Saako vanhaa luokkakuvaa julkaista kotisivuilla?

Miten on, onko vanhan (ala-asteen) luokkakuvan julkaiseminen omilla kotisivuilla laillista? Toisten kuvia ei saa ilman lupaa julkaista, mutta miten vuosia vanhan luokkakuvan laita on?
Ilmoita


20 Vastausta

Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.


edelleenkin tarvitset luvan niiltä henkilöiltä joita kuvassa esiintyy ja lisäksi tarvitset käsittääkseni luvan myös kuvan ottajalta. Hänellähän on kuvaan tekijänoikeudet. Eli sinuna unohtaisin koko julkaisuaikomuksen suosiolla.
18 VASTAUSTA:
Kun kuvan julkaiseminen on ei-kaupallista kohteilta ei tarvita lupaa, ainoastaan kuvaajalta.
.... kirjoitti:
Kun kuvan julkaiseminen on ei-kaupallista kohteilta ei tarvita lupaa, ainoastaan kuvaajalta.
Rikoslaki ei ymmärrä tuota ei-kaupallisuutta koska kieltää toisen kuvan julkaisemisen ilman asianomaisen lupaa.
juhakorkeapudas kirjoitti:
Rikoslaki ei ymmärrä tuota ei-kaupallisuutta koska kieltää toisen kuvan julkaisemisen ilman asianomaisen lupaa.
Kerro se toisen kuvaamisen kieltävä pykälä. Sellaista ei löydy! Julkisella paikalla saa ottaa kuvan kenestä vain ilman asianomistajan lupaa tai suostumusta. Koti- ja julkisrauhan piirissä kuvaaminen ilman lupa on kielletty. Kaikki paikat, joihin jokaisella on pääsy ovat julkisia paikkoja, myös konsertit ja ravintolat.
paikaansa kirjoitti:
Kerro se toisen kuvaamisen kieltävä pykälä. Sellaista ei löydy! Julkisella paikalla saa ottaa kuvan kenestä vain ilman asianomistajan lupaa tai suostumusta. Koti- ja julkisrauhan piirissä kuvaaminen ilman lupa on kielletty. Kaikki paikat, joihin jokaisella on pääsy ovat julkisia paikkoja, myös konsertit ja ravintolat.
"Kerro se toisen kuvaamisen kieltävä pykälä. Sellaista ei löydy! Julkisella paikalla saa ottaa kuvan kenestä vain ilman asianomistajan lupaa tai suostumusta. Koti- ja julkisrauhan piirissä kuvaaminen ilman lupa on kielletty. Kaikki paikat, joihin jokaisella on pääsy ovat julkisia paikkoja, myös konsertit ja ravintolat."

Ensinnäkin koulu ei ole sellainen julkinen paikka johon sais kuka tahansa marssia kuvaamaan! Joten se voidaan katsoa tuossa mielessä yksityisalueeksi, ravintolat on erikseen eikä niitä voi verrata kouluun!

Toiseks vaikka kuvaus olisikin sallittu, tuossa oli kyse kuvien JULKAISEMISESTA ja kyllä silloin kun kuvaus on kohdistunut NIMENOMAAN toisiin henkilöihin, pitää olla lupa myös kuvatuilta sekä tietenkin myös kuvaajalta. Ne tekijänoikeudet on kuvaajalla ja ne oikeudet pysyy hänellä vuosikymmenet.

Eli olen samaa mieltä Juha Korkeapudaksen kanssa, eli ei voida julkaista ilman asianosaisten lupaa (siis kuvaajan ja kuvattujen), muutenhan homma menisi vallan villiksi, kuka tahansa julkaisisi kenen tahansa kuvia viisveisaamatta kuvaajan tekijänoikeuksista ja kuvattujen yksityisyydestä.

Periaatteessa julkisella paikallakin mikäli kuvataan jotain tiettyä henkilöä eikä ihmisiä yleensä ja aiotaan kuva julkaista, on kuvauksen kohteeena olevalla oikeus kieltää kuvaaminen tai sen julkaisu. Eli jos esim. toimittaja tulee kadulla vastaan ja aikoo haastatella ja julkaista kuvani lehdessä, on minulla oikeus kieltää se vedoten yksityisyyteen.
otappa selvää! kirjoitti:
"Kerro se toisen kuvaamisen kieltävä pykälä. Sellaista ei löydy! Julkisella paikalla saa ottaa kuvan kenestä vain ilman asianomistajan lupaa tai suostumusta. Koti- ja julkisrauhan piirissä kuvaaminen ilman lupa on kielletty. Kaikki paikat, joihin jokaisella on pääsy ovat julkisia paikkoja, myös konsertit ja ravintolat."

Ensinnäkin koulu ei ole sellainen julkinen paikka johon sais kuka tahansa marssia kuvaamaan! Joten se voidaan katsoa tuossa mielessä yksityisalueeksi, ravintolat on erikseen eikä niitä voi verrata kouluun!

Toiseks vaikka kuvaus olisikin sallittu, tuossa oli kyse kuvien JULKAISEMISESTA ja kyllä silloin kun kuvaus on kohdistunut NIMENOMAAN toisiin henkilöihin, pitää olla lupa myös kuvatuilta sekä tietenkin myös kuvaajalta. Ne tekijänoikeudet on kuvaajalla ja ne oikeudet pysyy hänellä vuosikymmenet.

Eli olen samaa mieltä Juha Korkeapudaksen kanssa, eli ei voida julkaista ilman asianosaisten lupaa (siis kuvaajan ja kuvattujen), muutenhan homma menisi vallan villiksi, kuka tahansa julkaisisi kenen tahansa kuvia viisveisaamatta kuvaajan tekijänoikeuksista ja kuvattujen yksityisyydestä.

Periaatteessa julkisella paikallakin mikäli kuvataan jotain tiettyä henkilöä eikä ihmisiä yleensä ja aiotaan kuva julkaista, on kuvauksen kohteeena olevalla oikeus kieltää kuvaaminen tai sen julkaisu. Eli jos esim. toimittaja tulee kadulla vastaan ja aikoo haastatella ja julkaista kuvani lehdessä, on minulla oikeus kieltää se vedoten yksityisyyteen.
Myös koulualue on julkinen paikka, esim. koulun pihalla olevia lapsia saa kuvata vapaasti. Sisätilat ovat esim. oppituntien ajan julkisrauhan suojaama alue, mutta esim. kevät- ja syysjuhlissa saa kuka tahaansa kuvata myös sisätiloissa.
Kuvattavalla ei ole oikeuksia kuvaan. Silloinkun kuvaajalla on oikeus ottaa kuva on hänellä myös oikeus julkaista se. Paitsi, jos kuva tai asiayhteys esittää kohteen halventavasti.
Menikö sinulta ohi aiemmin keskustelussa ollut "Kun kuvan julkaiseminen on ei-kaupallista kohteilta ei tarvita lupaa, ainoastaan kuvaajalta.", josta lähti liikkeelle keskuskustelu rikoslaista vai menikö oliko liian vaikeaa ymmärtää kun tekstiä ei ollut tavutettu valmiiksi?
Jos toimittaja ottaa sinusta kuvan yleisellä paikalla voit esittää toivomuksen ettei kuvaa julkaista, mutta et voi kieltää sitä. Aiheesta on jo monesti käyty tämän tekijänoikeus ja piratismi keskustelun ja myös valokuvauspalstan alla useampikin väittely. Pienellä googlauksella löytyy myös asiasta paljon pohdintaa mm:

