Kansallispuistojen suojelu

Suomen pinta-alasta 2,6 prosentilla on kansallispuistostatus. Sinulle jää siis noin 329564 neliökilometriä maa ja merialuetta temmellyskentäksi, kun jätät kansallispuistot niille, jotka osaavat arvostaa ja noudattaa alueille säädettyjä nimellisiä rajoituksia.

Mielestäni kansallispuistojen määrää pitäisi lisätä ja jo olemassaolevien puistojen pinta-alaa tulisi kasvattaa.

Autiotupaverkostomme on maailmankin mittakaavassa ainutlaatuinen ja allekirjoittanuttakin sapettaa tunnelmanuotioihin käytetty puu. Pelkkään tuvan oikeaan lämmittämiseen ei puuta kovinkaan paljoa kulu, kun ymmärretään se, että lämmittäminen on tarpeellista vasta pakkasella.

"No niinpä on. Kansallispuiston perusidea onkin juuri se, että olisi edes joku pieni läntti, josta näkisi millainen se luonto olisi ilman niitä ihmistoiminnan jälkiä."

Suomessa ei ole koskaan ollut samanlaisia ns. asumattomia erämaita kuin löytyy itänaapurista ja Pohjois-amerikasta. Erämaiden resursseja on hyödynnetty Suomessa aina jollakin tavalla. Raivaamalla viljelysmaata, kalastamalla , metsästämällä, tukkisavotoilla, laiduntamalla poroja yms.

Sinunkaltaisesi ovat vain jostain syystä omaksuneet tämän ulkomaalaisten ympäristöaktivistien epärealistisen luontokäsityksen jonka mukaan luonto pitäisi palauttaa johonkin ihmeelliseen alkuperäiseen tilaan ennen pahan valkoisenmiehen saapumista.

"Johan vitsin murjaisit. Et ole selvästikään käynyt napapiirin pohjoispuolella"

Olen käynyt monta kertaa. Kärjistetysti voidaan sanoa että Suomenlappi on kuusimetsää ja ne varsinaiset paljakat ovat Ruotsin ja Norjan puolella.

Ja 300 kiintokuutiota puuta ei muuten ole kuin muutaman tukkirekan lasti.

Tuli muuten mieleen että kerran kuulin että jossakin oli kämpän paskahuussinkin sisältö rahdattu "koskemattomasta" luonnosta pois ettei kasvillisuus rehevöidy. Mitähän muuten poromiehet sanoisivat jos joku luontoaktivisti menisi esittämään näille että porokämpän paskahuussin sisältö pitää kuljettaa kylille?

Haluaisin hiukan oikaista käsityksiä joita alkuperäisellä kirjoittajalla on Lapin luonnosta. Ensinnäkin puuraja kulkee Suomessa n. 500 metrissä. Voit huviksesi katsoa esim. www.retkikartta.fi- sivustolta missä kulkee suojametsäalueen raja. Se menee n. Porttipahdan ja Lokan tekojärven pohjoisrantoja pitkin. Tämän tämä on raja jonka pohjoispuolella metsätalous on kannattamatonta ja luonnolle kestämätöntä.

Kuusen pohjoisraja kulkee Enontekiön ja Inarin kuntien etelärajalla. Mäntyä sen sijaan kasvaa hiukan pohjoisempana. Puu kasvaa täällä napapiirin pohjoispuolella ja pohjoiskalotilla paljon hitaammin kuin eteläpuolella -> kasvukausi on paljon lyhyempi. Kansallispuistojen polttopuut tuodaan lähialueilta, mutta ei kansallispuistoistosta koska hakkuu siellä on kielletty. Voit joskus miettiä mitä haaskausta on polttaa huvikseen Lapissa puuta jonka kasvu on todella hidasta.

Toinen asia mikä liittyy jälkien jättämiseen ja kulumiseen on se että pohjoiskalotilla maatuminen on lähes olematonta. Varsinkin tunturiylängöllä ja kankailla, jäljet säilyvät muuttumattomina vuosikymmeniä. Banaanin ja appelsiinin kuoret lojuvat maatumattomina polun varressa vuosikaudet.

Metsästys on sallittua kansallispuistoissa paikallisille asukkaille, ainakin täällä Lapissa. Oman kunnan alueen kansallispuistossa leiriytyminen ja tulenteko on sallittua missä vaan kunhan olet pyytö -tai marjahommissa. Myös luonnonpuistossa liikkuminen vapaata. Nämä liikkumis -ja leiriytymisrajoitukset muualta tuleville retkeilijöille on erittäin perusteltuja kansallispuistoissa joissa käy vuodessa satoja tuhansia kulkijoita. Et voi tätä luonnon kulumista ymmärtää kun et itse asu täällä.

Vain 2 % Suomen metsistä on vanhaa koskematonta metsää. Lapissa joka suojelematon neliö on valjastettu metsätalouden käyttöön. Puupeltoja jotka on aurattu ja lannoitettu. Ei kasva sienet eikä viihdy metsän eläimet. Surullista katsottavaa.