Mihin tarvitaan AMK:ta

luokio on paljon korkeampi aste kuin joku peruskoulu. amikset menee amk:hon ja lukiolaiset menee oikeaan korkeakouluun

hra ylioppilas kirjoitti:

luokio on paljon korkeampi aste kuin joku peruskoulu. amikset menee amk:hon ja lukiolaiset menee oikeaan korkeakouluun

taitaa olla lukio tai vaihtoehtoisesti amis. Todennäköisesti pääset lukioon mutta et amikseen, koska amikseen tarvitaan korkeampi keskiarvo! Kirjoittelustasi päätellen olet vielä peruskoulussa ja haaveilet tulevasta. Korkeakouluasteen (yliopistot/korkeakoulut/ammattikorkeakoulut) voit vielä unohtaa, koska niihn et ole vielä riittävän kypsä. Toivottavasti joskus olet! Mukavaa haaveilua sinne perukouluun!

korkeasti koulutettu kirjoitti:

taitaa olla lukio tai vaihtoehtoisesti amis. Todennäköisesti pääset lukioon mutta et amikseen, koska amikseen tarvitaan korkeampi keskiarvo! Kirjoittelustasi päätellen olet vielä peruskoulussa ja haaveilet tulevasta. Korkeakouluasteen (yliopistot/korkeakoulut/ammattikorkeakoulut) voit vielä unohtaa, koska niihn et ole vielä riittävän kypsä. Toivottavasti joskus olet! Mukavaa haaveilua sinne perukouluun!

Lue lisää

että olet juurikin niitä jotka eivät päässeet lukioon ja menivät amikseen. Nyt sitten elättelevät toiveita että pääsis edes amk:hon

hra ylioppilas kirjoitti:

että olet juurikin niitä jotka eivät päässeet lukioon ja menivät amikseen. Nyt sitten elättelevät toiveita että pääsis edes amk:hon

Ettei "hra ylioppilaalla, ole minkäänlaista koulutusta, kansakoulu korkeintaan, jossa kävi koko
ajan samalla luokalla...

hra ylioppilas kirjoitti:

luokio on paljon korkeampi aste kuin joku peruskoulu. amikset menee amk:hon ja lukiolaiset menee oikeaan korkeakouluun

Oikeastaan amk-opiskelijoista ehdottomasti suurin osa on ylioppilaita. Amiksesta valmistuvat harvoin jatkavat mihinkään.

Jos mietit että mitä eroa on amiksella ja ammattikorkealla niin mieti esmes että mitä eroa on lähihoitajalla ja sairaanhoitajalla.

---mirkku--- kirjoitti:

Oikeastaan amk-opiskelijoista ehdottomasti suurin osa on ylioppilaita. Amiksesta valmistuvat harvoin jatkavat mihinkään.

Jos mietit että mitä eroa on amiksella ja ammattikorkealla niin mieti esmes että mitä eroa on lähihoitajalla ja sairaanhoitajalla.

Lue lisää

AMK = turha instituutio

---mirkku--- kirjoitti:

Oikeastaan amk-opiskelijoista ehdottomasti suurin osa on ylioppilaita. Amiksesta valmistuvat harvoin jatkavat mihinkään.

Jos mietit että mitä eroa on amiksella ja ammattikorkealla niin mieti esmes että mitä eroa on lähihoitajalla ja sairaanhoitajalla.

Lue lisää

Hanii, mä rakastan suo ja silleen, mut hra ylppö (vai mikä sen nimi ny oli, joku lkku kuiteskii), on vaan trolli, jolla on yksinäistä siellä sillan alla. Hyväähän sä tarkotit, ku yritit sivistää sitä ja hyväähän sä sait kyllä aikaan, kun hetken verran hra trolli ei ollut enää yksinäinen!

Cheers.

love u kirjoitti:

Hanii, mä rakastan suo ja silleen, mut hra ylppö (vai mikä sen nimi ny oli, joku lkku kuiteskii), on vaan trolli, jolla on yksinäistä siellä sillan alla. Hyväähän sä tarkotit, ku yritit sivistää sitä ja hyväähän sä sait kyllä aikaan, kun hetken verran hra trolli ei ollut enää yksinäinen!

Cheers.

Lue lisää

itse olet menny AMK:hon, kun et päässyt yliopistoon. Näin on asian laita ja nyt puolustat 2. sijaasi innokkaasti ja väität että se on käypä instituutio.

hra ylioppilas kirjoitti:

itse olet menny AMK:hon, kun et päässyt yliopistoon. Näin on asian laita ja nyt puolustat 2. sijaasi innokkaasti ja väität että se on käypä instituutio.

No mutta jokainenhan voi saada yliopisto tutkinnon esimerkiksi jos käy avoimen kautta. Ja ei tarvitse olla ylioppilas. Eli hra yliopisto, opiskelhan sinä innokkaasti siellä opinahjossasi. Jokaiselle meille on paikkansa, ja se ei meitä (ei minua, sinua, tai naapurin pekkaa) määritä sen kummemmin.

