänellä
Varmasti on näin, lue silti näitä kirjoituksia täällä. Voin allekirjoittaa suurimman osan kirjoitukset aivan täysin. Olen kokenut saman: - Luullaan tyhmäksi, pidetään bimbona - Luullaan, että olet vain rahan perässä (kun seurustelet ihmisen kanssa joka on menenstynyt ja yllätys: Usein älykkäät ihmiset menestyvät elämässsään!) Pitäiskö tyytyä omaa henkistä tasoaan huomattavasti alempaan seuraan? Ihmisen kanssa täytyy voida keskustella, että on edes mahdollista rakentaa kestävää suhdetta. - Olen kuullut olevani huora siitä asti kun minulle kasvoi rinnat. Tämä siis epävarmoilta miehiltä. - Kaikki miehet ovat järestään muuttuneet sairaalloisen mustasukkaisiksi ja väkivaltaisiksi (viimeistä lukuunottamatta). Esim. jos olen harjannut hiukseni ennen kauppaan menoa, olen saanut kuulla haukut siitä miten olen menossa esittelemään itseäni muille miehille. Haloo, ruokakauppaan...? Olisiko pitänyt mennä takkutukkaisena? - Minua käpälöidään yökerhoissa, aina. - Minua tuijotetaan joka paikassa, aina. Niin miehet kuin naiset. Usein teinipojat ja pikkutytöt myös. Oli päällä mitä tahansa. Aina ja kaikkialla, niin kotimaassa kuin ulkomailla. Koskaan ei saa olla rauhassa, joskus ahdistaa kovasti =( - Olen helppo kohde kaikelle vihanpidolle. Saan olla aina varovainen, minut ymmärretään tahallaan väärin jos jätän siihen yhtään varaa. Tämä lista voisi olla loputon. Tiedän, että makuja on monia enkä varmasti kaikkien mielestä ole kaunis, silti nekin ihmiset joiden kauneusihanne on ollut muuta, ovat tarttuneet mukaani ja kertoneet minun olevan kauneinta mitä he ovat nähneet. Totta on kuitenkin se, että vaikka lääppijöitä on paljon, ne todelliset miehet usein ujostelevat lähestyä. Silloin on saanut itse olla aloitteellinen. Harvalla on riittänyt itsetunto/ rohkeus lähestyä (niistä jotka ovat koko illan tuijotelleet). Tämä on muuten hämmentävä tosiasia: Lähes kaikilla tuntuu olevan oikeus kommentoida ulkonäköäni. On uskomatonta, miten ihmiset kuvittelevat niin. Kaikki hyvä käytös ympärilläni häviää. Pätee niin naisiin kuin miehiin.
- ............
kokemuksen_äänellä kirjoitti:
Varmasti on näin, lue silti näitä kirjoituksia täällä. Voin allekirjoittaa suurimman osan kirjoitukset aivan täysin. Olen kokenut saman: - Luullaan tyhmäksi, pidetään bimbona - Luullaan, että olet vain rahan perässä (kun seurustelet ihmisen kanssa joka on menenstynyt ja yllätys: Usein älykkäät ihmiset menestyvät elämässsään!) Pitäiskö tyytyä omaa henkistä tasoaan huomattavasti alempaan seuraan? Ihmisen kanssa täytyy voida keskustella, että on edes mahdollista rakentaa kestävää suhdetta. - Olen kuullut olevani huora siitä asti kun minulle kasvoi rinnat. Tämä siis epävarmoilta miehiltä. - Kaikki miehet ovat järestään muuttuneet sairaalloisen mustasukkaisiksi ja väkivaltaisiksi (viimeistä lukuunottamatta). Esim. jos olen harjannut hiukseni ennen kauppaan menoa, olen saanut kuulla haukut siitä miten olen menossa esittelemään itseäni muille