Sataman luonteen vastaiset maksut

Miksi vapaaehtoisesta satamamaksusta tarvitsee laittaa joku lipuke, jos se kerran on vapaaehtoinen. Ihme perseilyä. Koitetaan kai luoda lipukkeen esille laitolla painetta naapuriveneilijöiden katseilla. Aivan karmeaa natsi meininkiä. Moiseen en ainakaan haluaisi mennä.

En sitä nyt vuodatuksena pitänyt. Kysyinpä vain muiden mielipidettä pienen johdannon saattelemana. Käyn kyllä 8 kertaa 10:stä luonnonsatamissa, koska pidän niistä kuitenkin eniten. Toisaalta tällaisiin kyläsatamiin tulee joskus jäädyksi.

Jos paikallisilla asukkailla on tosiaan kunnossapitovastuu esim. poijuista, niin silloin maksu tulee selkeästi ymmärrettävämmäksi. Toisaalta Birskärissä ei ole pojuja, ja laiturinkin on Nauvon kunta aikoinaan siirtänyt Nötöstä sinne. Jurmon pojut ovat talvikaudenkin meressä, joten ei niitä nyt nosteta eikä lasketa jatkuvasti. Ovatkohan nekään Klasin hankkimia? Ehkä hän kuitenkin vastaa niiden kunnosta.

Talvikaudella olen joitakin kertoja vuokrannut Klasilta mökin, eikä minulla ole mitään sanomista niiden vuokrasta. Ymmärrän, että niihin sijoitetusta pääomasta on saatava tuloa. Mielelläni myös maksan savukalasta, saunasta jne. Jokin tuossa suurehkossa (?) satamamaksussa kuitenkin aiheuttaa ristiriitaisen tunteen.

Saariston kiertäjä kirjoitti:

En sitä nyt vuodatuksena pitänyt. Kysyinpä vain muiden mielipidettä pienen johdannon saattelemana. Käyn kyllä 8 kertaa 10:stä luonnonsatamissa, koska pidän niistä kuitenkin eniten. Toisaalta tällaisiin kyläsatamiin tulee joskus jäädyksi.

Jos paikallisilla asukkailla on tosiaan kunnossapitovastuu esim. poijuista, niin silloin maksu tulee selkeästi ymmärrettävämmäksi. Toisaalta Birskärissä ei ole pojuja, ja laiturinkin on Nauvon kunta aikoinaan siirtänyt Nötöstä sinne. Jurmon pojut ovat talvikaudenkin meressä, joten ei niitä nyt nosteta eikä lasketa jatkuvasti. Ovatkohan nekään Klasin hankkimia? Ehkä hän kuitenkin vastaa niiden kunnosta.

Talvikaudella olen joitakin kertoja vuokrannut Klasilta mökin, eikä minulla ole mitään sanomista niiden vuokrasta. Ymmärrän, että niihin sijoitetusta pääomasta on saatava tuloa. Mielelläni myös maksan savukalasta, saunasta jne. Jokin tuossa suurehkossa (?) satamamaksussa kuitenkin aiheuttaa ristiriitaisen tunteen.

Lue lisää

Ei niihin saariin ja kyliin mikään kunta tai valtio hinaa mitään laitureita oma-aloitteisesti. Kyllä kaikki toiminta lähtee kyläläisistä ja heidän aktiivisuudestaan. Se, että kunta omistaa (rahoittaa) laiturin on aivan toissijainen seikka. Jos ei rahoittaisi, voi olla että kannattavan satamatoiminnan pyörittämiseksi pitäisi satamamaksujen olla kymmenkertaiset nykyiseen nähden. Et todellakaan arvaa, kuinka paljon kunnossapitotyötä satamissa tehdään sesongin ulkopuolella. Mistä muuten tiedät, kenen taskuun rahat menevät? Kuka varsinaisesti satamaa pyörittää. Kyllä minusta aina kun on laituri, on perusteltua periä kiinnittymisestä maksu.

Moodyman kirjoitti:

Ei niihin saariin ja kyliin mikään kunta tai valtio hinaa mitään laitureita oma-aloitteisesti. Kyllä kaikki toiminta lähtee kyläläisistä ja heidän aktiivisuudestaan. Se, että kunta omistaa (rahoittaa) laiturin on aivan toissijainen seikka. Jos ei rahoittaisi, voi olla että kannattavan satamatoiminnan pyörittämiseksi pitäisi satamamaksujen olla kymmenkertaiset nykyiseen nähden. Et todellakaan arvaa, kuinka paljon kunnossapitotyötä satamissa tehdään sesongin ulkopuolella. Mistä muuten tiedät, kenen taskuun rahat menevät? Kuka varsinaisesti satamaa pyörittää. Kyllä minusta aina kun on laituri, on perusteltua periä kiinnittymisestä maksu.

Lue lisää

Jos jurmossa yöpyy tuhat venttä kaudessa niinkertyy siitä aikamoinen summa kunnan myöntämää elinkeino tukea. en usko että ainakaan laitureitten kunnossapitoon tuota summaa saa kulumaan.
Onkohan asia vähän sma kuin minä saisin taloni kohdalta kerätä psyäköintimaksua omaan taskuuni.
Hyvä se on tietysti että saaristo pysyy elin voimaisena.

ryynänen kirjoitti:

Jos jurmossa yöpyy tuhat venttä kaudessa niinkertyy siitä aikamoinen summa kunnan myöntämää elinkeino tukea. en usko että ainakaan laitureitten kunnossapitoon tuota summaa saa kulumaan.
Onkohan asia vähän sma kuin minä saisin taloni kohdalta kerätä psyäköintimaksua omaan taskuuni.
Hyvä se on tietysti että saaristo pysyy elin voimaisena.