Kunhan töitä saadaan tehdä, elanto siitä saadaan ja ollaan terveinä. Rakastaa sekä olla rakastettu, siinä on varmaan jo ihan hyvän elämän edellytykset.

Murumarru kirjoitti:

No mutta jokainenhan voi saada yliopisto tutkinnon esimerkiksi jos käy avoimen kautta. Ja ei tarvitse olla ylioppilas. Eli hra yliopisto, opiskelhan sinä innokkaasti siellä opinahjossasi. Jokaiselle meille on paikkansa, ja se ei meitä (ei minua, sinua, tai naapurin pekkaa) määritä sen kummemmin.

Kunhan töitä saadaan tehdä, elanto siitä saadaan ja ollaan terveinä. Rakastaa sekä olla rakastettu, siinä on varmaan jo ihan hyvän elämän edellytykset.

Lue lisää

Itselle kävi ikävä kyllä silleen, ettei pisteet aivan riittäneet amk:uun. Siksi kateellisena täällä irvailen. Pyrin taas ensi vuonna, toivottavasti paremmalla tuurilla, koska järkeä kyllä riittää.

Hra ylioppilas kirjoitti:

Itselle kävi ikävä kyllä silleen, ettei pisteet aivan riittäneet amk:uun. Siksi kateellisena täällä irvailen. Pyrin taas ensi vuonna, toivottavasti paremmalla tuurilla, koska järkeä kyllä riittää.

Lue lisää

Mistä nuo pisteet lasketaan? Vaikuttakao yläasteen todistus asiaan

sadb kirjoitti:

Mistä nuo pisteet lasketaan? Vaikuttakao yläasteen todistus asiaan

Vai tuleeko se numero ammattikoulun päästötodistuksesta / lukion todistuksesta?

sadb kirjoitti:

Vai tuleeko se numero ammattikoulun päästötodistuksesta / lukion todistuksesta?

Pisteet tulevat, kuten sen varsin hyvin tiedän, tietenkin todistuksen ja pääsykokeiden perusteella. Mitä parempi todistus, sitä enemmän pisteitä. Mitä enemmän tiedät pääsykokeissa, sitä enemmän pisteitä. Lisäksi ykköshakupisteet ja työkokemuspisteet. Kylläpäs taas tunnen itseni ylivertaiseksi. Kiitoksia kysymyksestä, lisää vaan. Koitan vastata parhaani mukaan. Kaikki mikä liittyy pääsykokeisiin on minulle tuttua.

hra ylioppilas kirjoitti:

Pisteet tulevat, kuten sen varsin hyvin tiedän, tietenkin todistuksen ja pääsykokeiden perusteella. Mitä parempi todistus, sitä enemmän pisteitä. Mitä enemmän tiedät pääsykokeissa, sitä enemmän pisteitä. Lisäksi ykköshakupisteet ja työkokemuspisteet. Kylläpäs taas tunnen itseni ylivertaiseksi. Kiitoksia kysymyksestä, lisää vaan. Koitan vastata parhaani mukaan. Kaikki mikä liittyy pääsykokeisiin on minulle tuttua.

Lue lisää

Joo-o ei kai sitä oikein voi mennä sanomaan mikä on turhaa ja mikä ei ole turhaa.(varsinkaan jos ei itse ole käynyt kaikkia koulutustasoja läpi ja puhu omasta kokemuksesta?) Eiköhän jokaisessa koulutustasossa ole ihmisiä jotka eivät arvosta omaa opiskelupaikkaansa ja ovat "turhaa" vain kuluttamassa omaansa ja muiden aikaa. Sitten taas asia on varmasti myös toisinpäin. Jollekin ammattikoulu on tärkeä asia josta saa kaiken tarvitsemansa ja sijoittuu hyvänä tekijänä työelämään. Sama sitten yliopistoissa ja ammattikorkeissa. Ei kai turhia kouluja olekaan.

hra ylioppilas kirjoitti:

Pisteet tulevat, kuten sen varsin hyvin tiedän, tietenkin todistuksen ja pääsykokeiden perusteella. Mitä parempi todistus, sitä enemmän pisteitä. Mitä enemmän tiedät pääsykokeissa, sitä enemmän pisteitä. Lisäksi ykköshakupisteet ja työkokemuspisteet. Kylläpäs taas tunnen itseni ylivertaiseksi. Kiitoksia kysymyksestä, lisää vaan. Koitan vastata parhaani mukaan. Kaikki mikä liittyy pääsykokeisiin on minulle tuttua.

Lue lisää

olenhan käynyt pääsykokeissa monia, monia kertoja, enkä vieläkään päässyt sisälle...

hra ylioppilas kirjoitti:

luokio on paljon korkeampi aste kuin joku peruskoulu. amikset menee amk:hon ja lukiolaiset menee oikeaan korkeakouluun

joka ei tiedä mistään mitään-

Varsinkin englantia puhuvat kaikki. Tulkkeja varten riittäisi kurssimuotoinen opiskelu, ihan säästösyistä. Pasin tunnen hyvin, loisto heppu.

