Meillä on nyt paha ongelma. 12-vuotias collie-uroksemme on ollut aina kiltti, rauhallinen ja harmiton perhekoira, kovin minun perääni. Hihnaa ei ole tarvittu omalla pihalla, ja rajoja on kunnioittanut, joka kodissamme.
Mutta nyt on sitten alkanut luikkimaan omille teilleen. Tilanne on sikäli vaarallinen, että tänään viimeksi sain sen kiinni nopeasti, mutta yhdeltä Suomen vilkkaimmilta teiltä. Onneksi vahingoittumattomana. Nyt on sormi suussa. En voi käsittää, mikä sille on tullut, ja mikä lähtemisen laukaisee. Tänäänkin olin itse ulkona (yritin testata, miksi tahtoo lähteä), ja onnistui luikahtamaan talon takakautta. On erittäin nopea lähtijä, nurkantakana on laittanut täyden vauhdin, ja lähes välittömästi lähdin perään, ja oli jo ehtinyt sinne tielle, joten ei ole jolkutellut kuono maassa hajujen perässä.
Viime reissu kuusi päivää sitten, oli kateissa monta tuntia. Onneksi löytyi vahingoittumattomana. Ja silloin karkasi sisältä, on alkanut avaamaan ulko-oven. Vain yksi asia on tapahtunut, josta voisi saada alkunsa. Kävimme neljän päivän lomalla, ja koira oli päättänyt lähteä mukaan. Kotona oli koirien hoitaja, mutta eihän siitä mitään tullut, joten kesken reissumme oli pakko kutsua hätiin koirallemme "toiseksi tärkein ihminen", joka haki sen heille lellittäväksi. Kaikki meni hyvin hetken. Mutta nyt, jotain on pahasti vialla. Ja tilanne tosiaan pahenee, on pakko keksiä syy.
Kipuja ei näytä olevan, koira on virkeä. Leikkii innoissaan, ja on kaikin puolin tyytyväisen oloinen. Välillä teki asiansa sisälle, mutta nyt ei sitäkään ongelmaa ole ollut. Koira on luonteeltaan aina ollut mukavuudenhaluinen, ja se on kyllä myöskin keskimääräistä laiskempi ja tyhmempikin ollut, siitä ei epäilystäkään. Kuulostaa rumalta, mutta jos tietäisitte tapauksen niin ymmärtäisitte.... Viime aikoina, jostakin keväästä asti, on koira alkanut nukkumaan poikamme sängyssä mielellään. Johtuu siitä, että siellä on sellainen Ikean suuri lehtikatos. Sen alla onnellisena nukkuu. Periaatteessa kiellettyä, mutta lopulta annettiin periksi, kun ei jaksettu jatkuvasti häätää pois, ja siitä ei haittakaan ole. Lisäksi on lisääntynyt perässä kulkeminen. varsinkin muksujen perässä kulkee, ja vahtii minun läsnäoloani. Olen ollut aina se koiralleni tärkein, jonka poissaolo on ollut aika raskasta ja stressaavaa koiralle (työmatkat lähinnä). Muu perhe siis silloinkin kotona.
Mutta nyt en siis tiedä, mikä on vialla- En kerrassaan. Välillä- niin kuin tänäänkin- vaikuttaa, että koira tekee sen ihan kettuillessaan ja kiusallaan. Mutta toisaalta, se oli todella onnellisen oloinen, kun löysin se sieltä tieltä, hyppäsi muitta mutkitta autoon! Ja todennäköisesti sillä ei ollut aavistustakaan mistään vaarasta. Tanssahteli häntä heiluen vastaani, kun kutsuin. Ja hyppäsi autoon. Toisaalta joskus tuntuu, että koira on muissa maailmoissa. Olen epäillyt viime aikoina mm. dementian mahdollisuutta. Viimeksi kun käytin tarkastuksessa, oli lääkärin mukaan harvinaisen terve ikäisekseen. Eikä nytkään sairaalta vaikuta. Kuulee hyvin, eikä näössäkään mitään vikaa ole. Olen kokeillut käpyä heittelemällä, ja huomaa kyllä sen. Siis psyykkistä varmaan on. Lähistöllä on pitkäaikaisia louhintoja, ja koira pelkää ukkosta. Mutta tänäänkään, ei vaikuttanut millään lailla pelokkaalta, kunhan vaan häippäsi.