miehille. Haloo, ruokakauppaan...? Olisiko pitänyt mennä takkutukkaisena? - Minua käpälöidään yökerhoissa, aina. - Minua tuijotetaan joka paikassa, aina. Niin miehet kuin naiset. Usein teinipojat ja pikkutytöt myös. Oli päällä mitä tahansa. Aina ja kaikkialla, niin kotimaassa kuin ulkomailla. Koskaan ei saa olla rauhassa, joskus ahdistaa kovasti =( - Olen helppo kohde kaikelle vihanpidolle. Saan olla aina varovainen, minut ymmärretään tahallaan väärin jos jätän siihen yhtään varaa. Tämä lista voisi olla loputon. Tiedän, että makuja on monia enkä varmasti kaikkien mielestä ole kaunis, silti nekin ihmiset joiden kauneusihanne on ollut muuta, ovat tarttuneet mukaani ja kertoneet minun olevan kauneinta mitä he ovat nähneet. Totta on kuitenkin se, että vaikka lääppijöitä on paljon, ne todelliset miehet usein ujostelevat lähestyä. Silloin on saanut itse olla aloitteellinen. Harvalla on riittänyt itsetunto/ rohkeus lähestyä (niistä jotka ovat koko illan tuijotelleet). Tämä on muuten hämmentävä tosiasia: Lähes kaikilla tuntuu olevan oikeus kommentoida ulkonäköäni. On uskomatonta, miten ihmiset kuvittelevat niin. Kaikki hyvä käytös ympärilläni häviää. Pätee niin naisiin kuin miehiin.
Tuskinpa niin ihmeellinen olet. Huomaa kyllä että perusnätti ulkonäkösi on noussu sulla hattuun pahemman kerran ja luulet vainoharhaisena että kaikki tuijottaa sua hirveässä kiimassa.
- kokemuksen_äänellä
............ kirjoitti:
Tuskinpa niin ihmeellinen olet. Huomaa kyllä että perusnätti ulkonäkösi on noussu sulla hattuun pahemman kerran ja luulet vainoharhaisena että kaikki tuijottaa sua hirveässä kiimassa.
Olenko väittänyt, että minua tuijotetaan kiimassa? EN. Se ei pidä paikkaansa. Minua vain tuijotetaan. Ja tämän on huomannut jokainen kanssani liikkuva, ilman että minä olisin tuonut asiaa esille. Ja on käynyt niinkin, että kun olen tästä kertonut jollekin ja ollut tekemisissä ko. ihmisen kanssa, niin on sanonut minun olleen oikeassa. Ei ole noussut päähän ulkonäkö =( Niin vain luullaan. Minulla oli todellisuudessa vaikeaa kasvaa naiseksi, sillä pidin itseäni rumana. En osannut meikata ja kuvittelin urheilullisena olevani liian poikamainen (tosin muodot olleet aina kohdallaan). Kärsin oikeasti siitä, että en koe vastaavani kaikkia niitä kommentteja joita olen ulkonäöstäni saanut. Ennemminkin on niin päin, että ajattelen olevani siro ja ehkä söpö, mutta tämä korjataan hyvin nopeasti: olet kaunis. Onko niin, että olen kuvitellut kaiken sen mitä minulle on tapahtunut? Niinkö luulet? Kirjoittaisinko todella asiasta täällä, jos sillä ei olisi ollut elämässäni merkitystä? On monta esimerkkiä jolla kauneuteni voisi todistaa, mutta en koe tarvetta siihen täällä tai yleensäkään missään. Haluan vain olla oma itseni, kun vihdoin olen oppinut hyväksymään itseni ja tiedostan ettei välttämättä minua aina hyväksytä. Tulen huomattavasti paremmin toimeen miesten kanssa ja syykin lienee selvä... Yksi kysymys sinulle tosin olisi: Miten sinä määrittelet kauniin?