Lue lisää

tiedätte maksaako sataman pitäjät korvausta saamistaan laitureista tms. Monet vierassatamat toimivat siten, että yrittäjän on vuokrannut laiturit ym. kunnalta. Siitä miten Jurmossa asia on, minulla ei ole harmainta aavistustakaan. Mutta jos asia teitä nyppii, ainahan voitte olla menemättä laiturin. Minusta laiturit ovat senverran pitkäaikainen sijoitus, että vuositasolla kyseessä on erittäin vähäinen tuki enkä ole siitä kateellinen. Liikun paljon saaristossa ympäri vuoden ja tiedän mitä elämä siellä on. Hatun nosto heille, jotka asuvat ympäri vuoden saaristossa. Monet saaret ovat valitettavasti autioita talvella. Muutenkin kun ajatellaan kuinka kallista infran ylläpito hajaasutusalueella (Kehä III ulkopuolella) on, olette tarttuneet kärpäsen paskaan. Oletteko myös kateellisia siellä Jakomäessä kun naapurinna ADHD penska pääsee taksilla erityiskouluun?

ryynänen kirjoitti:

Jos jurmossa yöpyy tuhat venttä kaudessa niinkertyy siitä aikamoinen summa kunnan myöntämää elinkeino tukea. en usko että ainakaan laitureitten kunnossapitoon tuota summaa saa kulumaan.
Onkohan asia vähän sma kuin minä saisin taloni kohdalta kerätä psyäköintimaksua omaan taskuuni.
Hyvä se on tietysti että saaristo pysyy elin voimaisena.

Lue lisää

Oletteko miettineet asiaa oman veneseuranne osalta? Ainakin meillä kaupunki omistaa maa-alueet ja laiturit, on myös osallistunut melko mittavien rakennusten rahoitukseen. Mutta veneseura perii maksun laiturpaikasta ja talvisäilytyspaikasta ja jopa vuokraa tiloja yksityishenkilöille ja yrityksille erillaisia tapahtumia varten. Onko nyt ymmärrettävä, että kyseessä on mielestänne laiton toiminta?

Moodyman kirjoitti:

Oletteko miettineet asiaa oman veneseuranne osalta? Ainakin meillä kaupunki omistaa maa-alueet ja laiturit, on myös osallistunut melko mittavien rakennusten rahoitukseen. Mutta veneseura perii maksun laiturpaikasta ja talvisäilytyspaikasta ja jopa vuokraa tiloja yksityishenkilöille ja yrityksille erillaisia tapahtumia varten. Onko nyt ymmärrettävä, että kyseessä on mielestänne laiton toiminta?

Lue lisää

...tuo tilojen vuokraaminen muille on sikäli hankala juttu, että siihen pitäisi luultavasti lisätä ALV. Jos seura ei sitä tee, saattaa tulla verottajan kanssa jatkossa ongelmia.
Ainakin pääkaupunkiseudulla on todella aika normaalia, että seurat ovat kaupungin vuokralaisina maa-alueen ja laitureiden suhteen, mutta se on minulle uutta, että kaupunki olisi rahoittanut rakennuksia. Ainakaan Helsingissä ei tietääkseni niin ole. (jVarmuudella sen tiedän omasta seurastani, kaikkien muiden historiaa en tietysti voi tuntea.)

Moodyman kirjoitti:

Oletteko miettineet asiaa oman veneseuranne osalta? Ainakin meillä kaupunki omistaa maa-alueet ja laiturit, on myös osallistunut melko mittavien rakennusten rahoitukseen. Mutta veneseura perii maksun laiturpaikasta ja talvisäilytyspaikasta ja jopa vuokraa tiloja yksityishenkilöille ja yrityksille erillaisia tapahtumia varten. Onko nyt ymmärrettävä, että kyseessä on mielestänne laiton toiminta?

Lue lisää

Joukossa tyhmyys tiivistyy ja se on vanha suomalainen kansanviisaus joka on täyttä totta.
Kun on oma tahto ja mielipiteet on vapaa kahleista joita yhteisö aiheuttaa. Veneen ahterissa liehuva puhdas Suomen lippu on kauneinta mitä sinne saattaa laittaa. Samalla se kertoo vapaudesta ja riippumattomuudesta. Seuroihin kuulumattomuus on vapautta. Toinen vanha viisaus kuuluu runosta: Latuja ken vaeltaa on latujensa vanki. Vapaan miehen edessä on aina umpihanki.

Betoniviidakot ja kerrostalohelvetit ilmeisesti vaativat "yhteisöllisyyttä" eikä omaan ajatteluun ole syytä eikä tarvetta. Jokin auktoriteetti sanoo miten meillä toimitaan ka lampaat tottelee. Eroa seuroista ja ryhdy kamelimieheksi, kulje omia polkujasi. Jos et saa laituripaikkaa kuulumatta lammaslaumaan ajele muutamia kilometrejä rantaviivaa pois päin ja kysele isännilta josko tuohon rantaan mahtuisi minunkin vene. Eurokossulla vuodessa se onnistuu helposti.

