Olen kuullut että jokaisella puulla on tietty aika vuodesta (usein kuunkierrosta laskettuna) jolloin sen kaato muokkaa puuta tietyllä tavalla. Aivan kuten juhannuksen jälkeen 10 päivän sisällä tehdyissä vihdoissa pysyy lehti koko vuoden.
Tietääkö kukaan näitä kaatojen perimätietoja? Olisin kiinnostunut lähinnä kuusen osalta. Mutta miksei vaahterakin ja koivu. Kaikkien niiden kanssa joutuu tekemään jatkossa töitä, joten nyt ennen kaatoa olisi hyvä aika tietää koska on otollisinta kaataa.
Ennen käyttöönottoa kuivaan puita hitaasti noin 15 vuotta. Mutta halkeilut, homehtuminen, kovuus, sitkeys jne jotka tulevt eri aikoina kaadetuista puista, otetaan kiitoksella vastaan.
Puunkaadon ajankohtia
Perimätietona..
29
25196
Vastaukset
- Vesurimies
Mahd tulee puu kaataa talvella polttopuukin on silloin kuolleessa tilassa ja on helpompi halkoa jos kesällä kaataa polttopuuta kannattaa jätää rasiin kuivamaan.Vastakoivut ennen syksyä tehdä kuun taikoihin en usko halkeilua lisää yleensä kesäkaato liian nopea kuivuminen.
En ole näihin kuunkiertosysteemeihin päässyt oikein sisälle, vaikka vanhat miehet niistä puhuivatkin.
Pääsääntö kunnollisen rakennuspuun ja tarvepuun saamiseksi on se että puu pitää kaataa talvella, Joulu- Maaliskuussa. Puun jäässä oleminen ei ole niin tärkeää, vaan se että se on kunnolla levossa.
Joillain lehtipuilla lehden aikana rasiinkaato tuottaa myös kunnon puuta. Tästä ei ole omakohtaisia kokemuksia tarpeeksi, joten joku muu jatkakoon.- Perimatietona
Kiitokset näistä vastauksista.
Itse olen ollut samoilla linjoilla, eli että lepoaikana olisin kaatanut puut. Mutta minulle kerrottiin että on olemassa tarkempi kaava jolloin puut pitää kaataa. Ja sehän kiinnostaa, koska naapuri on opettanut mm. sään ennustusta vanhan kaavan mukaan. Ja sillä ennustaminen puolen vuoden päähän on paljon tarkempaa kuin digitaali laittein.
Odotan kuitenkin kiitoksella lisää tietoa.
- noita kiertoja
Jotkut laskee kuunkierrosta jotkut taas eukkonsa kuukautiskierrosta ... tiedä mikä sitten on oikein.
Tosiasiahan on että oikea kuivatus on kaiken a ja o. Sydän- ja pintapuun täytyy kuivaa samanaikaisesti. Sen jos osaa niin ei tarvitse kaatoajankohtien kanssa tuskailla.- Perimätietona
Kuivatustapoja tiedän useita. Joskus aikoinaan puuta pidettiin suolavedessä. Pienemmät talot suolasivat ensin siat, ja sen jälkeen samaan tiinuveteen laitettiin puut.
Nykyaikaisempi tapa on päälystää puun päädyt tervalla tai parafiinilla, jolloin päätyjen kautta ei pääse haihtumaan liian suurta määrää kosteutta. Tällöin puuta pidetään ensin ulkona kuivumassa 5-7 vuotta. Tämän jälkeen se tuodaan kylmävarastoon jossa se on samat 5-7 vuotta. Ja vasta sitten sisälle lämpöiseen vaastoon jossa se on käytettävissä 2-5 vuoden kuluttua. Sisälläkin puun päädyissä pidetään pinnoite, jotta puu kuivuu kauttaaltaan tasaisesti, samalla kun se kovenee koko ajan.
Lopputuloksena on puu, joka on kovaa, ei halkeile, ja jos syyrakenne on suora, ei myöskään vetele työstettäessä.
