Meillä on neljä tuijaa (n. 1,5 m kork.) ja alppiruusu istutettuna nurmikolle viime kesänä. Kaikki talvehtivat hyvin. Alppiruusu on eteläseinällä ja tuijat itäpuolella, tosin auringossa klo 10-17. Kesä meni hyvin, kaikki kukoistivat ja kasvoivat silmin nähden. Kyllästyin harvaan nurmikkoon, joka savisessa rinteessä ei kunnolla menestynyt ja kylvin heinäkuussa apilaa koko pihalle. Ja sehän on rehottanut kauniina.
Mutta ko. kasvien ympärille muodostui n. puolen metrin alue, johon apila ei kasvanut ja syyskuun alussa alkoi ruskistuminen. Johtuuko apilasta????
Samalla alueella on myös syyshortensioita 4 kpl. Leikkasin ne keväällä ilmeisesti liian paljon, kun ei tullut kukkia ollenkaan. Ja ne kellastuivat jo heinäkuun lopulla. Vedestä ei ole ollut puutetta.
Tuijan ja alppiruusun ruskistuminen
31
16215
Vastaukset
- kokeilua vaan
Ainakin alppiruususi on liian lämpimässä ja paahteisessa paikassa. Ne pitävät puolivarjosta ja happamasta maasta. Alppis viihtyy männyn lähellä. Nurmen keskellä ei viihdy. Ja hapanta maata sille.
Tuijat voivat varistaa vanhoja osia pois ruskettumalla. Sen pitäisi korjata itsensa ajan kanssa.
Syyshortensiaa leikataan kolmannes. Onko maa hapan? Se pitää happamesta. Savimaa ei sitä ole.
Suuret puut lähellä, kuten koivu vie nesteet maasta.
Kannattaa valita kasvit paikan mukaan. Sitähän se on, kokeilua, onnistumista ja pettymistä. Kolme puuta olen menettänyt. Sen opin, ettei päärynäpuu pidä kastelusta. Yksi meni myyrälle ja yksi kuivui kiireiden vuoksi.
Enkä ole saanut kuutamohortensiaani kukkimaan... Voi olla liian varjossa.- apilan uhriko
Kiitos vastauksesta, luin sen vasta nyt .
Palaan taas asiaan, kun tuijat ovat vaalentuneita ja koko ajan osa oksista tulee tummiksi ja putoaa pois, pensaat ovat tosi surkean näköisiä lumen keskellä. Syököhän myyrät niitä? Entä rodoa, joka on täysin lumen alla? Naapuritonteilla tuijat näyttävät voivan hyvin.
Maa on melko savipitoista. Mitä pitäisi tehdä, jos nuo ovat vielä keväällä hengissä? Rodon ympärille voisin istuttaa kääpiömäntyjä, mutta mitä tuijille? Niiden juurilla on kyllä paksu kerros haketta, riittääkö se? - apilan uhriko
apilan uhriko kirjoitti:
Kiitos vastauksesta, luin sen vasta nyt .
Palaan taas asiaan, kun tuijat ovat vaalentuneita ja koko ajan osa oksista tulee tummiksi ja putoaa pois, pensaat ovat tosi surkean näköisiä lumen keskellä. Syököhän myyrät niitä? Entä rodoa, joka on täysin lumen alla? Naapuritonteilla tuijat näyttävät voivan hyvin.
Maa on melko savipitoista. Mitä pitäisi tehdä, jos nuo ovat vielä keväällä hengissä? Rodon ympärille voisin istuttaa kääpiömäntyjä, mutta mitä tuijille? Niiden juurilla on kyllä paksu kerros haketta, riittääkö se?Tuijat ovat nyt lumen peitossa puoleen väliin ja se mitä näkyy on tosi harvaa ja ruskeat lehvät vaan lisääntyy. Latvat näyttävät olevan ehjiä. Muistelen, että ne pitäisi suojata, joten täytyy kahlata peittelemään. Olenko oikeassa?
Vedenpuutteestä ei tänä keväänä mikään kasvi kärsi.
- Tässä on
ihan paras vinkki! Osta puutarha kirja tai ota lainaksi kirjastosta! Niitten avulla vähän silmäilemällä löydät oikeat vastaukset!
Nyt kuulostaa siltä, että ihanat kasvisi ovat väärissä olosuhteissa ihan kokonaan!
Ota oppia kirjoista ja puutarhastasi tulee loistelias!- apilan uhriko
Eikö ole mitään tehtävissä maan suhteen? Samoja kasveja on kaikilla tonteilla lähistöllä, sama maaperä, mutta meillä ainoastaan kasvaa apilaa. Voiko maata lannoittaa jollain, jotta tuijat viihtyisivät? Rodon voin vielä siirtää muualle.
- puuta heinää
apilan uhriko kirjoitti:
Eikö ole mitään tehtävissä maan suhteen? Samoja kasveja on kaikilla tonteilla lähistöllä, sama maaperä, mutta meillä ainoastaan kasvaa apilaa. Voiko maata lannoittaa jollain, jotta tuijat viihtyisivät? Rodon voin vielä siirtää muualle.
