Apua!10 kk ei syö.

kannustuksesta. Näin varmasti on! Tilanne hiukan lauennut kotona ja ei olla otettu niin "itteemme" jos ruoka ei maita. Mielenkiintoista kyllä, että silloin kun ruoka maittaa istuu nätisti tuolillaan ja avaa suuta. Eilenkin 8 kk hedelmäsosepurkki vilahti hetkessä suihin. Kunnon ruoka sen sijaan saa pojan heilumaan kun heinämiehen. Mietin vaan miten ruokailuun pitäisi suhtautua: jos kunnon ruoka ei maita (vaikka on selkeästi nälkäinen) antaa jotain mitä syö- vai kiittää kauniisti ja nostaa pöydästä. Pitäisikö tarjota pojalle niitä vauvasoseita, kun palaruuista tulee ainkin kova huuto. Sitten vielä mietin mitä tarjota: aina eri aterioilla hedelmäsoseita ja ns. kunnon ruokaa? Aiemmin molempia oli tarjolla samalla aterialla.

On se kumma, että poika söi niin hyvin 6 kk iässä, tykkäsi greipistä yms. erikoisista ja nyt suhtautuu tosi epäluuloisesti kaikkee mitä tarjotaan. Sormiruokaa annettu n. vko. Meillä "syömisen opettelu "vähän myöhässä, kun en ole halunnut poikaa istuttaa. Ei itseasiassa vieläkään nouse istumaan omatoimisesti. No viikon jälkeen ei oikein tajua yhtään sormiruoan päälle. Vaikka lelut yms. menee suuhun, mutta sormiruoka ei :) ruisleipää ja porkkanaa lukuunottamatta. Nekin sylkee palasina pois.

On se vauvana olo rankkaa. Nytkin on ollut flunssassa. Hampaita pukkaa. Ja lisäksi treenaa kovasti ylös nousemista. Tissin kanssa täytyy miettiä mitä tekee. Ehkä täytyy vähentää sitä vaikka siinä omat kiistattomat etunsa. Onneksi ei ole mitään kiirettä saada poikaa tarhakuntoon, sillä olen hoitovapaalla vielä ainakin 1,5v.

Heitsu-71 kirjoitti:

kannustuksesta. Näin varmasti on! Tilanne hiukan lauennut kotona ja ei olla otettu niin "itteemme" jos ruoka ei maita. Mielenkiintoista kyllä, että silloin kun ruoka maittaa istuu nätisti tuolillaan ja avaa suuta. Eilenkin 8 kk hedelmäsosepurkki vilahti hetkessä suihin. Kunnon ruoka sen sijaan saa pojan heilumaan kun heinämiehen. Mietin vaan miten ruokailuun pitäisi suhtautua: jos kunnon ruoka ei maita (vaikka on selkeästi nälkäinen) antaa jotain mitä syö- vai kiittää kauniisti ja nostaa pöydästä. Pitäisikö tarjota pojalle niitä vauvasoseita, kun palaruuista tulee ainkin kova huuto. Sitten vielä mietin mitä tarjota: aina eri aterioilla hedelmäsoseita ja ns. kunnon ruokaa? Aiemmin molempia oli tarjolla samalla aterialla.

On se kumma, että poika söi niin hyvin 6 kk iässä, tykkäsi greipistä yms. erikoisista ja nyt suhtautuu tosi epäluuloisesti kaikkee mitä tarjotaan. Sormiruokaa annettu n. vko. Meillä "syömisen opettelu "vähän myöhässä, kun en ole halunnut poikaa istuttaa. Ei itseasiassa vieläkään nouse istumaan omatoimisesti. No viikon jälkeen ei oikein tajua yhtään sormiruoan päälle. Vaikka lelut yms. menee suuhun, mutta sormiruoka ei :) ruisleipää ja porkkanaa lukuunottamatta. Nekin sylkee palasina pois.

On se vauvana olo rankkaa. Nytkin on ollut flunssassa. Hampaita pukkaa. Ja lisäksi treenaa kovasti ylös nousemista. Tissin kanssa täytyy miettiä mitä tekee. Ehkä täytyy vähentää sitä vaikka siinä omat kiistattomat etunsa. Onneksi ei ole mitään kiirettä saada poikaa tarhakuntoon, sillä olen hoitovapaalla vielä ainakin 1,5v.

