Haluaisiko joku vastata tämmöiseen:
Kuinka mahdetaan laskea puuston vuotuinen kasvu per hehtaari?
Tarvitaanko siinä ylempää matematiikkaa vai laskeskellaanko se jotenkin pituudesta ja paksuudesta?
Minkälainen otos siihen mahdetaan ottaa ko. metsästä?
Vai napsitaanko ne tilastoista, että näin on joskus kasvanut.
Tämmöiset aatokset tulivat mieleen kun maallikkona yritin suunnitelmasta ottaa selvää.
Eli rohkeasti kuvittelin, että jospa vaikka itse sen osaisin selvittää paljonko länttini kuuset kasvavat vuodessa pinta-alayksikköä kohti.
Kiitos ja kumarrus jo etukäteen.
Kuinka mahdetaan laskea puuston vuotuinen kasvu per hehtaari?
Tarvitaanko siinä ylempää matematiikkaa vai laskeskellaanko se jotenkin pituudesta ja paksuudesta?
Minkälainen otos siihen mahdetaan ottaa ko. metsästä?
Vai napsitaanko ne tilastoista, että näin on joskus kasvanut.
Tämmöiset aatokset tulivat mieleen kun maallikkona yritin suunnitelmasta ottaa selvää.
Eli rohkeasti kuvittelin, että jospa vaikka itse sen osaisin selvittää paljonko länttini kuuset kasvavat vuodessa pinta-alayksikköä kohti.
Kiitos ja kumarrus jo etukäteen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Metsiä on niin erilaisia ja samassa metsälössäkin on eri tiheys/paksuus -alueita. Siksi tarvitaan useampi koeala.
En muista nyt tarkalleen, mutta eikös metsäsuunnitelmassa ole kasvu/v -sarake kuvioittain.
Jos ei, toimi seuraavsti:
1. Hanki tai tee relaskooppi. Ohjeet valmistamiseen ja käyttöön löytyy netistä esim. hakusanoilla "relaskoopin valmistaminen". Toimenpiteellä arvioidaan puumäärää.
2. Käy kirjastosta tai tilaa Tapion taskukirja, jonka takana on taulukoita pilvin pimein.
Silmämääräiset arviot onnistuu vaan superammattilaisella, eikä aina heilläkään. Kyllä niitä koealoja joutuu ihan mittaamaan esim. tuolla relaskoopilla. Arvioida voit myös mittaamalla tiheyden esim, 4 m. kepin kanssa pyörähtäen ja kertomalla luvun 200:lla, mutat taas pitäisi osata arvioida keskipaksuus, siksi tarvitaan se relaskooppi.
Huomaa, että paksussa puussa kasvava pinta-ala on suurempi kuin ohuessa, joten se kasvaa myös eniten kuutioita. Edellyttäen tietenkin että se ei ole kuollut pystyyn esim. vanhuuttaan
Noilla mittauskonsteilla saadaan tietysti sen hetkinen kuutiomäärä, mutta kasvuun päästään vasta jos mitataan vuosittain.
Käytännössä metsäsuunnittelija määrittelee kasvun ottamalla näytteen kasvukairalla tai -vasaralla. Näin päästään siihen kuinka paljon ohuempi puu oli esim 5 vuotta sitten. Tähänkin löytynee taulukkoja, joita voi käyttää apuna.
Siellä oli jo hyviä linkkejä asian teoriaan, mutta huomautan kuitenkin parista asiasta:
Kuten täällä jo sanottiin kokonaiskasvu riippuu lähinnä maan viljavuudesta ( lannoitus). Silloin siis lasketaan kaikkien alikasvostenkin kasvu mukaan. Metsänhoidollisilla raivauksilla ja harvennuksilla jopa hiukan pienennetään kokonaiskasvua, mutta samalla se suunnataan niihin haluttuihin puihin, eli niihin joista oletetaan joskus saatavan rahaakin.
Arvokasvu on ainakin yhtä tärkeä kuin pelkkien kuutioiden kasvu.
- Kun metsä kasvaa taimikosta kasvatusmetsäksi, tulee energiapuukuutioista osaksi kuitupuukuutioita ja vähitellellen pikkutukkikuutioita.
- Kun tyvestä alkaa tulla tukkia niin siltä osin kuutiohinta kominkertaistuu. Samoin sitten kun seuraava pölkky muuttu tukiksi jne.
Kyllä tuo edellä mainittu on ihan asiaa !
Vaarille vaan voimia, että jaksaa jatkossakin yrittää valistaa meitä muita palstalaisia.
tosson vielä linkkejä:
http://virtuoosi.pkky.fi/metsaverkko/metsan_mittaus/index.htm
http://www.puuproffa.fi/arkisto/metsan_kasvu.php
Metsikön vuotuinen kasvu on vakio. Puuston ikä tai hoitamattomuus ei vaikuta juurikaan kasvuun. Ainoa vaikuttava tekijä on maan hyvyys. Vuotuinen kasvu arvioidaan maan hyvyyden mukaan.
Tietenkin voidaan todeta, että jokin hybridihaapa tuottaa kuutioita nopeammin kuin kuusi, mutta jos oletetaan, että kullakin kasvupaikalla kasvatetaan siihen parhaiten sopivaa suomalaista puulajia niin vakiosääntö on melko pitävä. Kasvumäärät vaihtelevat 1-10 m3/v, ja riippuu siis vain lähinnä maan hyvyydestä.
raivataan pois niinsanotut roskapuut koska sillä saadaan aikaan että ravinteita ja kosteutta on paljon enemmän sekä raivaus jätteistä tulee lisää ravinteita.