Apila tuskin on syynä tuijien huonovointisuuteen. Luultavasti niillä on jotain ongelmia juuristossa. Ovat ehkä kukoistaneet ensimmäisen vuoden juuripaakun ja istutusmullan voimin, mutta pohjamaahan juurtuminen ei ole onnistunut. Jos pohjamaa on kovinkin tiukkaa savea ja istutuskuoppa pienenlainen niin se kerää vettä juuristolle, joka ei pitemmän päälle ole hyväksi taimelle. Tai sitten juuristoa on joku jyrsinyt tai tauti lahottanut. Tai jotain, arvailla pitää kun ei muuta täältä käsin voi. Kun kevät koittaa ja maa sulaa, niin kokeile ovatko taimet jämäkästi juurtuneen oloiset vai heiluvatko kepeästä kosketuksestakin. Jos ovat kovin irtonaisen oloiset, kaiva ylös ja katso mitä juuristolle kuuluu. Jos juuret on vielä eloisan oloiset, niin paranna istutusalueen maata turve-hiekka tai multa lisäyksellä ja istuta taimet uudelleen. Jos tuijat on lähekkäin, kaiva niille yksi iso ja syvä, yhtenäinen istutusalue, jossa on turpeella kevennettyä savimaata tai kunnon multaa, sen sijaan että taimilla olisi jokaisella oma ppinei potero savisessa pohjamaassa. (Ehkä oletkin jo näin taimesi istuttanut) Taimien alustan voi kattaa kuori tai hakekatteella, niin pysyy paremmin nurmi ja apila poissa juuristolta ja nurmen hoito on helppoa.
- Kalkkiva
Kerrot, että apila ei kasva lähellä tuijia. Liekö maaperän pH sopiva molemmille.
Apila menestyy, kun maaperän happamuus on 6...6,5 pH.
Tuijakin on kalkinsuosija (pH 6...7), vaikka jotkut hortonoomit suosittelevat niille havujen (tolkuttoman kalliita) rodo-lannoitteita.
Vaikuttaisi, että tuijasi kasvaa liian happamassa.
Itse lisään aina kalkkia (ja/tai puuntuhkaa) tuijien istutusmultaan ja täydennystä parin vuoden välein varsinkin, jos puun juurilla on hapanta kuorikatetta.
Olen käyttänyt kalkkia tuijille monia vuosia, eikä tuona aikana ole ruskistumia esiintynyt kesällä, eikä kevätahava ole purrut suojaamattakaan.- apilan uhriko
Nyt lumien sulattua tutkin tuijat lähemmin ja yllätyin kun ruskeat osat ovat kuin neilikan kukkia. Tuijat tuntuvat olevan elossa, melko vaaleita kuitenkin. Ovat tiukasti maassa. Juurella on kerros haketta. Mielenkiinnolla odotan mitä seuraavaksi tapahtuu. Laitoin nyt huput päälle, jos vähän auttaisi.
Ostan kalkkia ja kunhan saan haravoitua lakitsen nurmen eli ymmärsinkö oikein, että apilakin siitä tykkää - suunnitteluhortonomi
apilan uhriko kirjoitti:
Nyt lumien sulattua tutkin tuijat lähemmin ja yllätyin kun ruskeat osat ovat kuin neilikan kukkia. Tuijat tuntuvat olevan elossa, melko vaaleita kuitenkin. Ovat tiukasti maassa. Juurella on kerros haketta. Mielenkiinnolla odotan mitä seuraavaksi tapahtuu. Laitoin nyt huput päälle, jos vähän auttaisi.
Ostan kalkkia ja kunhan saan haravoitua lakitsen nurmen eli ymmärsinkö oikein, että apilakin siitä tykkääTuija ei suinkaan ole kalkinsuosija - väittää tämäkin hortonoomi ja perustaa väitteensä useaan eri lähteeseen. Tuijan alkuperäinen kasvupaikka on puolivarjossa/varjossa ja suoympäristössä, joten luontainen maaperä on kostea ja hapan.
Suurin osa meillä viihtyvistä havukasveista viihtyy ihan normaalissa puutarhamullassa (myös tuija). Poikkeuksena tästä on marjakuusi, joka on kalkinsuosija. Siksi havu-rhodo-lannoitteet/mullat ovat tarkoituksenmukaisia vain rhodoille, jotka oikeasti eivät pysty irrottamaan ravinteita liian emäksisestä maasta.
Tuijan istuttamisen aurinkoiselle paikalla pelastaa tavallisesti se, että maaperä on savea, jolloin sillä riittänee kosteutta. toisaalta tiukka savimaa myös pidättää vettä sellaiseen muotoon, ettei siitä kasville ole mitään iloa... tämä yhdistettynä nurmikolle tehtyyn ämpärinkokoiseen reikään kasvia varten on aika hankala yhtälö - ja monelle kasville se on hiljainen hirsipuu.