Lue lisää

Hei, minä olin se ilkeä ihminen, joka tuolla otti kantaa rintaruokinnan kestoon. Tilannehan on ihan ok, jos sinulla on mahdollisuus jatkaa hoitovapaalla. Olen vaan itse aikanaan nähnyt "ylipitkään" rintaruokinnalla olleita vauvoja, joita tuotiin alle vuoden ikäisinä tarhoihin. Lähtökohtaisesti pienen pitäisi edes jollain tasolla hallita ruokailupuitteet. Ja toden totta, ellei lapsella pysy lusikka kädessä, heikoilla ollaan. Tätä tarkoitin käden taidoilla. Ne ihan oikeasti pitää oppia kotona. Rintaruokinnan suositukset muuttuvat jatkuvasti, mutta onhan se selvää, että kun suuri osa äideistä palaa töihin normiloman jälkeen, lapsen pitää olla "tarhakelpoinen". Voi kuulostaa julmalta, mikä ei ole tarkoitus, mutta se systeemi vaan on omanlaisensa. Mitä paremmin kodissa kyetään tukemaan lapsen siirtymistä pois kotihoidosta, sen parempi, ja tarkoitan tässä niimenomaan riittävien valmiuksien luomista lapselle.

Jäin miettimään tuota mitä kirjoitit istumsiesta ja noiden ruokailutaitojen taantumisesta. Olen samaa mieltä, että lapset ovat yksilöitä ja aikaa pitää antaa, mutta kyllähän 10-kuukautinen jo kävelee tukia pitkin. Olet varmasti jutellut tästä neuvolan kanssa. Ja kyllähän lapsi istuu varsin pienenä, ihan parista kuukaudesta alkaen, sekä sylissä, että babysitterissä. Joten mitä tarkoitit sillä, että et ole viitsinyt lasta istuttaa. Muistan jonkun hiljakkoin kirjoittaneen syöttäneensä lasta makuuasennossa, mihin tuli aika monta asiantuntijakommenttiakin sen vaarallisuudesta. Totta kai 10-kuukauden ikäisen lapsen pitää istua, tietysti myös jo kontata ja tosiaan varsin pian kävellä.
Anteeksi. tämä nyt on tämmöstä ajatusvirtaa. Jos lapsi on syntynyt keskosena, ymmärrän täysin, mutta jos täysiaikaisena, asiaan kannattaa puuttua melko pian. Jos lapsi ei ole oppinut istumaan, on turha odottaa hänen myöskään nousevan itse istumaan.

vastasin jo aiemmin kirjoitti:

Hei, minä olin se ilkeä ihminen, joka tuolla otti kantaa rintaruokinnan kestoon. Tilannehan on ihan ok, jos sinulla on mahdollisuus jatkaa hoitovapaalla. Olen vaan itse aikanaan nähnyt "ylipitkään" rintaruokinnalla olleita vauvoja, joita tuotiin alle vuoden ikäisinä tarhoihin. Lähtökohtaisesti pienen pitäisi edes jollain tasolla hallita ruokailupuitteet. Ja toden totta, ellei lapsella pysy lusikka kädessä, heikoilla ollaan. Tätä tarkoitin käden taidoilla. Ne ihan oikeasti pitää oppia kotona. Rintaruokinnan suositukset muuttuvat jatkuvasti, mutta onhan se selvää, että kun suuri osa äideistä palaa töihin normiloman jälkeen, lapsen pitää olla "tarhakelpoinen". Voi kuulostaa julmalta, mikä ei ole tarkoitus, mutta se systeemi vaan on omanlaisensa. Mitä paremmin kodissa kyetään tukemaan lapsen siirtymistä pois kotihoidosta, sen parempi, ja tarkoitan tässä niimenomaan riittävien valmiuksien luomista lapselle.

