saa nyt kesäkuumalla tutustua sanaan "ruusu" hieman erilaisesta näkökulmasta. Sain nimittäin ruusun nilkkaani: Tänään kuulin tuttavaltani, että hänen miehensä oli saanut päähänsä: Eli melko onnellinen saan olla, kun kukkii tuolla alapäässä. Aina asiat voisivat olla vielä pahemmin.
Ruusujen ystävänä
1943
37686
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 37
Vanhimmat
suuri kukkien ystävä, niin olen silti pahoillani, että olet ruusun saanut. Se on se streptokokki bakteeri joka sen aiheuttaa, on mennyt elimistöön jonkun ihorikkoutuman kautta. Ja siinä on vielä sekin kiusallinen puoli, että tauti uusii helposti. Toivotaan, että selviät taudistasi pian, että ennätät nauttia vielä kesästä. Kaikkea hyvää sinulle kaikesta huolimatta.Kirjoittelehan väliaikatietoja!
sen verran olen poissa tolaltani, että kirjoitusvirheitä tulee helposti. Tänään olen ollut sentään jalkeilla. monta vuorokautta nukuin tai lepäsin.
kutsun tuohon ennalta ehkäisevän ruusun torjuntaan. Mä missasin sen =:-O
Siinä olisi niin usein joutunut käymään kokeissa ja ties mitä, mulla tieten ei ollut aikaa mukamas jne... Siinä siis olisi sitoutunut pitkään seurantaan, kun tykkään et piikki pyllyyn ja menoks!
Taisin tehdä emämunauksen taas kerran, harmittelee meirikki :))
Toivotaan et menisi mahdollisimman vähällä jatkossa, ja niille "kirotuvirheille" annat kyllä piu´paut!
Emme me enää opiskeluja suorita, kirjoitellaan miten kukakin:))
Oletko muuten saanut äänen siihen tietsitkaasi youtuubin kuunteluihin?
alkaa olo tuntua paremmalta.Tänä aamuna maistui jo kahvikin. Ystävällisiä neuvoja tulee kanssaihmisiltä. Yksi tuttu sanoi, että on stressisairaus ja minä kun luulin, että olen kaikin puolin elämäni kunnossa. Antibioottikuuria on vielä pariksi päiväksi jäljellä. Sain tutustua terveyskeskuksen elämään. Minua hoitanut lääkäri oli erittäin ystävällinen. Neljä kertaa hoitaja otti CRP:n. Yksi oli nuori ja erittäin ystävällinen, toinen oli vähän vanhempi ja neutraali, kolmas noin viisikymppinen ja melko äreä. Muille kelpasi vasemman käden keskisormi, hänelle täytyi vaihtaa oikeaan, miähän ero siiinäkin on?
sormien merkitystä.
Mies kävi taas kerran verenluovutuksessa. Oli otettu verikoe hemoglobiinitason mittaamiseksi, kuten aina.
Ottaja oli sanonut, että liian alhainenm, nyt ei verta voi luovuttaakaan. Mies oli vängännyt, että otapa uudelleen, ja niinpä oli tehty, hb oli 157.
Ihon pinnassa on kudosnestettä, joka voi sekoittua veren sekaan.
Kumma sinänsä, että itse pitää tietää, jotta osaa olla vailla.
sanottiin, että veripisaran täytyy tulla esille ilman puristamista, jos puristaa, kudosnestettä tulee mukaan ja tulos on totuutta laimeampi. Pitänee vieläkin paikkansa.
kun antibioottikuuri loppuu, sitä nilkkaa...mulla ei meinaan lähtenyt ekalla satsilla pois, oli pi*un ärhäkkäpiikkinen ruusu...piti hakea toinen kuuri perään.
Ja se jehno uusi sitten...ei onneksi ihan heti!
Mutta kun sen on kerran saanut...voi tulla uudelleen ja iskeä vai mihin!
Ole tarkkana!
Se on tosi pirullinen vaiva, voihan olla että antibiotit tepsii, mutta liikunta on vaikeaa.