Tuijat yleensä toipuvat hyvin talven rusketuksista. Vanhemmitenhan niitä ei tarvitse enää kevättalven auringolta enää suojatakaan. - Kalkkiva
suunnitteluhortonomi kirjoitti:
Tuija ei suinkaan ole kalkinsuosija - väittää tämäkin hortonoomi ja perustaa väitteensä useaan eri lähteeseen. Tuijan alkuperäinen kasvupaikka on puolivarjossa/varjossa ja suoympäristössä, joten luontainen maaperä on kostea ja hapan.
Suurin osa meillä viihtyvistä havukasveista viihtyy ihan normaalissa puutarhamullassa (myös tuija). Poikkeuksena tästä on marjakuusi, joka on kalkinsuosija. Siksi havu-rhodo-lannoitteet/mullat ovat tarkoituksenmukaisia vain rhodoille, jotka oikeasti eivät pysty irrottamaan ravinteita liian emäksisestä maasta.
Tuijan istuttamisen aurinkoiselle paikalla pelastaa tavallisesti se, että maaperä on savea, jolloin sillä riittänee kosteutta. toisaalta tiukka savimaa myös pidättää vettä sellaiseen muotoon, ettei siitä kasville ole mitään iloa... tämä yhdistettynä nurmikolle tehtyyn ämpärinkokoiseen reikään kasvia varten on aika hankala yhtälö - ja monelle kasville se on hiljainen hirsipuu.
Tuijat yleensä toipuvat hyvin talven rusketuksista. Vanhemmitenhan niitä ei tarvitse enää kevättalven auringolta enää suojatakaan.Olet oikeassa siinä, että tuijat (Thuja Occidentalis, Northern White Cedar) kasvavat myös soilla. Luontaisin kasvupaikka Pohjois-Amerikassa (Appalakit, Ontario) on kalkkikivisillä ylämailla. Kasvaa myös soilla. Mutta - nämä suot (fens, swamps) ovat neutraaleja tai lievästi alkalisia (pH tyypillisesti 6.3 - 7.2) sekä niiden vedenvaihto tapahtuu pääosin pohjavirtaamana (toisin kuin happamat suot, bogs, joissa ei pohjavirtauksia ole).
Olet oikeassa myös siinä, että tuijat viihtyvät tavallisessa puutarhamullassa - kunhan se on kalkittua. Itse lisään multaan hiekkaa kolmanneksen, ja sitä kalkkia...
Olet oikeassa siinäkin, että useissa kotimaisissa lähteissä uskotellaan tuijan viihtyvän parhaiten happamassa maassa pH 5...6. Suosittelevatpa eräät näitä rodo-lannotteitakin.
Kannattaa ihan itse tutustua alkuperäiskielisiin kasvupaikkakuvauksiin ja kasvatusohjeisiin - jopa koulunkäyneiden hortonoomien.
http://www.eoearth.org/article/Wetland_classifications
http://www.docstoc.com/docs/31097801/The-Ecology-Of-Northern-White-Cedar/ - suunnitteluhortonomi
Kalkkiva kirjoitti:
Olet oikeassa siinä, että tuijat (Thuja Occidentalis, Northern White Cedar) kasvavat myös soilla. Luontaisin kasvupaikka Pohjois-Amerikassa (Appalakit, Ontario) on kalkkikivisillä ylämailla. Kasvaa myös soilla. Mutta - nämä suot (fens, swamps) ovat neutraaleja tai lievästi alkalisia (pH tyypillisesti 6.3 - 7.2) sekä niiden vedenvaihto tapahtuu pääosin pohjavirtaamana (toisin kuin happamat suot, bogs, joissa ei pohjavirtauksia ole).
Olet oikeassa myös siinä, että tuijat viihtyvät tavallisessa puutarhamullassa - kunhan se on kalkittua. Itse lisään multaan hiekkaa kolmanneksen, ja sitä kalkkia...
Olet oikeassa siinäkin, että useissa kotimaisissa lähteissä uskotellaan tuijan viihtyvän parhaiten happamassa maassa pH 5...6. Suosittelevatpa eräät näitä rodo-lannotteitakin.
Kannattaa ihan itse tutustua alkuperäiskielisiin kasvupaikkakuvauksiin ja kasvatusohjeisiin - jopa koulunkäyneiden hortonoomien.
http://www.eoearth.org/article/Wetland_classifications
http://www.docstoc.com/docs/31097801/The-Ecology-Of-Northern-White-Cedar/Kiitos linkeistä. Sinänsä mielenkiintoista, että tuijasta kalkinsuosijana ei todellakaan ole mainintaa kotimaassa yleisesti käytetyissä tieteellisissäkään lähteissä. Taas tuli opittua uutta, kiitos!
- Kalkkiva edelleen
suunnitteluhortonomi kirjoitti:
Kiitos linkeistä. Sinänsä mielenkiintoista, että tuijasta kalkinsuosijana ei todellakaan ole mainintaa kotimaassa yleisesti käytetyissä tieteellisissäkään lähteissä. Taas tuli opittua uutta, kiitos!
kotimaisessa tieteellisessä julkaisussa (enkä tarkoita myyntiluetteloa) mainitaan, että tuijien luontaisimman kasvupaikan optimi-pH on 5...6? Ei missään ?