- ...........
kokemuksen_äänellä kirjoitti:
Olenko väittänyt, että minua tuijotetaan kiimassa? EN. Se ei pidä paikkaansa. Minua vain tuijotetaan. Ja tämän on huomannut jokainen kanssani liikkuva, ilman että minä olisin tuonut asiaa esille. Ja on käynyt niinkin, että kun olen tästä kertonut jollekin ja ollut tekemisissä ko. ihmisen kanssa, niin on sanonut minun olleen oikeassa. Ei ole noussut päähän ulkonäkö =( Niin vain luullaan. Minulla oli todellisuudessa vaikeaa kasvaa naiseksi, sillä pidin itseäni rumana. En osannut meikata ja kuvittelin urheilullisena olevani liian poikamainen (tosin muodot olleet aina kohdallaan). Kärsin oikeasti siitä, että en koe vastaavani kaikkia niitä kommentteja joita olen ulkonäöstäni saanut. Ennemminkin on niin päin, että ajattelen olevani siro ja ehkä söpö, mutta tämä korjataan hyvin nopeasti: olet kaunis. Onko niin, että olen kuvitellut kaiken sen mitä minulle on tapahtunut? Niinkö luulet? Kirjoittaisinko todella asiasta täällä, jos sillä ei olisi ollut elämässäni merkitystä? On monta esimerkkiä jolla kauneuteni voisi todistaa, mutta en koe tarvetta siihen täällä tai yleensäkään missään. Haluan vain olla oma itseni, kun vihdoin olen oppinut hyväksymään itseni ja tiedostan ettei välttämättä minua aina hyväksytä. Tulen huomattavasti paremmin toimeen miesten kanssa ja syykin lienee selvä... Yksi kysymys sinulle tosin olisi: Miten sinä määrittelet kauniin?
Tavallisennäköiset miehet voi vain haaveilla siitä että heitä tuijotettaisiin ihaillen joka paikassa.
- ?????
............ kirjoitti:
Tuskinpa niin ihmeellinen olet. Huomaa kyllä että perusnätti ulkonäkösi on noussu sulla hattuun pahemman kerran ja luulet vainoharhaisena että kaikki tuijottaa sua hirveässä kiimassa.
jos hän saa ihailua, onhan hän kaunis, jos ihaillaan. Eivätkö kaikki ihmiset kaipaa kannustusta joskus. Suomalaisuus on tätä vähättelyä. Sitäpaitsi hänen sanomansa on, ettei pidä liikaa tuijottaa ulkonäköön.
- näytät olevan
............ kirjoitti:
Tuskinpa niin ihmeellinen olet. Huomaa kyllä että perusnätti ulkonäkösi on noussu sulla hattuun pahemman kerran ja luulet vainoharhaisena että kaikki tuijottaa sua hirveässä kiimassa.
yksi näistä palstan naisvihaajista. Antoiko äiti tukkapöllyä pienenä, vai mistä moinen?
- StippaS
Hyötyä on se, että naama tosiaan jää näköjään muiden mieleen, vaikken itseäni nyt niin järkyttävän kauniiksi mielläkään. Mutta tosiaan kun sitä oppisi vielä paremmin käyttämään hyväksensä niin olisi noin töidenkin kannalta aika hyvä sauma ;) Tosin olen ajatellut, että se naama ei yksin riitä, mielestäni se on kokonaispaketista eli olemuksestakin hyvin pitkälti kiinni. Ja siitä miten käyttäydyt. Itse sitä sattuu nyt olemaan vähän tämmöinen iloinen, vauhdikas ja sen sellainen, että se kait sitten oikeasti kanssa jää ihmisten mieliin. Eilen töissäkin huomasin, että muutamat ihmiset suorastaan odottivat niitä mun huumoriheittoja ynnä toikkarointeja :D On toki haittojakin. Joskus sellaiset känniääliöt eivät jätä rauhaan tai sitten nämä tämmöiset eilisen kaltaiset auervaarat. Niille joutuu joskus olemaan jopa töykeä, jotta menee jakeluun ja kunnolla.