Jäin miettimään tuota mitä kirjoitit istumsiesta ja noiden ruokailutaitojen taantumisesta. Olen samaa mieltä, että lapset ovat yksilöitä ja aikaa pitää antaa, mutta kyllähän 10-kuukautinen jo kävelee tukia pitkin. Olet varmasti jutellut tästä neuvolan kanssa. Ja kyllähän lapsi istuu varsin pienenä, ihan parista kuukaudesta alkaen, sekä sylissä, että babysitterissä. Joten mitä tarkoitit sillä, että et ole viitsinyt lasta istuttaa. Muistan jonkun hiljakkoin kirjoittaneen syöttäneensä lasta makuuasennossa, mihin tuli aika monta asiantuntijakommenttiakin sen vaarallisuudesta. Totta kai 10-kuukauden ikäisen lapsen pitää istua, tietysti myös jo kontata ja tosiaan varsin pian kävellä.
Anteeksi. tämä nyt on tämmöstä ajatusvirtaa. Jos lapsi on syntynyt keskosena, ymmärrän täysin, mutta jos täysiaikaisena, asiaan kannattaa puuttua melko pian. Jos lapsi ei ole oppinut istumaan, on turha odottaa hänen myöskään nousevan itse istumaan.

Lue lisää

on varmaan niin, että ihmiset puhuu eri käsitteillä asioista. Minulle istuminen merkitsee täysin ilman tukea istumista. Poika opettelee tosiaankin sitä vasta nyt. Ei olla istutettu sen ollenkaan, on lonkille huono asento. Se ei tarkota etteikö sitterissä ollut kohoasennossa.

Niin ne vauvat on erilaisia. Sosiaalinen kaveri on ja iloinen, joku angsti nyt vain tuon ruoan suhteen päällä. Vinkkejä otetaan edelleenkin vastaan ruokaliujen suhteen :).

Heitsu-71 kirjoitti:

on varmaan niin, että ihmiset puhuu eri käsitteillä asioista. Minulle istuminen merkitsee täysin ilman tukea istumista. Poika opettelee tosiaankin sitä vasta nyt. Ei olla istutettu sen ollenkaan, on lonkille huono asento. Se ei tarkota etteikö sitterissä ollut kohoasennossa.

Niin ne vauvat on erilaisia. Sosiaalinen kaveri on ja iloinen, joku angsti nyt vain tuon ruoan suhteen päällä. Vinkkejä otetaan edelleenkin vastaan ruokaliujen suhteen :).

Lue lisää

Hei, en mitenkään halua sinua hiostaa. Kirjoitin tuolla aluksi imettämisestä ja otin sitten kantaa lapsen istumiseen ja liikkumiseen. Varmasti nyt päällimmäinen huolenaiheesi on juuri syöminen. Mutta voisiko olla niin, että sillä syömiseen liittyvällä taantumalla ja liikkumattomuudella voisi olla jotain tekemistä keskenään?
En oikeasti ymmärrä, miksi lapsi 10 kuukauden ikäisenä opettelee taitoa, jonka pitäisi olla jo kuukausia sitten opittu. Mitä tarkoitit sillä, että istuminen olisi lonkille huono juttu? Ellei lapsella sitten ole jotain fyysistä kehitykseen liittyvää rajoitetta. Näistä et ole maininnut mitään. Muussa tapauksessa pojan pitäisi todella kyetä istumaan ilman tukea, nousemaan ylös ja hiljalleen opettelemaan liikkumista "puita pitkin".

Syömisestä vielä sen verran, että mitä enemmän lapsi liikkuu, sitä suurempi on kulutus. Eli kannustan sinua tukemaan pojan liikkumista eri muodoissaan. Energiaa kuluu, nälkä tulee ja ruokakin sitten maistuu.

jatkan jauhamista... kirjoitti:

Hei, en mitenkään halua sinua hiostaa. Kirjoitin tuolla aluksi imettämisestä ja otin sitten kantaa lapsen istumiseen ja liikkumiseen. Varmasti nyt päällimmäinen huolenaiheesi on juuri syöminen. Mutta voisiko olla niin, että sillä syömiseen liittyvällä taantumalla ja liikkumattomuudella voisi olla jotain tekemistä keskenään?
En oikeasti ymmärrä, miksi lapsi 10 kuukauden ikäisenä opettelee taitoa, jonka pitäisi olla jo kuukausia sitten opittu. Mitä tarkoitit sillä, että istuminen olisi lonkille huono juttu? Ellei lapsella sitten ole jotain fyysistä kehitykseen liittyvää rajoitetta. Näistä et ole maininnut mitään. Muussa tapauksessa pojan pitäisi todella kyetä istumaan ilman tukea, nousemaan ylös ja hiljalleen opettelemaan liikkumista "puita pitkin".

Syömisestä vielä sen verran, että mitä enemmän lapsi liikkuu, sitä suurempi on kulutus. Eli kannustan sinua tukemaan pojan liikkumista eri muodoissaan. Energiaa kuluu, nälkä tulee ja ruokakin sitten maistuu.