Metsäntutkimuslaitos, kanadantuija:
http://www.metla.fi/metla/esitteet/metsat/kivalo-mortti.pdf
Taimitaloista Forestum näyttää ainakin olevan ajan tasalla:
http://nettikauppa.forestum.fi/Default.aspx?mid=963&tabid=519&ctl=catalogitemdetails&catalogitemid=81&mastercategoryid=12 - suunnitteluhortonomi
Kalkkiva edelleen kirjoitti:
kotimaisessa tieteellisessä julkaisussa (enkä tarkoita myyntiluetteloa) mainitaan, että tuijien luontaisimman kasvupaikan optimi-pH on 5...6? Ei missään ?
Metsäntutkimuslaitos, kanadantuija:
http://www.metla.fi/metla/esitteet/metsat/kivalo-mortti.pdf
Taimitaloista Forestum näyttää ainakin olevan ajan tasalla:
http://nettikauppa.forestum.fi/Default.aspx?mid=963&tabid=519&ctl=catalogitemdetails&catalogitemid=81&mastercategoryid=12Suomen puu- ja pensaskasvio (Dendrologian Seura, 1992), Puuvartiset koristekasvit (Helsingin yliopisto, Puutarhatieteen laitoksen julkaisuja no 5, 1987) - kummassakaan ei mainintaa. Alangon Pentti suosittaa hapanta kasvualustaa. Puutarhaliiton Kotipihan havukasvit -julkaisusta sentään löytyi maininta kalkitusta kasvualustasta.
Ensimmäisiä mainittuja opuksia pidetään kuitenkin luotettavina lähteinä ja käytetään myös opiskellessa. Taimiluetteloita tai puutarhamyymälöiden kuvauksia ei voi pitää välttämättä luotettavina. On siinä kuluttajilla päänvaivaa, kun ei tiedä mihin luottaa.... - apilan uhriko
suunnitteluhortonomi kirjoitti:
Suomen puu- ja pensaskasvio (Dendrologian Seura, 1992), Puuvartiset koristekasvit (Helsingin yliopisto, Puutarhatieteen laitoksen julkaisuja no 5, 1987) - kummassakaan ei mainintaa. Alangon Pentti suosittaa hapanta kasvualustaa. Puutarhaliiton Kotipihan havukasvit -julkaisusta sentään löytyi maininta kalkitusta kasvualustasta.
Ensimmäisiä mainittuja opuksia pidetään kuitenkin luotettavina lähteinä ja käytetään myös opiskellessa. Taimiluetteloita tai puutarhamyymälöiden kuvauksia ei voi pitää välttämättä luotettavina. On siinä kuluttajilla päänvaivaa, kun ei tiedä mihin luottaa....en omasta mielestäni ole saanut vieläkään selkeää vastausta kysymykseeni: onko apila se joka kiusaa tuijia ja alppiruusua?
Tuijani ovat selvästi hengissä, huput eivät pysyneet tuulessa, joten poistin ne. Neilikan kukilla tarkoitin mausteneilikan kuivaa kukkapohjaa (niitä, joita laitetaan kinkun koristeeksi). Selvästi uutta vaalean vihreää kasvustoa on myös tullut. leikkasin latvoja 20 cm lyhemmiksi, sillä haluaisin tuuheuttaa tuijia sivusuuntaan.
Mitä mieltä olette seuraavasta suunnitelmasta: poistan hakkeen, rikon mullan pinnan, laitan juurimattoa päälle ehkäisemään rikkaruohoja ja sen päälle haketta. Kalkkia laitan maton alle. Maa on saviperäistä, mutta päällä 20 cm multaa. Olen laittanut myös kahvinporoja, kun joku sitä suositteli. Menikö pieleen?
Alppiruusukin on hengissä, mutta melko vaalea. Syksyn nupuista on suurin osa hävinnyt, lumitaakka kai vei. Ajattelin siirtää sen varjoisampaan paikkaan, jos ei innostu virkistymään. Laitoin sen juurelle jo suojusmattoa ja haketta, sillä rikkaruohot oliva myös vallanneet sen. Apila on nyt 50cm päässä alppiruususta näillä toimenpiteillä. Kannattaa varmaan hankkia sitä rhodolannoitetta.
Nurmikko näyttää melko hyvältä, apila vihertää kun muilla on vielä ruskeaa. Jotain iloa sentään. - Kotipuutarhuri
suunnitteluhortonomi kirjoitti:
Suomen puu- ja pensaskasvio (Dendrologian Seura, 1992), Puuvartiset koristekasvit (Helsingin yliopisto, Puutarhatieteen laitoksen julkaisuja no 5, 1987) - kummassakaan ei mainintaa. Alangon Pentti suosittaa hapanta kasvualustaa. Puutarhaliiton Kotipihan havukasvit -julkaisusta sentään löytyi maininta kalkitusta kasvualustasta.