- vanhakin jo
Moi, Itse olen jo nelikymppinen yksinhuoltaja. Harrastan liikuntaa, joten vartalokin säilynyt. Ongelmana ulkonäöstä ollut koko elämän naisten kateus ja ilkeys ja toisaalta mahdottomuus kohdata miehiä pintaa syvemmältä. Miehet eivät halua kuulla 'kauniin naisen' suusta mitään syvällisiä kommentteja. Haluavat laittaa aivot narikkaan ja olla 'miehiä'. Onpa joku mies suoraan sanonutkin, että ei voi jutella kanssani rationaalisesti, vaikka muuten olikin hieno ajattelija. En viitsi mennä sänkyyn ihmisen kanssa, jota en tunne syvällisesti, joten viiden vuoden selibaatin jälkeen olen alkanut ajattelemaan, syvennänkö ystävyyssuhdettani erääseen naisystävääni fyysisen läheisyyden suuntaan. Surullista, mutta haluaisin minäkin läheisyyttä fiksun ja arvostamani ihmisen kanssa, ihmisen joka arvostaa ajatuksiani ja on kiinnostunut niistä, siis kiinnostunut minusta eikä vain kuorestani ja tuomastani välinearvosta. Olen pehmeä ja lempeä, enkä mikään kyynärpäätaktikoija. En osaa iskeä miehiä, kaikkein narsistisimmat miehet ilmeisesti ovat ainoat, jotka uskaltavat lähestyä minua. Ja ulkomaalaiset. Miten tutustutaan syvällisiin suomalaisiin miehiin?
- :::
Komeat ja suositut miehet eivät yleensä ole kovin syvällisiä, mutta he saattavat olla ainoita jotka uskaltavat lähestyä sinua, jos olet erittäin kaunis. Voit ehkä tutustua jossain harrastuskuvioissa ns. syvällisempiin miehiin.
- @@@
Minulla on ollut sama ongelma, vaikka olenkin vielä melko nuori. Ikinä en ole baareista seuraa etsinyt/ löytänyt. Olenkin jo aikoja sitten tullut siihen tulokseen, että käyn baareissa vain tanssimassa ystävieni kanssa ja pitämässä hauskaa. Löysin muutaman kiinnostavan miehen netin välityksellä ja suosittelen tätä sinullekin. Silloin toiseen voi tutustua ajatuksen tasolla kirjoittaen ja vaihtaen kokemuksia. Itse löysin ihanan miehen, joka näkee minussa toki ulkokuoren mutta myös sisimmän. Hän on hieman vanhempi, joten minä arvostan häntä hänen kokemustensa kautta. Meillä auttoi myös se, että olemme eri puolilta Suomea. Omalla paikkakunnallaan mies on ollut varsin haluttu ja tavoiteltu, mutta minä hänet sain itselleni. Ja olen onnellinen siitä. Rohkeasti vain kokeilemaan. Ymmärrän kyllä sinua. Monelle miehelle, menestyneellekin on kova pala jos nainen on kaunis ja sen lisäksi vielä älykäs. Helpompi olisi "hallita" yksinkertaista naista joka vielä näyttää hyvältä vieressä (ja onhan näitä liittoja paljon joissa naisen tärkein tehtävä on näyttää miehensä rinnalla hyvältä ja tämä sopii molemmille osapuolille). ;-) Itse kuulun tosin niihin naisiin, jotka haluavat tehdä elämällään muutakin ja saavuttaa jotain. Tietysti mukana on ripaus näyttämisen halua, koska niin monet ovat halunneet lytätä maahan ja vain nauttisivat kun saisivat nähdä minut epäonnistuneena. Sitä iloa en aio kenellekään suoda... Ennemminkin vilkutan ja hymyilen nätisti kun kohtaan mollaajani jossain ja toivotan hyvää loppuelämää. Tsemppiä sinulle.
- jo vanhempi kaunotar
Minulle asiasta on ollut selkeästi hyötyä työpaikkojen saamisessa, koska olen koko ikäni ollut palveluammatissa, jossa ulkonäöllä on suurempi merkitys kuin muissa töissä. Miesten suhteen en ole ollenkaan niin varma onko kauneus etu vai haitta. Toki miehiä on paljon pyörinyt ympärillä, mutta tuntuu kuin kunnolliset miehet eivät oikein uskaltaisi lähestyä. Pelimiehiä ja renttuja kyllä riittäisi, mutta niitä varteenotettavia ei kovin montaa ole kuvioissa ollut. Sitten suurin haitta: ystävyyssuhteita muiden naisten kanssa on ollut vaikea luoda. Minulla on vain kaksi tosiystävää, jotka eivät ole minulle kateellisia. Pari ystävää menetin, kun luulin heitä todellisiksi ystäviksi ja he puhuivatkin minusta keksittyjä juttuja ympäri kyliä kateuksissaan. Yksi "ystäväni" tuhosi orastavan rakkaussuhteeni unelmieni mieheen puhumalla perättömiä miehelle. Tämän sain tietää vasta vuosien kuluttua sattumalta ja olen asiasta todella katkera, koska mies todella oli juuri se kenet olisin halunnut loppuelämäkseni. Luonteeltani olen mukava ja luotettava, joten siitä ei ole kyse kun en saa helposti ystäviä. Vain ne naiset, joilla on hyvä itsetunto ja luotettava mies uskaltavat olla kauniin naisen ystäviä.