Suomessa on keitetty sellua ja sahattu lankkua niin pitkään, että tällainen käsityöperinne on jäänyt melko lailla taka-alalle. Tarkoitus olisi saada elvytetyä muutamia vanhoja käsityölais ammatteja, joilla mm. Japani, Saksa, Ranska ja Italia tekevät kohtuullisen osan bruttokansantuoteestaan.
Kiitos myös edellisestä vastauksesta. - metsien mies
Perimätietona kirjoitti:
Kuivatustapoja tiedän useita. Joskus aikoinaan puuta pidettiin suolavedessä. Pienemmät talot suolasivat ensin siat, ja sen jälkeen samaan tiinuveteen laitettiin puut.
Nykyaikaisempi tapa on päälystää puun päädyt tervalla tai parafiinilla, jolloin päätyjen kautta ei pääse haihtumaan liian suurta määrää kosteutta. Tällöin puuta pidetään ensin ulkona kuivumassa 5-7 vuotta. Tämän jälkeen se tuodaan kylmävarastoon jossa se on samat 5-7 vuotta. Ja vasta sitten sisälle lämpöiseen vaastoon jossa se on käytettävissä 2-5 vuoden kuluttua. Sisälläkin puun päädyissä pidetään pinnoite, jotta puu kuivuu kauttaaltaan tasaisesti, samalla kun se kovenee koko ajan.
Lopputuloksena on puu, joka on kovaa, ei halkeile, ja jos syyrakenne on suora, ei myöskään vetele työstettäessä.
Suomessa on keitetty sellua ja sahattu lankkua niin pitkään, että tällainen käsityöperinne on jäänyt melko lailla taka-alalle. Tarkoitus olisi saada elvytetyä muutamia vanhoja käsityölais ammatteja, joilla mm. Japani, Saksa, Ranska ja Italia tekevät kohtuullisen osan bruttokansantuoteestaan.
Kiitos myös edellisestä vastauksesta.Kuusen kun kaataa elokuussa rasiin saadaan valkoista puutavaraa. Linkistä löytyy muutakin mm. kaatoajankohtiin liittyvää.
http://wikikko.info/wiki/Metsätyö
Olet muuten oikealla ja hyvin kannatettavalla asialla. - kuullut tällaisenkin
metsien mies kirjoitti:
Kuusen kun kaataa elokuussa rasiin saadaan valkoista puutavaraa. Linkistä löytyy muutakin mm. kaatoajankohtiin liittyvää.
http://wikikko.info/wiki/Metsätyö
Olet muuten oikealla ja hyvin kannatettavalla asialla.Muistan erään metsurin joskus kertoneen että rasiin kaadossa kaatosuunnalla on merkitystä. Kaadot suunnataan niin että latvukset osoittaa etelään.
- Perimätietona
kuullut tällaisenkin kirjoitti:
Muistan erään metsurin joskus kertoneen että rasiin kaadossa kaatosuunnalla on merkitystä. Kaadot suunnataan niin että latvukset osoittaa etelään.
Kiitos !!
Tässä kaatosuunnassa on järkeä. Kun puussa oksisto menee kasaan, niin etelän puolelta paistava aurinko osuu parhaiten koko oksistoon, aina auringon kaaren mukaan.
Kiitokset tästäkin, kyllä tämä pikku hiljaa alkaa hahmottua. - Tervamies
Asialinjan kertoo jo kuukautiskierron liittäminen tähän. Toki kuivatus on erittäin tärkeää. Ja se miten kuivatetaan. Ulkokuivaus on paras, koska silloin puun luontaiset suoja-aineet eivät joudu pois puusta kuten käy koneellisessa kuivauksessa. Mutta myös kaatoajalla on aivan ratkaiseva merkitys. Kesällä kaadetusta puusta ei saa kunnon rakennuspuuta kuivaa sen miten tahansa. Puun solurakenne muuttuu vuoden kierron mukaan ja se on ravinteisin kevätkesällä, jolloin kaadetussa puussa on ravinteita runsaasti vaikkapa homesienille. Tarvittavan homekasvun tarvitseman veden tällainen puu otta ilmasta, sadevettä se ei tarvitse. Kasvavan puun eri vuodenaikoina vaihtelevan rakenteen tutkiminen on Suomessa nollatasoa. Ja kun tähän liittyy vuosisataisen perinnetiedon vähättely, ei ole kummallista, että mekaaninen puunjalostus Suomessa kuihtuu.