Moodyman kirjoitti:

Ei niihin saariin ja kyliin mikään kunta tai valtio hinaa mitään laitureita oma-aloitteisesti. Kyllä kaikki toiminta lähtee kyläläisistä ja heidän aktiivisuudestaan. Se, että kunta omistaa (rahoittaa) laiturin on aivan toissijainen seikka. Jos ei rahoittaisi, voi olla että kannattavan satamatoiminnan pyörittämiseksi pitäisi satamamaksujen olla kymmenkertaiset nykyiseen nähden. Et todellakaan arvaa, kuinka paljon kunnossapitotyötä satamissa tehdään sesongin ulkopuolella. Mistä muuten tiedät, kenen taskuun rahat menevät? Kuka varsinaisesti satamaa pyörittää. Kyllä minusta aina kun on laituri, on perusteltua periä kiinnittymisestä maksu.

Lue lisää

Kävin viime viikolla Aspössä. Satamamaksu siellä on 5 euroa, sähkön käyttö maksaa toiset 5 euroa. Laituri on takuuvarmasti yksityinen, eikä yhteiskunnan varoilla hankittu. Niinikään laiturin sähköistys on hoidettu paikallisin voimin. Sielläkin roskapiste ja puucee ovat Roskaroopejuttuja, mutta esimerkiksi puucee on niin kauniisti sisustettu ja hoidettu isäntäväen toimesta, että siellä viipyisi vaikka pitkäänkin. Sauna on varsin hintava 20 euroa, mutta saa sillä vastikettakin.

Nyt syksyllä muita palveluita ei tietenkään enää ollut saatavana, mutta on selvää, että sesonkiaikana isäntäväki hankkii tuloja kalan myynnillä ja kahvilatoiminnalla, ei niinkään laiturimaksuilla.

Tällaisen satamamaksun maksan mielelläni jo siksikin, että kiinnityn selkeästi yksityiseen laituriin. Edelleen olen sitä mieltä, että esim. Jurmon satamamaksu on pahasti ristiriidassa sekä saatujen palveluiden (ei mitään) että paikan luonteen kanssa.

Jurmo oli aidosti mahtava paikka, ennen kuin sinne tuotiin ponttoonilaituri ja poijut ja varsinainen "satamatoiminta" alkoi. Silloin koin olevani todella ulkosaaristossa, enkä missään ruuhkaisessa vierassatamassa. Minä ainakin viihdyin hyvin peräankkurissa aallonmurtajan kyljessä. Minulle riitti palveluna Perin kampelat. Tosin niidenkin hinnoista käytiin aikoinaan monenmoista keskustelua. Nykyisillä kävijämäärillä lisätila on kaiketi pakon sanelema, mutta "fiilinki" on kärsinyt pahasti.

Saariston kiertäjä kirjoitti:

Kävin viime viikolla Aspössä. Satamamaksu siellä on 5 euroa, sähkön käyttö maksaa toiset 5 euroa. Laituri on takuuvarmasti yksityinen, eikä yhteiskunnan varoilla hankittu. Niinikään laiturin sähköistys on hoidettu paikallisin voimin. Sielläkin roskapiste ja puucee ovat Roskaroopejuttuja, mutta esimerkiksi puucee on niin kauniisti sisustettu ja hoidettu isäntäväen toimesta, että siellä viipyisi vaikka pitkäänkin. Sauna on varsin hintava 20 euroa, mutta saa sillä vastikettakin.

Nyt syksyllä muita palveluita ei tietenkään enää ollut saatavana, mutta on selvää, että sesonkiaikana isäntäväki hankkii tuloja kalan myynnillä ja kahvilatoiminnalla, ei niinkään laiturimaksuilla.

Tällaisen satamamaksun maksan mielelläni jo siksikin, että kiinnityn selkeästi yksityiseen laituriin. Edelleen olen sitä mieltä, että esim. Jurmon satamamaksu on pahasti ristiriidassa sekä saatujen palveluiden (ei mitään) että paikan luonteen kanssa.

Jurmo oli aidosti mahtava paikka, ennen kuin sinne tuotiin ponttoonilaituri ja poijut ja varsinainen "satamatoiminta" alkoi. Silloin koin olevani todella ulkosaaristossa, enkä missään ruuhkaisessa vierassatamassa. Minä ainakin viihdyin hyvin peräankkurissa aallonmurtajan kyljessä. Minulle riitti palveluna Perin kampelat. Tosin niidenkin hinnoista käytiin aikoinaan monenmoista keskustelua. Nykyisillä kävijämäärillä lisätila on kaiketi pakon sanelema, mutta "fiilinki" on kärsinyt pahasti.

Lue lisää

"Minä ainakin viihdyin hyvin peräankkurissa aallonmurtajan kyljessä. "

Mä taas muistan 1970 -luvulta ajan, jolloin Jurmossa ei ollut mitään aallonmurtajaa. Kirkon kohdalla oli puinen rämä kylän tolppalaituri ja siellä tuli faijan kanssa käytyä. Nykyinen satama on kuin joku neuvostolaivastosatama kivimassoineen. Onneksi siinä lähellä on Björkö, jonka järvessä on kiva uida. Muutenkin jos satamamaksuja haluaa välttäää ,niin saaristomeren kansallispuiston satamissa riittää kierrettävää ja puuceetkin löytyvät.

ja miettiä vaikkapa pysäköintivirhemaksuun vertautuvaa tilannetta, siis sitä, että joku on laiturissa ja kieltäytyy maksamasta, niin tietysti tilanne on maksunperijälle aika hankala. Ei hän oikeastaan voi tehdä muuta kuin pyytää viranomaiset paikalle poistamaan luvaton oleskelija. Ja silloin tietysti pitää olla näyttö siitä, että pyytäjä on oikeutettu hallitsemaan laituria.