Olet siis englanninkielenmaisteri, ja esimisetehtävissä-mitä sitten onkaan-ihan hauska kertomus.

hra ylioppilas kirjoitti:

Olet siis englanninkielenmaisteri, ja esimisetehtävissä-mitä sitten onkaan-ihan hauska kertomus.

joutuu siellä amk:ssakin esseitä ja muuta p**kaa kirjottamaan. jos menet amk:hon opiskelemaan alaa, joka ei liity mitenkään työkokemukseesi, tai ammattikoulutustasi, kannattaa mennä iltalukioon, vaikka vuodeksi (jos ikä sallii). hyppy työelämästä korkeakouluopiskeluun aika jyrkkä.

johonkin kommenttiin: suurin osa amk opiskelijoista on lukion käyneitä, työssään viihtyvä duunari ei lähde kouluun, eikä kannatakkaan.

Yliopistoon ei missään tapauksessa kannata menää, jos ajattelee työskennellä. parempi vaihtoehto on ylempi amk.

Mitä emme ymmärrä, sitä eivät muutkaan tarvitse. Mitä emme osaa, on turhaa taitoa tai tietoa.

Englannin kielen maisteri, tai mikään muukaan maisteri, ei lue ammattikorkeakoulujen sivuja. Näitä sivuja lukevat ihmiset ovat pyrkimässä tai opiskelemassa amk:ssa. Tietysti löytyy myös niitä, jotka eivät ole päässeet opiskelemaan, ja tuovat pahaa oloaan julki.

pii häpi kirjoitti:

Englannin kielen maisteri, tai mikään muukaan maisteri, ei lue ammattikorkeakoulujen sivuja. Näitä sivuja lukevat ihmiset ovat pyrkimässä tai opiskelemassa amk:ssa. Tietysti löytyy myös niitä, jotka eivät ole päässeet opiskelemaan, ja tuovat pahaa oloaan julki.

Lue lisää

Oletkos itse pyrkimässä, opiskelemassa vai ulkopuolelle jäänyt?

Ihan tosi näitä sivuja lukee nykyisten ja mahdollisten tulevien opiskelijoiden lisäksi vaikka minkälaisen koulutuksen hankkineet ihmiset, myös maisterit ja tohtorit, joita amk-opettajatkin ovat.

Tuon "englanninkielen maisterin" murjaisi hra ylioppilas, en minä. Sekoitti varmaan nimimerkkiin fm-englanti, joka on eri henkilö.

maisterisnainen kirjoitti:

Oletkos itse pyrkimässä, opiskelemassa vai ulkopuolelle jäänyt?

Ihan tosi näitä sivuja lukee nykyisten ja mahdollisten tulevien opiskelijoiden lisäksi vaikka minkälaisen koulutuksen hankkineet ihmiset, myös maisterit ja tohtorit, joita amk-opettajatkin ovat.

Tuon "englanninkielen maisterin" murjaisi hra ylioppilas, en minä. Sekoitti varmaan nimimerkkiin fm-englanti, joka on eri henkilö.

Lue lisää

Aikuisten oikeesti amk:ssa opettavat tohtorit kirjoittelevat täällä, kuinka kehnoa opetus onkaan amk:ssa.

parvella toscaa kirjoitti:

Aikuisten oikeesti amk:ssa opettavat tohtorit kirjoittelevat täällä, kuinka kehnoa opetus onkaan amk:ssa.

Onhan täällä asiallisiakin viestejä. Oletkos huomannut?

Pensselisetä X kirjoitti:

Onhan täällä asiallisiakin viestejä. Oletkos huomannut?

Pensselisetä X on osuva nimimerkki. Lause käännetään itsellelle sopivaksi, eikä sisällöstä ole hajuakaan. Ketjun aloittaja, hra ylioppilas, moittii opinahjoa jossa ei edes opiskele. Luultavasti ei opiskele missään. Onko tuo sitten se asiallinen viesti ?

No nyt sulla on vähän tosiasiat hakusessa. Ei ammattikorkeakoulu ole mikään ammattikoulu, josta automaattisesti valmistutaan ammattiin. Joillakin aloilla ammattikorkeakoulututkinto vastaa suoremmin johonkin ammattiin, esimerkiksi sairanhoitaja tai kätilö, mutta ei aina ole näin. Esimerkiksi insinööri ei ole ammatti vaan tutkinto. Insinööri voi olla töissä hyvin monenlaisissa tekniikan alan ammateissa. Samoin esimerkikis sosionomi on tutkinto, samoin restonomi ja tradenomi. Eivät ammattikorkeakoulututkinnot siis todellakaan ole mitään selkeitä ammatteja.

Toisaalta yliopistossakin on paljon sellaisia koulutusohjelmia, jotka vastaavat melko suoraan johonkin ammattiin, esimerkiksi käsityönopettaja, lääkäri, puheterapeutti tai pappi. Ne ovat sellaisia ammatteja, joihin vaaditaan yliopistotutkinto.

