Onko pakollisesta TkK-tutkinnon ulosottamisesta mielestänne mitään hyötyä.
Pyrittekö ensin suorittamaan kaikki kandiopinnot ja ottamaan kandintutkinnon ulos, vai suoritatteko DI-opintoja vaikkei vielä ole kandintutkintoa.
Ääritapaushan on se, että on käyty kaikki DI-tutkinnon opinnot diplomityötä myöten, paitsi että joku alkupään kurssi: matikka, fysikka, ruotsi jne. puuttuu. Kun tuon puuttuvan kurssin sitten suorittaa niin eikös silloin kandidaatin ja DI:n tutkinnot tule samana päivänä. Onko jollain tästä kokemusta?
Onko hyötyä kandidaatintutkinnosta
__Heppu__
5
765
Vastaukset
- 15 + 6
olla suoritettuna ennen edes DI aiheen myöntämistä, mutta muuten voit periaatteessa käydä jo kandi vaiheessa DI vaiheen kursseja ja lopuksi vaikka vääntää sitten vaan tutkinnot(lopputyö) toinen toisen perään, mikäli mahdollista. Poikkeuksia on?, mutta näin se menee pääpiirteittäin, luulisin.f
- R-iina
Ööh.. En juurikaan ikinä aloita viestiäni näin, mutta oletko ihan tosissasi? Onko kanditutkinnosta hyötyä on kai se, mitä tarkoitat tuolla kandipapereiden ulosottamisella? Tekniikan puolella kanditutkinto on oikeastaan vain pintaraapaisu oikeasta osaamisesta; kanditutkinto sisältää juuri mainitsemasi pakolliset matikat ja fysiikat ja muutamia oman alan kursseja. Se ei siis tarjoa juuri minkäänlaisia valmiuksia ymmärtää, sitä mitä yliopistosta valmistuneen tulisi ymmärtää. Kanditutkintohan luotiin sen vuoksi, että saataisiin yhtenäistettyä suomalaista järjestelmää muiden järjestelmien kanssa (niin sanottua harmonisointia) huolimatta siitä, mitä hienoja periaatteita tämän uudistuksen mukana nimettiin. Koulutuksellisesti uusi järjestelmä ei ole tarjonnut minkäänlaista parannusta. Mielestäni esimerkiksi kandityöhön käytettävät 10 op olisi voinut käyttää ihan oikeiden asioiden opettamiseen sen sijaan, että nyt usea itsenäiseen työhön täysin valmistautumaton muutaman vuoden opiskellut nuori pistetään ponnistamaan kandityö, jonka teoriassa pitäisi sisältää jo jonkinnäköistä tiedettäkin. Käytännössähän kandityöt nyt ovat pääpiirteittäin pelkkiä kirjallisuustöitä eivätkä täytä niitä hienoja tavoitteita, joita Opetusministeriö asetti (mm. valmius tieteelliseen ajatteluun ja työskentelyyn).
Omasta, täysin henkilökohtaisesta näkökulmastani, kanditutkinnosta ei ole hyötyä, koska se todellakin sisältää niin kovin pintapuolista asiaa, eikä tietosisällöltään vastaa edes ammattitutkintoa.- Teekkarirenttu
Mielestäni uusi Bolognan sopimuksen mukainen tutkintosääntö on epäonnistunut. DI-tutkinto, joka oli ennen 180 ov (muut maisterit 160 ov), on nyt puristettu samaan 300 op:n muottiin. Kurssien kokoja ei kuitenkaan liiemmin muutettu, joten DI-tutkinto (ainakin TKK:lla) on tuntunut huomattavasti raskaammalta kuin muut maisteritutkinnot. Tämä ei ole oikea ratkaisu: kurssien helpottamisen sijaan niistä tulisi palkita asianmukaisella pistemäärällä, jotta DI-tutkinto säilyttäisi arvostuksensa alati kiristyvillä työmarkkinoilla. Lääkäritkään eivät olleet rähmällään Brysselin suuntaan; heillä on edelleen perustutkintona lääketieteen lisensiaatti (360 op).
Ja kuten edellinen vastaaja kirjoitti, kandityön 10 op voisi käyttää paljon järkevämmin. Kyllähän työssä oppi tiedonhakua ja tekstin jäsentämistä, mikä taas auttaa esim. diplomityön kirjallisuusosassa, mutta työn järjestelyt eivät sellaisenaan toimineet. Pakolliset luennotkin olivat melko turhia: viestinnän osuudessa kielikeskuksen luennoitsija puhui esiintymisjännityksestä, vaikka tarkoituksena oli opettaa akateemisen viestinnän taitoja. - Teekkkari
Teekkarirenttu kirjoitti:
Mielestäni uusi Bolognan sopimuksen mukainen tutkintosääntö on epäonnistunut. DI-tutkinto, joka oli ennen 180 ov (muut maisterit 160 ov), on nyt puristettu samaan 300 op:n muottiin. Kurssien kokoja ei kuitenkaan liiemmin muutettu, joten DI-tutkinto (ainakin TKK:lla) on tuntunut huomattavasti raskaammalta kuin muut maisteritutkinnot. Tämä ei ole oikea ratkaisu: kurssien helpottamisen sijaan niistä tulisi palkita asianmukaisella pistemäärällä, jotta DI-tutkinto säilyttäisi arvostuksensa alati kiristyvillä työmarkkinoilla. Lääkäritkään eivät olleet rähmällään Brysselin suuntaan; heillä on edelleen perustutkintona lääketieteen lisensiaatti (360 op).