Lue lisää

lasten motorinen kehitys tapahtuu tietyssä järjestyksessä, mutta ei yhteneväisessä aikataulussa. Tarkkoja kuukausi-ikiä sille, millä hetkellä mitäkin "pitää" osata ei voida antaa. Keskimääräisiä kyllä. Lapset ovat hyvin yksilöllisiä kehityksen suhteen, ja neuvolassa ihan varmasti asiaan puututaan, jos jotakin oikeaa huolenaihetta motoriikan puolesta ilmenee. Sinun lapsesi ovat kehittyneet omassa tahdissaan ja toisen lapset kehittyvät toisella tavalla. Erot kyllä tasaantuvat aikanaan.

Varmasti äiti osaa lopettaa päiväaikaisen imettämisen, jos tarpeen, ihan oman järkensäkin varassa. Iltaisena nukuttamistapana imetys on erinomainen myös tarhalapselle, jos joku nyt lapsensa alle vuoden ikäisenä välttämättä haluaa tarhaan viedä. Uskon, että tarkoitat hyvää, mutta tulitko ajatelleeksi, että saatat tuottaa turhaa huolta ja mielipahaa esittämällä omat lapsesi mittapuiksi sille, miten lasten kuuluu kehittyä?

Joskus on niinkin, että lapsi ei uskalla nousta seisomaan tai lähteä taapertamaan, koska hän osaa jo kuvitella kaatuvansa (tämän minulle kertoi eräs Lastenlinnan dosentti, kun turhaan huolestuin muinoin omastani). Silloinhan hän on itse asiassa kehittyneempi kuin se, joka menee, kompuroi ja kaatuilee kaiken aikaa? Toiset ovat perusluonteeltaan rauhallisia, tuumivaisia, arkojakin, toiset taas kovinkin energisiä ja touhuavaisia. Annetaan lasten edelleen kehittyä omaa vauhtiaan, myös motorisesti.

Ei kiirettä vieläkään kirjoitti:

lasten motorinen kehitys tapahtuu tietyssä järjestyksessä, mutta ei yhteneväisessä aikataulussa. Tarkkoja kuukausi-ikiä sille, millä hetkellä mitäkin "pitää" osata ei voida antaa. Keskimääräisiä kyllä. Lapset ovat hyvin yksilöllisiä kehityksen suhteen, ja neuvolassa ihan varmasti asiaan puututaan, jos jotakin oikeaa huolenaihetta motoriikan puolesta ilmenee. Sinun lapsesi ovat kehittyneet omassa tahdissaan ja toisen lapset kehittyvät toisella tavalla. Erot kyllä tasaantuvat aikanaan.

Varmasti äiti osaa lopettaa päiväaikaisen imettämisen, jos tarpeen, ihan oman järkensäkin varassa. Iltaisena nukuttamistapana imetys on erinomainen myös tarhalapselle, jos joku nyt lapsensa alle vuoden ikäisenä välttämättä haluaa tarhaan viedä. Uskon, että tarkoitat hyvää, mutta tulitko ajatelleeksi, että saatat tuottaa turhaa huolta ja mielipahaa esittämällä omat lapsesi mittapuiksi sille, miten lasten kuuluu kehittyä?

Joskus on niinkin, että lapsi ei uskalla nousta seisomaan tai lähteä taapertamaan, koska hän osaa jo kuvitella kaatuvansa (tämän minulle kertoi eräs Lastenlinnan dosentti, kun turhaan huolestuin muinoin omastani). Silloinhan hän on itse asiassa kehittyneempi kuin se, joka menee, kompuroi ja kaatuilee kaiken aikaa? Toiset ovat perusluonteeltaan rauhallisia, tuumivaisia, arkojakin, toiset taas kovinkin energisiä ja touhuavaisia. Annetaan lasten edelleen kehittyä omaa vauhtiaan, myös motorisesti.

Lue lisää

Olen yrittänyt puhua mahdollisimman asiallisesti ja syyllistämättä. Oma lapseni ei ole mikään mittapuu ja totta helvetissä ymmärrän, mitä on keskimääräisyys. Mutta sinä selkeästi syyllistät äidin, joka vie lapsensa hoitoon alle vuoden ikäisenä. Ja silloin voidaan siis puhua joko perhepäivähoidosta tai tarhasta - mieluiten aluksi ensiksi mainitusta, josta meidän juniori myös aloitti.