Mutta jos ajatellaan lähtötilannetta, saako kiinnittyä vai ei, niin asia on vähän vaikeaselkoinen. Rannassa, jossa ei ole laituria eikä pihapiiristäkään kyse (ei rakennuksia lähellä), kiinnittyminen on laillista eikä maksuja voi periä eikä kiinnittyjää pois häätää. Laituri on taas voi olla kotirauhan piirissä tai sitten ei. Ei ruveta nyt miettimään mitään rajatapauksia vaan otetaan pari kohtalaisen selvää esimerkkiä:
-mökkirannassa on laituri, jolta vie polku lähellä olevalle mökille/saunalle/pihaan, ei mitään isoa tietä tai "virallisen näköisiä" kylttejä tms. => kotirauha
-Lossirannassa tms. oleva laituri, joka ei ilmeisesti liity kenenkään asumukseen eikä mitään kieltomerkkejä ole näkyvissä => tuskinpa kotirauha pätee tähän ja maksun periminenkin on kyseenalaista puuhaa, perijän pitäisi jotenkin kyetä perustelemaan, millä oikeudella sitä tekee.

Noiden kylälaitureidenhan suhteen on yleensä tuo jälkimmäinen tilanne, laiturit saattavat olla esim. valtion rakentamia eikä suinkaan paikallisten omaisuutta.

haluaisi pykälöidä kirjoitti:

ja miettiä vaikkapa pysäköintivirhemaksuun vertautuvaa tilannetta, siis sitä, että joku on laiturissa ja kieltäytyy maksamasta, niin tietysti tilanne on maksunperijälle aika hankala. Ei hän oikeastaan voi tehdä muuta kuin pyytää viranomaiset paikalle poistamaan luvaton oleskelija. Ja silloin tietysti pitää olla näyttö siitä, että pyytäjä on oikeutettu hallitsemaan laituria.

Mutta jos ajatellaan lähtötilannetta, saako kiinnittyä vai ei, niin asia on vähän vaikeaselkoinen. Rannassa, jossa ei ole laituria eikä pihapiiristäkään kyse (ei rakennuksia lähellä), kiinnittyminen on laillista eikä maksuja voi periä eikä kiinnittyjää pois häätää. Laituri on taas voi olla kotirauhan piirissä tai sitten ei. Ei ruveta nyt miettimään mitään rajatapauksia vaan otetaan pari kohtalaisen selvää esimerkkiä:
-mökkirannassa on laituri, jolta vie polku lähellä olevalle mökille/saunalle/pihaan, ei mitään isoa tietä tai "virallisen näköisiä" kylttejä tms. => kotirauha
-Lossirannassa tms. oleva laituri, joka ei ilmeisesti liity kenenkään asumukseen eikä mitään kieltomerkkejä ole näkyvissä => tuskinpa kotirauha pätee tähän ja maksun periminenkin on kyseenalaista puuhaa, perijän pitäisi jotenkin kyetä perustelemaan, millä oikeudella sitä tekee.

Noiden kylälaitureidenhan suhteen on yleensä tuo jälkimmäinen tilanne, laiturit saattavat olla esim. valtion rakentamia eikä suinkaan paikallisten omaisuutta.

Lue lisää

Pariin vuoteen en ole käynyt Helsingin saarissa, mutta esimerkiksi Stora Svartössä kun kiinnittäydyn omalla ankkurilla perästä ja keulaköysillä rantakallioon niin kyllä vartija maksun pyytää (7 euroa?), ja rannat kierrettyään poistuu saaresta. Espoon saarissa vastaavaa keräystä ei suoriteta.

Vanha Volvo kirjoitti:

Pariin vuoteen en ole käynyt Helsingin saarissa, mutta esimerkiksi Stora Svartössä kun kiinnittäydyn omalla ankkurilla perästä ja keulaköysillä rantakallioon niin kyllä vartija maksun pyytää (7 euroa?), ja rannat kierrettyään poistuu saaresta. Espoon saarissa vastaavaa keräystä ei suoriteta.

Lue lisää

Stora Svartössa hieman kyselin oikeutusta, joku vuosi sitten. Kerääjän mielestä roskapöntöt ja (märät) puut muuttavat tilanteen jokamiehenoikeuksien piiristä. Viime vuosina on tullut ajettua aina ohi, mutta näyttäähän siellä nykyjään olevan Hesan rakentama laiturikin - poijut taitava vielä puuttua.

Joka tapauksessa 7€ kuulosta varsin kovalta, vaikka aika suositulta tuo näyttää,

sama juttu, kirjoitti:

Stora Svartössa hieman kyselin oikeutusta, joku vuosi sitten. Kerääjän mielestä roskapöntöt ja (märät) puut muuttavat tilanteen jokamiehenoikeuksien piiristä. Viime vuosina on tullut ajettua aina ohi, mutta näyttäähän siellä nykyjään olevan Hesan rakentama laiturikin - poijut taitava vielä puuttua.

Joka tapauksessa 7€ kuulosta varsin kovalta, vaikka aika suositulta tuo näyttää,

Lue lisää

maksulle on perusteitakin. Pelkästä kiinnittymisestä ja maihinnoususta se ei ole perusteltu eikä ne pöntöt kyllä riitä itse paikkaa tekemään koti- tai julkisrauhan suojaamaa.