- ehjzedtjdt
naiset ei siltikään pyöri ympärillä. Kummallista.
- ap.
ehjzedtjdt kirjoitti:
naiset ei siltikään pyöri ympärillä. Kummallista.
typeränpä aiheen keksin, mutta vastauksia tuli oikein kiitettävävästi ja siitä *kaunis* kiitos naisille ja muillekin ketkä vastaili:)) Hyvää ja kaunista alkavaa kesää kaikille, ehkä joskus taas kirjoittelen.
- vaan niin perkuleen
ap. kirjoitti:
typeränpä aiheen keksin, mutta vastauksia tuli oikein kiitettävävästi ja siitä *kaunis* kiitos naisille ja muillekin ketkä vastaili:)) Hyvää ja kaunista alkavaa kesää kaikille, ehkä joskus taas kirjoittelen.
kateellinen otus että joku joka näyttää edes hieman erinlaiselta niin sille pitää alkaa kateelliseksi olen näin huomannut sivusilmällä (mies olen juu) Naiset osaa olla kieroja mut miehet osaa olla TYHMIÄ!
- iloa ollut
Pelkkää haittaa on mulle ollut, vaikka itse en näe itseäni kauniina vaan muut ovat sanoneet vähän liiaksikin asiasta. Tyttöystäviä ei ollut kouluaikoina kuin muutama ja mutta nekin sattui olemaan tosi harvinaisen kauniita. Koulussa useimmat tytöt vittuili ja haukkui milloin mistäkin ja laittoivat perättömiä juoruja liikkeelle.. en ymmärtänyt syytä miksi tytöt eivät halunneet seuraani ja pojat vihelteli ja hymyili, mutta ajattelin, että se johtuu niistä perättömistä huhuista joita minusta oli joskus liikkeellä. Pojat ja miehet ovat ikäni tuijotelleet perääni kaupungilla ym paikoissa ärsyttävän pitkään ja muutenki kun kärsin mm. paniikkihäiriöstä nii tuijotukset saavat entistä ärsyyntyneemmäksi ja jopa karttamaan tietyissä paikoissa kulkemista. Iskuyrityksiltä en ole välttynyt joita tulee ällöttävien imelien hymyjen kera jopa vanhoiltakin gubeilta. Talvella on helpompaa kun voi pukeutua peittävämmin kaulahuiviin ja huppuun. Kesäisin on hankalampaa ja en koskaan yritäkkään pukeutua liian seksikkäästi, yleensä kulen melko vaatimattomasti ikääni nähden koska en halua tuntea olevani mitenkään seksikäs, inhoan jotenkin sellaisen kuvan antamista, että haluan olla seksikäs jne. (paitsi tietenkin omalle kumppanille) en tosiaankaan halua olla mikään miesten irstaitten fantasioitten kohde. Seurustelen miehen kanssa joka rakastaa minua itsenäni ei pelkän ulkonäön takia. Tästä kaikesta huolimatta minulla on edelleen itsetunto-ongelmia ja pidän edelleen itseäni jopa rumana, siihen on voinut myös vaikuttaa lapsuustraumat sekä omat henkiset ongelmat.