http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/tekoik/4.3.html
.... kirjoitti:
Myös koulualue on julkinen paikka, esim. koulun pihalla olevia lapsia saa kuvata vapaasti. Sisätilat ovat esim. oppituntien ajan julkisrauhan suojaama alue, mutta esim. kevät- ja syysjuhlissa saa kuka tahaansa kuvata myös sisätiloissa.
Kuvattavalla ei ole oikeuksia kuvaan. Silloinkun kuvaajalla on oikeus ottaa kuva on hänellä myös oikeus julkaista se. Paitsi, jos kuva tai asiayhteys esittää kohteen halventavasti.
Menikö sinulta ohi aiemmin keskustelussa ollut "Kun kuvan julkaiseminen on ei-kaupallista kohteilta ei tarvita lupaa, ainoastaan kuvaajalta.", josta lähti liikkeelle keskuskustelu rikoslaista vai menikö oliko liian vaikeaa ymmärtää kun tekstiä ei ollut tavutettu valmiiksi?
Jos toimittaja ottaa sinusta kuvan yleisellä paikalla voit esittää toivomuksen ettei kuvaa julkaista, mutta et voi kieltää sitä. Aiheesta on jo monesti käyty tämän tekijänoikeus ja piratismi keskustelun ja myös valokuvauspalstan alla useampikin väittely. Pienellä googlauksella löytyy myös asiasta paljon pohdintaa mm:

http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/tekoik/4.3.html
Hohhoijjaa... Taas puurot ja vellit ikävästi sekaisin. Kerrataanpas muutama asia:

1. Tekijänoikeus antaa valokuvaajalle oikeuden valokuvaan. Tämän nojalla valokuvaajalla on oikeus julkaista valokuva ELLEI MUU LAINSÄÄDÄNTÖ SITÄ ESTÄ.

2. Yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen on on rangaistavaa rikoslain nojalla (RL 24:8). Rangaistavaa on ko. lainkohdan mukaan "oikeudettomasti joukkotiedotusvälinettä käyttämällä tai muuten" levitetty (esim. julkaistu) tieto, mikäli tiedon LEVITTÄMINEN (ei siis välttämättä tieto itsessään) loukkaa tiedon kohteena olevaa henkilöä. Loukkaavuudesta voidaan olla montaa mieltä, mutta käytännössä kynnys sakkotuomioihin on ollut matallalla ilman asianosaisen henkilön suostumusta julkaistujen kuvien tapauksissa.

3. Luokkakuva pitää sisällään henkilötietoja siltä osin kuin ihmiset ovat kuvassa tunnistettavissa (käytännössä kaikki ovat tunnistettavissa). Kuvan julkaiseminen on sellaista henkilötietojen käsittelyä, joka ei ole sallittua ilman kuvassa olevien henkilöiden suostumusta. Suostumusta ei kuitenkaan tarvitse, jos kyseessä on journalistisessa toiminnassa tapahtuva kuvan julkaiseminen (eli esim. toimittajan työssä).

4. Toiminnan kaupallisella luonteella (tai sen puuttumisella) ei ole mitään merkitystä sen asian kanssa, saako yksityishenkilöä koskevaa kuvaa julkaista, jos ko. henkilö on kuvasta selkeästi tunnistettavissa.

5. Summa summarum: Kuvata kyllä saa mutta oikeutta julkaisemiseen ei voi perustella tekijänoikeudella.
O kirjoitti:
Hohhoijjaa... Taas puurot ja vellit ikävästi sekaisin. Kerrataanpas muutama asia:

1. Tekijänoikeus antaa valokuvaajalle oikeuden valokuvaan. Tämän nojalla valokuvaajalla on oikeus julkaista valokuva ELLEI MUU LAINSÄÄDÄNTÖ SITÄ ESTÄ.

2. Yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen on on rangaistavaa rikoslain nojalla (RL 24:8). Rangaistavaa on ko. lainkohdan mukaan "oikeudettomasti joukkotiedotusvälinettä käyttämällä tai muuten" levitetty (esim. julkaistu) tieto, mikäli tiedon LEVITTÄMINEN (ei siis välttämättä tieto itsessään) loukkaa tiedon kohteena olevaa henkilöä. Loukkaavuudesta voidaan olla montaa mieltä, mutta käytännössä kynnys sakkotuomioihin on ollut matallalla ilman asianosaisen henkilön suostumusta julkaistujen kuvien tapauksissa.

3. Luokkakuva pitää sisällään henkilötietoja siltä osin kuin ihmiset ovat kuvassa tunnistettavissa (käytännössä kaikki ovat tunnistettavissa). Kuvan julkaiseminen on sellaista henkilötietojen käsittelyä, joka ei ole sallittua ilman kuvassa olevien henkilöiden suostumusta. Suostumusta ei kuitenkaan tarvitse, jos kyseessä on journalistisessa toiminnassa tapahtuva kuvan julkaiseminen (eli esim. toimittajan työssä).

4. Toiminnan kaupallisella luonteella (tai sen puuttumisella) ei ole mitään merkitystä sen asian kanssa, saako yksityishenkilöä koskevaa kuvaa julkaista, jos ko. henkilö on kuvasta selkeästi tunnistettavissa.

5. Summa summarum: Kuvata kyllä saa mutta oikeutta julkaisemiseen ei voi perustella tekijänoikeudella.
"Hohhoijjaa... Taas puurot ja vellit ikävästi sekaisin. Kerrataanpas muutama asia:"
Todellakin puurot ja vellit ovat sekaisin, sinulta.

"2. Yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen on on rangaistavaa rikoslain nojalla (RL 24:8). Rangaistavaa on ko. lainkohdan mukaan "oikeudettomasti joukkotiedotusvälinettä käyttämällä tai muuten" levitetty (esim. julkaistu) tieto, mikäli tiedon LEVITTÄMINEN (ei siis välttämättä tieto itsessään) loukkaa tiedon kohteena olevaa henkilöä. Loukkaavuudesta voidaan olla montaa mieltä, mutta käytännössä kynnys sakkotuomioihin on ollut matallalla ilman asianosaisen henkilön suostumusta julkaistujen kuvien tapauksissa."

Tämä oli jo todettu aiemmin.

"3. Luokkakuva pitää sisällään henkilötietoja siltä osin kuin ihmiset ovat kuvassa tunnistettavissa (käytännössä kaikki ovat tunnistettavissa). Kuvan julkaiseminen on sellaista henkilötietojen käsittelyä, joka ei ole sallittua ilman kuvassa olevien henkilöiden suostumusta. Suostumusta ei kuitenkaan tarvitse, jos kyseessä on journalistisessa toiminnassa tapahtuva kuvan julkaiseminen (eli esim. toimittajan työssä)."

Ihmisen kuva ei ole henkilötieto. Jos olisi tulisi jokaisen valokuvia ottavan pitää henkilötietorekisteriä. Ei ole merkitystä ottaako kuvan ammattilainen vai harrestelija, jokaiselle on yhtäläinen oikeus ottaa kuvia. Journalistisesti kuvan julkaiseminen voi ääritapauksissa olla sallitumpaa kuin esim. yksityisessä blogissa.

"4. Toiminnan kaupallisella luonteella (tai sen puuttumisella) ei ole mitään merkitystä sen asian kanssa, saako yksityishenkilöä koskevaa kuvaa julkaista, jos ko. henkilö on kuvasta selkeästi tunnistettavissa."