Jos päivähoitoikäinen lapsi vielä on rintaruokinnalla - edes osittain - se on kaikista suosituksista huolimatta mielestäni jo sairasta. Sanokaa ihan mitä haluatte, mutta minusta näin. Ts. jos välillä pitää syödä lusikalla puuroa ja illalla äiti tyrkkää rinnan suuhun, kun vaihtoehtona on iltavelli pullosta, jokainen tyylillään, mutta kysyä sopii, kummalle se sessio lopulta on tärkeämpi?

Liikkumisesta vielä. Miksi noita asioita pitää hyssytellä? Jos 10-kuukauden ikäistä lasta ei ole istutettu, eihän se raasu osaa istua. Ja jos on oikeasti olemassa jotain fyysiisiä rajoitteita, ne varmaan ovat tiedossa. Mielestäni olen perustellut näkökulmani täysin loogisesti. Sinä sen sijaan viittaat keskimääräisyyksiin ja suosituksiin. Normaali 10 kk:n ikäinen lapsi yksiselitteisesti konttaa, seisoo, jotkut jopa puhuvat, syövät itse. Ja tässä en viittaa ainoastaan omaan lapseeni vaan kohtuulliseen otokseen tuosta ikäluokasta. Jopa neuvolan seulan läpi noita "keskimääräisyyksiä" ja "yksilöllisiä lapsia" pääsee läpi liian kanssa siten, että ongelmiin käydään kiinni kuukausien viiveellä. Joillekin asioille pitää vaan olla rehellinen.

Omalta osaltani olen sanonut kaiken oleellisen, joten toivon aloittajalle onnellista yhteiseloa pikkumiehen kanssa ja mukavaa loppuvuotta.

vastasin jo aiemmin kirjoitti:

Hei, minä olin se ilkeä ihminen, joka tuolla otti kantaa rintaruokinnan kestoon. Tilannehan on ihan ok, jos sinulla on mahdollisuus jatkaa hoitovapaalla. Olen vaan itse aikanaan nähnyt "ylipitkään" rintaruokinnalla olleita vauvoja, joita tuotiin alle vuoden ikäisinä tarhoihin. Lähtökohtaisesti pienen pitäisi edes jollain tasolla hallita ruokailupuitteet. Ja toden totta, ellei lapsella pysy lusikka kädessä, heikoilla ollaan. Tätä tarkoitin käden taidoilla. Ne ihan oikeasti pitää oppia kotona. Rintaruokinnan suositukset muuttuvat jatkuvasti, mutta onhan se selvää, että kun suuri osa äideistä palaa töihin normiloman jälkeen, lapsen pitää olla "tarhakelpoinen". Voi kuulostaa julmalta, mikä ei ole tarkoitus, mutta se systeemi vaan on omanlaisensa. Mitä paremmin kodissa kyetään tukemaan lapsen siirtymistä pois kotihoidosta, sen parempi, ja tarkoitan tässä niimenomaan riittävien valmiuksien luomista lapselle.

Jäin miettimään tuota mitä kirjoitit istumsiesta ja noiden ruokailutaitojen taantumisesta. Olen samaa mieltä, että lapset ovat yksilöitä ja aikaa pitää antaa, mutta kyllähän 10-kuukautinen jo kävelee tukia pitkin. Olet varmasti jutellut tästä neuvolan kanssa. Ja kyllähän lapsi istuu varsin pienenä, ihan parista kuukaudesta alkaen, sekä sylissä, että babysitterissä. Joten mitä tarkoitit sillä, että et ole viitsinyt lasta istuttaa. Muistan jonkun hiljakkoin kirjoittaneen syöttäneensä lasta makuuasennossa, mihin tuli aika monta asiantuntijakommenttiakin sen vaarallisuudesta. Totta kai 10-kuukauden ikäisen lapsen pitää istua, tietysti myös jo kontata ja tosiaan varsin pian kävellä.
Anteeksi. tämä nyt on tämmöstä ajatusvirtaa. Jos lapsi on syntynyt keskosena, ymmärrän täysin, mutta jos täysiaikaisena, asiaan kannattaa puuttua melko pian. Jos lapsi ei ole oppinut istumaan, on turha odottaa hänen myöskään nousevan itse istumaan.