Eikä tosiaankaan tarvitse käydä lukiota, jos haluaa yliopistoon, vaan aivan hyvin voi käydä peruskoulun jälkeen ensin ammattikoulun, sitten suorittaa myöhemmin ammattikorkeakoulututkinnon ja myöhemmin vielä yliopistotutkinnon. Esimerkiksi moni on opiskellut ensin lähihoitajaksi, sen jälkeen sairaanhoitajaksi ja sitten vielä terveystieteen maisteriksi.

Siinä olet kuitenkin oikeassa, että se, minkä tutkinnon on suorittanut, ei tee ihmisestä parempaa tai huonompaa.

Ai jaa, että tutkintojen suorittaminen isolla työllä onkin sitten turhaa hommaa, koska tutkinto on vain paperia? Ihankohan on ...

Tosiasia on, että ylemmän tutkinnon suorittanutta arvostetaan enemmän. Eikä suotta. Alemman tutkinnon (amk-tutkinnon tai yliopiston jonkun hukki- tai muun kanditutkinnon) suorittaneet saavat yleensä hoitaa akateemisia aputöitä ja käytännön työnjohtotason hommia. Ei sekään työ turhaa ole, mutta kai se nyt on selvää, että kun on gradussa osoittanut hallitsevansa laajemman tietomäärän käsittelyä ja uuden tiedon luomista ja soveltamista, niin myös osaa enemmän kuin pelkän alemman tutkinnon tahnyt ja kykenee myös jatkossa työpaikalla laajempaa näkemystä ja innovaatiota vaativiin tehtäviin.

Olen itse suorittanut molemmat tutkinnot ja tiedän kyllä ainakin omalta kohdaltani tasan tarkkaan, mikä niissä on erona. Tottakai ylempi tutkinto on enemmän kuin alempi tutkinto. Se herra ylioppilas, jolla ei ole kumpaakaan tutkintoa tehtynä, ja joka luulee, että ylempi tutkinto tekee alemmasta tutkinnosta turhan, on kuitenkin aivan hakoteillä.

Onko tutkinto turha? kirjoitti:

Ai jaa, että tutkintojen suorittaminen isolla työllä onkin sitten turhaa hommaa, koska tutkinto on vain paperia? Ihankohan on ...

Tosiasia on, että ylemmän tutkinnon suorittanutta arvostetaan enemmän. Eikä suotta. Alemman tutkinnon (amk-tutkinnon tai yliopiston jonkun hukki- tai muun kanditutkinnon) suorittaneet saavat yleensä hoitaa akateemisia aputöitä ja käytännön työnjohtotason hommia. Ei sekään työ turhaa ole, mutta kai se nyt on selvää, että kun on gradussa osoittanut hallitsevansa laajemman tietomäärän käsittelyä ja uuden tiedon luomista ja soveltamista, niin myös osaa enemmän kuin pelkän alemman tutkinnon tahnyt ja kykenee myös jatkossa työpaikalla laajempaa näkemystä ja innovaatiota vaativiin tehtäviin.

Olen itse suorittanut molemmat tutkinnot ja tiedän kyllä ainakin omalta kohdaltani tasan tarkkaan, mikä niissä on erona. Tottakai ylempi tutkinto on enemmän kuin alempi tutkinto. Se herra ylioppilas, jolla ei ole kumpaakaan tutkintoa tehtynä, ja joka luulee, että ylempi tutkinto tekee alemmasta tutkinnosta turhan, on kuitenkin aivan hakoteillä.

Lue lisää

Riippuu täysin työnantajasta ja typökokemuksesta. Itse olen koulutetumpi kuin puolisoni, mutta puolisoni on silti osaavampi, vaikka on "vain teknikko". Hänen tilalleen kyllä haettiin dippainssiä, kun vaihtoi työpaikkaa, houkuteltiin toiseen työpaikkaan. Hän ei tarvitse papereita, kun osaamisensa näyttänyt oikeissa töissä.

Bill Gateskaan ei ole suorittanut tutkintoaan loppuun, joten siinä oiva esimerkki, vaikka tosin on yliopistossa opiskellutkin. Itse tunnen aika paljon yrittäjiä ja yksi tuntemani arvostettu toimistusjohtaja on opistoinssi, verokalenterin kärkipäässä. Muistaakseni Harri koposellakaan ei ollut kovin kummoista tutkintoa? Yhden menestyvä firman toimistusjohtaja on perhetuttumme, hänkin on teknikko. Amk on niin tuore ja itse olen jo sen ikäinen, että en tunne kovin paljoa sieltä, mutta yhden myyntipäällikön omasta ryhmästäni tiedän, ihan arvostetussa firmassa ja oikeita asioita myymässä, ei mitään puhelinhihhulia - kävin itse amk:n 10 vuotta sitten aikuisena nuorten seassa. Yliopistoon ei ole mahdollisuutta ollut aikuisiällä hakea, kun perheellisenä elämässä on otettava muutakin huomioon kuin omat tarpeet, mutta katsotaan viitsisikö sitäkin puolta vilkaista - ei, en usko että pääseminen olisi vaikeaa, kun osaan muutakin kuin opetella kirjoja ulkoa ja pohjat on ihan hyvät.

