synttäreille. Eli jos on lasten synttärit tai ristiäiset niin sukulaiset aina keksivät jonkun syyn olla tulematta. Esimerkiksi kun poikani täytti 7-v niin kutsuin siskonikin ja se on muutenkin poikani kummi ja myös siskoni entinen mies. Kumpikaan ei tullut. Lupasi tulla seuraavalla viikolla käymään. Asuu 10km päässä. Seuraavana viikonloppuna oli serkkuni lapsen synttärit. Siskoni on sen lapsen kummi. Sinne siskoni meni oikeena päivänä. Siskoni ei vieläkään ole poikani synttäreillä käynyt ja tästä on jo 2 kk.
Nyt lauantaina vietämme meidän kolmen lapsen synttärit. Siskoni sanoi vaan että pidät vähän vääränä päivänä että olisit pitänyt perjantaina tai sunnuntaina kun hänellä olisi ollut muuta menoa. Lupasivat kuitenkin lauantaina tulla.
Nyt tuli sitten viesti että eivät pääsekää.
Veljeni asuu 400km päässä. Mieheni sisko asuu 450km päässä joten ymmärrän hyvin niiden kohilla etteivät pääse. Joskus on käynyt niin ettei olee KUKAAN tullut.
Myös on käynyt niin että lapseni kutsui koulusta monta lasta synttäreilleen ja kutsuttiin myös sukulaiset. Ei tullut kukaan. Ei kaverit eikä sukulaiset.
Tuntuu turhalta pitää synttäreitä kun ei kukaan niihin tule. Pitäisi vain ihan oman perheen kesken.
Sukulaiset
5
2028
Vastaukset
- ottaa
tavaksi juhlia synttäreitä jollakin kivalla "teidän perheen" jutulla. Esimerkiksi kun nyt on kolmen lapsen synttärit lähekkäin niin menisitte joka vuosi Linnanmäelle/Särkänniemeen/Tykkimäelle/mikä paikka nyt onkin sitten teitä lähellä. Lapset saisivat itse valita paikan. Poikasikin varmasti "viivyttäisi" synttäreidensä juhlimista 2kk (voitte varsinaisena syntymäpäivänä juhlistaa häntä pienimuotoisesti oman perheen kesken), jos olisi kiva "synttärijuhla" tiedossa. Tekisitte siitä sellaisen oman perheen tradition ja jättäisitte suvun ja ystävät kutsumatta, jos eivät kuitenkaan tule. Kummi saisi käydä/muistaa sitten kun (jos) itse haluaa. Tällä tavalla syntymäpäivästä muodostuisi lapsille positiivinen asia, jota odotetaan innolla, eikä negatiivinen kokemus siitä, että kukaan ei vaivaudu tulemaan.
- että olet
olemassa. Tosihieno idea jota jokaisen kannataisi käyttää. Ei tulisi paineita kennellekään ja lapselle se paras juhla jota he ovat toivoneet. Suuri hali Sinulle.
- hyvä,,,
että olet kirjoitti:
olemassa. Tosihieno idea jota jokaisen kannataisi käyttää. Ei tulisi paineita kennellekään ja lapselle se paras juhla jota he ovat toivoneet. Suuri hali Sinulle.
vaan :) Meillä on ollut vähän samanlainen ongelma, kun asutaan kaukana muusta suvusta. Ja alkuun koimme turhaksi kutsua synttäreille leikkipuistokavereita ja heidän äitejään. Joten siitä se idea sitten lähti. Olin myös pitkään kotona, joten rahat olivat tiukalla...