Nimenomaan kaupalliseen julkaisuun (mainos yms.) tarvitaan kohteen lupa.

Lue nyt hartaudella tämä linkki, siinä on selitetty aiempaa linkkiä paremmin kuvaamis- ja julkaisuoikeudet. Jos vaikka menisi vihdoin perille.

http://www.nikkemedia.fi/ivailu/sivut_ex/fotopykalat.pdf
vääntää? kirjoitti:
"Hohhoijjaa... Taas puurot ja vellit ikävästi sekaisin. Kerrataanpas muutama asia:"
Todellakin puurot ja vellit ovat sekaisin, sinulta.

"2. Yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen on on rangaistavaa rikoslain nojalla (RL 24:8). Rangaistavaa on ko. lainkohdan mukaan "oikeudettomasti joukkotiedotusvälinettä käyttämällä tai muuten" levitetty (esim. julkaistu) tieto, mikäli tiedon LEVITTÄMINEN (ei siis välttämättä tieto itsessään) loukkaa tiedon kohteena olevaa henkilöä. Loukkaavuudesta voidaan olla montaa mieltä, mutta käytännössä kynnys sakkotuomioihin on ollut matallalla ilman asianosaisen henkilön suostumusta julkaistujen kuvien tapauksissa."

Tämä oli jo todettu aiemmin.

"3. Luokkakuva pitää sisällään henkilötietoja siltä osin kuin ihmiset ovat kuvassa tunnistettavissa (käytännössä kaikki ovat tunnistettavissa). Kuvan julkaiseminen on sellaista henkilötietojen käsittelyä, joka ei ole sallittua ilman kuvassa olevien henkilöiden suostumusta. Suostumusta ei kuitenkaan tarvitse, jos kyseessä on journalistisessa toiminnassa tapahtuva kuvan julkaiseminen (eli esim. toimittajan työssä)."

Ihmisen kuva ei ole henkilötieto. Jos olisi tulisi jokaisen valokuvia ottavan pitää henkilötietorekisteriä. Ei ole merkitystä ottaako kuvan ammattilainen vai harrestelija, jokaiselle on yhtäläinen oikeus ottaa kuvia. Journalistisesti kuvan julkaiseminen voi ääritapauksissa olla sallitumpaa kuin esim. yksityisessä blogissa.

"4. Toiminnan kaupallisella luonteella (tai sen puuttumisella) ei ole mitään merkitystä sen asian kanssa, saako yksityishenkilöä koskevaa kuvaa julkaista, jos ko. henkilö on kuvasta selkeästi tunnistettavissa."

Nimenomaan kaupalliseen julkaisuun (mainos yms.) tarvitaan kohteen lupa.

Lue nyt hartaudella tämä linkki, siinä on selitetty aiempaa linkkiä paremmin kuvaamis- ja julkaisuoikeudet. Jos vaikka menisi vihdoin perille.

http://www.nikkemedia.fi/ivailu/sivut_ex/fotopykalat.pdf
"Ihmisen kuva ei ole henkilötieto..."

Ihmisen kuva on henkilötieto, jos ko. ihminen on kuvasta tunnistettavissa. Käytännössä näin on vähintään aina, kun kasvot näkyvät kuvassa.

"Jos olisi tulisi jokaisen valokuvia ottavan pitää henkilötietorekisteriä..."

Olet osittain oikessa. Riippuu nimittäin, missä kuva julkaistaan... Jos kuvat julkaistaan netissä, ei henkilörekisterillä tai sen puuttumisella ole merkitystä. Vihje: automaattinen tietojenkäsittely (HetiL 2.1 §).

"Ei ole merkitystä ottaako kuvan ammattilainen vai harrestelija, jokaiselle on yhtäläinen oikeus ottaa kuvia. Journalistisesti kuvan julkaiseminen voi ääritapauksissa olla sallitumpaa kuin esim. yksityisessä blogissa."

Juuri näin. Samaa sanoin minä.

"Nimenomaan kaupalliseen julkaisuun (mainos yms.) tarvitaan kohteen lupa."

Riippuu siitä, onko kyseessä mainos vai esim. helsingin sanomat. Molemmat kaupallisia, eikö?
O kirjoitti:
"Ihmisen kuva ei ole henkilötieto..."

Ihmisen kuva on henkilötieto, jos ko. ihminen on kuvasta tunnistettavissa. Käytännössä näin on vähintään aina, kun kasvot näkyvät kuvassa.

"Jos olisi tulisi jokaisen valokuvia ottavan pitää henkilötietorekisteriä..."

Olet osittain oikessa. Riippuu nimittäin, missä kuva julkaistaan... Jos kuvat julkaistaan netissä, ei henkilörekisterillä tai sen puuttumisella ole merkitystä. Vihje: automaattinen tietojenkäsittely (HetiL 2.1 §).

"Ei ole merkitystä ottaako kuvan ammattilainen vai harrestelija, jokaiselle on yhtäläinen oikeus ottaa kuvia. Journalistisesti kuvan julkaiseminen voi ääritapauksissa olla sallitumpaa kuin esim. yksityisessä blogissa."

Juuri näin. Samaa sanoin minä.

"Nimenomaan kaupalliseen julkaisuun (mainos yms.) tarvitaan kohteen lupa."

Riippuu siitä, onko kyseessä mainos vai esim. helsingin sanomat. Molemmat kaupallisia, eikö?
Jätitkö tuon linkin artikkelin lukematta vai etkö ymmärtänyt ammattilaisen kirjoittamaa teksitä. Kokeile lukea se hitaasti ajatuksen kanssa ja huomaat kuinka monessa kohdassa olet väärässä.
O kirjoitti:
"Ihmisen kuva ei ole henkilötieto..."

Ihmisen kuva on henkilötieto, jos ko. ihminen on kuvasta tunnistettavissa. Käytännössä näin on vähintään aina, kun kasvot näkyvät kuvassa.

"Jos olisi tulisi jokaisen valokuvia ottavan pitää henkilötietorekisteriä..."

Olet osittain oikessa. Riippuu nimittäin, missä kuva julkaistaan... Jos kuvat julkaistaan netissä, ei henkilörekisterillä tai sen puuttumisella ole merkitystä. Vihje: automaattinen tietojenkäsittely (HetiL 2.1 §).

"Ei ole merkitystä ottaako kuvan ammattilainen vai harrestelija, jokaiselle on yhtäläinen oikeus ottaa kuvia. Journalistisesti kuvan julkaiseminen voi ääritapauksissa olla sallitumpaa kuin esim. yksityisessä blogissa."

Juuri näin. Samaa sanoin minä.

"Nimenomaan kaupalliseen julkaisuun (mainos yms.) tarvitaan kohteen lupa."

Riippuu siitä, onko kyseessä mainos vai esim. helsingin sanomat. Molemmat kaupallisia, eikö?
"Olet osittain oikessa. Riippuu nimittäin, missä kuva julkaistaan... Jos kuvat julkaistaan netissä, ei henkilörekisterillä tai sen puuttumisella ole merkitystä. Vihje: automaattinen tietojenkäsittely (HetiL 2.1 §)."
Henkilötietolain 2 § 1. momentissa sanotaan:"Henkilötietoja käsiteltäessä on noudatettava, mitä tässä laissa säädetään, jollei muualla laissa toisin säädetä.". Eli miten se liittyy asiaan?
Ilmeisesti tarkoitit toista momenttia, muttet jaksanut enää lukea saman pykälän kolmatta kohtaa, jossa sanotaan: "Tämä laki ei koske henkilötietojen käsittelyä, jonka luonnollinen henkilö suorittaa yksinomaan henkilökohtaisiin tai niihin verrattaviin tavanomaisiin yksityisiin tarkoituksiinsa." Eli laki ei edes välttämättä koske luokkakuvan julkaisua millään lailla, tai jos koskee, niin voitaisiin vedota 17 § henkilömatrikkeleita koskevaan poikkeukseen.