Onko muill samanlaisia kokemuksia. En haluaisi pitää sisälläkin hihnassa, mutta lapsiperheessä riittää tilaisuuksia livistää, varsinkin, kun itse saa oven auki. Toisaalta, tarhakaan ei ole koiralle hyvä ratkaisu, kun on tähän asti ollut perheen kanssa kaikessa touhussa mukana. Hihnakin on siksi huono. Tällä hetkellä pakollinen tosin. Mutta auton alle jäämien on kaikkein huonoin ratkaisu. Nyt siis pelataan vain aikaa. En saa millään ilman tarhaa minimoitua kaikkia karkausmahdollisuuksia pois. Se on realismia. Eli ainoa keino on keksiä mistä johtuu.
Mutta kun en yhtään ymmärrä
vanhan collien karkailu?
9
406
Vastaukset
- sisällä hihnassa pidetä?
Lapsille taot päähän, että ovi avataan, niin että koira ei ole lähellä ja ei pääse ulos. Kyllä lasten sellainen pitää oppia, koiraperhe!!!! Ei ole niin pientä lasta, ettei tuollaista opi, se on vanhempien tehtävä takoa päähän!!!
Mitä jos koiralle olisi pihassa pitkä vaijeri, jossa kiinni. Siinä pystyy liikkumaan paljonkin, tietysti se asennetaan niin ettei ole autotallin luona eikä lapset potki palloa siinä edessä.
Eläinrääkkäystä on, jos sisällä pidätte koiraa hihnassa. Mikään syy ei ole riittävä, että koiraa pitäisi sillä tavoin kohdella. Lapsille vain oppia.
Laittakaa oveen hieman ylemmäs hakakiinnitys tai joku paksumpinaru-kiinnitys. Voiko kahvan kääntää eri asentoon, niin ettei se painuisikaan alas. Tällaisia viritelmiä esiteltiin taannoin Kennel-liiton Koiramme lehdessä, jossa oli juttua ovia avaavista koirista. Kyllä ne keinot löytyy, kun vain haluaa. Kukaan ei alentunut pitämään rakasta lemmikkiään hihnassa sisällä!!!!- aloittaja...
TUo ovien kiinni pysymisongelma vaan ei ole mahdollista lapsille päähän takomalla vain ratkaista. Kun vuositolkulla on voitu elää huolettomammin, niin ihan yhtäkkiä ei asia muutu, vaikka mitä tekisin. Joskus vaan muksuilla on niin kiire, että se kertakaikkiaan unohtuu. Ja sitten vielä nuo lasten kaverit. Meillä kun on ollut kulttuurina "avoimet ovet". Ongelma on siinä, että sinunkaan lapsesi eivät opi asioita kerrasta, usein ei kahdestakaan, ja jo yksi unohdus aiheuttaa vahingon. Koulut alkavat, ja en ole täällä vahtimassa. Nytkin on yksi muksu yksinkin kotona, koska teemme töitä puolison kanssa, eikä ole opettajien lomia ;) Nuo ylimääräiset kiinnitykset, nekin on hiukan hankalia. Ja ei toimi, jos joku asukkaista on hajamielinen. Jos lapseni unohtaa kaiken muunkin, niin miksi ei sitä hakasta (hänellä on adhd).
No, juoksunaru kyllä laitettiin, mutta nyt kahdessa päivässä ei ole koira siihen oppinut. Se pelkää sitä. Olen yrittänyt siinä leikittää, ja rohkaista, olla lähellä, mutta ilman tulosta, vielä. Sen sijainti on myöskin syrjäinen, sekin sitä harmittaa. Tarttee vielä katsella josko saataisiin joka puolelle laitettua pätkät sellaista. Pihaamme ei saa aidata, sen kieltää rakennusmääräykset. Ja loppuviikosta saan varmaankin lääkärille ajan, haluan sen ehdottomasti parhaaksi kokemalleni, siksi viivytys.
Tänään oltiin koko porukka marjassa, ja kyllä koira oli hyvin hämmentynyt, kun joutui fleksissä olemaan koko ajan.