Ensimmäisiä mainittuja opuksia pidetään kuitenkin luotettavina lähteinä ja käytetään myös opiskellessa. Taimiluetteloita tai puutarhamyymälöiden kuvauksia ei voi pitää välttämättä luotettavina. On siinä kuluttajilla päänvaivaa, kun ei tiedä mihin luottaa....Eli tuijien lannoituksesta,
Taimitarhojen myytävät lajikkeet ovat jalostettuja verisioita luonnon kannasta, voiko tämä jalostus muuttaa kasvin optimiravinteiden määrää ? Varmaankin pitkänlinjan puutarhureiden käyttökokemukset voisivat olla kanssa mielenkiintoisia. Toisaalta joskus virheellisillä ja väärillä toimilla ollaan saatu kohtuullista tuolosta. Myöhemmin kun väärät metodit ollaan huomattu ollaan saatuvielä parempia tuloksia.
Kalkkiako ?
Havurodoa ?
Vai jotain muuta ?
Tuijille, eli mikä nyt sitten on paras lannoitus tuijille. - happamasta
Kotipuutarhuri kirjoitti:
Eli tuijien lannoituksesta,
Taimitarhojen myytävät lajikkeet ovat jalostettuja verisioita luonnon kannasta, voiko tämä jalostus muuttaa kasvin optimiravinteiden määrää ? Varmaankin pitkänlinjan puutarhureiden käyttökokemukset voisivat olla kanssa mielenkiintoisia. Toisaalta joskus virheellisillä ja väärillä toimilla ollaan saatu kohtuullista tuolosta. Myöhemmin kun väärät metodit ollaan huomattu ollaan saatuvielä parempia tuloksia.
Kalkkiako ?
Havurodoa ?
Vai jotain muuta ?
Tuijille, eli mikä nyt sitten on paras lannoitus tuijille.maasta havurodo olisi paras ei missään nimessä kalkkia.
- tuijista
Kalkkiva kirjoitti:
Olet oikeassa siinä, että tuijat (Thuja Occidentalis, Northern White Cedar) kasvavat myös soilla. Luontaisin kasvupaikka Pohjois-Amerikassa (Appalakit, Ontario) on kalkkikivisillä ylämailla. Kasvaa myös soilla. Mutta - nämä suot (fens, swamps) ovat neutraaleja tai lievästi alkalisia (pH tyypillisesti 6.3 - 7.2) sekä niiden vedenvaihto tapahtuu pääosin pohjavirtaamana (toisin kuin happamat suot, bogs, joissa ei pohjavirtauksia ole).
Olet oikeassa myös siinä, että tuijat viihtyvät tavallisessa puutarhamullassa - kunhan se on kalkittua. Itse lisään multaan hiekkaa kolmanneksen, ja sitä kalkkia...
Olet oikeassa siinäkin, että useissa kotimaisissa lähteissä uskotellaan tuijan viihtyvän parhaiten happamassa maassa pH 5...6. Suosittelevatpa eräät näitä rodo-lannotteitakin.
Kannattaa ihan itse tutustua alkuperäiskielisiin kasvupaikkakuvauksiin ja kasvatusohjeisiin - jopa koulunkäyneiden hortonoomien.
http://www.eoearth.org/article/Wetland_classifications
http://www.docstoc.com/docs/31097801/The-Ecology-Of-Northern-White-Cedar/Havurodo lannoitteen npk on 9-5-18 eli siinä kaliumia aika paljon mukana jolloin myös se joko pitää tai jopa nostaa maan ph arvoa. Mistäköhän löytäisi kotitarpeisiin sopivan ph mittarin, mielellään ei kertakäyttö mallia
- sentään
tuijista kirjoitti:
Havurodo lannoitteen npk on 9-5-18 eli siinä kaliumia aika paljon mukana jolloin myös se joko pitää tai jopa nostaa maan ph arvoa. Mistäköhän löytäisi kotitarpeisiin sopivan ph mittarin, mielellään ei kertakäyttö mallia
sentään! Lainaus:
"Havu- ja Rodolannoite lannoittaa ja LASKEE samalla kasvualustan happamuutta luoden ihanteelliset kasvuolosuhteet kaikille happamassa maassa viihtyville kasveille. "
http://www.kekkila.fi/kotipuutarhurit/tuotteet/lannoitteet/havu-ja-rodolannoite
Kekkilän hortonoomi kirjoittaa puuta heinää:
Rodo-lannoite EI laske maan happamuutta (=nosta pH:ta) vaan LISÄÄ happamuutta (laskee pH:ta). - neutraalista
happamasta kirjoitti:
maasta havurodo olisi paras ei missään nimessä kalkkia.
neutraalista kasvualustasta.
Kallista rodo-mönjää ei pidä käyttää.
Kevätlannotetta ja kalkkia.
Kas näin (kasvualue III):
Aurinkoinen kasvupaikka (tuija ei viihdy varjossa).
Kunnon monttu ja paksulti 0.5m hiekoitettua ja kalkittua multaa.
Kohopenkki, pH 6.5 - 7. Kevätlannoite.