"Periaatteessa julkisella paikallakin mikäli kuvataan jotain tiettyä henkilöä eikä ihmisiä yleensä ja aiotaan kuva julkaista, on kuvauksen kohteeena olevalla oikeus kieltää kuvaaminen tai sen julkaisu."
Väite on täyttä roskaa, tällaista oikeutta ainakaan Suomen laki ei tunne! Sen sijaan kuvan kaupalliseen käyttöä se saattaa rajoittaa.

"Loukkaavuudesta voidaan olla montaa mieltä, mutta käytännössä kynnys sakkotuomioihin on ollut matallalla ilman asianosaisen henkilön suostumusta julkaistujen kuvien tapauksissa."
Olen ollut toistakymmentä vuotta tällä lakialalla, ja kummasti ainakin minun tietoisuuttani ovat nämä matalan kynnyksen sakkotuomiot luvattomasti julkaistuista kuvista onnistuneet kiertämään. Kriteerit kunnianloukkauksesta tai yksityisyyttä loukkaavan tiedon levittämisestä tuomituksi tulemiselle varsin kovat. En ole edes kuullut tämänsuuntaisesta, kuin sen Seinäjokisen kansanedustajan puolison tapauksen, jossa tuomio olisi tullut köykäisesti, siinäkin taisi kuitenkin lopulta EIT:ltä tulla tuomio Suomelle sananvapauden rikkomisesta.

"4. Toiminnan kaupallisella luonteella (tai sen puuttumisella) ei ole mitään merkitystä sen asian kanssa, saako yksityishenkilöä koskevaa kuvaa julkaista, jos ko. henkilö on kuvasta selkeästi tunnistettavissa."
Kaupallinen käyttö on kiellettyä, sen sijaan muuten voi rikoslain ja parin muun lain rajoissa julkaista toisten kuvia niin kuin sielu sietää.
C.E. kirjoitti:
"Olet osittain oikessa. Riippuu nimittäin, missä kuva julkaistaan... Jos kuvat julkaistaan netissä, ei henkilörekisterillä tai sen puuttumisella ole merkitystä. Vihje: automaattinen tietojenkäsittely (HetiL 2.1 §)."
Henkilötietolain 2 § 1. momentissa sanotaan:"Henkilötietoja käsiteltäessä on noudatettava, mitä tässä laissa säädetään, jollei muualla laissa toisin säädetä.". Eli miten se liittyy asiaan?
Ilmeisesti tarkoitit toista momenttia, muttet jaksanut enää lukea saman pykälän kolmatta kohtaa, jossa sanotaan: "Tämä laki ei koske henkilötietojen käsittelyä, jonka luonnollinen henkilö suorittaa yksinomaan henkilökohtaisiin tai niihin verrattaviin tavanomaisiin yksityisiin tarkoituksiinsa." Eli laki ei edes välttämättä koske luokkakuvan julkaisua millään lailla, tai jos koskee, niin voitaisiin vedota 17 § henkilömatrikkeleita koskevaan poikkeukseen.

"Periaatteessa julkisella paikallakin mikäli kuvataan jotain tiettyä henkilöä eikä ihmisiä yleensä ja aiotaan kuva julkaista, on kuvauksen kohteeena olevalla oikeus kieltää kuvaaminen tai sen julkaisu."
Väite on täyttä roskaa, tällaista oikeutta ainakaan Suomen laki ei tunne! Sen sijaan kuvan kaupalliseen käyttöä se saattaa rajoittaa.

"Loukkaavuudesta voidaan olla montaa mieltä, mutta käytännössä kynnys sakkotuomioihin on ollut matallalla ilman asianosaisen henkilön suostumusta julkaistujen kuvien tapauksissa."
Olen ollut toistakymmentä vuotta tällä lakialalla, ja kummasti ainakin minun tietoisuuttani ovat nämä matalan kynnyksen sakkotuomiot luvattomasti julkaistuista kuvista onnistuneet kiertämään. Kriteerit kunnianloukkauksesta tai yksityisyyttä loukkaavan tiedon levittämisestä tuomituksi tulemiselle varsin kovat. En ole edes kuullut tämänsuuntaisesta, kuin sen Seinäjokisen kansanedustajan puolison tapauksen, jossa tuomio olisi tullut köykäisesti, siinäkin taisi kuitenkin lopulta EIT:ltä tulla tuomio Suomelle sananvapauden rikkomisesta.

"4. Toiminnan kaupallisella luonteella (tai sen puuttumisella) ei ole mitään merkitystä sen asian kanssa, saako yksityishenkilöä koskevaa kuvaa julkaista, jos ko. henkilö on kuvasta selkeästi tunnistettavissa."
Kaupallinen käyttö on kiellettyä, sen sijaan muuten voi rikoslain ja parin muun lain rajoissa julkaista toisten kuvia niin kuin sielu sietää.
"Ilmeisesti tarkoitit toista momenttia..."

Totta, tarkoitin todellakin toista momenttia.

"...muttet jaksanut enää lukea saman pykälän kolmatta kohtaa, jossa sanotaan: "Tämä laki ei koske henkilötietojen käsittelyä, jonka luonnollinen henkilö suorittaa yksinomaan henkilökohtaisiin tai niihin verrattaviin tavanomaisiin yksityisiin tarkoituksiinsa." Eli laki ei edes välttämättä koske luokkakuvan julkaisua millään lailla"

Näin minäkin olisin ollut taipuvainen ajattelemaan, mutta EY-tuomioistuin on nähnyt asian toisin ja todennut että yksityishenkilön omilla nettisivuilla julkaisemat henkilötiedot eivät kuuluneet ko. poikkeuksen alaan C-101/01, ns. Bodil Lindqvist-tapaus). Eli netissä julkaistavat henkilötiedot eivät juurikaan voi olla henkilötietojen käsittelyä yksityisiin tarkoituksiin.

"...tai jos koskee, niin voitaisiin vedota 17 § henkilömatrikkeleita koskevaan poikkeukseen.

Hyvä huomio. Voi olla... en tosin lähtisi tuosta olettamasta, sillä henkilömatrikkeli on lähtökohtaisesti eri asia kuin luokkakuva. Luokkakuva sinänsä voi olla osa henkilömatrikkelia, mutta luokkakuvan luovuttaminen henkilömatrikkelista (ko. kuvan laittaminen nettiin) ei välttämättä vastaa matrikkelitietojen käyttötarkoitusta (vai oletko sitä, mieltä ettei 7 §:n käyttötarkoitussidonnaisuus ulotu 17 §:ään).

"Olen ollut toistakymmentä vuotta tällä lakialalla, ja kummasti ainakin minun tietoisuuttani ovat nämä matalan kynnyksen sakkotuomiot luvattomasti julkaistuista kuvista onnistuneet kiertämään. Kriteerit kunnianloukkauksesta tai yksityisyyttä loukkaavan tiedon levittämisestä tuomituksi tulemiselle varsin kovat. En ole edes kuullut tämänsuuntaisesta, kuin sen Seinäjokisen kansanedustajan puolison tapauksen, jossa tuomio olisi tullut köykäisesti, siinäkin taisi kuitenkin lopulta EIT:ltä tulla tuomio Suomelle sananvapauden rikkomisesta."