Ps. mitä eroa muuten on siinä, pitääkö koiran hihnassa kiinni sisällä vai ulkona? Sama asiahan se on, onko se juoksunaru sisällä vai ulkona. Noin niin kun kovasti hyökkäsit vastaani. Luulitko tosiaan, että aikoisin pitää sitä jossain metrin narussa pöydän jalassa? Ja nimenomaan sanoin, että eihän sitä voi sisällä hihnassakaan pitää. En ala myöskään telkeämään sitä pienempiin tiloihin kotona, niin kuin moni suosittelee. Kun ne sen suosikkitilat ovat nuo, joissa se aikaansa viettää, ja juuri niihin ei voi teljetä estämällä ulospääsyä. Ja kerroppa sen ero koiratarhaan? Väitän, että vapautta on enemmän juoksunarussa kuin tarhassa. Ainoa ero on valvonta. Mutta ei tule meidän koiran kanssa kysymykseenkään, että se olisi esim. päivät tarhassa, niin kuin tuntuu olevan yleistä. Tuntui hiukan oudolta siis hyökkäyksesi. Samaan aikaan, kun väitän, että meidän koiramme ovat saaneet keskivertokoiria paljon turvatumman elämän. Mutta jos meillä ei ole pitkään mahdollisuutta esim hoidon avulla sitä turvata, niin alamme harkitsemaan lopettamistakin. Tosin luotan siihen, että talvi ja syksyn ikävät säät hiukan parantavat asiaa, koska koira on aina niitä inhonnut. Eli, ehkä ei ole niin kovasti haluja lähteä pakkaseen omille teilleen. - pk ja pari partista
aloittaja... kirjoitti:
TUo ovien kiinni pysymisongelma vaan ei ole mahdollista lapsille päähän takomalla vain ratkaista. Kun vuositolkulla on voitu elää huolettomammin, niin ihan yhtäkkiä ei asia muutu, vaikka mitä tekisin. Joskus vaan muksuilla on niin kiire, että se kertakaikkiaan unohtuu. Ja sitten vielä nuo lasten kaverit. Meillä kun on ollut kulttuurina "avoimet ovet". Ongelma on siinä, että sinunkaan lapsesi eivät opi asioita kerrasta, usein ei kahdestakaan, ja jo yksi unohdus aiheuttaa vahingon. Koulut alkavat, ja en ole täällä vahtimassa. Nytkin on yksi muksu yksinkin kotona, koska teemme töitä puolison kanssa, eikä ole opettajien lomia ;) Nuo ylimääräiset kiinnitykset, nekin on hiukan hankalia. Ja ei toimi, jos joku asukkaista on hajamielinen. Jos lapseni unohtaa kaiken muunkin, niin miksi ei sitä hakasta (hänellä on adhd).
No, juoksunaru kyllä laitettiin, mutta nyt kahdessa päivässä ei ole koira siihen oppinut. Se pelkää sitä. Olen yrittänyt siinä leikittää, ja rohkaista, olla lähellä, mutta ilman tulosta, vielä. Sen sijainti on myöskin syrjäinen, sekin sitä harmittaa. Tarttee vielä katsella josko saataisiin joka puolelle laitettua pätkät sellaista. Pihaamme ei saa aidata, sen kieltää rakennusmääräykset. Ja loppuviikosta saan varmaankin lääkärille ajan, haluan sen ehdottomasti parhaaksi kokemalleni, siksi viivytys.
Tänään oltiin koko porukka marjassa, ja kyllä koira oli hyvin hämmentynyt, kun joutui fleksissä olemaan koko ajan.