Oikeat osaajat eivät tarvitse sen enempää papereita kuin muiden arvostustakaan, vaan he luovat arvostuksen omilla toimillaan koulutustasosta riippumatta.

Onko tutkinto turha? kirjoitti:

Ai jaa, että tutkintojen suorittaminen isolla työllä onkin sitten turhaa hommaa, koska tutkinto on vain paperia? Ihankohan on ...

Tosiasia on, että ylemmän tutkinnon suorittanutta arvostetaan enemmän. Eikä suotta. Alemman tutkinnon (amk-tutkinnon tai yliopiston jonkun hukki- tai muun kanditutkinnon) suorittaneet saavat yleensä hoitaa akateemisia aputöitä ja käytännön työnjohtotason hommia. Ei sekään työ turhaa ole, mutta kai se nyt on selvää, että kun on gradussa osoittanut hallitsevansa laajemman tietomäärän käsittelyä ja uuden tiedon luomista ja soveltamista, niin myös osaa enemmän kuin pelkän alemman tutkinnon tahnyt ja kykenee myös jatkossa työpaikalla laajempaa näkemystä ja innovaatiota vaativiin tehtäviin.

Olen itse suorittanut molemmat tutkinnot ja tiedän kyllä ainakin omalta kohdaltani tasan tarkkaan, mikä niissä on erona. Tottakai ylempi tutkinto on enemmän kuin alempi tutkinto. Se herra ylioppilas, jolla ei ole kumpaakaan tutkintoa tehtynä, ja joka luulee, että ylempi tutkinto tekee alemmasta tutkinnosta turhan, on kuitenkin aivan hakoteillä.

Lue lisää

Ai niin, minkä verran sinulla on kokemusta todellisesta työelämästä, enkä nyt tarkoita harjoittelua tai kesätöitä? Olen muuten ollut yliopistollakin töissä eikä sen kokemuksen mukaan gradut paljon ketään kiinnosta sen jälkeen, kun ne ovat valmistuneet.

akkavaan kirjoitti:

Ai niin, minkä verran sinulla on kokemusta todellisesta työelämästä, enkä nyt tarkoita harjoittelua tai kesätöitä? Olen muuten ollut yliopistollakin töissä eikä sen kokemuksen mukaan gradut paljon ketään kiinnosta sen jälkeen, kun ne ovat valmistuneet.

Lue lisää

Niin, lisään vielä ennen kuin laitan koneen kiinni, että itselläni on taustalla vanhan ajan opistotutkinto myös, hiukan eri alalta. Ei amk hirveästi eroa ja paljon hyvää on jäänyt pois - mutta vastavalmistuneiden kesken on paljon eroja. Ammattikorkestakin valmistuu ihan osaavaa porukkaa ja yliopistostakin pääsee ulos asti täysiä tumpeloita, se oma osaaminen ratkaisee, mielenkiinto ja alan yleinen harrastuneisuus. Itseoppinut ohjelmoija voi olla jo amiksenkin jälkeen parempi koodari kuin yliopistosta valmistunut. Tai no sanotaan suoraan, että tunnen pari tietotekniikan dippinssiä, jotka eivät osaa paljon mitään - tunnen kyllä ammattikorkeastakin vastaavia, sitä en kiellä, mutta yliopistosta valmistuneilta odottaisin kyllä muutakin osaamista kuin suun soittanut, vaikka arvosanat olisivat heikotkin.

akkavaan kirjoitti:

Niin, lisään vielä ennen kuin laitan koneen kiinni, että itselläni on taustalla vanhan ajan opistotutkinto myös, hiukan eri alalta. Ei amk hirveästi eroa ja paljon hyvää on jäänyt pois - mutta vastavalmistuneiden kesken on paljon eroja. Ammattikorkestakin valmistuu ihan osaavaa porukkaa ja yliopistostakin pääsee ulos asti täysiä tumpeloita, se oma osaaminen ratkaisee, mielenkiinto ja alan yleinen harrastuneisuus. Itseoppinut ohjelmoija voi olla jo amiksenkin jälkeen parempi koodari kuin yliopistosta valmistunut. Tai no sanotaan suoraan, että tunnen pari tietotekniikan dippinssiä, jotka eivät osaa paljon mitään - tunnen kyllä ammattikorkeastakin vastaavia, sitä en kiellä, mutta yliopistosta valmistuneilta odottaisin kyllä muutakin osaamista kuin suun soittanut, vaikka arvosanat olisivat heikotkin.

Lue lisää

Niinhän se on, että sitä, mistä me emme tiedä, sitä me emme osaa kaivata. Tutkintojen antama osaaminen ja jattelun avartuminen aukeaa vasta sitten kun sen tutkinnon on suorittanut.