Kiitän korjauksesta. Oma väittämäni oli tältä osin huoleton ja hataraan tietoon perustuva.

"Kaupallinen käyttö on kiellettyä, sen sijaan muuten voi rikoslain ja parin muun lain rajoissa julkaista toisten kuvia niin kuin sielu sietää."

Epäkaupallinen julkaiseminen on sallittua vain, jos kyseessä on toimituksellinen taikka taiteeksi tai kirjallisuudeksi katsottava materiaali. Lopputulos on kieltämättä omituisen kuuloinen kun miettii tosielämää, mutta toistaiseksi en ole parempi vastaväitteitä havainnut missään.
O kirjoitti:
"Ilmeisesti tarkoitit toista momenttia..."

Totta, tarkoitin todellakin toista momenttia.

"...muttet jaksanut enää lukea saman pykälän kolmatta kohtaa, jossa sanotaan: "Tämä laki ei koske henkilötietojen käsittelyä, jonka luonnollinen henkilö suorittaa yksinomaan henkilökohtaisiin tai niihin verrattaviin tavanomaisiin yksityisiin tarkoituksiinsa." Eli laki ei edes välttämättä koske luokkakuvan julkaisua millään lailla"

Näin minäkin olisin ollut taipuvainen ajattelemaan, mutta EY-tuomioistuin on nähnyt asian toisin ja todennut että yksityishenkilön omilla nettisivuilla julkaisemat henkilötiedot eivät kuuluneet ko. poikkeuksen alaan C-101/01, ns. Bodil Lindqvist-tapaus). Eli netissä julkaistavat henkilötiedot eivät juurikaan voi olla henkilötietojen käsittelyä yksityisiin tarkoituksiin.

"...tai jos koskee, niin voitaisiin vedota 17 § henkilömatrikkeleita koskevaan poikkeukseen.

Hyvä huomio. Voi olla... en tosin lähtisi tuosta olettamasta, sillä henkilömatrikkeli on lähtökohtaisesti eri asia kuin luokkakuva. Luokkakuva sinänsä voi olla osa henkilömatrikkelia, mutta luokkakuvan luovuttaminen henkilömatrikkelista (ko. kuvan laittaminen nettiin) ei välttämättä vastaa matrikkelitietojen käyttötarkoitusta (vai oletko sitä, mieltä ettei 7 §:n käyttötarkoitussidonnaisuus ulotu 17 §:ään).

"Olen ollut toistakymmentä vuotta tällä lakialalla, ja kummasti ainakin minun tietoisuuttani ovat nämä matalan kynnyksen sakkotuomiot luvattomasti julkaistuista kuvista onnistuneet kiertämään. Kriteerit kunnianloukkauksesta tai yksityisyyttä loukkaavan tiedon levittämisestä tuomituksi tulemiselle varsin kovat. En ole edes kuullut tämänsuuntaisesta, kuin sen Seinäjokisen kansanedustajan puolison tapauksen, jossa tuomio olisi tullut köykäisesti, siinäkin taisi kuitenkin lopulta EIT:ltä tulla tuomio Suomelle sananvapauden rikkomisesta."

Kiitän korjauksesta. Oma väittämäni oli tältä osin huoleton ja hataraan tietoon perustuva.

"Kaupallinen käyttö on kiellettyä, sen sijaan muuten voi rikoslain ja parin muun lain rajoissa julkaista toisten kuvia niin kuin sielu sietää."

Epäkaupallinen julkaiseminen on sallittua vain, jos kyseessä on toimituksellinen taikka taiteeksi tai kirjallisuudeksi katsottava materiaali. Lopputulos on kieltämättä omituisen kuuloinen kun miettii tosielämää, mutta toistaiseksi en ole parempi vastaväitteitä havainnut missään.
"Näin minäkin olisin ollut taipuvainen ajattelemaan, mutta EY-tuomioistuin on nähnyt asian toisin ja todennut että yksityishenkilön omilla nettisivuilla julkaisemat henkilötiedot eivät kuuluneet ko. poikkeuksen alaan C-101/01, ns. Bodil Lindqvist-tapaus). Eli netissä julkaistavat henkilötiedot eivät juurikaan voi olla henkilötietojen käsittelyä yksityisiin tarkoituksiin."
Kyllä, mutta oikeustapauksessa, johon päätös annettiin, oli kyse siitä, että Lindqvist oli pitänyt selvää henkilötietorekisteriä, jossa oli Kuvien lisäksi nimiä, yhteystietoja, yleisiä luonnehdintoja ja jopa tietoja henkilöiden sairauksista.

Kun kyse on vanhasta ala-asteen luokkakuvasta, jopa tietosuojavaltuutettu on ottanut seuraavan kannan:" Jos kuvan kohde ei ole esim. kuvan iästä tai suuresta kuvattavien joukosta johtuen tunnistettavissa, ei yksityisyyden suojan arvioimiseksi ole perusteita. Tietosuojalautakunta on päätöksessään 13/4.6.1990 tunnistamiskriteeriä rajaten todennut, että esim. vuosikymmeniä vanhat ryhmäkuvat, joiden yhteydessä ei mainita nimitietoja, eivät tunnistettavuuden mahdollisuuden puuttumisen vuoksi
ilmennä henkilötietoja, joten henkilötietolakia ei esimerkiksi tällaisten kuvien osalta sovelleta."

"Epäkaupallinen julkaiseminen on sallittua vain, jos kyseessä on toimituksellinen taikka taiteeksi tai kirjallisuudeksi katsottava materiaali. Lopputulos on kieltämättä omituisen kuuloinen kun miettii tosielämää, mutta toistaiseksi en ole parempi vastaväitteitä havainnut missään."
Tuo poikkeus ei liity julkaisuoikeuteen millään lailla, vaan siihen milloin pitää noudattaa henkilötietolain määräyksiä. Eli pitääkö kuvassa olevaa henkilöä informoida, ja onko hänellä tarkastusoikeus, joiden kautta hän voi arvioida, että onko vaikkapa hänen kunniaansa tai yksityisyyttään loukattu.
C.E. kirjoitti:
"Näin minäkin olisin ollut taipuvainen ajattelemaan, mutta EY-tuomioistuin on nähnyt asian toisin ja todennut että yksityishenkilön omilla nettisivuilla julkaisemat henkilötiedot eivät kuuluneet ko. poikkeuksen alaan C-101/01, ns. Bodil Lindqvist-tapaus). Eli netissä julkaistavat henkilötiedot eivät juurikaan voi olla henkilötietojen käsittelyä yksityisiin tarkoituksiin."
Kyllä, mutta oikeustapauksessa, johon päätös annettiin, oli kyse siitä, että Lindqvist oli pitänyt selvää henkilötietorekisteriä, jossa oli Kuvien lisäksi nimiä, yhteystietoja, yleisiä luonnehdintoja ja jopa tietoja henkilöiden sairauksista.

