Onko edes pieni kuritus oikein?

Puollan

Riippuu mistä kuritetaan. Onko koira täysin vallattomasti ottamassa hammasotteita vai hyppäsikö ensimmäistä kertaa keittiön pöydälle? Mutta niskaotteia en missään nimessä kannata. On oltava varovainen siinä, ettei opeta koiralle huonoja tapoja, kuten aggressiota ei-miellyttävästä käytöksestä.

viimesijaisena keinona harvoin käytettynä puollan. Ei jatkuvaan käyttöön!!!

Eipä koira siihen kuole jos sitä näpäyttää kuonosta tai repii niskanahasta, mutta itse olen pohtinut eri koulutuskeinojen hyviä ja huonoja puolia ja päätynyt siihen etten koiraani kivulla tai sen uhalla kouluta.

Pienellä kurituksella, kuten kuonolle näpäytyksellä, ei yleensä ole kummoista tehoa. Jos koira on sen verran herkkä että pieni kuonolle napautus riittää, riittäisi hyvin todennäköisesti myös vain toruva äänensävy. Jos taas koira ei yhdestä tai kahdesta näpäytyksestä usko jonkin asian olevan kiellettyä, ei se luultavasti usko jatkossakaan. Silloin on vaarana että ihminen napauttaa seuraavan kerran koiraa kuonolle vähän kovemmin, sitten taas vielä kovemmin, kohta läimästään koko kädellä kuonoa, seuraavaksi läimäistään koko koiran päätä jne. Samalla koira turrutetaan fyysiselle kuritukselle, ja koiraa joudutaan rankaisemaan aina vain kovemmilla ja kovemmilla keinoilla, ja lopulta koira uskoo vasta kun sitä heitellään pitkin seiniä. JOS KOIRAA KURITTAA FYYSISESTI, KURITUKSEN ON OLTAVA SELLAINEN ETTÄ KOIRA USKOO KERRASTA! Käytännössä harva ihminen osaa mitoittaa rangaistuksen oikein, joko se on alimitoitettu jolloin käy kuten edellä tai sitten rangaistus on ylimitoitettu, jolloin koira helposti alkaa varomaan ihmistä ja sen oma-aloitteisuus vähenee (joillain kyllä se tuntuu olevan tavoitteenakin), ja jos koira ei ole teräshermoilla varustettu, se paineistuu ja väistää passiivisuuteen jolloin koiraa ei saada koulutettua puuta pidemmälle.

Oma koirani on myös sen verran terävä ja taisteluhaluinen, etten juuri uskallakaan sitä fyysisesti kurittaa. Jos käyn siihen väkivalloin kiinni, se kyllä puolustaa itseään. Paljon tehokkaampaa on käyttää esim. vesipyssyä, jota on mahdollista käyttää niin ettei koira yhdistä epämiellyttävyyttä ihmiseen, tai sitten jäähyä, jolloin koira eristetään laumasta tai viedään pois kivan asian ääreltä. Ja ehkä kaikkein paras ja tehokkain keino on vain kannustaa koiraa tekemään oikein kuin kieltää siltä kaikki mahdolliset tavat tehdä väärin!!

Itse loksautan koiran hampaat kiinni ja pidän kuonosta kiinni kun puree tai näykkii. en koskaan muuten.

kurittamaan pentuani just sillätavalla että otetaan niskasta kiinni tai huulista... olen yrittänyt kuitenkin rajoittaa fyysistä kurittamista siten että yritän ensin kieltää ja saada koiran pelkällä puheella uskomaan mutta harvoin tepsii.. yleensä otan kun puree minua tai lapsiani niskasta kiinni ja yleensä sillon uskoo ja lähtee tilanteesta pois.

Riippuu tilanteista ja koirasta, mutta yleistetysti sanoisin, että niskasta ei-satuttavasti-otto on mielestäni ok (poikkeuksena herkät yksilöt joille riittää esim. äänensävyn vaihtelut kasvatuksessa ja koulutuksessa), mutta kuonolle näpäyttämistä en suosita, se sattuu ja on ärsyttävä ele etenkin jukuripäiselle koiralle, lisää kapinahenkeä silloin.