Runsas kastelu kerran viikossa, myös syksyllä (noin 20 l per tuija kuivalla ilmalla).
Kate koivunkuorta ja lehtikuusen neulasta.
Kertaakaan ei ole suojattu kevätahavaa vastaan.
Noin 30 tuijaa (Thuja occ. sp.) istutettu 10v aikana, kasvu 20...30 cm vuodessa, eikä ainutta menehtynyttä.
Niin - vähäinen ruskistuma kuuluu vuosikiertoon - etenkin alkuperräisella kanadantuijalla. - pH:t kohdalleen
sentään kirjoitti:
sentään! Lainaus:
"Havu- ja Rodolannoite lannoittaa ja LASKEE samalla kasvualustan happamuutta luoden ihanteelliset kasvuolosuhteet kaikille happamassa maassa viihtyville kasveille. "
http://www.kekkila.fi/kotipuutarhurit/tuotteet/lannoitteet/havu-ja-rodolannoite
Kekkilän hortonoomi kirjoittaa puuta heinää:
Rodo-lannoite EI laske maan happamuutta (=nosta pH:ta) vaan LISÄÄ happamuutta (laskee pH:ta).Itse et ymmärrä pH-taulukosta mitään. Kekkilä kyllä ymmärtää. Samoin kaikki laitoshuoltajan eli siivoojan koulutuksen saaneet.
pH-asteikko on pysty kuten lämpömittarin asteikko. Keskellä on neutraali eli neutraalin pH on 6-8. Neutraalista YLÖSPÄIN ovat emäksiset pH-arvot (eli heikosti emäksinen, emäksinen ja vahvasti emäksinen), jotka sijoittuvat asteikossa välille 8.1-11 (ja siitä korkeammat). Toisin sanoen, kun pH-arvo NOUSEE, sitä emäksisempää on.
Neutraalista alaspäin taas on happamia pH-arvoja (eli heikosti hapan lähimpänä neutraalia, sitten hapan ja kaikkein alimpana vahvasti hapan), joiden arvot sijoittuvat asteikossa välille 5.9-1. Silloin pH toisin sanoen LASKEE, eli mitä lähemmäs ykköstä mennään, sitä happamampaa on.
pH-asteikko alhaalta ylöspäin on siis 1-11, jossa matalimmat arvot ovat happamia, keskimmäiset neutraaleja ja ylimmät emäksisiä. - Laitoshuoltaja...
pH:t kohdalleen kirjoitti:
Itse et ymmärrä pH-taulukosta mitään. Kekkilä kyllä ymmärtää. Samoin kaikki laitoshuoltajan eli siivoojan koulutuksen saaneet.
pH-asteikko on pysty kuten lämpömittarin asteikko. Keskellä on neutraali eli neutraalin pH on 6-8. Neutraalista YLÖSPÄIN ovat emäksiset pH-arvot (eli heikosti emäksinen, emäksinen ja vahvasti emäksinen), jotka sijoittuvat asteikossa välille 8.1-11 (ja siitä korkeammat). Toisin sanoen, kun pH-arvo NOUSEE, sitä emäksisempää on.
Neutraalista alaspäin taas on happamia pH-arvoja (eli heikosti hapan lähimpänä neutraalia, sitten hapan ja kaikkein alimpana vahvasti hapan), joiden arvot sijoittuvat asteikossa välille 5.9-1. Silloin pH toisin sanoen LASKEE, eli mitä lähemmäs ykköstä mennään, sitä happamampaa on.
pH-asteikko alhaalta ylöspäin on siis 1-11, jossa matalimmat arvot ovat happamia, keskimmäiset neutraaleja ja ylimmät emäksisiä.ymmärtäminen on taitolaji.
Kekkilän sivulla puhutaan happamuudesta ei pH:sta.
Happamuushan on liuoksen vetyioniaktiivisuutta. pH on aktiivisuuden 10-logaritmin VASTALUKU.
Happamuuden 'asteikko' on KÄÄNTEINEN pH-luvun suhteen.
Kun oikein rutistat, niin saatat oivaltaa eron.
No kerrataan. Kun happamuus lisääntyy (= nousee) pH alenee. Kun happamuus vähenee (=laskee) pH nousee.
Yksinkertaista - eikö totta.
Kysymyshän ei ollut kemiasta vaan kieliopista, luetun ymmärtämisestä. - kröhöm vaan
Laitoshuoltaja... kirjoitti:
ymmärtäminen on taitolaji.
Kekkilän sivulla puhutaan happamuudesta ei pH:sta.
Happamuushan on liuoksen vetyioniaktiivisuutta. pH on aktiivisuuden 10-logaritmin VASTALUKU.
Happamuuden 'asteikko' on KÄÄNTEINEN pH-luvun suhteen.
Kun oikein rutistat, niin saatat oivaltaa eron.
No kerrataan. Kun happamuus lisääntyy (= nousee) pH alenee. Kun happamuus vähenee (=laskee) pH nousee.
Yksinkertaista - eikö totta.