On kai siellä grillikatos, sen käyttö tietysti myös käy maksun perusteeksi.

Eli noin äkikseltään ajatellen tuossa on kyse muusta kuin pelkästä rantautumisesta, maksu on alueen "palveluiden" käytöstä.

sama juttu, kirjoitti:

Stora Svartössa hieman kyselin oikeutusta, joku vuosi sitten. Kerääjän mielestä roskapöntöt ja (märät) puut muuttavat tilanteen jokamiehenoikeuksien piiristä. Viime vuosina on tullut ajettua aina ohi, mutta näyttäähän siellä nykyjään olevan Hesan rakentama laiturikin - poijut taitava vielä puuttua.

Joka tapauksessa 7€ kuulosta varsin kovalta, vaikka aika suositulta tuo näyttää,

Lue lisää

Menipäs kerrankin hermo kun kovassa tuulessa tulin Stora Svartön "laiturille". Laiturin etureunaan on maalattu teksti "" ja siis nuolet molempiin suuntiin. Ajettiin laituriin ja köli kumahti kiville noin metri-pari rannasta. Ankkurilla saatiin tietty vene heti irti mutta tuollainen "laituri" on kyllä yhtä tyhjän kanssa etenkin jos olemattomalla vaivalla olisi voinut kirjoittaa laiturin etureunaan esim. "n.2m", "n.1,5m", "kivi/varo" jne. koska tuskin se pohja siellä koko ajan muuttuu?

Aamulla ihailin hieman ennen yhdeksää lähtevää yksinpurjehtivaa H-venettä kunnes n.kymmenen yli yhdeksän ymmärsin aikaisen lähdön kun maksuja tultiin perimään. Ensikerralla toimin varmasti näin itsekin ellei hintaan tule kohtuullisuutta tai vastaavasti palvelut kehity. No, vessaa tuli käytettyä mutta mieluummin olisin antanut nuokin 7€ vaikka roskaroopeporukalle jos ottaisivat haltuun tuonkin paikan kun makselen olemattomista palveluista.

Espoo hoitaa asiat paljon hienommin joskin Helsingistä tulevana sitä potee hieman syyllisyyttä käydä muiden kuormista nauttimassa. Paikat ovat nimittäin vielä huimasti paremmassa kunnossa. Vastavuoroisesti surkein näkemäni esitys taitaa olla Stora Brandö iät ajat sitten sortuneine laitureineen, kuka lie siitä huolta pitää?

Aiheelliset maksut hoidetaan kirjoitti:

Menipäs kerrankin hermo kun kovassa tuulessa tulin Stora Svartön "laiturille". Laiturin etureunaan on maalattu teksti "" ja siis nuolet molempiin suuntiin. Ajettiin laituriin ja köli kumahti kiville noin metri-pari rannasta. Ankkurilla saatiin tietty vene heti irti mutta tuollainen "laituri" on kyllä yhtä tyhjän kanssa etenkin jos olemattomalla vaivalla olisi voinut kirjoittaa laiturin etureunaan esim. "n.2m", "n.1,5m", "kivi/varo" jne. koska tuskin se pohja siellä koko ajan muuttuu?

Aamulla ihailin hieman ennen yhdeksää lähtevää yksinpurjehtivaa H-venettä kunnes n.kymmenen yli yhdeksän ymmärsin aikaisen lähdön kun maksuja tultiin perimään. Ensikerralla toimin varmasti näin itsekin ellei hintaan tule kohtuullisuutta tai vastaavasti palvelut kehity. No, vessaa tuli käytettyä mutta mieluummin olisin antanut nuokin 7€ vaikka roskaroopeporukalle jos ottaisivat haltuun tuonkin paikan kun makselen olemattomista palveluista.

Espoo hoitaa asiat paljon hienommin joskin Helsingistä tulevana sitä potee hieman syyllisyyttä käydä muiden kuormista nauttimassa. Paikat ovat nimittäin vielä huimasti paremmassa kunnossa. Vastavuoroisesti surkein näkemäni esitys taitaa olla Stora Brandö iät ajat sitten sortuneine laitureineen, kuka lie siitä huolta pitää?

Lue lisää

Espoolaiset kyllä pitävät huolen tasapainosta. Suurin osa Helsingin ulkoilualueilla eli ainakin Elisaaressa, Lähteelässä ja Stora Svartössä "majailevista" venekunnista on Espoosta. Tuo 7 euron hinta on mielestäni kohtuullinen alueen käyttö- ja nautintaoikeudesta. Tuulisena yönä nukun rauhallisesti, kun ei tarvitse miettiä ankkurin pitävyyttä esim. jos tuulen suunta muuttuu.

Elisaaressa satamamaksu ei sisällä suihkua eikä sähköä, saunasta puhumattakaan, ja niistä summattuna päästäänkin jo rantakaupunkien satamamaksujen suuruusluokkiin. Tässä on mielestäni vinoutumaa, jatkossa ohitamme paikan...

Cabin Wife kirjoitti:

Espoolaiset kyllä pitävät huolen tasapainosta. Suurin osa Helsingin ulkoilualueilla eli ainakin Elisaaressa, Lähteelässä ja Stora Svartössä "majailevista" venekunnista on Espoosta. Tuo 7 euron hinta on mielestäni kohtuullinen alueen käyttö- ja nautintaoikeudesta. Tuulisena yönä nukun rauhallisesti, kun ei tarvitse miettiä ankkurin pitävyyttä esim. jos tuulen suunta muuttuu.