Ja kuten edellinen vastaaja kirjoitti, kandityön 10 op voisi käyttää paljon järkevämmin. Kyllähän työssä oppi tiedonhakua ja tekstin jäsentämistä, mikä taas auttaa esim. diplomityön kirjallisuusosassa, mutta työn järjestelyt eivät sellaisenaan toimineet. Pakolliset luennotkin olivat melko turhia: viestinnän osuudessa kielikeskuksen luennoitsija puhui esiintymisjännityksestä, vaikka tarkoituksena oli opettaa akateemisen viestinnän taitoja.Periaatteessa on ihan hyvä idea luoda "väliporras" DI-tutkintoon. Jos opinnot jäävät kesken myöhemmin, on ainakin joku paperi taskussa. Toiseen yliopistoon Suomessa tai Euroopassa on helpompi vaihtaa "kesken kaiken".
Kuitenkin. Kun tutkinnosta leikataan se 30-40op ja lisätään 10 op kandia, olisi kurssitkin pitänyt suunnitella uudestaan mitoituksen mukaan. DI-vaiheessa suunnittelu tuntuu onnistuneen paremmin; jos aikaisemmin fiktiivinen kurssi "Integrointi ja derivointi" kesti puoli vuotta ja tuotti 3ov, luennoidaan nykyään joka toinen vuosi "Integrointi ja joka toinen vuosi "Derivointi"; molemmista 5 op.
Perusopinnoissa aika harva professori on raaskinut pudottaa materiaalia pois. Tuloksena on opintopisteisiin nähden törkeän raskaita kursseja. Ongelma on kuitenkin yliopiston sisäisessä kurinpidossa, eikä prosessissa itsessään. Usein professorit tiedostavat hyvin opintojaksojen raskauden, mutteivät silti tee / halua tehdä asialle mitään. "MEnkää osastonhallintoon kertomaan, että tästä saa liian vähän noppia". - R-iina
Teekkkari kirjoitti:
Periaatteessa on ihan hyvä idea luoda "väliporras" DI-tutkintoon. Jos opinnot jäävät kesken myöhemmin, on ainakin joku paperi taskussa. Toiseen yliopistoon Suomessa tai Euroopassa on helpompi vaihtaa "kesken kaiken".
Kuitenkin. Kun tutkinnosta leikataan se 30-40op ja lisätään 10 op kandia, olisi kurssitkin pitänyt suunnitella uudestaan mitoituksen mukaan. DI-vaiheessa suunnittelu tuntuu onnistuneen paremmin; jos aikaisemmin fiktiivinen kurssi "Integrointi ja derivointi" kesti puoli vuotta ja tuotti 3ov, luennoidaan nykyään joka toinen vuosi "Integrointi ja joka toinen vuosi "Derivointi"; molemmista 5 op.
Perusopinnoissa aika harva professori on raaskinut pudottaa materiaalia pois. Tuloksena on opintopisteisiin nähden törkeän raskaita kursseja. Ongelma on kuitenkin yliopiston sisäisessä kurinpidossa, eikä prosessissa itsessään. Usein professorit tiedostavat hyvin opintojaksojen raskauden, mutteivät silti tee / halua tehdä asialle mitään. "MEnkää osastonhallintoon kertomaan, että tästä saa liian vähän noppia".Olen kanssasi samaa miltä, Teekkari, tuosta opintojen keskeytymisestä ja toiseen yliopistoon vaihtamisesta. Sitä aspektia ajatellen, kanditutkinto on paikkansa ansainnut. Vaikka toisaalta esimerkiksi laitoksen vaihtaminen yliopiston sisällä onnistunee edelleen ilman kanditutkinnon papereita. Korjatkaa, jos olen väärässä?
Mutta mitä tulee mielipiteeseesi, että vika on yliopiston sisällä eikä itse uudistusprosessissa: en ole täysin samaa mieltä. Kun tällaisia uudistuksia ajetaan läpi, tulisi asioita ajatella hieman pidemmälle eikä tyytyä hymistelemään sitä, miten suomalainen järjestelmä uudistuksen jälkeen on yleiseurooppalaisempi. Nämä ovat byrokraattien ajatuksia, eikä niillä ole mitään tekemistä käytännön kanssa.
Kurssien työmäärän suhteen sitten olet taas ihan oikeassa! Siinä missä vuonna 2003 kurssista sai 3 opintoviikkoa, samasta kurssista saa vuonna 2009 3 opintopistettä. Mutta eihän tutkintouudistuksen tarkoitus kai ollutkaan, että kursseista pudotettaisiin asiasisältöä pois. Eivät yliopistot voi tinkiä opetuksensa asiasisällöstä vain tutkintouudistuksen vuoksi, mutta tutkinnon rakennetta olisi pitänyt miettiä tarkemmin, kun uudistusta alettiin suunnitella.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Naiset miltä kiihottuminen teissä tuntuu
Kun miehellä tulee seisokki ja ja sellainen kihmelöinti sinne niin mitä naisessa köy? :)664653Haistoin ensin tuoksusi
Käännyin katsomaan oletko se todellakin sinä , otin askeleen taakse ja jähmetyin. Moikattiin naamat peruslukemilla. Tu142269- 251794
- 121518
- 321461
Miksi kohtelit minua kuin tyhmää koiraa?
Rakastin sinua mutta kohtelit huonosti. Tuntuu ala-arvoiselta. Miksi kuvittelin että joku kohtelisi minua reilusti. Hais51318- 101237
- 151156
- 231092
Martinasta kiva haastattelu Iltalehdessä
Hyvän mielen haastattelu ja Martina kauniina ja raikkaan keväisenä kuvissa.2911014