Lue lisää

Olen itse ollut päiväkodissa työssä jo kauan ja jokin asia jäi kaivelemaan. Ensinnä, alle yksivuotiaalla ei ole vielä puitteita omatoimiseen ruokailuun eikä tarvitsekaan. Me tarhan tädit osataan syöttää lapsi ja lapset kehittyvät tässä asiassa omalla aikatulullaan. Yksi oppii itsenäisesti syömään jo kohta vuoden täytettyään ja toinen myöhemmin. Moni pieni on oppinut nämä "kädentaidot" juuri päivähoidossa kuten potalla/pytyllä käymisetkin. Onhan lapsi sen tärkeimmän osan päivää poissa kotoa, varsinkin, kun on kysymys pienestä lapsesta. Mikä on "tarhakelpoinen" aika outo käsite ainakin minulle. Kenenkään lapsen ei tarvitse olla jollakin lailla "kelpoinen", sopiakseen päiväkotiin ja jos on jokin "este tai viivästymä" se on asia erikseen ja silloin toimitaan sen mukaan. Niin, ja ne valmiudet kehittyvät lapsen kasvaessa.
Ja se systeemi on luotu juuri lapsia ja perheitä palvelemaan ja yhtenä työvälineenähän on juuri nämä vasut eli varhaiskasvatuskeksutelut joiden avulla luomme yhdessä "minä ja vanhemmat, sopivat tavoitteet" juuri heidän lapselleen sopivaksi. Olkoompa se sitten vaikka syömään opettelemiseen, ajan kanssa.

Terveisin tarhan täti.

Minun lapsi on ollut ikänsä "huonoruokainen", mutta niin vain kasvaa käyrillä ja hemoglobiinit on hyvät (tästä olen nyt päätellyt että se vain osaa kuunnella omaa kehoaan toisin kuin moni meistä aikuisista). Ja lapsi siis on 10kk ikäinen. Välillä syö paremmin ja välillä on mennyt ehkä puolidesiä ruokaa päivässä. Kun ei itse siitä stressaa niin lapsenkaan ei tarvitse stressata, mikä voi kans vaikuttaa ruokahaluun (vaikka kyllä minäkin eka sressasin niin että itku meinas tulla mutta kun lapsi vaistosi sen niin sittenhän siitä ei tullut yhtään mitään niin piti tehdä asennemuutos). Meillä annetaan aamulla noin klo 8 velli, 10 välipala (jotain hedelmäsosetta tai jugurttia tai jotain), klo 12 potturuoka, klo 16 toinen potturuoka ja klo 19 puuro. Niin ja vain pari kertaa vuorokaudessa tissi jotta ei ole mahdollista valita ruuan tai tissin väliltä. Meillä siksi on tuo välipala aamupäivällä kun aamulla tyttö ei halua syödä kiinteää kun on niin kova nälkä yön jäljiltä, mutta kohta pitäisi jo saada jotain.

Eli lapsilla voi olla halu syödä "erijärjestyksessä" kuin muilla lapsilla. Jos suu on kipeä niin ruoka ei varmasti maistu kun eihän se maistuisi itsellekään (hampaiden tulon yhteydessä voi pureminen käydä kipeää oikeasti). Jos lapsi on tottunut että ruokaa ei tarvi syödä kun sen jälkeen saa hedelmää, niin se varmasti vaatii pois opettelua (en siis suosittele jälkiruuan antamista eikä se ainakaan saa olla esillä). Tosin tissinkin laittaisin kellon mukaan saatavaksi jotta sekään ei olisi ruualle vaihtoehto. Niin ja lelut pois pöydästä kun ei sen ole tarkoitus olla leikkihetki. Lapselle käteen vaikka se leipäpala mitä saa mutustella ja jos ei syö niin sitten vain kiitetään ja nostetaan pois. Kellon mukaan sitten seuraava ruoka. Kyllä lapsellakin pitää olla nälkä jotta se motivoituu syömään. Niin ja neuvolaan saa soittaa jos oikeasti huolestuttaa. Niin minä tein kun 8kk ikäinen lapseni ei syönyt kuin kolme teelusikallista päivässä kaikkineen. Eikä kuulemma tarvinut huolestua jos joi tarpeeksi. No lapsi joi ja parin päivän jälkeen söi taas normaalisti. Teki vain kaksi hammasta suuhun yhtäaikaa.