Kun alemman tutkinnon suorittanut vertailee osaamisia, niin vertailu tapahtuu yleensä sen alemman tutkinnon antamaan osaamiseen nähden, koska eihän se alemman tutkinnon suorittanut voi tietää muusta osaamisesta kuin siitä, minkä osaa. Esimerkiksi näin: ammattikoulusta valmistunut autonkorjaaja osaa korjata autoa paremmin kuin ammattikorkeakouusta valmistunut autoalan insinööri (amk), ja yliopistosta valmistunut dippainssi se vasta tumpelo autonkorjaaja onkin. Näinköhän se yliopistotutkinto olikin turha? Vai olisiko se kuitenkin niin, että se insinööri (amk) ja dippainssi osaisivat sittenkin jotain sellaista, mistä se autonkorjaaja ei tiedä mitään ja mihin hän ei osaa verrata osaamistaan?

Onko tutkinto turha? kirjoitti:

Niinhän se on, että sitä, mistä me emme tiedä, sitä me emme osaa kaivata. Tutkintojen antama osaaminen ja jattelun avartuminen aukeaa vasta sitten kun sen tutkinnon on suorittanut.

Kun alemman tutkinnon suorittanut vertailee osaamisia, niin vertailu tapahtuu yleensä sen alemman tutkinnon antamaan osaamiseen nähden, koska eihän se alemman tutkinnon suorittanut voi tietää muusta osaamisesta kuin siitä, minkä osaa. Esimerkiksi näin: ammattikoulusta valmistunut autonkorjaaja osaa korjata autoa paremmin kuin ammattikorkeakouusta valmistunut autoalan insinööri (amk), ja yliopistosta valmistunut dippainssi se vasta tumpelo autonkorjaaja onkin. Näinköhän se yliopistotutkinto olikin turha? Vai olisiko se kuitenkin niin, että se insinööri (amk) ja dippainssi osaisivat sittenkin jotain sellaista, mistä se autonkorjaaja ei tiedä mitään ja mihin hän ei osaa verrata osaamistaan?

Lue lisää

Lähinnä tuosta arvostuksesta, ajatukseni oli kertoa, että ei työnantajilla itselläänkään ole monesti sitä korkeinta tutkintoa, vain suurimmissa yrityksissä on, jos on. Minulla on lähisuvussa muutamia ekonomeja ja kaikki ovat menestyviä päälliköitä, mutta en tunne yhtään yrityksen perustanutta omistajajäsentä, jolla olisi korkeakoulututkinto, tiedän että heitä on, mutta tämä on sattumaa. Julkissektorilla on paljon ollut pomoina oikeuspuolen yliopistohemmoja ja siellä sitä vaaditaan. Suurin osa tuntemistani korkeakoulututkinnon suorittaneista on kuitenkin opettajia, jopa sittenkin jos omat ja lasteni opettajat karsitaan pois.

akkavaan kirjoitti:

Lähinnä tuosta arvostuksesta, ajatukseni oli kertoa, että ei työnantajilla itselläänkään ole monesti sitä korkeinta tutkintoa, vain suurimmissa yrityksissä on, jos on. Minulla on lähisuvussa muutamia ekonomeja ja kaikki ovat menestyviä päälliköitä, mutta en tunne yhtään yrityksen perustanutta omistajajäsentä, jolla olisi korkeakoulututkinto, tiedän että heitä on, mutta tämä on sattumaa. Julkissektorilla on paljon ollut pomoina oikeuspuolen yliopistohemmoja ja siellä sitä vaaditaan. Suurin osa tuntemistani korkeakoulututkinnon suorittaneista on kuitenkin opettajia, jopa sittenkin jos omat ja lasteni opettajat karsitaan pois.

Lue lisää

Niin, piti kertomani, että jos sinulla on ikää ja työkokemusta, tiedät kyllä kertomattakin sen, että koulutusta voi hankkia aika paljonkin ilman varsinaista tutkintoa ja on pakkokin, se on nykyaikaa. Moni kokenut on käynyt erinäköisiä opintoja mm. avoimessa yliopistossa tai on työn ohessa kouluttautunut ihan markkinatalouden järjestämissä opinnoissa, monestihan opettajatkin on niitä samoja, joita yliopistoissakin saattaa pyöriä. Ammattikorkeissakin on muuten joskus yliopiston opettajia vetämässä kursseja, ainakin itselläni on ollut ainakin vapaastivalittavissa. Myös yliopiston kursseja voi käydä avoimessa ja lukea hyväksi ammattikorkean opintoihin.

akkavaan kirjoitti:

Niin, piti kertomani, että jos sinulla on ikää ja työkokemusta, tiedät kyllä kertomattakin sen, että koulutusta voi hankkia aika paljonkin ilman varsinaista tutkintoa ja on pakkokin, se on nykyaikaa. Moni kokenut on käynyt erinäköisiä opintoja mm. avoimessa yliopistossa tai on työn ohessa kouluttautunut ihan markkinatalouden järjestämissä opinnoissa, monestihan opettajatkin on niitä samoja, joita yliopistoissakin saattaa pyöriä. Ammattikorkeissakin on muuten joskus yliopiston opettajia vetämässä kursseja, ainakin itselläni on ollut ainakin vapaastivalittavissa. Myös yliopiston kursseja voi käydä avoimessa ja lukea hyväksi ammattikorkean opintoihin.