Kun kyse on vanhasta ala-asteen luokkakuvasta, jopa tietosuojavaltuutettu on ottanut seuraavan kannan:" Jos kuvan kohde ei ole esim. kuvan iästä tai suuresta kuvattavien joukosta johtuen tunnistettavissa, ei yksityisyyden suojan arvioimiseksi ole perusteita. Tietosuojalautakunta on päätöksessään 13/4.6.1990 tunnistamiskriteeriä rajaten todennut, että esim. vuosikymmeniä vanhat ryhmäkuvat, joiden yhteydessä ei mainita nimitietoja, eivät tunnistettavuuden mahdollisuuden puuttumisen vuoksi
ilmennä henkilötietoja, joten henkilötietolakia ei esimerkiksi tällaisten kuvien osalta sovelleta."

"Epäkaupallinen julkaiseminen on sallittua vain, jos kyseessä on toimituksellinen taikka taiteeksi tai kirjallisuudeksi katsottava materiaali. Lopputulos on kieltämättä omituisen kuuloinen kun miettii tosielämää, mutta toistaiseksi en ole parempi vastaväitteitä havainnut missään."
Tuo poikkeus ei liity julkaisuoikeuteen millään lailla, vaan siihen milloin pitää noudattaa henkilötietolain määräyksiä. Eli pitääkö kuvassa olevaa henkilöä informoida, ja onko hänellä tarkastusoikeus, joiden kautta hän voi arvioida, että onko vaikkapa hänen kunniaansa tai yksityisyyttään loukattu.
"Kyllä, mutta oikeustapauksessa, johon päätös annettiin, oli kyse siitä, että Lindqvist oli pitänyt selvää henkilötietorekisteriä, jossa oli Kuvien lisäksi nimiä, yhteystietoja, yleisiä luonnehdintoja ja jopa tietoja henkilöiden sairauksista. "

Kyllä, nuo ovat kyseisen tapauksen tosiseikkoja. EYTI:n ennakkoratkaisussa ei ainakaan omiin silmiini rajauksia joiden mukaan, henkilörekisterin olemassaololla taikka tietojen tyypillä olisi merkitystä sen kannalta sovelletaanko direktiiviä netissä julkaistaviin henkilötietoihin. Juuri henkilörekisterin merkitystä koskevan kysymyksenhän tuomioistuin ohitti, koska Lindqvistin toiminta katsottiin automatisoiduksi henkilötietojen käsittelyksi.

"Kun kyse on vanhasta ala-asteen luokkakuvasta, jopa tietosuojavaltuutettu on ottanut seuraavan kannan:" Jos kuvan kohde ei ole esim. kuvan iästä tai suuresta kuvattavien joukosta johtuen tunnistettavissa, ei yksityisyyden suojan arvioimiseksi ole perusteita. Tietosuojalautakunta on päätöksessään 13/4.6.1990 tunnistamiskriteeriä rajaten todennut, että esim. vuosikymmeniä vanhat ryhmäkuvat, joiden yhteydessä ei mainita nimitietoja, eivät tunnistettavuuden mahdollisuuden puuttumisen vuoksi ilmennä henkilötietoja, joten henkilötietolakia ei esimerkiksi tällaisten kuvien osalta sovelleta."

I stand corrected.

"Tuo poikkeus ei liity julkaisuoikeuteen millään lailla, vaan siihen milloin pitää noudattaa henkilötietolain määräyksiä. Eli pitääkö kuvassa olevaa henkilöä informoida, ja onko hänellä tarkastusoikeus, joiden kautta hän voi arvioida, että onko vaikkapa hänen kunniaansa tai yksityisyyttään loukattu."

Julkaisuoikeus perustuu joko henkilötietojen käsittelyn yleisiin edellytyksiin (8 §), arkaluontoisten tietojen käsittelykiellon poikkeuksiin (12 §) taikka toimituksellista/taiteellista toimintaa koskevaan soveltamisalan osittaiseen poikkeukseen (2.5 §) sekä tietysti lain 4 luvun erityistapauksiin (joista yksikään ei mielestäni tähän sovellu).

Netissä tapahtuva henkilötietojen julkaiseminen on henkilötietolain terminologiassa henkilötietojen luovuttamista. Näinpä siis näinpä siis julkaisemiseen tarvitaan rekistöidyn suostumus (tai muu 8 § tai 12 §:n käsittelyperuste), ellei yllä mainittu poikkeus sovellu.
O kirjoitti:
"Kyllä, mutta oikeustapauksessa, johon päätös annettiin, oli kyse siitä, että Lindqvist oli pitänyt selvää henkilötietorekisteriä, jossa oli Kuvien lisäksi nimiä, yhteystietoja, yleisiä luonnehdintoja ja jopa tietoja henkilöiden sairauksista. "

Kyllä, nuo ovat kyseisen tapauksen tosiseikkoja. EYTI:n ennakkoratkaisussa ei ainakaan omiin silmiini rajauksia joiden mukaan, henkilörekisterin olemassaololla taikka tietojen tyypillä olisi merkitystä sen kannalta sovelletaanko direktiiviä netissä julkaistaviin henkilötietoihin. Juuri henkilörekisterin merkitystä koskevan kysymyksenhän tuomioistuin ohitti, koska Lindqvistin toiminta katsottiin automatisoiduksi henkilötietojen käsittelyksi.

"Kun kyse on vanhasta ala-asteen luokkakuvasta, jopa tietosuojavaltuutettu on ottanut seuraavan kannan:" Jos kuvan kohde ei ole esim. kuvan iästä tai suuresta kuvattavien joukosta johtuen tunnistettavissa, ei yksityisyyden suojan arvioimiseksi ole perusteita. Tietosuojalautakunta on päätöksessään 13/4.6.1990 tunnistamiskriteeriä rajaten todennut, että esim. vuosikymmeniä vanhat ryhmäkuvat, joiden yhteydessä ei mainita nimitietoja, eivät tunnistettavuuden mahdollisuuden puuttumisen vuoksi ilmennä henkilötietoja, joten henkilötietolakia ei esimerkiksi tällaisten kuvien osalta sovelleta."

I stand corrected.

"Tuo poikkeus ei liity julkaisuoikeuteen millään lailla, vaan siihen milloin pitää noudattaa henkilötietolain määräyksiä. Eli pitääkö kuvassa olevaa henkilöä informoida, ja onko hänellä tarkastusoikeus, joiden kautta hän voi arvioida, että onko vaikkapa hänen kunniaansa tai yksityisyyttään loukattu."

Julkaisuoikeus perustuu joko henkilötietojen käsittelyn yleisiin edellytyksiin (8 §), arkaluontoisten tietojen käsittelykiellon poikkeuksiin (12 §) taikka toimituksellista/taiteellista toimintaa koskevaan soveltamisalan osittaiseen poikkeukseen (2.5 §) sekä tietysti lain 4 luvun erityistapauksiin (joista yksikään ei mielestäni tähän sovellu).

Netissä tapahtuva henkilötietojen julkaiseminen on henkilötietolain terminologiassa henkilötietojen luovuttamista. Näinpä siis näinpä siis julkaisemiseen tarvitaan rekistöidyn suostumus (tai muu 8 § tai 12 §:n käsittelyperuste), ellei yllä mainittu poikkeus sovellu.
"Kyllä, nuo ovat kyseisen tapauksen tosiseikkoja. EYTI:n ennakkoratkaisussa ei ainakaan omiin silmiini rajauksia joiden mukaan, henkilörekisterin olemassaololla taikka tietojen tyypillä olisi merkitystä sen kannalta sovelletaanko direktiiviä netissä julkaistaviin henkilötietoihin."
Kun tuomioistuin antaa ennakkoratkaisun, se antaa sen aina ensisijaisesti käsiteltävään asiaan. Muuta päätöksen ennakkopäätösarvoa tulee aina arvioida kunkin tapauksen tosiseikaston kautta ja verrata niitä alkuperäiseen päätökseen. En näe tätä päätöstä mitenkään erityisen merkityksellisenä yleisenä linjanvetona, vaan enemmänkin yksittäisenä päätöksenä siitä, miten direktiivin vaatimuksia pitää soveltaa sellaisissa tapauksissa joissa tosiseikasto muistuttaa sitä tapausta johon päätös on annettu.