Ps. mitä eroa muuten on siinä, pitääkö koiran hihnassa kiinni sisällä vai ulkona? Sama asiahan se on, onko se juoksunaru sisällä vai ulkona. Noin niin kun kovasti hyökkäsit vastaani. Luulitko tosiaan, että aikoisin pitää sitä jossain metrin narussa pöydän jalassa? Ja nimenomaan sanoin, että eihän sitä voi sisällä hihnassakaan pitää. En ala myöskään telkeämään sitä pienempiin tiloihin kotona, niin kuin moni suosittelee. Kun ne sen suosikkitilat ovat nuo, joissa se aikaansa viettää, ja juuri niihin ei voi teljetä estämällä ulospääsyä. Ja kerroppa sen ero koiratarhaan? Väitän, että vapautta on enemmän juoksunarussa kuin tarhassa. Ainoa ero on valvonta. Mutta ei tule meidän koiran kanssa kysymykseenkään, että se olisi esim. päivät tarhassa, niin kuin tuntuu olevan yleistä. Tuntui hiukan oudolta siis hyökkäyksesi. Samaan aikaan, kun väitän, että meidän koiramme ovat saaneet keskivertokoiria paljon turvatumman elämän. Mutta jos meillä ei ole pitkään mahdollisuutta esim hoidon avulla sitä turvata, niin alamme harkitsemaan lopettamistakin. Tosin luotan siihen, että talvi ja syksyn ikävät säät hiukan parantavat asiaa, koska koira on aina niitä inhonnut. Eli, ehkä ei ole niin kovasti haluja lähteä pakkaseen omille teilleen.nimittäin dementia vaivaa, ei sitä ilkeyttään tee. ihan tuttu juttu, pk narttu ja pari partista 13 ja 14 v, ihan samat oireet alko n. 12 vuotinaana kaikilla, toisilla lievempina ja toisilla vahvempina. Kesken lenkin saatto yht äkkii pysähtyy ihmettelee ja sitten ilosesti perhettä tervehtii et jees tekin otte täällä. ei muu auta kuin vahtiminen..
- lukea
koko stooria, mutta heti kättelyssä voin kertoa, että se on alkanut dementoitumaan, tulee lapseksi jälleen :) Näin meilläkin alkoi tekemään siinä 12-13-vuotiaana. Nyt ei auta muu kuin tehdä aitausta talon ympärille tai pitää koira kiinni ja huolehtia, ettei se pääse livahtaman ovesta karkuteille. Mikään muu ei auta, kyse ei ole tottelemattomuudesta, vaan "vanhuudenhöperyydestä"
- ...
karkaamisen estoon sisältä löytyy konsteja, joita tuossa ed. jo mainitsikin. Koiraportti ulko-oven sisäpuolelle, kahva nurinpäin jne
- elämää 12v
Koiran ajatusmaailmaa ei täysin voi ymmärtää, minusta tuntuu että olis dementiaa sun pojalla.
Mulla oli Collie uros, pentuna se karkaili, sain juosta tukka putkella sen perässä pitkin kyliä, sitten kun se oli noin 1v lähdin lomalle viikoksi ja jätin koiran tyttäreni hoitoon, kun tulin takaisin tytär kertoi.
Heilutti häntää joka ainoalle mun näköiselle naiselle ja haisteli mun takkia eteisessä ja heilutti häntää ja sitten kun tulin takisin ja lähdettiin lenkille, ei mennyt toisten koirien leikkeihin istui vain mun vieressä ilman remmiä, eikä koskaan enään karannut, lenkillä pystyin aina pitämään irti, sinäänsä ihme juttu, liekkö sitten ollut niin ikävä mua sen viikon aikana.
Mun pojasta tuli sitten todella hyvä vahti, jos joku tuli metriä lähemmäksi näytti hampaita heti, ei kyllä tarvinnut yölläkään pitää ovia lukossa.
Tutuille oli todella kiltti. - mia66
Moi,
oikein alkoi hymyilyttää kun luin sinun viestisi. Meillä oli ihan sama ongelma. Usko pois, koirasi alkaa dementoitumaan. Meidän collie uros aloitti karkaamisen noin 11 vuotiaana ja siihen ei todellakaan auttanut mikään. Meillä oli ihan sama ongelma, lapset jotka jättivät usein ulko-oven auki. Nuorempana ei lähtenyt mihinkään ja lenkitkin tehtiin ilman remmiä. - ymmällään...
Eli, nyt ollaan opeteltu uutta elämää. Koira kävi lääkärissä, ja sai tuomion "edelleen erittäin hyvässä kunnossa", mitään elimellistä vikaa ei löytynyt, eikä lääkäri katsonut tarpeelliseksi enempää etsiäkään. Aloitettiin sitten virtsankarkailuun lääke, sekä ravintolisä, jonka pitäisi edesauttaa ettei höppänyys etenisi.