Lue lisää

Ja sekin jäi pois, että siis julkisella sektorilla ratkaisee enemmän tutkinto, yksityisellä puolella henkilökohtainen osaaminen ja työkokemus ainakin pk-yrityksissä. Olet varmaan kuullut sanan ylikoulutettu, moneen hommaan se korkeakoulututkinto on liikaa. Olen ollut itsekin valtion virastossa toimistosihteeriä valitsemassa ja ekonomit hylättiin kyllä heti liian koulutettuina, vaikka yllättävän paljon heitä oli tuollaista merkonomihommaa hakemassa.

akkavaan kirjoitti:

Ja sekin jäi pois, että siis julkisella sektorilla ratkaisee enemmän tutkinto, yksityisellä puolella henkilökohtainen osaaminen ja työkokemus ainakin pk-yrityksissä. Olet varmaan kuullut sanan ylikoulutettu, moneen hommaan se korkeakoulututkinto on liikaa. Olen ollut itsekin valtion virastossa toimistosihteeriä valitsemassa ja ekonomit hylättiin kyllä heti liian koulutettuina, vaikka yllättävän paljon heitä oli tuollaista merkonomihommaa hakemassa.

Lue lisää

Aika pitkän työuran aikana on vain kaksi kertaa tarvinnut
näyttää (korkea)koulutodistus.
Ensimmäisessä työpaikassa ja kerran kunnalle hakiessani.
No, enpä ole suomessa ollutkaan töissä, esimerkiksi Ruotsissa
on DI:ä vastaava, Civilingenjör ns ammattitutkinto (Yrkesexamina)
Ja sitten, tutkittu tosiasia(Ruotsista); Työuran alussa ei ole niin suurta merkitystä oletko Insinööri vaiko DI, mutta myöhemmässä vaiheessa etenevät korkeammin koulutetut nopeammin...
Poikkeuksia löytyy, tietysti...

insinööri++ kirjoitti:

Aika pitkän työuran aikana on vain kaksi kertaa tarvinnut
näyttää (korkea)koulutodistus.
Ensimmäisessä työpaikassa ja kerran kunnalle hakiessani.
No, enpä ole suomessa ollutkaan töissä, esimerkiksi Ruotsissa
on DI:ä vastaava, Civilingenjör ns ammattitutkinto (Yrkesexamina)
Ja sitten, tutkittu tosiasia(Ruotsista); Työuran alussa ei ole niin suurta merkitystä oletko Insinööri vaiko DI, mutta myöhemmässä vaiheessa etenevät korkeammin koulutetut nopeammin...
Poikkeuksia löytyy, tietysti...

Lue lisää

Tuli muuten mieleen, että tunnen aika montakin sellaista ihmistä, jotka ovat aikuisiällä hankkineet yliopistotutkinnon vain siksi, että olisivat päteviä siihen hommaan, jota he ovat jo tovin aikaa hoitaneet, opettajia aika monta mutta muitakin.

akkavaan kirjoitti:

Tuli muuten mieleen, että tunnen aika montakin sellaista ihmistä, jotka ovat aikuisiällä hankkineet yliopistotutkinnon vain siksi, että olisivat päteviä siihen hommaan, jota he ovat jo tovin aikaa hoitaneet, opettajia aika monta mutta muitakin.

Lue lisää

Jos kokemuksesi korkeasti koulutetuista rajoittuu opettajiin ja pariin ekonomiin, niin miten voit yleistää? Mutta ei tietenkään ekonomi ole hyvä valinta toimistosihteeriksi, ei. Eikä yrittäjäksi yleensä ala sellainen, jolla on korkeakoulututkinto. Yrittäjäksi alkaa yleensä sellainen, joka haluaa olla oman itsensä herra, mutta ei muuten pääse pomoksi kuin alkamalla itse yrittäjäksi.

Minä en taida tuntea ketään, jolla ei olisi vähintään amk-tutkinto. Ei nyt ainakaan lähipiirissä tule mieleen yhtään, paitsi siskon lapset tietysti ... kun ovat vielä peruskoulussa.

Tyttö vaan kirjoitti:

Jos kokemuksesi korkeasti koulutetuista rajoittuu opettajiin ja pariin ekonomiin, niin miten voit yleistää? Mutta ei tietenkään ekonomi ole hyvä valinta toimistosihteeriksi, ei. Eikä yrittäjäksi yleensä ala sellainen, jolla on korkeakoulututkinto. Yrittäjäksi alkaa yleensä sellainen, joka haluaa olla oman itsensä herra, mutta ei muuten pääse pomoksi kuin alkamalla itse yrittäjäksi.

Minä en taida tuntea ketään, jolla ei olisi vähintään amk-tutkinto. Ei nyt ainakaan lähipiirissä tule mieleen yhtään, paitsi siskon lapset tietysti ... kun ovat vielä peruskoulussa.