Kestämistä!!
tietävän tästä ruususta. Itse en tunne ketään, joka olisi sairastanut. Luulinpa vielä, että vyöruusu on sama sairaus, mutta olen viisastunut. Kävin neljänä päivänä koipeani näyttämässä, tänään viimeksi. Tuntuu, että kuuri alkaa tepsiä. En ole huolissani. Terveyskeskuksen vastaanotolla näkee niin monenlaista. Huomiotani kiinnitti erityisesti se, että monelle liikkuminen on vaikeaa. Tämä oma vaivani on pikku juttu todella vaikeisiin sairauksiin verrattuna.
Kiva kuulla, että olosi on jo helpottunut, lääkkeet on alkaneet vaikuttaa. Vyöruusu ei ole sama sairaus. Vyöruusu johtuu siitä että vesirokkovirus jää asumaan hermojuureen, ja tilaisuuden tullen aiheuttaa vesirokkoa muistuttavan vyömäisen ihottuman, joka aina rajoittuu vartalon keskiviivaan. Se voi voi olla vartalolla, tai myös silmien seudussa, ja voi myös aiheuttaa jopa näön menetyksen.
iski kuin salama kirkkaalta taivaalta. Ilmeisesti yleiskuntoni on huonompi kuin olen luullut. Olen kuullut noita kauhutarinoita mm. silmiin ja korviin iskeneestä viruksesta.
retkistäsi. Ei kestä kuutomo uinteja, vanha ihminen. Kunto rapistunut. Mitäs luulet?
ovat nuo "riijuureissut", ei rasita, kun aamiaista syömme iltapäivällä.
.... jo luulin, että olet ottanut ruusutatuoinnin nilkkaasi ja kerkesin olla jo hieman kateellinen. Olen näet joskus unelmoinut pienestä punaisesta ruususta nilkassani.
Eihän sitä hyvää kateuden tunnetta tarvi pois nakata .. hi..hih..
Mulla on ollut likimain 30v vasemmassa nilkassa, pieni punainen ruusunnuppu, hieman avautuneena:) On se hiukka haalennut, mut en ole harkinnut lisävärin laittoa, inhoan neulan pistoja.
...meillä tuntuu synkkäävän, taidetaan olla aikas samanhenkisiä, ei paha ; )
kun luen tekstejäsi nyökyttelen yhtenään, ja monen muunkin kohdalla.
Kun ei viiti kirjoittaa et hei olen justiinsa samaa mieltä, jää usein vastaamata, ei sekään saisi niin jäädä! Tässä hyvä aforismi;
..."optimisti näkee munkkirinkelin, pessimisti reiän"...
ikäkysymys?
Tehän molemmat olette alaikäisiä, itseasiassa tälle palstalle.
Tämähän on yli 60, ja te olette alle ;)
ihan aikuisten oikeasti?
olla kauniit nilkat, omiani en erityisesti korostaisi. Oikeastaan korvanikaan eivät ole kauniit. Ja inhoan kaikkia piikittämisiä, joten tatuoinnit ja reiät korvissa eivät ole minun juttuni.
Ei valittamista jaloissa tai nilkoissa isän perintöä. Korissani on neljä reikää , mutta usein käytän kahta tai kolmea korua yhtäaikaa.
Minihame ei kuitenkaan käy kuten tytön hupakkona, vaikka sääret sopisivat näytettäväksi sillä kapea alavartaloni ja on eriparia rintavan ylävartaloni kanssa ; ) Vaatetuksella on erittäin tärkeä tehtävä saada tuo epäkohta piiloitettua.
Tälläiset kommentit hivelevät kaunista hipiääni ; )
Tuo hurtti huumori,itseensä kohdistettuna olisi hyvä opetella useammankin tällä palstalla liikkujan...Osoitus tunneälystä.
Mutta tosikko silti vastaa;)
Innostuin otsikosta ruusujen suhteen, omani näet kukkivat isoilla kukilla. On vaaleanpunaista, tummaa ja sitä persikkaruusua.
Nilkat on nekin kukertavat, melkein ruusun mallisetkin. Oikeesti, jalat ja nilkat on heikko kohta. Aina turvoksissa, lähes aina.