Elisaaressa satamamaksu ei sisällä suihkua eikä sähköä, saunasta puhumattakaan, ja niistä summattuna päästäänkin jo rantakaupunkien satamamaksujen suuruusluokkiin. Tässä on mielestäni vinoutumaa, jatkossa ohitamme paikan...

Lue lisää

Edellisestä viestistäni jäi siis puuttumaan ironinen teksti laiturin otsalaudassa: "VARO" ja nuolet molempiin suuntiin. Veneeni kopsahti aika tiukassa tilanteessa kölistä pohjaan suoraan laiturin edessä ja olettaa olisi voinut, että sen sijaan, että laiturin keskellä lukee "VARO", olisi laiturissa voinut lukea esim. "2m", "1,5m" ja "1m" ja lisäksi "KIVI" jne. koska niitäkin tämän "laiturin" edessä on.

Ja rauhallista nukkumista ei turvaa mikään, sillä laiturissa ei toistaiseksi ole poijuja, vaan oman peräankkurin varassa ollaan. Ts. sama tilanne kun ennen laituria paitsi, että rantakalliolle pääsee paremmin syksymmällä.

Vastapäinen Lähteelä onkin jo "täyden palvelun" paikka (no, vessat kun toisi n.kilometrin lähemmäs laitureita niin hommassa olisi enemmän järkeä). Kumma kuitenkin, että sama palvelutaso ja hinnasto heijastuu salmen toiselle puolelle saareen, jonka palvelutaso on esim. Kaivokarin luokkaa. Ainoa syy rahastamiseen on se, että Lähteelä on tarpeeksi lähellä eikä rahastamisesta ole liikaa vaivaa.

Roskikset voivat puolestani poistaa vaikka samantien jos niiden huoltaminen on maksun perusteena sillä roskat kulkevat veneessä aivan hyvin vaikka kotisatamaan saakka ellei tykkää vierassatamissa pyöriä. Saari on kuitenkin sen verran kaukana, ettei perusördääjät tule sinne lauantaikännäämään ja paikkoja sotkemaan mitä ei roskisten läsnäolo muutenkaan miksikään muuta.

No, siinä tarpeeksi tuosta saaresta. Samassa keskustelussa vaahdottu Jurmon maksu on tuossa valossa täysin perusteltu. Aina voi toki jatkaa ohi Utööseen mutta voipa tulla vähän orpo olo ellei Jurmon satamaa olisikaan välietappina Ahvenanmaalle. Ja ainahan voi mennä vaikka Jungfruskärin kautta.

Aiheelliset maksut hoidetaan kirjoitti:

Menipäs kerrankin hermo kun kovassa tuulessa tulin Stora Svartön "laiturille". Laiturin etureunaan on maalattu teksti "" ja siis nuolet molempiin suuntiin. Ajettiin laituriin ja köli kumahti kiville noin metri-pari rannasta. Ankkurilla saatiin tietty vene heti irti mutta tuollainen "laituri" on kyllä yhtä tyhjän kanssa etenkin jos olemattomalla vaivalla olisi voinut kirjoittaa laiturin etureunaan esim. "n.2m", "n.1,5m", "kivi/varo" jne. koska tuskin se pohja siellä koko ajan muuttuu?

Aamulla ihailin hieman ennen yhdeksää lähtevää yksinpurjehtivaa H-venettä kunnes n.kymmenen yli yhdeksän ymmärsin aikaisen lähdön kun maksuja tultiin perimään. Ensikerralla toimin varmasti näin itsekin ellei hintaan tule kohtuullisuutta tai vastaavasti palvelut kehity. No, vessaa tuli käytettyä mutta mieluummin olisin antanut nuokin 7€ vaikka roskaroopeporukalle jos ottaisivat haltuun tuonkin paikan kun makselen olemattomista palveluista.

Espoo hoitaa asiat paljon hienommin joskin Helsingistä tulevana sitä potee hieman syyllisyyttä käydä muiden kuormista nauttimassa. Paikat ovat nimittäin vielä huimasti paremmassa kunnossa. Vastavuoroisesti surkein näkemäni esitys taitaa olla Stora Brandö iät ajat sitten sortuneine laitureineen, kuka lie siitä huolta pitää?

Lue lisää

Stora Brändö on Uudenmaan Virkusalueyhdistyksen ylläpitämä. Ikävä jos huonossa kunnossa koska muuten kiva saari

sama juttu, kirjoitti:

Stora Svartössa hieman kyselin oikeutusta, joku vuosi sitten. Kerääjän mielestä roskapöntöt ja (märät) puut muuttavat tilanteen jokamiehenoikeuksien piiristä. Viime vuosina on tullut ajettua aina ohi, mutta näyttäähän siellä nykyjään olevan Hesan rakentama laiturikin - poijut taitava vielä puuttua.

