Minkätakia siirtohinnoittelussa motivoidaan

Löpöä menee

käyttämään agrikaattisähköä kohteissa joissa ei tarvita jatkuvasti isoa tehoa vaikka 20kv linja on valmiina.
esim. hiihtokeskukset (lumetus),kiven murskaus, yms
Eli kun tehomaksu määräytyy korkeimman kw määrän mukaan niin monille tulee edullisemmaksi tehdä tämä teho agrikaatilla paikallisesti.
Isotkin hiihtokeskukset suunnittelee isoja agrikaatteja tohon järjen vastaiseen toimintaan.
Näin ainakaan ei saada hiilidioiksiidi määriäö putoamaan.
On joitakin siirtoyhtiöitä jotka ei laskuta tehomaksua kuin talvikuukausilta

7

950

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Löpöä menee

      Eihän tämä ollut pelkkä ilmoituspalsta?

      • Vattenfall_asiantuntija

        Kiitos kysymyksestä kuin myös tarkennuksesta: ”Vastaus siirtoyhtiöltä”. Kuten kysyjä totesi, siirtohinnoista vastaa aina paikallinen sähkön siirrosta vastaava yhtiö ja hinnoittelu vaihtelee eri yhtiöiden jakelualueilla. Palaan asiaan mahdollisimman pian, kunhan olen saanut lisäselvyyttä asiaan.

        Terveisin Airi Laakkonen,
        Vattenfallin energia-asiantuntija


      • Vattenfall_asiantuntija

        Kiitos kysymyksestänne, huomioimme sen palveluiden ja hinnoittelun kehittämisessä.
        Siirtomaksuissa asiakas maksaa mm. sähköverkon huollosta ja uudistamisesta, ympärivuorokautisesta sähköverkon käytönvalvonnasta ja vikapalvelusta sekä sähkön käytön mittaamisesta ja kulutustietojen toimittamisesta sähkönmyyjälle. Siirtohinnoittelu sisältää myös valtakunnallisen kantaverkon rakentamisen ja ylläpidon kustannukset.

        Vattenfallin siirtomaksuissa oleva tehomaksu ja sen määräytyminen. Mitä isompaa tehopiikkiä asiakas tarvitsee, sitä vahvempaa ja kalliimpaa sähköverkkoa ylläpidetään. Sähköverkkopalveluiden hinnoittelu ei saa olla asiakaskohtaista tai asiakkaan sähkönkäyttötavasta riippuvaista. Tehomaksu määräytyy Vattenfallin verkkoalueella viimeisen 12 kuukauden aikana mitatun kahden tehopiikin keskiarvon mukaan riippumatta vuodenajasta. Hinnoittelu ja sopimusehdot ovat näin tasapuoliset kaikille asiakkaille ja ne ohjaavat asiakasta myös energian tehokkaaseen käyttöön.


        Terveisin, Airi Laakkonen,
        Vattenfallin energia-asiantuntija


      • Aloittaja
        Vattenfall_asiantuntija kirjoitti:

        Kiitos kysymyksestänne, huomioimme sen palveluiden ja hinnoittelun kehittämisessä.
        Siirtomaksuissa asiakas maksaa mm. sähköverkon huollosta ja uudistamisesta, ympärivuorokautisesta sähköverkon käytönvalvonnasta ja vikapalvelusta sekä sähkön käytön mittaamisesta ja kulutustietojen toimittamisesta sähkönmyyjälle. Siirtohinnoittelu sisältää myös valtakunnallisen kantaverkon rakentamisen ja ylläpidon kustannukset.

        Vattenfallin siirtomaksuissa oleva tehomaksu ja sen määräytyminen. Mitä isompaa tehopiikkiä asiakas tarvitsee, sitä vahvempaa ja kalliimpaa sähköverkkoa ylläpidetään. Sähköverkkopalveluiden hinnoittelu ei saa olla asiakaskohtaista tai asiakkaan sähkönkäyttötavasta riippuvaista. Tehomaksu määräytyy Vattenfallin verkkoalueella viimeisen 12 kuukauden aikana mitatun kahden tehopiikin keskiarvon mukaan riippumatta vuodenajasta. Hinnoittelu ja sopimusehdot ovat näin tasapuoliset kaikille asiakkaille ja ne ohjaavat asiakasta myös energian tehokkaaseen käyttöön.