- jatga joiwojia
Itse olen kai yleisellä mittapuulla melko tavis, jotkut pitävät kauniina, toiset taas ei. Luulenpa, että minun tasoiseni naiset hyötyvät ulkonäöstä eniten, sillä kukaan tuskin kokee ulkonäköäni uhkana (mitä nyt jotkut hyvinkin rupsahtaneet pubiruusut tai sairaalloisen mustasukkaiset naiset) ja ihmiset hyväksyvät lahjakkuuteni. On kyllä päivänselvää, että suuren osan ihmisistä on erittäin vaikea hyväksyä kaunista ja älykästä ihmistä. Koulussa hikarit kestetään paremmin, jos he eivät ole myös erittäin viehättäviä. Kauniiden älykkyyttä ja lahjakkuutta vähätellään ihan oikeasti. Myönnän, että olen itsekin nuorena puhunut pahaa kauniista tytöistä ilman mitään järkevää syytä ja syynä on ollut aivan yksinkertaisesti ja yksiselitteisesti kateus. Onneksi myöhemmin kehityin sen verran ihmisenä, että ymmärsin lopettaa tuollaisen. Lukiossa oli erittäin viehättävä monilahjakkuus, josta 95% tytöistä puhui paskaa, vaikka hän oli aina mukava ja kohtelias kaikille. Pystyin voittamaan kateuteni ja olemme hyviä ystäviä. Ja vaikka kateutta joskus kokisinkin, tunnistan sen, enkä anna sen ajaa itseäni paskanpuhumiseen. Luulenpa, että monien ihmisten on vaikea myöntää kateutta edes itselleen. Kuten aiemmin vihjaisin, perusmukavasta ulkonäöstäni on ollut pitkälti hyötyä. Olen saanut kokea kauneuden hyvät puolet, mutta joskus myös kokenut haittaa siitä, etten ole erittäin kaunis. Voisin vaikka matkia aiempaa kirjoittajaa ja tehdä aiheesta listan. Saan paljon positiivista huomiota miehiltä töyssäni ja vapaa-ajallani, koska en ole ruma, mutten pelottavan kauniskaan. Olen siis ulkonäöllisesti helpostilähestyttävä. Luulen, että minun on myös helpompi saada ja pitää ystäviä. Tiedän nimittäin, että jotkut ystävistäni eivät kestä sitä, että heidän ystävänsä ovat todella paljon heitä kauniimpia. Pomoni myönsi, että valitsi minut paljon pätevämmän työnhakijan sijaan, koska olen hänen silmissään erittäin kaunis. Oikeastaan todella vittumaista toista hakijaa kohtaan, pistin kyllä pomon koville tuollaisen ajattelun takia. Eräässä entisessä työpaikassani mukavasta ulkonäöstä oli todella paljon hyötyä. Työnantajani kertoi, että liian kauniit naiset taas eivät usein kyseisessä työssä menesty, koska ovat luotaantyöntäviä. - Joskus harvoin tuntemattomat ihmiset aukovat päätään ulkonäkövirheistä. - Tunne-elämään liittyvät asiat, esimerkiksi tapaukset, jossa kauniimpi ystäväni on napannut kiinnostavan miehen nenäni edestä.