- tietotoimisto...
Kuusi kaadetaan isänpäivän ja äitienpäivän välisenä aikana. Yleensäkin "wanhaan hyvään aikaan" ei kesällä ollut juuri aikaa metsätöihin. Kuunkiertoa seuraamalla tiedettiin warmat päivät kun ei kortonkeja ollut. Yleensä ketkä luottiwat warmoihin päiviin olivat suurperheellisiä loppupelissä.
- Perimätietona..
Sain käsiini tällaisen paperin, jossa sanottiin:
"Puun kaatoajat
Jos halutaan että lehtipuu vesottuu hyvin, kuten esim. pensasaita, niin se pitää kaataa ja leikata taivaallisen kuun syntymästä lukien 7-9 pv:nä. Samoin saunavastojen teko, niin lehdet eivät ipu ja murene. Silloin on kaadettava kaikki lehtipuusta halutut tarvispuut. Karsia voi milloin on aikaa, mutta kannosta irti. Puu on silloin sitkeintä, koska se säilyttää osan kosteuttaan. Ei halkeile, eikä ravistu saumoistaan kuten muutoin kaadettu.
Jos metsää vesotaan näinä päivinä, niin kannosta nousee vähintään 10 uutta vesaa. Silloin kaadetuista tehdyt halotkin vesottuvat seuraavana kesänä, eivätkä kunnolla pala koskaan.
Kun halutaan lehtipuun kuivuvan, kuten esim. halot, niin kaadetaan täydestä kuusta lukien 10-12 pv:nä. vasottuminen on pienintä kuun loppupäivinä ja kaikkein pienintä sellaisena aikana kun lehti on täysikasvuinen. Kun nämä sattuvat yhteen, niin se on lehtipuuvesakon paras raivausaika. Siloin ei pidä kaataa mitään lehtipuista tarvispuita, sillä se halkeilee ja ravistuu, vieläpä mahottuukin.
Havupuun kaatoajat: Sahapuun paras kaatoaika on 16-18 pv:nä taivaallisen kuun synnystä, eli mustasta kuusta lukien. Silloin kaadettu ei sinisty, eikä halkeile, vaikka olisi kuori päällä. 7-9 pv:nä kaadettu sinistyy voimakkaasti.
Huvilahirret y.m. hirsitavara on kaadettava 12-13 pv:nä mustasta kuusta lukien. Silloin kaadetut kuivuvat halkeilematta, mutta ne on kuorittava, tai vuoltava heti, etteivät sinisty.
Kuun syntymän jälkeen, eli mistasta kuusta lukien, 10:stä päivästä alkaen puu alkaa kuivua kuun loppua kohti yhä voimakkaammin, aina kuun viimeiselle viikolle asti.
Vuoden ajat eivät ole kovin ratkaisevia. Puu tuntee kuun kierron talvipakkasellakin. Kuun kierto on ratkaiseva ympäri vuoden. Talvikaato on kuitenkin osoittautunut kaikkein parhaaksi.
Kuun ajat pitävät paikkansa myös viljelykasveihin. Juurekset kasvavat isommiksi kun ne kylvetään ja istutetaan alakuussa. Kukat y.m. vihannekset yläkuussa. Esim. yläkuussa istutetusta perunasta saa paljon varsia ja pieniä perunoita ja siemenet pysyvät kovina. Alakuussa istutetuista vähän varsia ja isoja perunoita ja siemenperunat häviävät kokonaan.
Taivaallisen kuun kiertoaika on 28 vrk. Kuun alku on otettava almanakan mustasta kuusta. Yläkuu alkaa mustasta kuusta ja kestää 14 vrk eli täyteen kuuhun, jonka jälkeen alkaa alakuu ja se kestää mustaan kuuhun asti.