Eräällä hoidettavalla oli ruusu jalassa. Tuli jalkapohjan haavasta. Sen jälkeen tulikin seurattua haavaumien tuloa. Jatkossa tarkalla seurannalla ja hygienialla ruususi pysyy aisoissa. Käsidesi apteekista on hyvä pika-apu.
aion panostaa paremmin. Yleensä kesäisin jalanpohjat kovettuvat ja helposti syntyy haavaumia. Nyt puhdistan jalat kunnolla ja voitelen usein. Sukkia pitää käyttää. Ulkoruusuista minulle puhkesi olohuoneen ikkunan alla ihana kerrottu, tuoksuva, pinkinvärinen ruusu, joka muistuttaa "Pikkalaa". Poistin läheltä ison juhannusruusupensaan ja tämä ruusu pääsee nyt oikeuksiinsa
Kurttulehtiruususta on tullut kuulemma oikea maanvaiva,sanoivat puutarha-asiantuntijat telkkarissa. Leviää teiden varsilla kulovalkean tavoin ja tukehduttaa muut kukat ja kasvit.
saavat olla mitä mieltä hyvänsä, mutta itse pidän kurttulehtiruusuista maanteiden varsilla. Ne kukkivat nyt kauniisti ja osoittavat, että sietävät sitä ympäristöä. Jossain olen nähnyt kuvia hiekkarannoista, missä leviävät. Pitää talkoilla vaan pitää kurissa, sillä tuollaisilla paikoilla on haitaksi. Olen paljon liikkunut metsissä, eipä ole kurttulehtisiä näkynyt.
Samaan kastiin haluavat laittaa kurttulehtiruusun lupiinin kanssa,
mutta kyllä ne molemmat vaan tienvarsia kaunistavat - lupiinitkin!
Vieläkö jossain kasvaa villiruusua eli orjantappuraruusua?
Lapsuuden maisemissa muistan sitä kasvaneen, enää en ole nähnyt vuosikymmeniin. Eipä enää ole sellaisia koivikoitakaan.
Muistan puhtaan koivumetsikön, missä kukkivat sini- ja valkovuokot sekä näsiät keväisin ja kirkasvetisen puron rannalla kukkivat rentukat ja siellä jossain oli myöskin villiruusuja.
Eipä taida mistään löytyä enää sellaista maisemaa.
Ps. Sanokaapa kirjanoppineet, kumpi on oikea muoto kirjoittaa enään vai enää!
on useampi lajike. Orjantappuraruusun muistan lapsuudesta, en muista enää, missä sitä kasvoi. Nykyisessä metsässäni kasvaa villiruusua monessa paikassa, sen havainnon tein, kun keväällä raivasin. Siellä kasvaa myös näsiä, sini-, kelta- ja valkovuokko.
ollut koskaan käytössä tuollasta sanaa kuin, enään.
En ole kirjanoppinut, luulen että kirjoitetaan, enää.
Luulo taas ei ole tiedon väärti.
Ilokseni huomasin, että en ole ainoa epätietoinen sen enää sanan kirjoittamismuodosta, kun tutkin sitä netistä, niin on useampikin keskustelu käyty siitä sanasta.
Olen käyttänyt enään muotoa, eikä siihen kukaan ole tarttunut,
mutta nytpä jätän sitten sen viimeisen ännän pois.
Leppoisaa lauantaita ruusujen ystäville!
Anteeksi, että menin vähän asian viereen.
en ole koskaan nähnyt täällä Satakunnassa kasvavan "villinä".
Ahvenanmaalla muistan sitä nähneeni ja sitten jossain siirrettynä.
Vaan väärtti!
Tuo väärtti on varmaan Tampereen murretta?
Molempia sanoja olen lukenut käytettävän.
Harvoin tuota sanaa tulee käytettyä.
Aion käyttää väärti muotoa, väistelen ettei tule kepistä kynsille!
Kyl se väärtti on! D))
linkittää tähän ruusuketjuun, hyvän mielen tuojana:))
Kevennyksenä, niinko hienosti sanotaan...hi..hi
http://www.youtube.com/watch?v=8jnpFdy696U
Toinen toistaan upeampia ovat ruusut, ihailkaa...
Vielä kasvaa villiruusuja Uudenmaankin metsissä. Juhannuksen jälkeen kulkiessani löysin useita kauniita, kukkivia pensaita ja vieläpä erilaisia. Yksi ruusupensas metsäpolun varrella oli niin upea, että pysähdyin ihailemaan kukkia ja viehkeitä lehdykköjä. Oli oikea metsän kaunotar. Nyt tänään kävellessäni jo vihreät marjat koristeellisesti kukista alkaneet muodostua.