Kokemusta on hyvinkin jukuripäisestä tapauksesta (pentueen pomo ja kukko tunkiolla) ja alkuun, sen ollessa pentu ja päästessä kauhukakaravaiheeseen jo silloin, olin hieman ymmyrkäisenä kuinka saada koira asioihin sillä siihen ei tepsinyt mikään, mitä esim. kasvattaja oli suosittanut. Ja kuonolle näpäytystä (tätä kasvattaja ei suosittanut) kokeilin vastahakoisesti, kun läheiseni oli sitä mieltä että vanhan ajan keino käyttöön vaan ja koira ruotuun, mutta annas olla siitä vasta helvetti pääsi irti, koira oli kuin manaajan tyttö hirviöpäisenä. Se riitti käsitykseksi minulle oman koirani persoonasta, jossa näin yhtymiä omaan kapinahenkeeni, ei se hemmetti vie mene sillä oikein, että pistetään vahvaluonteinen tapaus ärsytyksiin ja mitä muuta kuonolle näpäyttäminen on, sehän oikein haastaa puraisemaan toista nenästä (kuten muuten koirani teki läheiselleni hänen tehdessä tämän kuonolle näpäyttämisen).

Katselin silloin koiraani ja tosiaan pysähdyin miettimään koiran persoonaa, en hötkyillyt. Seuraavan kerran kun koirani taas sai uhmaraivarin (puri, juoksi päin uhmailme päällä, kerran jopa loisteliaassa machokaaressa heitti kepilliset kintulleni katsoen minua suoraan silmiin koko ajan, tämä esimerkiksi jouluna kun ei saanut lahjaansa heti) tein intuitiivisesti niin, että otin koiran raivareissaan kunnon pakkopaitaotteeseen syliini (käsivarret ristissä, niin että toinen käsi pitää koiran kroppaa aloillaan ja toinen käsi pitää aloillaan koiran niskaa/päätä), jossa pidin sitä kunnes laantui. Tässä otteessa koira ei pääse riekkumaan eikä puremaan, koira käsittää samalla että on ihmisensä otteessa ja viesti menee perille, että riekkumisraivareista seuraa jäähyä ja toiseksi viestiksi se, että se ihminen on vahvempi laumanjohtaja/rauhoittava vanhempi.
Tämä toimi meillä. Silti koiran persoonallisuus on vahva ja karismaattinen, tarkoitushan ei ole viedä vahvalta koiralta sen vahvuutta pois vaan saada se olemaan ok jäsen laumassa. Ei mitään liikaa alistamisia. Sillä lailla että on mukavata, sekä ihmisellä että koiralla. Nykyään olemme päässeet vuosien saatossa siihen pisteeseen, että olemme aika lailla symbioosissa. Että alkuun se yhteyden löytäminen vei hetken, mutta sitten alkoi homma menemään ja nyt kohta ollaan varma jo samaa yksikköä koiran kanssa, niin on hitsauduttu yhteen.

Sontaa on se, että koiraa ei saisi fyysisesti kurittaa. Tietenkään hakkaaminen ei käy.
Koiralaumassa fyysinen kuritus on nähtyä, jos toinen ei kaiken kaikkiaan ymmärrä niin silloin venkslaaja tapetaan (tai ainakin yritetään tappaa).
Fyysinen kuritus on koiralle merkki siitä että uskallat käydä käsiksi ja pahemminkin voi käydä. Pitäisi katsoa koiran kovuuden ja luonteen mukaan kuinka pitkälle menee, joillakin koirilla fyysisen kurituksen puolelle ei tarvitse mennä lainkaan.
Sanoisin, että on varsin huolestuttavaa jos jollekin vietikkäälle rodulle (kuten vaikkapa spk) ei ole koskaan näpäytetty mistään. Johtajan pitää olla henkisesti ja fyysisesti koiran yläpuolella, joka ei kuitenkaan tarkoita todellakaan sitä, että koiraa pitäisi ola hakkaamassa joka päivä (tai edes viikko, kuukausi) vaan silloin, kun se menee äärimmäisyyksiin koettelemaan rajoja.

En hyväksy kovaa väkivaltaa koiran koulutksessa, viimeisenä keinona käytän joko kuonolle näpäyttämistä/niskasta kiinniottoa. Joskus "nakkaan" koiran omaan kuljetusboksiinsa jäähylle.

Eli kyllä minusta pieni kuritus on oikein, mutta olen tavannut sellaisia henkilöitä (oikeastaan vain yhden) joka laittaa koiralleen kuristuspannan ja hihnan, ja vetelee hihnasta lujaa, niin että koira lentää omistajan luo. > Aivan SAIRASTA! Ei koira mitään semmoisesta opi. (Onneksi kyseinen on jo loppunut, tulivat järkiinsä)