Kylvö ja istutus ajat lasketaan taivaallisen kuun alusta eli mustasta kuusta eikä almanakan kuukauden alusta sillä ne ovat eri aikoja. Näin ollen kylvö, istutus, puiden kaato ja vesomisajat vaihtelevat vuosittain muutamista päivistä almanakan kuuhun verrattuna. Esim. helmi-maaliskuu ovat ihmisten tekemiä"
Miltä kuulostaa? Tiettyä ajatusta tässä on, ja se osuu yhteen aikaisempien kommenttein kanssa, vai mitä?
- kanteleita
Puun kaataminen riippuu siitä, miksi puu kaadetaan.
Rakennuspuut tulee kaataa "ylikuuhun", ts. sen jälkeen kun kuu syntyy (tai on kasvavan kuun aika).
Jos puut kaadetaan raivaustarkoituksessa, niin silloin on alakuu (vähenevän kuun aika) parasta. Vesominen jää vähäisemmäksi.
Katso vaikkapa Kustaa Vilkunan kirjallisuutta tms.- järkevintä
kaataa iltapäivällä, mieluummin pilvisenä päivänä.
- mullistava
järkevintä kirjoitti:
kaataa iltapäivällä, mieluummin pilvisenä päivänä.
kommentti. nauroin itseni melkein kuoliaaksi.
- ja arkisin
järkevintä kirjoitti:
kaataa iltapäivällä, mieluummin pilvisenä päivänä.
Mikäli puut kaataa aamupäivällä voi kaataja olla vielä krapulassa mutta iltapäivällä ehkä enää ei. Myös pilvisellä saaääl kaatajalle ei tule niin hiki kuin aurinkoisella ilmalla.
Olit ihan oikeassa kaatoajankohdasta. - Anonyymi
ja arkisin kirjoitti:
Mikäli puut kaataa aamupäivällä voi kaataja olla vielä krapulassa mutta iltapäivällä ehkä enää ei. Myös pilvisellä saaääl kaatajalle ei tule niin hiki kuin aurinkoisella ilmalla.
Olit ihan oikeassa kaatoajankohdasta.Vanne ja höyrysahojen aikakaudelta tietoutta, kuten yllä mainittua kaatokuulla ei niin väliä vaan kaataminen ja istuttaminen seuraa kuun kiertoa hyvin pitkälti. Vantehen vasken öljyäminen ja samalla persruven (nykyajan kielellä väliliha) huitaisu öljytyllä sormella toi hyvää onnea metsien miehelle jota tarvittiin tuona aikana, metsän kaadon koneistuttua puuta alkoi kaatumaan niin nopeasti että kuolleisuus kaatoalalla kasvoi eksponentiaalisesti.
Tukkijätkänä oleminen samoin hommin, uittohommissa horsma takataskuun ja koivunmahlaa persruvelle niin taas mentiin.
Uskoo ken tahtoo, itseä ihmetyttää persruvesta puhuminen ja sen epämääräinen eri substansseilla hierominen. Liekkö oli tuohon aikaan kasvavia ongelmia myös peräpukamat?
- pikiöljyäijä tässä päivä
Asepuu alakuuhun ja polttopuu yläkuuhun. Luonto kääntyy alakuulle 2-3 vuorokautta täyden kuun jälkeen ja vastaavasti yläkuulle samaten 2-3 vuorokautta uuden kuun jälkeen. Asepuu = kirveen varret ja hevosen länget, alakuulle kaadettu puu ei kuivaa niin rutosti, tulee sitkaampaa ja kestävämpää. Jos taas polttopuun kaataa alakuulle niin se taas ei pala, kihisee vaan vesi hellapuun päästä kun poltella yrität. Yläkuuhun tehty polttopuu taas palaa iloisesti. Näin meillä päin.