Virtsankarkailulääke aiheutti valtavan ummetuksen, joten se lopetettiin. Tuota Aktivaittia olen syöttänyt, mutta en huomaa siitä hirveästi olevan apua. Koira on todella höppänä, ja höpsähtämisvauhti tuntuu olevan aika kova. Ollaan menty eteenpäin ihan valvonnalla, sekä lisäliikunnalla. Mutta koira hätääntyy välillä kovasti, eli ilmeisesti tietää, että jokin ei ole kunnossa. On levoton ja kulkee perässä, eikä päästä silmistään, jos ollaan kotona. Edelleen muistaa miten leikitään, ja ruoka maistuu. Karkaillut ei enää ole, mutta ei ole saanut nyt tilaisuuttakaan. Pihalla olen pari kertaa hetken pitänyt irti, jotta voi oikein kunnolla leikkiä. Metsässä eksyy nopeasti, jos unohtuu jälkeen vaikka haistelemaan, ja tosiaan silloin siitä huomaa, että se on ihan pihalla. Juoksuhihnassa on nyt oppinut olemaan. Koira on myöskin alkanut unohtamaan tottikset. Esim istua se ei enää käskystä muista. Mutta maahan-sanan vielä tietää, mitä tehdä. Lenkillä olemme siirtyneet entistä enemmän hihnaviestintään. Kulkee kiltisti, mutta höntisti. Ja ei aina muista kuunnella.
Kuulossa ja näössä ei vikaa. Pakko vain uskoa, että kyseessä on dementia. Ja jos tuota vauhtia etenee, niin ei kai tuollaista voi enää montaa vuotta pitää. Onneksi ei ole fyysisiä kipuja, mutta tuo levottomuus ja hämmentyneisyys on myös aika ikävää katsottavaa. Aika näyttää, mitä tapahtuu. Mutta kyllä tässä alkaa pikku hiljaa valmistautumaan siihen, että vuosia ei paljon ole jäljellä.- Sassu___
Meillä on 15-vuotias uros collie joka myös lähti välillä pihasta haahuilemaan vaikka ennen on rajojen sisällä pysynyt mutta se johtui luultavasti siitä että herra on puolisokea ja täysin kuuro ja lähtee välillä seuraamaan meidän hajuja aikaisemmin tehdyille lenkkireiteille kun on hätääntynyt että missä kaikki on.
Nyt teemme niin että olemme sen kanssa pihassa ja yksin sitä ei saa pihaan jättää. Hihnaan laittaminen pihaan ei toimi meillä, raukka riehuu ja repii itsensä näännyksiin samantien.
Epäilisin, kuten monet muutkin tuolla ylempänä, että koirallasi on dementia.
Anna sille paljon rakkautta, muu ei taida koiraparkaa enään auttaa. Koita jaksaa :)
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Valkeakosken tappo
"Tyttö löytyi poliisin mukaan kuolleena läheisestä metsästä muutaman sadan metrin päässä kotoaan. Uhrin löysivät hänen k21735753Kuka oli tekijä?
Jos tekijä oli suomalainen, onko hänen vanhempiaan jo tavoitettu? Mitä mieltä ovat aikamiespoikansa teosta? Entä puoliso27422731Valkeakosken murhaaja-raiskaaja on kantasuomalainen mies tiedottaa poliisi
Some- ja palstapersut ehtivät jo moneen kertaan julistaa tekijän maahanmuuttajaksi. Miten meni niin kuin omasta mielestä44411374- 859113
15-vuotiaan ruumis valkeakoskella
Nuoria tyttöjä tappavat miessaalistajat ja toiset nuoret. Miessaalistajille ruumiin kätkeminen tai tuhoaminen ei ole on296721Valkeakosken kiinniotettua ei epäillä
Kummallisia kommentteja ja uhkauksia poliisi taas jakelee orjakansalle muituttaakseen verisrstä kostosta jos rahvas kapi555291Kantasuomalainen mies pidätetty - ulkomaalaiset syyttömiä tekoon
Verityöstä on pidätetty vuonna 2005 syntynyt mieshenkilö. Ulkomaalaisilla ei mitään yhteyttä tekoon.1994165- 482162
Valkeakosken murhaaja
Raiskausrikosten joukossa kanta suomalainen tekijä on niin harvinainen että kannattaa erikseen mainita. Raiskausuutisia502104Miksi kaupunki toivoo nuorilta malttia?
https://www.hs.fi/suomi/art-2000010453236.html "Älkää suunnitelko kostoa" Mistä on kyse? ”Toivomme, että nuorten taho431657