Raivausjätteistä tuleva ravinnelisäys on äärimmäisen marginaalista. Valtaosa ravinteista nimittäin sijaitsee lehdissä ja neulasissa. Ne varisevat maahan joka vuosi kavavistakin puista. Runkopuun maatumisesta ei juuri ravinneasiat parane. Harvennushakkuun jälkeen vuotuinen kasvu jopa hetkeksi pienenee, etenkin, jos harvennus on ollut voimakas. Kasvu palautuu vakioksi, kun puusto jälleen käyttää poistetun puuston jättämän tyhjiön hyväkseen.
Ai jos sulla on 100 metsää niin puuta lähtee 100-1000 mottia.Ymmärsinkö oikein?
Tähän vanhaan lisäpohdintaa.
Hehtaarilla 400 puuta. Halkaisija 250 mm, pituus 20 m. Puolen kuution puu.
Jos semmosesta puusta sorvaa yhden vuosiluston paksun viilun, siis vain yksi pyöräytys puun ympäri, koneella jota ei maailmassa ole olemassaolevana tulee viilu, joka on 20 m x 0,8 m x 0,5 x 0,002 m = 0,016 m3
400 puuta x tuo =6,4 m3 /ha
Jos puut halkasijaltaan 350 mm ja pituudeltaan 25 m on tulos = 10 m3/ha.
Iso puu kasvaa ison vuosikasvun mutta tämä ei nykymetsänhoitoon sovi. Puut on parempi myydä halvalla ropsina niin ei ole hankala ihminen
Ja sitten sahateollisuus valittaa mediassa..
."sahaus ei kannata ,kun tukit pieniä. saanto jää niin pieneksi , pölleistä ei saa kuin purua ja pintaa hakkeeksi"
Vähän ontuu tuo laskelma. Harvassa niitä metsiä , joissa puut 25 m korkeuteen halkasijaltaan 35 senttisiä.
Toki isot puut kasvaa sitä "arvokasvua "reippaammin , kuin ensiharvennus ikäiset.
Eikä parhaassa kasvussa olevia 50-70 vuotiaita metsiä kannata uudista,kuin metsähallituksen.
Heilläkin se perustuu siihen ,että keskenkasvuisista metsistä avohakkuulla saatavan tulon voi valtio sijoittaa paremmin tuottaviin kohteisiin , esim Kreikkaan
Eiköhän ne metsätaloussuunnitelmaan katso puuston kasvun, iän ja metsätyypin mukaan valmiista taulukosta
Onnesta nyt tulee kauan kaivattu laki metsiin.Saa itse päättää mitä metsissään tekee ja loppuu se metsänhoitoyhdistysten metsien raiskaaminen ja metsänomistajien rahastus,kun eivät voi enään pakkohakatuttaa.80luvulla tuo valtion meysäpolitiikka oli ihan hirveää kun valtio omisti omastamielestään kaikki metsät ja sanelivat mitä kukin saa metsilleen tehdä.On muuten iso säästö kun ei anna yhdistysten rahastaa vaan jokainen päätää mitä tekee metsilleen.Toivottavasti mahdollisimman moni sanoo sopimuksensa irti yhdistysten kanssa ja rupeaa itse päättämään.Moni yksityinen metsäpalvelu yritys tekee paljon halvemmalla ja parempi laatuista työtä.
Metsänhoitoyhdistys on ainoa mesänomistajan etua valvova järjestö. Jos siis haluat hävitä puukaupassa ja pitkällä tähtäimellä puolittaa puunhinnat, solmi metsänhoitosopimus puufirmojen kanssa.
Metsänhoitoyhdistys on puhtaasti välistä vetäjä, jolla on samanlaisia bisneksiä kuin muillakin. Kukaan ei arvioi heidän työnsä tulosta.
Kasvut+voidaan+laskea+tilavuuskasvu%:n+ja+pohjapinta-alan+kasvu%:n+summana+(saadaan+taulukoista)+ja+soveltamalla+tuloksia+esim.+metsiköstä+otettuihin+koealojen+avulla.
katsoppas tästä löytyvistä taulukoista paljonko on kasvu ja tarvittavat puumäärät hehtaarille tietyllä hehtaarikasvulla.
http://kettunenarvo.blogspot.fi/p/blog-page_31.html
Onhan noita jatkuvaa kasvatusta ihannoivia blogeja muitakin ... ei niistä paljon käteen jää.
Olihan tuossa asiaakin, mutta pari juttua sinulla liitteessä pielessä :
1. vanhan metsän tiheydet taulukko : ei pidä paikkaansa ( ppa:t yli 31 ), ne metsät olisi pitänyt harventaa jo aikoja sitten tasaikäskasvatuksessakin.
2. oletko ottanut huomioon puiden harvennusreaktiot ? Kasvut ei ampaise suinkaan heti harvennusten jälkeen vaan riippuen mm. puulajista, niiden iästä ja harvennustiheydestä harvennusreaktio tulee toisinaan aikaisemmin ja toisinaan myöhemmin; vasta 5-10 vuoden päästä.
Keskiarvo+hehtaarilla+70+m3+,+niin+laske+siitä+,että+se+tuottaa+3-4+m3+vuodessa++eli+4-5+%