- maalaisjärkeä metsään
saha ym tarve puu kaadetaan joulukuu-maaliskuu,viimeinen vanhan kansan kaato,sahaus päivä pentin päivä.talvella puu lepo tilassa,ja kun sahaus esim.lauta,parru ym tehty ennen mainittua päivää,puu lähtee kuivumaan hyvin.lehti puu sahataan aina tuppeen,ensin jos halutaan kunnon tavaraa tehdä.jos suomessa satoja vuosia vanhoja rakennuksia,on tiedetty,koska puu kaadetaan,sahataan,missä kasvaneesta mitä tehdään esim.suolla kasvaneesta hidaskasvuisesta ennen ikkuna pokat,jne.tänä päivänä keskellä kesää kaato/sahaus,ihmetellään miksi puun laatu "paskaa",että silleen
- Anonyymi
maalaisjärkeä metsään kirjoitti:
saha ym tarve puu kaadetaan joulukuu-maaliskuu,viimeinen vanhan kansan kaato,sahaus päivä pentin päivä.talvella puu lepo tilassa,ja kun sahaus esim.lauta,parru ym tehty ennen mainittua päivää,puu lähtee kuivumaan hyvin.lehti puu sahataan aina tuppeen,ensin jos halutaan kunnon tavaraa tehdä.jos suomessa satoja vuosia vanhoja rakennuksia,on tiedetty,koska puu kaadetaan,sahataan,missä kasvaneesta mitä tehdään esim.suolla kasvaneesta hidaskasvuisesta ennen ikkuna pokat,jne.tänä päivänä keskellä kesää kaato/sahaus,ihmetellään miksi puun laatu "paskaa",että silleen
Ihan huuhaata koko homma! Olen kaatanut ja sahannut puita joka vuoden aikaan, eikä ole ollut mitään vaikutusta. Aina ovat kuivuneet!
Polttopuitakin olen kaatanut kesäkuun lopulla ja heinäkuun alussa, tehnyt ne heti klapeiksi häkkeihin ja säkkeihin kuivumaan. Aina on klapit kuivuneet täysin kuiviksi, kun niitä on poltettu uunissa. Selvää tietty on, että ei ne kesällä kaadetut puut ja niistä tehdyt polttopuut ehdi kuivumaan heti seuraavaksi talveksi poltettaviksi.
Puutavaraa on tullut sahattua kenttäsirkkelillä monta kertaa suoraan rakennukselle kesällä kaadetuista puista, ei ole rakennukset lahonneet tai muuten menneet pilalle sen vuoksi, että kesällä on puut kaadettu. Tulipalossa tuhoutui yksi tälläinen rakennus minulta ja hyvin sekin näytti palavan, joten kaitse kuivaa oli tuo puutavara...
Se oli ennen käytännön syyt, että puita kaadettiin talvella, puut oli paljon helpompi tuoda metsästä pois talviteitä myöten hevosilla, kuin kesällä. Lisäksi puu on aavistuksen kevyempää talvella käsitellä, se oli tärkeä seikka, kun hevosilla ja ihmisvoimin kuormia käsiteltiin. Suomessa on paljon soita ja vesistöjä, joiden jäätyminen helpotti puiden kuljetusta ennen ja vieläkin.
Ennen monet hirsiladot tehtiin kesällä kaadetuista haapapuista, kuori irtosi tosi helposti. Ei ne ladot lahonneet tai muutenkaan menneet piloille sen vuoksi, että kesällä oli kaadettu puut.
Muistan omasta lapsuudestani, kun heinäpellolla loppuivat heinäseipäät ja käytiin tekemässä suoraan metsästä uusia heinäseipäitä haapapuista, kuori revittiin niistä irti, kun se irtosi vain repimällä. Ei ne heinäseipäät sen kummemin lahonneet, kuin muutkaan heinäseipäät. Samoin tehtiin niitä heinäseipään nauloja tuoreita pajuista pellon laidoilta pajupuskista, ei nekään mitenkään lahonneet, vaikka olivat niin vesipitoisia, kuin puu vain voi olla.
Oheisessa kuvassa on säkeissä heinäkuussa tehtyjä klapeja, jotka on kaadettu myös heinäkuussa ja heti tehty klapeiksi. https://aijaa.com/7iImGc - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ihan huuhaata koko homma! Olen kaatanut ja sahannut puita joka vuoden aikaan, eikä ole ollut mitään vaikutusta. Aina ovat kuivuneet!