Joka tapauksessa 7€ kuulosta varsin kovalta, vaikka aika suositulta tuo näyttää,

Lue lisää

Stora Svartössä on ainakin kaksi grillikatosta, laituri, kiinnityslenkkejä kalliossa, roskikset ja paskahuussi. Kyllä nuo mielestäni oikeuttavat 7 euron satamamaksuun. Ei ne roskiksien ja paskahuussin tyhjentäjät mitään vapaaehtoistyöläisiä ole. Polttopuu itsessään maksaa ja varsinkin sen roudaaminen saareen. Jos näitä palveluita et tarvitse, niin voit hyvin valita jonkin lähisaaren.

helsinkiläinen purjehtija kirjoitti:

Stora Svartössä on ainakin kaksi grillikatosta, laituri, kiinnityslenkkejä kalliossa, roskikset ja paskahuussi. Kyllä nuo mielestäni oikeuttavat 7 euron satamamaksuun. Ei ne roskiksien ja paskahuussin tyhjentäjät mitään vapaaehtoistyöläisiä ole. Polttopuu itsessään maksaa ja varsinkin sen roudaaminen saareen. Jos näitä palveluita et tarvitse, niin voit hyvin valita jonkin lähisaaren.

Lue lisää

Ehkä pointti Stora Svartön esille ottamisessa olikin se, että jos siellä peritään 7 euroa niin
Jurmossa kaukana mantereelta 12 euroa on itseasiassa varsin halpa hinta, ikinä ei sen maksaminen ole harmittanut. Toisaalta Espoo tarjoaa vähintään Stora Svartön tasoisia -osittain paljon parempiakin- palveluita ilmaiseksi. Paremmista palveluista tulee heti mieleen esim. poijut useissa saarissa ja kuulopuheiden mukaan jopa vesivessoja Vasikassa.

Elämä on kirjoitti:

Ehkä pointti Stora Svartön esille ottamisessa olikin se, että jos siellä peritään 7 euroa niin
Jurmossa kaukana mantereelta 12 euroa on itseasiassa varsin halpa hinta, ikinä ei sen maksaminen ole harmittanut. Toisaalta Espoo tarjoaa vähintään Stora Svartön tasoisia -osittain paljon parempiakin- palveluita ilmaiseksi. Paremmista palveluista tulee heti mieleen esim. poijut useissa saarissa ja kuulopuheiden mukaan jopa vesivessoja Vasikassa.

Lue lisää

Maksu otetaan Espoon tapauksessa verotuksen yhteydessä myös veneilyä harrastamattomilta. Onko se oikein?

Matkapurjehtija kirjoitti:

Maksu otetaan Espoon tapauksessa verotuksen yhteydessä myös veneilyä harrastamattomilta. Onko se oikein?

vesibussilla ja voi telttailla.

Moodyman kirjoitti:

vesibussilla ja voi telttailla.

Jollei rannassa peritä maksua niin ranta on "ilmainen". Meillä on myös ilmainen peruskoulu, kulttuuritarjonta jne joita kaikki eivät suinkaan tarvitse. Jos veneilijä saa käydä rannassa "ilmaiseksi" niin varmasti hän veroissaan maksaa myös lukemattomista asioista jotka eivät hänen mielestään mitenkään pitäisi kuulua verovaroin kustannettaviin palveluihin.

Osuuteni kyllä maksan, enemmänkin. kirjoitti:

Jollei rannassa peritä maksua niin ranta on "ilmainen". Meillä on myös ilmainen peruskoulu, kulttuuritarjonta jne joita kaikki eivät suinkaan tarvitse. Jos veneilijä saa käydä rannassa "ilmaiseksi" niin varmasti hän veroissaan maksaa myös lukemattomista asioista jotka eivät hänen mielestään mitenkään pitäisi kuulua verovaroin kustannettaviin palveluihin.

Lue lisää

Mielestäni Espoolla on hyvin puollettu verovaroin hoidettu virkistysaluekokonaisuus saarillaan. Kuten edellä Moodyman sanoi, niihin pääsee kuka vaan. Espoo tosin on niin levällään, että ihmettelen jos joku on oikeasti perillä sen tarjoamista palveluista. Hyvä niin, sillä ompahan veneilijöille tilaa ja rauhaa.

Mielestäni on täysin kohtuullista, että veroista kustannetaan tämmöisiä urheilun ja kulttuurin välimaastossa olevia ulkoilualueita. Itse en urheilua harrasta edes penkiltä joten puolestani kaikki tuki sille voitaisiin lakkauttaa. Kun kuitenkin tiedän, että vastaavasti kulttuuria ei harrasta suurin osa muista, ei kai voi valittaa. Heille helpotukseksi, urheilua tuetaan kyllä suhteessa sen harrastajiin. Lisää verojahan kukaan ei halua, ehkä kohdentamalla pääsee johonkin ratkaisuun.

Itselläni ei ole edes telkkaria mutta mielestäni on väärin, että lupamaksu nousi taas 9€ vaikka puoli valtakuntaa katsoo telkkua salaa ja kustantaminen jää yhä harvemmille (mistä jatkuvasti kohoava maksu). Valvonnan tehostaminen kuuluu niiden ideoihin joiden mukaan polliisi on aina oikeassa, todellisuudessahan säästettäisiin huomattava summa siirtämällä telemaksut verotukseen ja piste. Vastaan narisevat kettutytöt sun muut kun ei veroja maksele muutenkaan ja käyttävät senkin edestä uutispalveluita netin kautta ym. No, tässä yksi etäisesti Espoon saariin rinnastettava esimerkki.