- Anonyymi
Minö olen kuullut aina kauneudestani. Missikisoihin olis pitänyt mennä, mutta olin liian lyhyt. Kaikenlaista on sanottu, tätini sanoi kerran tyytymättömänä elämäni valintoihin, että jos hän olis ollu niin kaunis kuin min, hän olis saanu kaiken ja mun olis kuulemma pitänyt kauneuttani paremmin hyödyntää. Äitikin lohdutti kun elämä murjoi, kaikesta huolimatta ainakin olet kaunis. Kaikki on aina sanonut kauniiksi. Miehet on piirittänyt niin kauan kuin muistan. Niitä on ollut jokapuolella ja valinnan varaa. Vieläkin 50v. Menin ravintolassa tiskille niin 2min päästä oli neljä miestä tarjoamassa juomaa kilpaillen. Kyllä nauratti, että vieläkin. Ex mieheni joskus sanoi eroriidoissa että kaikki suhun ihastuu, mutta kuka sun kanssa voi elää. Toinen mieheni sanoi että kyllä täytyy olla miehellä hyvä itsetunto että kestää kaikki nuo miehet ja niiden ehdotukset omalle vaimolle. Olen voinut valita korkeakouluttuja ja varakkaita miehiä, vaikka lopulta rakkaus on tärkein asia. Tyttäreni sanoi alakoulussa että kaverit sanoi et kyllä sulla on tosi kaunis äiti. Poikani ovat aina tapailleet kauniita tyttöjä, koska kuulemma äiti ja siskokin on. Kun olen päässyt työhaastatteluu asti olen aina, ihan aina saanut työpaikan. Ja varmasti en ole ollut pätevämpi kuin muut. Naiset ovat aina sulkeneet pois. Yhteenkään naisporukkaan ei ole pyydetty tai hyväksytty milloinkaan. Sitten vaan somessa katselee muiden yhteisiä reissuja kouluajoistä tähän asti ikuisesti. Hyviä naisystäviä on muutama ne aina tunteneet mut joten se ulkonäkö ei heihin vaikuta. Kateellisuus ja panettelu on aina kohdistunut minuun. Muistan aina kun olin ainut jota ei pyydetty bileisiin jonne tytöt kutsuivat. Aina yritän olla kiva sosiaalinen kaikille. Naistyökaverit ei ole tykänneet minusta kun miehet on kehunu ja osoittaneet huomiota. Joskus se on tuonut paljon suruakin elämään.
- Anonyymi
Olen myös saanut paljon kehuja ulkonäöstäni mutta se ei ole koskaan aiheuttanut tuollaista närää naisten keskuudessa; moni nainenkin on kehunut minua kauniiksi. SIksi uskonkin, että kauniina itseään pitävä nainen, joka kuvittelee olevansa muiden naisten kadehtima ja sen takia on muka epäsuosittu naisten keskuudessa, on väärässä vaan kyse on enemmänkin tällaisen naisen luonteesta.
Kauneus on aina katsojan silmissä ja kukaan ei ole kaikkien mielestä kaunis, eikä myöskään ruma ja kauneuskäsityksetkin poikkeavat riippuen kulttuureista.
Todellinen kauneus löytyy aina käyttäytymisestä ja siitä, miten kohtelee toisia ihmisiä.
- Anonyymi
Kauniita ihmisiä on paljon. Itse olen ollut nuoresta asti kauhean näköinen, sille ei voi mitään. Haukkuihin tottuu kun sitä tarpeeksi kuullut.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mies kateissa Lapualla
Voi ei taas! Toivottavasti tällä on onnellinen loppu. https://poliisi.fi/-/mies-kateissa-lapualla1166040Poliisi tutkii murhaa Paltamossa
Poliisi tutkii Kainuussa sijaitsevassa Paltamon kunnassa epäiltyä henkirikosta, joka on tapahtunut viime viikon perjanta334137- 823362
Jos me voitais puhua
Jos me voitais puhua tästä, mä sanoisin, että se on vaan tunne ja se menee ohi. Sun ei tarvitse jännittää mua. Mä kyllä182996Jenna meni seksilakkoon
"Olen oppinut ja elän itse siinä uskossa, että feministiset arvot omaava mies on tosi marginaali. Todennäköisyys, että t2552083Joo nyt mä sen tajuan
Kaipaan sua, ei sitä mikään muuta ja olet oikea❤️ miksi tämän pitää olla niin vaikeaa?882014Jere, 23, ja Aliisa, 20, aloittavat aamunsa Subutexilla tai rauhoittavilla: "Vaikka mä käytän..."
Jere, 23, ja Aliisa, 20, ovat pariskunta, joka aloittaa aamunsa Subutexilla tai rauhoittavilla. Jere on ollut koko aikui441846- 1431805
Olipa ihana rakas
❤️🤗😚 Toivottavasti jatkat samalla linjalla ja höpsöttelykin on sallittua, kunhan ei oo loukkaavaa 😉 suloisia unia kau81696Vain yksi elämä
Jonka haluaisin jakaa sinun kanssasi. Universumi heitti noppaa ja teki huonon pilan, antoi minun tavata sinut ja rakastu881569