        Terveisin, Airi Laakkonen,
        Vattenfallin energia-asiantuntija

        Mutta nykyinen hinnoittelu ajaa asikkaita käyttämään agrikaatteja eikä verkkosähköä vaikka riittävä linja on valmiina.
        mm. isokin keskus teidän verkkoalueella suunnittelee agrikaattien hankintaa.
        Tiedä monta vastaavaa tapausta.
        Tämä ei minun mielestä ole ympäristön kannalta järkevää.
        Kaikilla siirtoyhtiöillä ei ole tämmöistä hinnoittelua.
        esimerkki, Savonvoimasta:

        LASKUTETTAVAN TEHON MÄÄRÄYTYMINEN
        • Pj-tehosähkönsiirto 1:n ja Sj-tehosähkönsiirto 1:n ja 2:n laskutettava pätöteho määräytyy 1.11.-31.3. arkipäivisin
        (maanantai - lauantai) kello 07-22 välisenä aikana kuukausittain mitatun suurimman tuntikeskitehon (60 minuuttia)
        mukaan. Tehomaksua laskutetaan kuukausittain talvikuukausilta (1.11.-31.3.).
        • Pj-tehosähkönsiirto 2:n laskutettava pätöteho määräytyy 1.11.-31.3. arkipäivisin (maanantai - lauantai) kello 07-10
        ja kello 16-19 välisenä aikana mitatun suurimman tuntikeskitehon (60 minuutin) mukaan. Tehomaksua laskutetaan
        kuukausittain talvikuukausilta (1.11.-31.3.).


      • Vattenfall_asiantuntija
        Aloittaja kirjoitti:

        Mutta nykyinen hinnoittelu ajaa asikkaita käyttämään agrikaatteja eikä verkkosähköä vaikka riittävä linja on valmiina.
        mm. isokin keskus teidän verkkoalueella suunnittelee agrikaattien hankintaa.
        Tiedä monta vastaavaa tapausta.
        Tämä ei minun mielestä ole ympäristön kannalta järkevää.
        Kaikilla siirtoyhtiöillä ei ole tämmöistä hinnoittelua.
        esimerkki, Savonvoimasta:

        LASKUTETTAVAN TEHON MÄÄRÄYTYMINEN
        • Pj-tehosähkönsiirto 1:n ja Sj-tehosähkönsiirto 1:n ja 2:n laskutettava pätöteho määräytyy 1.11.-31.3. arkipäivisin
        (maanantai - lauantai) kello 07-22 välisenä aikana kuukausittain mitatun suurimman tuntikeskitehon (60 minuuttia)
        mukaan. Tehomaksua laskutetaan kuukausittain talvikuukausilta (1.11.-31.3.).
        • Pj-tehosähkönsiirto 2:n laskutettava pätöteho määräytyy 1.11.-31.3. arkipäivisin (maanantai - lauantai) kello 07-10
        ja kello 16-19 välisenä aikana mitatun suurimman tuntikeskitehon (60 minuutin) mukaan. Tehomaksua laskutetaan
        kuukausittain talvikuukausilta (1.11.-31.3.).

        Energiamarkkinavirasto on antanut lähes 90 yritykselle sähkömarkkinalain mukaisen jakeluverkkoluvan. Kuten totesit, eri sähköverkonhaltijoiden välillä sähkön siirtopalveluiden hinnat poikkeavat toisistaan. Siirtomaksun määräytymiseen vaikuttaa mm. asiakkaalle toimitetun sähköenergian määrä ja tehontarve sekä jännitetaso, jolla asiakas on liittynyt verkkoon.
        Vattenfallin siirtomaksujen määräytymisestä vastasinkin jo aiemmin.

        Tällä palstalla keskustellaan lähinnä kodin sähkönkäyttöön liittyvistä asioista ja mietitään keinoja energiankäytön tehostamiseen. Oikean siirtotuotteen valinta on sekin energiatehokkuutta ja siitähän on tällä palstalla jo myös keskusteltu.

        Ystävällisin terveisin, Airi Laakkonen,
        Vattenfallin energia-asiantuntija


      • minusta
        Aloittaja kirjoitti:

        Mutta nykyinen hinnoittelu ajaa asikkaita käyttämään agrikaatteja eikä verkkosähköä vaikka riittävä linja on valmiina.
        mm. isokin keskus teidän verkkoalueella suunnittelee agrikaattien hankintaa.
        Tiedä monta vastaavaa tapausta.
        Tämä ei minun mielestä ole ympäristön kannalta järkevää.
        Kaikilla siirtoyhtiöillä ei ole tämmöistä hinnoittelua.
        esimerkki, Savonvoimasta:

        LASKUTETTAVAN TEHON MÄÄRÄYTYMINEN
        • Pj-tehosähkönsiirto 1:n ja Sj-tehosähkönsiirto 1:n ja 2:n laskutettava pätöteho määräytyy 1.11.-31.3. arkipäivisin
        (maanantai - lauantai) kello 07-22 välisenä aikana kuukausittain mitatun suurimman tuntikeskitehon (60 minuuttia)
        mukaan. Tehomaksua laskutetaan kuukausittain talvikuukausilta (1.11.-31.3.).
        • Pj-tehosähkönsiirto 2:n laskutettava pätöteho määräytyy 1.11.-31.3. arkipäivisin (maanantai - lauantai) kello 07-10
        ja kello 16-19 välisenä aikana mitatun suurimman tuntikeskitehon (60 minuutin) mukaan. Tehomaksua laskutetaan
        kuukausittain talvikuukausilta (1.11.-31.3.).