Kysymyshän ei ollut kemiasta vaan kieliopista, luetun ymmärtämisestä.Voit rauhassa uskoa, että Kekkilässä ei tiedetä mitään puutarha-asioista.
- Thuja Occ
kröhöm vaan kirjoitti:
Voit rauhassa uskoa, että Kekkilässä ei tiedetä mitään puutarha-asioista.
...Kekkilässä tiedetään paljon puutarha-asioista, enemmän kuin itse voisin kuunaan oppia.
Mutta Kekkilän hortonoomien tiedot pH:sta ovat huteralla pohjalla - samaten suosituksensa tuijien (Thuja) lannoituksesta. - viherpeukalo hukassa
Thuja Occ kirjoitti:
...Kekkilässä tiedetään paljon puutarha-asioista, enemmän kuin itse voisin kuunaan oppia.
Mutta Kekkilän hortonoomien tiedot pH:sta ovat huteralla pohjalla - samaten suosituksensa tuijien (Thuja) lannoituksesta.Opinpahan minäkin jotain tästä pH-arvosta. Sen kun vielä jostain löytäisi, millaista maata se niin helppo terijoensalava haluaa juurilleen. Tänä keväänä jo isoiksi ehtineet salavat eivät tunnu puukkaavan lehteä kuin muutaman osalta. Kuivia oksia leikkelin pois ja toivon, että puut siitä elpyisivät. Mies alkoi epäillä, että jos tuli laitettu niiden juurille vääränlaista multaa viime syksynä. Alunperin maa on savinen, pitkä rivistö terijoensalvia on kasvanut kauniisti yhtä lukuunottamatta. Se kasvaa suunnilleen salaojan päällä. Alkuvaiheessa vaihdoin siinä kituen kasvaneen puun reippaasti alkuun lähteneeseen. Kuinkas kävi: uusi puu salaojan päällä alkoi kitua eli puussa ei ollut vika, vaan paikassa. Mutta nyt ovat siis miltei kaikki, yli 10 puuta yhtäkkiä huonossa kunnossa. Olisiko vinkkejä?
- TUIJAFANI
viherpeukalo hukassa kirjoitti:
Opinpahan minäkin jotain tästä pH-arvosta. Sen kun vielä jostain löytäisi, millaista maata se niin helppo terijoensalava haluaa juurilleen. Tänä keväänä jo isoiksi ehtineet salavat eivät tunnu puukkaavan lehteä kuin muutaman osalta. Kuivia oksia leikkelin pois ja toivon, että puut siitä elpyisivät. Mies alkoi epäillä, että jos tuli laitettu niiden juurille vääränlaista multaa viime syksynä. Alunperin maa on savinen, pitkä rivistö terijoensalvia on kasvanut kauniisti yhtä lukuunottamatta. Se kasvaa suunnilleen salaojan päällä. Alkuvaiheessa vaihdoin siinä kituen kasvaneen puun reippaasti alkuun lähteneeseen. Kuinkas kävi: uusi puu salaojan päällä alkoi kitua eli puussa ei ollut vika, vaan paikassa. Mutta nyt ovat siis miltei kaikki, yli 10 puuta yhtäkkiä huonossa kunnossa. Olisiko vinkkejä?
Meillä on pihassa kolme TUIJAA, jotka kukkivat tänä kesänä kaikki runsaasti. Miten usein TUIJAT kukkivat ja voiko kukintaan mitenkään vaikuttaa. Mielestäni kukkiva tuija ei näytä erikoisen hyvältä, varsinkaan kun samaan aikaan lehtiä=neulasia ruskettuu.
Kysymyksessä noin kolmevuotta vanha KANADANTUIJA. - vanhat tuijat
TUIJAFANI kirjoitti:
Meillä on pihassa kolme TUIJAA, jotka kukkivat tänä kesänä kaikki runsaasti. Miten usein TUIJAT kukkivat ja voiko kukintaan mitenkään vaikuttaa. Mielestäni kukkiva tuija ei näytä erikoisen hyvältä, varsinkaan kun samaan aikaan lehtiä=neulasia ruskettuu.
Kysymyksessä noin kolmevuotta vanha KANADANTUIJA.Tänä vuonna tuijan siemeniä roikkuu todella paljon , omanikin on aivan ruskeina, mutta keväällä ne taas vihertyy. Ei mitään paniikkia, samalla neulasiakin ruskettuu, ne voi kesällä leikata pois.
Meillä 40 vuotta vanhoja kanadantuijia ;) - tuijatopi
apilan uhriko kirjoitti:
Nyt lumien sulattua tutkin tuijat lähemmin ja yllätyin kun ruskeat osat ovat kuin neilikan kukkia. Tuijat tuntuvat olevan elossa, melko vaaleita kuitenkin. Ovat tiukasti maassa. Juurella on kerros haketta. Mielenkiinnolla odotan mitä seuraavaksi tapahtuu. Laitoin nyt huput päälle, jos vähän auttaisi.