Aluksi kun tytöt oli pieniä, vietimme synttäreitä picnicin merkeissä. Tytöt saivat pukeutua haluamallan tavalla (yleensä prinsessakuteet päällä ;) ja menimme koko perhe läheiseen puistoon picnicille, viettämään aikaa yhdessä, pelaamaan ja nauttimaan. Kaikki tehtiin lasten ehdoilla ja tytöt saivat itse päättää (pukeutumisestaan, tarjoilusta, leikeistä, viltin paikasta, jne). Koriin pakattiin tyttöjen valitsemia herkkuja ja sinä päivänä sai halutessaan toisenkin jätskin ;) Ei ruokailutottumuksille tai ravitsemukselle tee pahaa, jos yksi päivä on kaikkea muuta kuin terveellinen. Muuten vietimme aikaa yhdessä, leikimme, pelasimme ja olimme 100% tyttöjen "käytettävissä". Näin päivästä muodostui tytöille ERITYINEN päivä, syntymäpäivä. (tyttöjen syntymäpäivien väli on todellisuudessa 4 pv). Kivaa oli ja vieläkin muistelemme näitä picnicejä.
Myöhemmin tyttöjen kasvaessa aloimme viettää syntymäpäivänä Särkäniemi-päivää. Taas heidän ehdoillaan. Kun tytöt kasvoivat siihen ikään, että halusivat käydä Särkänniemessä ystävien (ei vanhempiensa ;) kanssa, niin synttärit muuttivat luonnettaan. Silloin aloimme viettää Tampere-päivää. Ts. lähdimme (tai usein äiti lähti) shoppailemaan tyttöjen kanssa ja molemmat saivat valita kesävaatekerran itsellen synttärilahjaksi. Kävimme myös syömässä heidän valitsemassaan paikassa.
Meillä syntymäpäivät ovat siis olleet lapselle erityisiä päiviä, jolloin he ovat saaneet erityistä hemmottelua, totaalista läsnäoloa ja tietty olla "päivän kuningattarina". Lapset ovat olleet tyytyväisiä. Sukulaiset ovat kyllä muistaneet synttäreitä, mutta käytännössä tämä on tapahtunut aina puhelinsoitoin ja postipaketein. Kesällä suurin osa tyttöjen kavereista on ollut poissa maisemista, joten kaverisynttäreitäkään ei ole pahemmin järjestetty. Juhliin olisi tullut korkeintaan 1-2 kaveria. Joten näin meillä :)
Hyvää syntymäpäivää teidän lapsille!
- kurja täti
Sait tuossa aiemmin toisessa viestissä kivan vinkin ja kannatan sitä lämpimästi minäkin, että juhlikaa synttäreitä muulla tavoin.Koska minä olen juuri samanlainen täti joka jättää sisarusten lasten synttärit väliin. Ja asun vain muutaman km:n päässä.
Sinun siskosi syytä on vaikea arvailla, mutta ketään loukkaamatta koen sisaruksien lasten synttärien vieton aikuisjoukolla kiusalliseksi ja turhaksi. Haluan toki muistaa lapsia, mutta mieluummin toimitan lahjan ja keksin valkoisen valheen, miksi en tule. En välitä tuntea sisaruksien puolison sukulaisia ja ne juhlat, joissa olen ollut, ovat muodollisia, jäykkiä ja lapset odottavat vain lahjoja osaamatta olla aikuisvieraiden kanssa muuten. Sisarukseni näkevät hirveästi vaivaa kakkujen sunmuiden vuoksi ja kysyessäni kerran suoraan mikä idea synttäreillä on he vastasivat haluavansa tavata sukulaisia ja tuttaviaan. Siis haloo, miksei voi järkätä juhlia jonkun muun teeman puitteissa?