"Julkaisuoikeus perustuu joko henkilötietojen käsittelyn yleisiin edellytyksiin (8 §), arkaluontoisten tietojen käsittelykiellon poikkeuksiin (12 §) taikka toimituksellista/taiteellista toimintaa koskevaan soveltamisalan osittaiseen poikkeukseen (2.5 §) sekä tietysti lain 4 luvun erityistapauksiin (joista yksikään ei mielestäni tähän sovellu)."
Lainsäädännön yleisenä lähtökohtana on, että mikä ei ole erikseen kiellettyä on ilman eri säädöstä sallittua. Se tarkoittaa siis sitä, että lähtöoletuksena on julkaisuoikeus, johon voi liittyä joko henkilötietolain, rikoslain, tai varallisuusoikeuteen liittyviä rajoituksia. Ei niin että laki antaisi jonkin suppean määritelmän julkaisuoikeudelle.

"Netissä tapahtuva henkilötietojen julkaiseminen on henkilötietolain terminologiassa henkilötietojen luovuttamista. Näinpä siis näinpä siis julkaisemiseen tarvitaan rekistöidyn suostumus (tai muu 8 § tai 12 §:n käsittelyperuste), ellei yllä mainittu poikkeus sovellu."
Jos palataan tähän luokkakuva-aiheeseen, niin vanhan luokkakuvan kohdalla ei edes sovelleta henkilötietolakia.

Rekisteröidyn suostumus tarkoittaa sitä, että kuvassa olevalle ilmoitetaan julkaisusta (informointivelvollisuus), jos hän ei tiedon saatuaan reagoi, niin voidaan katsoa että suostumus on saatu.
C.E. kirjoitti:
"Kyllä, nuo ovat kyseisen tapauksen tosiseikkoja. EYTI:n ennakkoratkaisussa ei ainakaan omiin silmiini rajauksia joiden mukaan, henkilörekisterin olemassaololla taikka tietojen tyypillä olisi merkitystä sen kannalta sovelletaanko direktiiviä netissä julkaistaviin henkilötietoihin."
Kun tuomioistuin antaa ennakkoratkaisun, se antaa sen aina ensisijaisesti käsiteltävään asiaan. Muuta päätöksen ennakkopäätösarvoa tulee aina arvioida kunkin tapauksen tosiseikaston kautta ja verrata niitä alkuperäiseen päätökseen. En näe tätä päätöstä mitenkään erityisen merkityksellisenä yleisenä linjanvetona, vaan enemmänkin yksittäisenä päätöksenä siitä, miten direktiivin vaatimuksia pitää soveltaa sellaisissa tapauksissa joissa tosiseikasto muistuttaa sitä tapausta johon päätös on annettu.

"Julkaisuoikeus perustuu joko henkilötietojen käsittelyn yleisiin edellytyksiin (8 §), arkaluontoisten tietojen käsittelykiellon poikkeuksiin (12 §) taikka toimituksellista/taiteellista toimintaa koskevaan soveltamisalan osittaiseen poikkeukseen (2.5 §) sekä tietysti lain 4 luvun erityistapauksiin (joista yksikään ei mielestäni tähän sovellu)."
Lainsäädännön yleisenä lähtökohtana on, että mikä ei ole erikseen kiellettyä on ilman eri säädöstä sallittua. Se tarkoittaa siis sitä, että lähtöoletuksena on julkaisuoikeus, johon voi liittyä joko henkilötietolain, rikoslain, tai varallisuusoikeuteen liittyviä rajoituksia. Ei niin että laki antaisi jonkin suppean määritelmän julkaisuoikeudelle.

"Netissä tapahtuva henkilötietojen julkaiseminen on henkilötietolain terminologiassa henkilötietojen luovuttamista. Näinpä siis näinpä siis julkaisemiseen tarvitaan rekistöidyn suostumus (tai muu 8 § tai 12 §:n käsittelyperuste), ellei yllä mainittu poikkeus sovellu."
Jos palataan tähän luokkakuva-aiheeseen, niin vanhan luokkakuvan kohdalla ei edes sovelleta henkilötietolakia.

Rekisteröidyn suostumus tarkoittaa sitä, että kuvassa olevalle ilmoitetaan julkaisusta (informointivelvollisuus), jos hän ei tiedon saatuaan reagoi, niin voidaan katsoa että suostumus on saatu.
"Kun tuomioistuin antaa ennakkoratkaisun, se antaa sen aina ensisijaisesti käsiteltävään asiaan. Muuta päätöksen ennakkopäätösarvoa tulee aina arvioida kunkin tapauksen tosiseikaston kautta ja verrata niitä alkuperäiseen päätökseen. En näe tätä päätöstä mitenkään erityisen merkityksellisenä yleisenä linjanvetona, vaan enemmänkin yksittäisenä päätöksenä siitä, miten direktiivin vaatimuksia pitää soveltaa sellaisissa tapauksissa joissa tosiseikasto muistuttaa sitä tapausta johon päätös on annettu."

Totta. EY-tuomioistuimen (kyseessä olevan) kannanoton yleistettävyydestä olemme näköjään yksinkertaisesti osittain eri mieltä.

"Lainsäädännön yleisenä lähtökohtana on, että mikä ei ole erikseen kiellettyä on ilman eri säädöstä sallittua. Se tarkoittaa siis sitä, että lähtöoletuksena on julkaisuoikeus, johon voi liittyä joko henkilötietolain, rikoslain, tai varallisuusoikeuteen liittyviä rajoituksia. Ei niin että laki antaisi jonkin suppean määritelmän julkaisuoikeudelle."

Juuri näin. Lähtökohtaisesti kaikki on sallittua, mikä ei ole kiellettyä. Henkilötietolain soveltamisalassa henkilötietojen käsittelylle on säädetty tietyt edellytykset. Mikäli nämä edellytykset eivät täyty, on tietojenkäsittely kiellettyä. Taiteellista ja toimituksellista käsittelyä koskeva poikkeus tarkoittaa sitä, että vain osan käsittelyn edellytyksistä on täytyttävä.

"Jos palataan tähän luokkakuva-aiheeseen, niin vanhan luokkakuvan kohdalla ei edes sovelleta henkilötietolakia."