Ostan kalkkia ja kunhan saan haravoitua lakitsen nurmen eli ymmärsinkö oikein, että apilakin siitä tykkääNuo mainitsemasi "kukat" ovat käpyjä jotka ovat valmiita siementämään, tuijahan on havupuu. voit ravistaa tuijaa kevyesti pitämällä astiaa käpyjen alla, näin saat siemenet talteen.
- Anonyymi
apilan uhriko kirjoitti:
en omasta mielestäni ole saanut vieläkään selkeää vastausta kysymykseeni: onko apila se joka kiusaa tuijia ja alppiruusua?
Tuijani ovat selvästi hengissä, huput eivät pysyneet tuulessa, joten poistin ne. Neilikan kukilla tarkoitin mausteneilikan kuivaa kukkapohjaa (niitä, joita laitetaan kinkun koristeeksi). Selvästi uutta vaalean vihreää kasvustoa on myös tullut. leikkasin latvoja 20 cm lyhemmiksi, sillä haluaisin tuuheuttaa tuijia sivusuuntaan.
Mitä mieltä olette seuraavasta suunnitelmasta: poistan hakkeen, rikon mullan pinnan, laitan juurimattoa päälle ehkäisemään rikkaruohoja ja sen päälle haketta. Kalkkia laitan maton alle. Maa on saviperäistä, mutta päällä 20 cm multaa. Olen laittanut myös kahvinporoja, kun joku sitä suositteli. Menikö pieleen?
Alppiruusukin on hengissä, mutta melko vaalea. Syksyn nupuista on suurin osa hävinnyt, lumitaakka kai vei. Ajattelin siirtää sen varjoisampaan paikkaan, jos ei innostu virkistymään. Laitoin sen juurelle jo suojusmattoa ja haketta, sillä rikkaruohot oliva myös vallanneet sen. Apila on nyt 50cm päässä alppiruususta näillä toimenpiteillä. Kannattaa varmaan hankkia sitä rhodolannoitetta.
Nurmikko näyttää melko hyvältä, apila vihertää kun muilla on vielä ruskeaa. Jotain iloa sentään.EI OLE APILA JOKA KIUSAA! VAAN TUIJILLA ON VÄÄRÄ MAAPERÄ, YMMÄRRÄTKÖ VÄÄRÄ MAAPERÄ!!!! IHAN SAMA MITÄ KAHVINPOROJA LEVITTELET TAI LAITAT MAANPINNAN PÄÄLLE, JOS TUIJILLA ON V Ä Ä R Ä M A A P E R Ä !!! Jösses.... :(
- syyslilja
No on kamalaa kun ollaan ihan erimieltä.
Varjoa, aurinkoa,hapanta ja neutraalia.
meillä on kolme tuijaa ja kaikki voivat huonosti.
olen kastellut hyvin, paikka on puolivarjoinen.
on surkeaa kun mikään ei menesty.
Eikä oikeita neuvoja saa. - Kekkonen Nato
Älä koskaan kastele anna niiden olla rauhassa! Kuten luonnon puut.
Voivat mädäntyneessä vedessä huonosti. Anna elämän olla ilmavaa.- Anonyymi
:D Aina paranee....
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kiitos nainen
Kuitenkin. Olet sitten ajanmerkkinä. Tuskin enää sinua näen ja huomasitko, että olit siinä viimeisen kerran samassa paik123880MTV: Kirkossa saarnan pitänyt Jyrki 69 koki yllätyksen - Paljastaa: "Se mikä oli hyvin erikoista..."
Jyrki Linnankivi alias Jyrki 69 on rokkari ja kirkonmies. Teologiaa opiskeleva Linnankivi piti elämänsä ensimmäisen saar782037Hyväksytkö sinä sen että päättäjämme ei rakenna rauhaa Venäjän kanssa?
Vielä kun sota ehkäpä voitaisiin välttää rauhanponnisteluilla niin millä verukkeella voidaan sanoa että on hyvä asia kun5481641Kirjoita yhdellä sanalla
Joku meihin liittyvä asia, mitä muut ei tiedä. Sen jälkeen laitan sulle wappiviestin851308Olet hyvin erilainen
Herkempi, ajattelevaisempi. Toisaalta taas hyvin varma siitä mitä haluat. Et anna yhtään periksi. Osaat myös ilkeillä ja671097Yksi syy nainen miksi sinusta pidän
on se, että tykkään luomusta. Olet luonnollinen, ihana ja kaunis. Ja luonne, no, en ole tavannut vielä sellaista, joka s331028Hyödyt Suomelle???
Haluaisin asettaa teille palstalla kirjoittelevat Venäjää puolustelevat ja muut "asiantuntijat" yhden kysymyksen pohditt214898Hyvää Joulua mies!
Toivottavasti kaikki on hyvin siellä. Anteeksi että olen hieman lisännyt taakkaasi ymmärtämättä kunnolla tilannettasi, o60873- 171854
Paljastavat kuvat Selviytyjät Suomi kulisseista - 1 päivä vs 36 päivää viidakossa - Katso tästä!
Ohhoh! Yli kuukausi viidakossa voi muuttaa ulkonäköä perusarkeen aika rajusti. Kuka mielestäsi muuttui eniten: Mia Mill3808