Polttopuitakin olen kaatanut kesäkuun lopulla ja heinäkuun alussa, tehnyt ne heti klapeiksi häkkeihin ja säkkeihin kuivumaan. Aina on klapit kuivuneet täysin kuiviksi, kun niitä on poltettu uunissa. Selvää tietty on, että ei ne kesällä kaadetut puut ja niistä tehdyt polttopuut ehdi kuivumaan heti seuraavaksi talveksi poltettaviksi.
Puutavaraa on tullut sahattua kenttäsirkkelillä monta kertaa suoraan rakennukselle kesällä kaadetuista puista, ei ole rakennukset lahonneet tai muuten menneet pilalle sen vuoksi, että kesällä on puut kaadettu. Tulipalossa tuhoutui yksi tälläinen rakennus minulta ja hyvin sekin näytti palavan, joten kaitse kuivaa oli tuo puutavara...
Se oli ennen käytännön syyt, että puita kaadettiin talvella, puut oli paljon helpompi tuoda metsästä pois talviteitä myöten hevosilla, kuin kesällä. Lisäksi puu on aavistuksen kevyempää talvella käsitellä, se oli tärkeä seikka, kun hevosilla ja ihmisvoimin kuormia käsiteltiin. Suomessa on paljon soita ja vesistöjä, joiden jäätyminen helpotti puiden kuljetusta ennen ja vieläkin.
Ennen monet hirsiladot tehtiin kesällä kaadetuista haapapuista, kuori irtosi tosi helposti. Ei ne ladot lahonneet tai muutenkaan menneet piloille sen vuoksi, että kesällä oli kaadettu puut.
Muistan omasta lapsuudestani, kun heinäpellolla loppuivat heinäseipäät ja käytiin tekemässä suoraan metsästä uusia heinäseipäitä haapapuista, kuori revittiin niistä irti, kun se irtosi vain repimällä. Ei ne heinäseipäät sen kummemin lahonneet, kuin muutkaan heinäseipäät. Samoin tehtiin niitä heinäseipään nauloja tuoreita pajuista pellon laidoilta pajupuskista, ei nekään mitenkään lahonneet, vaikka olivat niin vesipitoisia, kuin puu vain voi olla.
Oheisessa kuvassa on säkeissä heinäkuussa tehtyjä klapeja, jotka on kaadettu myös heinäkuussa ja heti tehty klapeiksi. https://aijaa.com/7iImGcOlen kans miettiny, kun Kuu nyt kumminkin on suurin piirtein yhtä kaukana maasta näky tai ei, että eipä taida tuollaiset ylä ja alakuut palioo vaikuttaa. Jotkut yöperhooset kyllä suunnistaa kuun mukan ja onhan nuita kuu- hulluja, mutta ne on eri juttuja ne.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Olen kans miettiny, kun Kuu nyt kumminkin on suurin piirtein yhtä kaukana maasta näky tai ei, että eipä taida tuollaiset ylä ja alakuut palioo vaikuttaa. Jotkut yöperhooset kyllä suunnistaa kuun mukan ja onhan nuita kuu- hulluja, mutta ne on eri juttuja ne.
Hieno vastaus Anonyymilta. Osaat varmasti myös kertoa syyn nousu ja laskuvesille samalla? Vitun pölvästi xD
- cthjhhiyhku
Kuun vaikutus niminen kirja. Sieltä löytyy asiaan liittyvää. Kokeiltu on hävitys päiviä. Eipä ole kasvanut takaisin.
- Anonyymi
Kesällä kaadetun puun vesominen on muutenkin vähempää, ei siihen ala- tai yläkuut vaikuta pätkääkään. Kaikista varmin konsti kuitenkin vesomisen ehkäisyyn, että ruiskuttaa glyfosaatin kaadettujen lehtipuiden kantoihin, oli vuoden aika mikä hyvänsä, niin ei veso!
Tietyillä puilla on vielä mm. lepällä kasvuvaihe, missä ei lähde vesomaan, ei ole kuunkierroilla mitään merkitystä.