Totta.
.... kirjoitti:
Myös koulualue on julkinen paikka, esim. koulun pihalla olevia lapsia saa kuvata vapaasti. Sisätilat ovat esim. oppituntien ajan julkisrauhan suojaama alue, mutta esim. kevät- ja syysjuhlissa saa kuka tahaansa kuvata myös sisätiloissa.
Kuvattavalla ei ole oikeuksia kuvaan. Silloinkun kuvaajalla on oikeus ottaa kuva on hänellä myös oikeus julkaista se. Paitsi, jos kuva tai asiayhteys esittää kohteen halventavasti.
Menikö sinulta ohi aiemmin keskustelussa ollut "Kun kuvan julkaiseminen on ei-kaupallista kohteilta ei tarvita lupaa, ainoastaan kuvaajalta.", josta lähti liikkeelle keskuskustelu rikoslaista vai menikö oliko liian vaikeaa ymmärtää kun tekstiä ei ollut tavutettu valmiiksi?
Jos toimittaja ottaa sinusta kuvan yleisellä paikalla voit esittää toivomuksen ettei kuvaa julkaista, mutta et voi kieltää sitä. Aiheesta on jo monesti käyty tämän tekijänoikeus ja piratismi keskustelun ja myös valokuvauspalstan alla useampikin väittely. Pienellä googlauksella löytyy myös asiasta paljon pohdintaa mm:

http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/tekoik/4.3.html
"Jos toimittaja ottaa sinusta kuvan yleisellä paikalla voit esittää toivomuksen ettei kuvaa julkaista, mutta et voi kieltää sitä"

Meni kyllä tämä väite ihan päin metsään, aivan varmasti jos kiellän toimittajaa ottamasta kuva tai hän on jo ottanut kuvan ilman lupaani, ja olen kuvasta selvästi tunnistettavista niin minulla on täysi oikeus kieltää kyseisen kuvan julkaisu ja myöskin minulla on oikeus vaatia sen kuvan poistamista (oli se media mikä hyvänsä esim. vanhan mallinen konofilmi, digikameran muistikortti etc.).

Ei siis todellakaan esitetä mitään toivomuksia vaan lakiin perustuva vaatimus joka loukkaa minun yksityisyyttäni koska olen yksityishenkilö enkä niin sanottu julkimo.

Eri asia on jos toimittaja ottaa vaikka kuvan kadun toiseltapuolelta ja satun osumaan siihen kameran eteen ja kuvassa on muutakin näkyvissä enkä ole siinä niin selvästi tunnsitettavissa.

Ja lopuksi, lopettakaa tuollainen paskan jauhanta kun ei ole tarpeeksi tietoa ja yritetään esittää asiat faktana vaikka näin ei ole.

Enpä tähän viitti enempää kirjoitella jotenka turha vastailla, osta elämä itelles paskanpuhumisen sijaan.
KuvaNoukiitos kirjoitti:
"Jos toimittaja ottaa sinusta kuvan yleisellä paikalla voit esittää toivomuksen ettei kuvaa julkaista, mutta et voi kieltää sitä"

Meni kyllä tämä väite ihan päin metsään, aivan varmasti jos kiellän toimittajaa ottamasta kuva tai hän on jo ottanut kuvan ilman lupaani, ja olen kuvasta selvästi tunnistettavista niin minulla on täysi oikeus kieltää kyseisen kuvan julkaisu ja myöskin minulla on oikeus vaatia sen kuvan poistamista (oli se media mikä hyvänsä esim. vanhan mallinen konofilmi, digikameran muistikortti etc.).

Ei siis todellakaan esitetä mitään toivomuksia vaan lakiin perustuva vaatimus joka loukkaa minun yksityisyyttäni koska olen yksityishenkilö enkä niin sanottu julkimo.

Eri asia on jos toimittaja ottaa vaikka kuvan kadun toiseltapuolelta ja satun osumaan siihen kameran eteen ja kuvassa on muutakin näkyvissä enkä ole siinä niin selvästi tunnsitettavissa.

Ja lopuksi, lopettakaa tuollainen paskan jauhanta kun ei ole tarpeeksi tietoa ja yritetään esittää asiat faktana vaikka näin ei ole.

Enpä tähän viitti enempää kirjoitella jotenka turha vastailla, osta elämä itelles paskanpuhumisen sijaan.
En ole lukenut koko topiccia, mutta vastaan nyt kuitenkin tähän. Tuolla pisti silmään ensinnäkin lause: Koulu ei kuitenkaan ole julkinen paikka, johon voi kuka vaan marssia kuvaamaan, ja toiseksi koska kyse on ei-kaupallisesta kohteesta, ei tarvitse kysyä lupa kuin kuvaalta.

1. Koulu ON julkinen paikka, joten lain mukaan siellä SAA kuvata.

2. Suora lainaus Kamera-lehdestä (Selitetty lopussa kuinka asiallisia nämä vastaukset ovat):
"Yleisellä paikalla kuvaaminen on lähtökohtaisesti sallittua. Kuvauskohteellakaan ei ole tähän vaikutusta. Mikään laki ei siis kiellä kuvaamasta ulkona oleilevia tai työtään tekeviä ihmisiä. Joissakin paikoissa, kuten rajavyöhykkeellä, voi olla lakiin perustuvia kuvauskieltoja."

3. Edellisessä viestissä mainittu asia "ja myöskin minulla on oikeus vaatia sen kuvan poistamista (oli se media mikä hyvänsä esim. vanhan mallinen konofilmi, digikameran muistikortti etc.)." EI PIDÄ PAIKKAANSA. Suora lainaus kamera-lehdestä: "Kameran takavarikoiminen tai otettujen kuvien poistaminen tulee kyseeseen AINOASTAAN silloin, jos poliisilla on aihetta epäillä rikosta. Kyseessä on silloin pakkokeino, jonka käytön edellytykset on säädetty pakkokeinolaissa."

4. Ja sitten kuvan julkaisemisesta. Taas lainaus Kamera-lehdestä:
"Oikeus kuvata ja kuvan julkaiseminen eivät kuitenkaan ole sama asia. Kuvan julkaisemisen kanssa kannattaa olla tarkkana. Markkinoinnissa käytettävissä kuvissa esiintyviltä henkilöiltä on kysyttävä lupa. Lisäksi on muistettava, ettei loukkaa kenenkään kunniaa julkaisemalla henkilöstä tunnistettavaa kuvaa esimerkiksi jossain nolossa tai totuutta vääristävässä tilanteessa."

"Kysyimme asiaa Poliisiammattikorkeakoulun kenttäjohdon kouluttaja komisario Sami Hätöseltä."
juhakorkeapudas kirjoitti:
Rikoslaki ei ymmärrä tuota ei-kaupallisuutta koska kieltää toisen kuvan julkaisemisen ilman asianomaisen lupaa.
Ei tunnekaan.
Mutta KKO:n ennakkotapauksesta johtuu, että kaupallinen, ideologinen yms käyttö vaatii kuvassa olijoiden luvat kuvan julkiseen käyttöön.
+Lisää kommentti
Kuvaaja menettää oikeutensa kuvaan 50 vuodessa, taidekuvien kohdalla vasta 70 vuotta kuolemansa jälkeen, mutta luokkakuvat eivät ole taidekuvia.

Niinpä yli 50 vuotta vanhat luokkakuvat, joissa yleisellä paikalla (koulussa) on kuvattu oppilasryhmää, ovat julkaisuvapaita aina, kun ne eivät sisällä kyseisten ihmisten nimiä tai muita henkilötietoja.

Onko tulkintani oikea?
Ilmoita

Vastaa alkuperäiseen viestiin

Saako vanhaa luokkakuvaa julkaista kotisivuilla?

Miten on, onko vanhan (ala-asteen) luokkakuvan julkaiseminen omilla kotisivuilla laillista? Toisten kuvia ei saa ilman lupaa julkaista, mutta miten vuosia vanhan luokkakuvan laita on?

5000 merkkiä jäljellä

Rekisteröidy, jos haluat käyttää nimimerkkiä.

Peruuta