mitä serkumpi sen herkumpi

Minä aloin meilailemaan Merjan kanssa helmikuussa 2000. Sain häneltä silloin ensimmäisen mailin, jossa luki näin:

"Täällä serkkulikkasi Merja. Olen työllisyyskursseilla ja pitäis opetella käyttelee tämmöisiäkin. Ope näytti miten osoitteita löytyy ja löysin sun. Alatko mailaa. T:Merja"

Ja sitten me alettiin, vaikka vuosiin ei oltu nähty kuin harvakseltaan jonkun sukulaisen häissä tai sen sellaisissa. En minä ollut Merjaa koskaan unohtanut, enkä myös sitä tukkapöllyä jonka sain äidiltä kun meidät ehätettiin lääkärileikeistä ullakolta mummolassa. Oltiin siinä 6-7 vuotta, Merja kun on minua vuoden vanhempi. En ihan tarkkaan muista mitä silloin teimme, mutta varmaa on että Merjan pimppi oli ensimmäinen pimppi jota olin saanut tarkastella aivan läheltä.

Oli hyvin jännittävää löytää sukulaisnainen tällätavoin ikäänkuin uudelleen. Kerroin kyllä silloin vaimolleni että olin saanut viestin Merjalta, mutta en koskaan kertonut miten nopeasti viestien vaihtomme muuttui lähes päivittäiseksi. Tuntui että paljonkin yhteistä juoruttavaa oli, olihan sentään koko joukko yhteisiä sukulaisia edesottamuksineen. Merja kertoili elämästään, yli kymmenen vuotta kotona lasten kanssa ja miehestään, joka vaikutti olevan melkoinen jurottaja, mies joka ei paljon puhunut ja vielä vähemmän pussasi, ja ennenkaikkea odotti että kotona vaimo passaisi kaiken eteen niin että Merjan kursseillaolosta ja myöhemmin töihin menemisestä tuli monenlaisia ongelmia. Meileissä meillä juttu luisti, ja Merja usein muistuttikin miten ihanaa oli saada vaihtaa ajtuksiaan jonkun kanssa. Johdattelin juttua lapsuuteemme ja kyselin että muistiko hän miten me pussailimme alla kouluikäisiänä ja leikimme niitä leikkejä mummolassa. Merja sanoi muistavansa. Parin vuoden mailailun jälkeen ehdotin että tapaisimme jossakin, mutta Merja ei vaikuttanut kovin innostuneelta. Minäkään en halunnut mitään perhetapaamista, vaan nimenoman halusin tavata Merjan kahden kesken. Hänen tapaamisensa kahden kesken vain tuntui olevan melkoisen vaikeaa.

Viime keväänä Merja mailasi miten hän oli anopin kanssa saanut patisteltua miehensä Joukon poikien kanssa seurakunnan isä-poika-leirille, hiihtämään pohjoiseen. Utelin havukkana Merjalta tuon pitkän viikonlopun ajankohdan ja päätin toteuttaa suunnitelmani Merjan tapaamisesta. Maileissa utelin hänen suunnitelmiaan ja paljastui vielä että hänen työkaverinsa olivat viemässä häntä teatteriin lauantai iltana joten minun oli toimittava jo ennen sitä. Jonkinlaisena hiukan ontuvalta kuullostavana syynä tekaisin "työmatkan" jolle lähdin torstaina iltapäivällä, samoihin aikoihin kun tiesin että Merjan mies ja pojat olivat bussissa matkalla pois kotoaan. Naapurikaupungiin oli parin tunnin ajomatka ja olin Merjan kotiovella kello 17 jälkeen, kun hän oli juuri tullut töistä kotiin.