MYös lapset oppivat tuntemaan meitä harvemmin näkemiään sukulaisia lahjoja kantavina ja viimeksi ilmoitin-rehellisesti, ettei minulla ole edes rahaa ostaa mitään. Sisarukseni tokaisi, että tuo nyt edes kortti. Jäin miettimään mikä käyntini tarkoitus ylipäätään juhlissa onkaan ja päätin ihan uteliaisuuttani tarkistaa tilanteen viemällä sinne itse tekemäni lahjan, mutta ärsyynnyin välittömästi miten juhlakalut 8v. ja 12v. juoksivat posket punaisina hakemaan lahjoja ja sitten omiin huoneisiinsa. VAnhemmat eivät käyttäneet sekuntiakaan neuvoakseen lapsiaan katsomaan lahjaa, antamaan siitä edes pientä myönteistä palautetta lahjan antajalle kuin luettaisiin kortit yhdessä, mitä niissä lukee. Se on vähäinen, mutta merkittävä ele vierasta kohtaan ja kasvattaa myös lasta arvostamaan lahjaa muunakin kuin materiana. TAidosta on hyötyä aikuisena todella paljon, jolloin jo odotetaan ihmisen käyttäytyvän kohteliaasti.
Lisäksi olisi mukavaa, että jos lasten juhlia halutaan isolla joukolla suvussa juhlia, olisi myös syytä opettaa lapset muistamaan vanhempia sukulaisiaan vastavuoroisesti. Olisin minäkin iloinen synttäripäivänäni itse tehdystä lasten kortista tai tekstarista.- kokemuksia..
"ketään loukkaamatta koen sisaruksien lasten synttärien vieton aikuisjoukolla kiusalliseksi ja turhaksi"
Minä olen ihan samoilla linjoilla! Muistan kyllä omien sisarusteni lapsia, mutta en aina ehdi tai jaksa lähteä kekkereille, joten vien paketteja silloin kun menen muuten vaan käymään.
Puolisoni sisaruksen kanssa on hankalampaa. Heillä järjestetään lapselle jäykät pukujuhlat, mitä en käsitä ollenkaan. Jäimme pois ja nyt meitä ei edes tervehditä! Milloin lakiin on kirjoitettu, että juhliin olisi pakko mennä? Ja että jos ei mene, niin voi aloittaa tuosta vaan mykkäkoulun? Olenko oikeasti ainoa, jonka mielestä moinen on kohtuutonta?
Olet oikeassa myös kirjoittaessasi kiittämisestä! Kiittäminen tuntuu olevan harvinaista edes aikuisten kesken, joten eivätpä lapsetkaan opi kiittämään.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Voitasko leikkiä jotain tunnisteleikkiä?
Tietäisi ketä täällä käy kaipaamassa.. kerro jotain mikä liittyy sinuun ja häneen eikä muut tiedä. Vastaan itsekin kohta811906Tietysti jokainen ansaitsee
Hän varmasti ansaitsee vain parasta ja sopivinta tietenkin, suon sen onnen hänelle enemmän kuin mielelläni. Aika on nyt181719- 161584
50+ naiset kyl
Lemottaa sillille mut myös niitte kaka lemottaa pahlle ku kävin naiste veskis nuuhiin201316En voi sille mitään
Tulen niin pahalle tuulelle tästä paikasta nykyisin. Nähnyt ja lukenut jo kaiken ja teidän juttu on samaa illasta toisee121244Välitän sinusta mies
Kaikki mitä yritin kertoa tänään ei mennyt ihan putkeen..Joka jäi jälkeenpäin ajateltuna suoraan sanottuna harmittaa aiv61242hieman diabetes...
Kävin eilen kaverin kanssa keskusapteekissa kun on muutama kuukausi sitten tullut suomesta ja oli diabetes insuliinit lo121206Miten joku voi käyttää koko elämänsä
siihen että nostelee täällä vanhoja ketjuja ja troIIaa niihin jotain linkkiä mitä kukaan ei avaa? Ihmisellä ei ole mitää101182Annetaanko olla vaan
Siinä se, tavallaan kysymys ja toteamuskin. Niin turhaa, niin rikkovaa. On niin äärettömän tärkeä, ja rakas olo.. N291171Jotain puuttuu
Kun en sinua näe. Et ehkä arvaisi, mutta olen arka kuin alaston koivu lehtiä vailla, talven jäljiltä, kun ajattelen sinu441166