Kuunkierrolla voi olla jotain vaikutuksia, kuten vuorovesikin, mutta se on ihan päivittäistä, ei siinäkään ole mitään viikkojen välejä tai jopa kuukausien välejä.
https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/pidetty-pitkaan-huuhaana-kuun-vetovoimalla-nayttaa-kuitenkin-todella-olevan-vaikutusta-kasveihin/e7d70b84-8c14-3ba2-9636-d05e09ffd390
- Anonyymi
Tuulenkaatoja tehnyt kesällä ja polttopuut kaadellut talvella ja tehnyt keväällä ja poltellut jo syksyllä. Kuivaaminen on tärkein. On noissa kuuhommissakin jotain perää vissiin mutten viitsi kalenterin kanssa metsässä juosta.
Oma puu paras puu.- Anonyymi
vettä olet keittänyt hellassa,
ja hellan päällä... - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
vettä olet keittänyt hellassa,
ja hellan päällä...Jos puu oikein puhtaasti palaa, niin siitä jää vettä ja hiilidioksiidia.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jos puu oikein puhtaasti palaa, niin siitä jää vettä ja hiilidioksiidia.
märän puun polttaminen,
on tyhmää,
ja kiellettyä...
- Anonyymi
ISÄLLÄNI OLI PUUTAVARAYRITYS Länsi-Lapissa.Olin poikasena mukana siellä töissä yli 20 vuotiaksi. Puutavara vietiin pääasiassa pohjois-Norjaan Jäämeren rannalle rekkekuormittain. Puu kaadettiin pääosin omasta metsästä Kaatoaika oli tarkka, alkuvuodessa tammi-helmikuussa ,ja vielä kuun vaihekin piti olla yläkuu. Sahattu puutavara ei koskaan saanut sinihometartuntaa tai lahovikoja. Esimerkkinä voin mainita 1953 rakentamamme ulkoterassin, joka on räilynyt ehjänä jo yli 70 vuotta. Olen ostellut rakennelmiani varten puutavaraa viimeisen 30 vuoden aikana aika paljon, mutta en ole saanut muuta kuin homehtuvaa , kieroutuvaa tai kokoonkuivuvaa tavaraa, koska nykyisin rakennuspuuta kaadetaan ympäri vuoden. Ehdotukseni asian korjaamiseksi on , että puutieteilijät voisivat tutkia eri puulajien vesipitoisuutta ja ravinteikkuutta eri vuodenaikoina. terveisin Seppo Kalevi
- Anonyymi
Puu on kaadettava ennen kuin sitä tarvitaan käyttöön
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mielessäni vieläkin T
Harmi että siinä kävi niinkuin kävi, rakastin sinua. Toivotan sulle kaikkea hyvää. Toivottavasti löydät sopivan ja hyvän402012Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita
Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita – neljä Jyväskylän Outlaws MC:n jäsentä vangittu: "Määrät p451537Persut petti kannattajansa, totaalisesti !
Peraujen fundamentalisteille, vaihtkaa saittia. Muille, näin sen näimme. On helppo luvata kehareille, eikä ne ymmärrä,281448Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa
Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k61431- 191427
Nähtäiskö ylihuomenna taas siellä missä viimeksikin?
Otetaan ruokaöljyä, banaaneita ja tuorekurkkuja sinne messiin. Tehdään taas sitä meidän salakivaa.11405Sinäkö se olit...
Vai olitko? Jostain kumman syystä katse venyi.. Ajelin sitten miten sattuu ja sanoin ääneen siinä se nyt meni😅😅... Lis21367Housuvaippojen käyttö Suomi vs Ulkomaat
Suomessa housuvaippoja aletaan käyttämään vauvoilla heti, kun ne alkavat ryömiä. Tuntuu, että ulkomailla housuvaippoihin11300Hyvää yötä ja kauniita unia!
Täytyy alkaa taas nukkumaan, että jaksaa taas tämän päivän haasteet. Aikainen tipu madon löytää, vai miten se ärsyttävä21230Lepakot ja lepakkopönttö
Ajattelin tehdä lepakkopöntön. Tietääkö joku ovatko lepakot talvella lepakkopöntössä ´vai jossain muualla nukkumassa ta51217