Yllätys oli melkoinen. Merjalla oli suorastaan vaikeuksia toipua ja saada tehdyksi mitään järkevää. Minua homma sekä kiehtoi että kadutti. Merja oli ehkä aavistuksen pyylevämpi kuin niistä muutamista kuvista joita hän oli välittänyt olisi voinut päätellä, mutta silti hyvin viehättävän näköinen kohta nelikymppiseksi naiseksi. Hiuksensa hän oli sävyttänyt hauskan kastanjanväriseksi. Kun rupattelussa sitten päästiin alkuun ja alettiin katsomaan vanhoja valokuva-albumeja vierähti aika kuin siivillä kello kymmeneen illalla. Pojat olivat soittaneet matkan päältä äidilleen ja kun tarkaan kuuntelin, huomasin ettei hän kertonut mitään että paikalla olisi vieraita. Vähän ennen yhtätoista Merja huolestuneena sanoi että hänen pitäisi aamulla jaksaa nousta töihin.
- Voisinko minä jäädä tänne yöksi, kysyin
Merja vaikutti vähän huolestuneelta, kuin kahden vaiheella olevalta, mutta lupasi sitten pedata minulle takkahuoneeseen. Merja oli vaihtanut päälleen oloasun ja tuli vielä katsomaan että kaikki oli ok. Tartuin häntä vapisevin käsin vyötäröltä halaukseen.
- Haluaisin sinut viereen yöksi, sanoin ääni väristen
- Minä pelkäsin tätä alusta alkaen, kun sinä aloit ehdottelemaan tapaamista, ja höpätit kaikkea niitä lapsuuden juttuja. Ajattelin niin että parempi olisi ettei tavattaisi.
Istuttiin vierekkäin sohvalla ja laittelin kättäni Merjan kaulalle tuntien miten hänen sydämmensä löi kiivaasti. Käännyn kömpelösti suutelemaan häntä ja aluksi hän väisteli suutaan syrjään, mutta alkoi sitten vaihtelemaan suukkoja kanssani.
- Kuule, nyt nukkumaan, sanoi Merja ja vääntäytyi irti halauksestani. Hän ei kuitenkaan lähtenyt mihinkään, vaan jäi viereeni istumaan ja niin aloin uudelleen suukottelun ja vapisevin sormin koettelin hänen muotojaan.
- Hei, tämä loppu tähän, eikös vaan, sanoi hän ja ponnahti pystyyn. Minä ponnahdin samalla ja otin hänet syleilyyn. Ystävällisesti mutta määrätietoisesti Merja irroitti käteni ja poistui jonnekkin asunnossa. Riisuin itseni alusvaatteisilleni ja lähdin kiertelemään taloa. Yläkerrassa oli pimeää, mutta onnistuin pahemmin kompuroimatta suunnistamaan isäntäväen makuuhuoneeseen. Pimeässä kuuluin nyyhkimistä.
- Anteeksi Merja, loukkasinko minä sinua, kysyin ääni väristen
Pimeästä kuului niistämisen ääni ja sitten Merja puhui
- Näinkö tää nyt loppuu, sanotaanko nyt kiitos meileistä? Ymmärrätkös Japi mitä kaikkea minä oon ajatellut, mutta kun ei sellaista sovi puhua. Kun Jouko on ollut se ainoo mies mun elämässäni, eikä siinä ole hyvissä ja huonoissa hetkissä tehty eroa. Minä monta kertaa aattelin että nyt pistän stopin tälle meitin meilihulluttetulle, mutta oli niin ihanaa kun olit taas heittänyt jonkun rivin. Sitten minulla oli huono omatunto kun en Joukolle sanonut mitään, oli niin likanen olo joskus...
- Oliskohan parempi että lähtisin, kysyin
- Älä mee Japi, minä olen ollut sinuun ihastunut jo ensimmäisistä meileistä alkaen!
Menin istumaan vuoteen reunalle ja aloin silittää Merjan hiuksia ja niskaa. Hetken päästä Merja vääntäytyy istumaan viereeni.
- Minä kun en tiedä pystynkö elää sellaisessa valheessa, sanoi Merja ja sitten puristi minut mahtavaan syleilyyn. Nousin ylös ja aloin vetää Merjaa perässäni takaisin takkahuonseeseen. Riisuin hänen yltään kaiken paitsi pikkuhousut ja aloin suutelemaan hänen valtavia tissejään ja niiden tuttimaisia nännejä. Kävimme sitten kyljetysten vieretysten patjalle ja Merja katsoi minua silmiin sanoen.
- Minä en tiedä olenko valmis menee ihan loppuun asti, käviskö se sinulle
Silittelin hänen hiuksiaan ja katselin häntä. Merja kaivoi pullottavan jortikkani alkkareistani ja alkoi runkata sitä hiljaa. Terska osui aina välillä hänen pulleaan vatsaansa ja en pystynyt pidättelemään kun lasti roiskahti Merjan navanseutuun. Merja kääntyi selälleen ja kuivatteli mahaansa lattialta poimimaan paitaansa.
Maattiin hiljaa paikallaan mutta ei osattu jännitykseltä ruveta nukkumaan. Vähän ajan päästä Merjan läheisyys ja tuoksu saivat jortikkaani heräilemään uudelleen ja muljahtelemaan alkkareissa. Aloin kuljettelee kättäni Merjan pikkareiden päällä ja se saikin vinhasti lämmön tulvimaan nivusissani. Ujutin käteni karvakolmiole ja annoin sormeni pitkin pillunrakoa prenaten kosteita hulia.
- Minua jännittää, kuulin Merjan sanovan ja tunsin miten sen sydän hakkasi. Ujutin pikkarit pois sen jalasta ja siinä Merja makasi haarat vähän harallaan ja minä tein käsityötä minkä sormet kerkis. Merja oli kaivanut kaluni ulos alkkareista ja piteli sitä kädessään.
- Onko sulla tähän mitään, kuulin hänen vaimeesti kuiskaavan
- Pitäiskö mun kaivaa taskusta jotain, kysyin ja näin miten Merja nyökkäsi. Kaivoin takintaskustani kortsupaketin ja taiteilin esiin yhden kumin. Tottumattoman sormin se ei ollut helppoa ujuttaa päälle vaikka Merja koetti auttaa rullauksessa ja jortikkani veltoistui hänen kädellään.
- Etkö sää pysty, kysyi Merja vienosti
Nyökkäsin. Olin vähän pettynyt mutta käsitöitä Merjan karvakolmiolla. Merja näyttää vähän vaivautuneelta ja sanoo
- Ehkä se on näin hyvä, minä en oikein tiedä ... jos koetettais nukkua ennen aamua.
Kosketan pimpin rusinaa ja mieleeni virtaa ajatuksia lapsuuden jännistä leikeistä. Tunnen miten jortikka herää eloon ja yksin tein kiepsautan itseni Merjan muhkeiden reisien väliin ja ohjaan vehjettäni sisään.
- Ei ei sinne, voihkasee Merja
Aluksi tuntuu kuin Merja koettaisi kiemurrelta altani, mutta sitten löytyy yhteinen tahti ja kirnuan kuin viimeistä päivää.
- Luppaa, ota pois ennekuin tulet, minä kädellä ... anelee Merja allani vikisevällä äänellä ja hänen pimppinsä litisee.
Silloin lähtee. En pysty vetää ulos, varsinkin kun Merjan reidet puristelee ja teutaroi perseeni sivuilla.
- Voi ei, huutaa Merja, minä en pysty enää katsoo Joukoo silmiin enkä ittseänikään kestämään, Miten me päästettiin tässä näin käymään....