On toki myös ymmärrettävä, että maksuja perimällä kaupunki saa tilastoja käyttäjien määristä eikä deekikselle ajautunutta paikkaa turhaan huolleta. Vaan mieluummin pistäydyn Espoon hoidetuissa paikoissa kun Helsingin break-even-pisteen laholaitureissa. Helsingin saaret ovat kyllä sen verran kuppaisia, että maksut sylettävät. Toki vessakatokset ovat jo selvästi vanhempia kun Espoolaisilla ja varmasti uusitaan kun tarve vaatii, mutta itse olisin mieluummin ilman grillipuita ja paskoisin omaan vessaan kun makselen maksuja joistain kalliotapeista. Enkä pode huonoa omaatuntoa seilata maksamatta 10 vaille 9 pois satamasta jonka palveluita en ole käyttänyt.

Verovarojen kohdentamista kirjoitti:

Mielestäni Espoolla on hyvin puollettu verovaroin hoidettu virkistysaluekokonaisuus saarillaan. Kuten edellä Moodyman sanoi, niihin pääsee kuka vaan. Espoo tosin on niin levällään, että ihmettelen jos joku on oikeasti perillä sen tarjoamista palveluista. Hyvä niin, sillä ompahan veneilijöille tilaa ja rauhaa.

Mielestäni on täysin kohtuullista, että veroista kustannetaan tämmöisiä urheilun ja kulttuurin välimaastossa olevia ulkoilualueita. Itse en urheilua harrasta edes penkiltä joten puolestani kaikki tuki sille voitaisiin lakkauttaa. Kun kuitenkin tiedän, että vastaavasti kulttuuria ei harrasta suurin osa muista, ei kai voi valittaa. Heille helpotukseksi, urheilua tuetaan kyllä suhteessa sen harrastajiin. Lisää verojahan kukaan ei halua, ehkä kohdentamalla pääsee johonkin ratkaisuun.

Itselläni ei ole edes telkkaria mutta mielestäni on väärin, että lupamaksu nousi taas 9€ vaikka puoli valtakuntaa katsoo telkkua salaa ja kustantaminen jää yhä harvemmille (mistä jatkuvasti kohoava maksu). Valvonnan tehostaminen kuuluu niiden ideoihin joiden mukaan polliisi on aina oikeassa, todellisuudessahan säästettäisiin huomattava summa siirtämällä telemaksut verotukseen ja piste. Vastaan narisevat kettutytöt sun muut kun ei veroja maksele muutenkaan ja käyttävät senkin edestä uutispalveluita netin kautta ym. No, tässä yksi etäisesti Espoon saariin rinnastettava esimerkki.

On toki myös ymmärrettävä, että maksuja perimällä kaupunki saa tilastoja käyttäjien määristä eikä deekikselle ajautunutta paikkaa turhaan huolleta. Vaan mieluummin pistäydyn Espoon hoidetuissa paikoissa kun Helsingin break-even-pisteen laholaitureissa. Helsingin saaret ovat kyllä sen verran kuppaisia, että maksut sylettävät. Toki vessakatokset ovat jo selvästi vanhempia kun Espoolaisilla ja varmasti uusitaan kun tarve vaatii, mutta itse olisin mieluummin ilman grillipuita ja paskoisin omaan vessaan kun makselen maksuja joistain kalliotapeista. Enkä pode huonoa omaatuntoa seilata maksamatta 10 vaille 9 pois satamasta jonka palveluita en ole käyttänyt.

Lue lisää

Maksan mielelläni näitä edullisia maksuja silloin, kun haluan esimerkiksi suojaisen yöpymispaikan ja jätehuollon. Kyllä se laitureiden ylläpito, jätehuolto ja veneilijöiden sotkujen siivoaminen aina jotain maksaa. Osa vierailijoista ei jätä juurikaan jälkiä, toisilta jää jätesäkit laiturille.

Esimerkiksi 10 euroa on ihan kohtuullinen maksu. Veneilysesonki on Suomessa korkeintaan1,5 kuukauden mittainen, joten ei tuolla rikastumaan pääse. Kuitenkin olen erittäin tyytyväinen, että jotkut viitsivät satamia pitää. Jos ei löydy maksajia, niin ei varmaan löydy edes niitä laitureita saatika sitten mitään palveluja.

Silloin kun ei mieli tee maksaa, niin jään ankkuriin tai menen johonkin retkisatamaan. Vaihtoehtoja ja tilaa saaristossa riittää enemmän kuin hyvin. Heinäkuussa monet palvelusatamat ovat täynnä, mutta usein heti vierestä löytyy rauhallisia luonnonsatamia.

Sen sijaan usein 20-40 euroa vierassatamissa on ihan kohtuuton. Monissa paikoissa maksu ei vastaa palveluiden ja tilojen laatua. Onneksi voi vapaasti valita mihin menee. Toisaalta kyllä laitureiden ja rakennusten rakentaminen/ylläpito on sen verran kallista, että välillä ihmettelen, miten se voi olla kannattavaa, kun satamissa on riittävästi väkeä vain reilun kuukauden ajan.

Pieni huomautus: ei markkinatalous välttämättä edellytä kovin suurta eriytymistä hintoihin. Hinnoittelijahan käyttää vallitsevaa hintatasoa yhtenä viitteenä siihen, mitä asiakkaat olisivat kenties valmiit maksamaan. Teorian mukaanhan jokaisen yrityksen tavoitteena on voiton maksimoiminen (tämä ei tosin todellisuudessa pidä ihan paikkaansa ainakaan, jos emme laajenna käsitettä "voitto" rahallisen tuloksen ulkopuolelle, mutta voimme käyttää sitä kohtuullisen tarkkana yleistyksenä). Eli yksikään järkevä yrittäjä ei hinnoittele alle sen tason, jolla uskoo saavansa optimaalisen tuoton.