        Koneet jyrää rinteitä edestaakaisin, ihmiset hissillä huipulle, paljon matkustamista ja tilapäisasumista.

        Ei kovin ekologista.

        Kotinurkilla lenkkeily tai murtomaahiihdo on paljon ekologisempaa.


      • Vattenfall_asiantuntija
        minusta kirjoitti:

        Koneet jyrää rinteitä edestaakaisin, ihmiset hissillä huipulle, paljon matkustamista ja tilapäisasumista.

        Ei kovin ekologista.

        Kotinurkilla lenkkeily tai murtomaahiihdo on paljon ekologisempaa.

        Kiitos, annoit hyvän esimerkin
        Kukaan ei voi tehdä kaikkea, mutta me kaikki voimme tehdä jotain. Myös sillä mitä teemme kotona ja töissä, kuinka matkustamme ja mitä tuotteita ostamme, on suuri merkitys. Tavallisen suomalaisen kannalta ilmastotyön ensimmäinen askel on omien kulutustottumusten muuttaminen. Tärkeitä ovat erityisesti energiankäyttöön ja liikkumiseen liittyvät valinnat.

        Lisää näitä arjen tekoja voit lukea sivuiltamme
        www.vattenfall.fi/energianeuvonta

        Terveisin, Airi Laakkonen,
        Vattenfallin energia-asiantuntija


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Kiva kun SDP alkaa hallitsemaan Suomea

      Vanhat hyvät ajat taas palaavat ja kansa vaurastuu. Muistatteko vielä Sorsan aikakauden? Silloin Suomessa tehtiin jopa
      Maailman menoa
      386
      10144
    2. Säästäminen on typerää, muistakaa äänestää demareita

      Säästäminen on typerää, koska aiheuttaa vain talouden taantumista ja lopulta tappaa potilaan. Demareiden tapa on satsat
      Maailman menoa
      95
      6454
    3. Olli Rehn: Eläkkeistä pitää leikata. Nyt tuli Lindtmanille kauhun paikka

      jos johtaa seuraavaa hallitusta. Purra: eläkkeisiin ei kosketa. Eikä tällä hallituskaudella varmasti kosketa, mutta seur
      Maailman menoa
      409
      6180
    4. SDP:n budjetin peruskivi: "Rahaa nimittäin on!"

      Demarien talouspolitiikan ydin on usein tiivistetty klassiseen meemiin: rahaa on, kunhan se on jonkun muun rahaa. Vuoden
      Maailman menoa
      161
      4511
    5. Sara Sieppi umpirehellisenä Amazing Race -kulissien takaisesta elämästä

      Sara Sieppi oli mukana Amazing Race Suomi -realityssä. Somevaikuttajalla oli takana raskasta aikaa ja isoja suruja, eikä
      Suomalaiset julkkikset
      1
      3828
    6. Poliisien suosikkipuolueet ylivoimaisesti: Kokoomus ja persut

      samoin on armeijan henkilöstön kanssa. Sen sijaan sekä vihreät, vasliitto ja SDP ovat hyljeksittyjä puolueita poliisien
      Maailman menoa
      88
      3404
    7. Sdp, Vihreät ja vasemmistoliitto muuttumassa naisten puolueiksi?

      Sdp 64 % naisia, vihreät 70 % naisia ja vasemmistoliitto 60 % naisia. Ilmankos ne puolueet ajaa autoilevien kantasuomal
      Maailman menoa
      96
      3371
    8. Kun täällä kysytään aina vaan naisilta

      Niin nyt kysytään miehiltä. Mies, voisitko ottaa kumppaniksesi naisen joka nostaa enemmän penkistä kuin sinä? Tienaa en
      Sinkut
      64
      3176
    9. Herkkua vai hötöä? Kaksi Beck-leffaa tällä vkolla tv:stä

      Beck-elokuvat tuntuvat olevan suomalaisten makuun. Tällä viikolla televisiosta tulee kaksi ruotsalaista taidonnäytettä,
      Elokuva
      7
      3108
    10. Hatunnosto! Mari Hynynen (os. Perankoski) ja Jouni Hynynen auttavat vähäosaisia upealla tavalla!

      Hatunnosto! Mari ja Jouni Hynynen ovat Vailla vakinaista asuntoa ry:n uudet kummit. Hynysiä motivoi halu lisätä ymmärr
      Maailman menoa
      10
      3072
    Aihe