Lue lisää

Enpä ole aikaisemmin törmännyt ihmiseen, jonka kaikki tutut ja sukulaiset ovat kouluja käyneet. Minun isäni on käynyt vain 6-vuotisen kansakoulun ja mummoni kiertokoulun. Pakko sinun on aika nuori olla; millaisesta eliittikoulusta olet peruskoulusi käynyt? Kyllä minä tunnen yhä entisiä luokkakavereitani, jotka ovat käyneet ammattikoulun. Paras ystävänikin on amiksen käynyt, eikä siinä ole mitään "hävettävää". OT: Olen huomannut, että Wannabe-älyköt haluavat ympärilleen älyköitä, käsittämättä että silloin oma tyhmyys vain korostuu ;).

ohhoh! kirjoitti:

Enpä ole aikaisemmin törmännyt ihmiseen, jonka kaikki tutut ja sukulaiset ovat kouluja käyneet. Minun isäni on käynyt vain 6-vuotisen kansakoulun ja mummoni kiertokoulun. Pakko sinun on aika nuori olla; millaisesta eliittikoulusta olet peruskoulusi käynyt? Kyllä minä tunnen yhä entisiä luokkakavereitani, jotka ovat käyneet ammattikoulun. Paras ystävänikin on amiksen käynyt, eikä siinä ole mitään "hävettävää". OT: Olen huomannut, että Wannabe-älyköt haluavat ympärilleen älyköitä, käsittämättä että silloin oma tyhmyys vain korostuu ;).

Lue lisää

se on niin helppoa, näinkun ei näe. Taitaa siskon tytöt olla ihan itse kirjoittaja.

ohhoh! kirjoitti:

Enpä ole aikaisemmin törmännyt ihmiseen, jonka kaikki tutut ja sukulaiset ovat kouluja käyneet. Minun isäni on käynyt vain 6-vuotisen kansakoulun ja mummoni kiertokoulun. Pakko sinun on aika nuori olla; millaisesta eliittikoulusta olet peruskoulusi käynyt? Kyllä minä tunnen yhä entisiä luokkakavereitani, jotka ovat käyneet ammattikoulun. Paras ystävänikin on amiksen käynyt, eikä siinä ole mitään "hävettävää". OT: Olen huomannut, että Wannabe-älyköt haluavat ympärilleen älyköitä, käsittämättä että silloin oma tyhmyys vain korostuu ;).

Lue lisää

No ei ole kai minun vikani, jos vanhemmillani on korkeakoulututkinnot, ja heidän sisaruksillaankin (siis mun enoilla, sedillä ja tädeillä) on, jopa mummolla ja papalla on. Suurin osa tutuista on dippainssejä tai lääkäreitä tai opettajia, noita akateemisten tavallisia ammatteja. Tunnen pari sairaanhoitajaakin, ja yhden insinöörin (amk). Tohtoreita tunnen useampiakin, mutta ei voi mitään ... en vaan tunne amiksen käyneitä, ei tosiaan tule mieleen.

Ei tule pidettyä niihin entisiin luokkakavereihin yhteyttä, jotka ei tulleet lukioon. Ne amisporukat eriytyivät jo yläasteaikana sellaisiksi viikonloppryyppääjiksi, ja ne meikkasi aika kovasti. Niitten jutut käsitteli lähinnä kuka oli kenen kaa ja kuka hakee milläkin hinnalla ja missä on seuraavat bileet. Minua kiinnosti yläasteella partio ja soittaminen. Ei meillä ole tosiaan niitten amisporukoitten kanssa mitään yhteistä, eikä me niitten kanssa oltu koulussakaan oikein kavereita. Nyt niillä on varmaan jo kaikilla perheet ja lapsia, ainakin joitakin on joskus tullut lasten kanssa vastaan, ja kyllä me tervehditään tietysti, mutta kun itse olen vielä opiskelija, niin ei meillä edelleenkään ole yhteisiä jutunaiheita.

Tyttö vaan kirjoitti:

No ei ole kai minun vikani, jos vanhemmillani on korkeakoulututkinnot, ja heidän sisaruksillaankin (siis mun enoilla, sedillä ja tädeillä) on, jopa mummolla ja papalla on. Suurin osa tutuista on dippainssejä tai lääkäreitä tai opettajia, noita akateemisten tavallisia ammatteja. Tunnen pari sairaanhoitajaakin, ja yhden insinöörin (amk). Tohtoreita tunnen useampiakin, mutta ei voi mitään ... en vaan tunne amiksen käyneitä, ei tosiaan tule mieleen.

Ei tule pidettyä niihin entisiin luokkakavereihin yhteyttä, jotka ei tulleet lukioon. Ne amisporukat eriytyivät jo yläasteaikana sellaisiksi viikonloppryyppääjiksi, ja ne meikkasi aika kovasti. Niitten jutut käsitteli lähinnä kuka oli kenen kaa ja kuka hakee milläkin hinnalla ja missä on seuraavat bileet. Minua kiinnosti yläasteella partio ja soittaminen. Ei meillä ole tosiaan niitten amisporukoitten kanssa mitään yhteistä, eikä me niitten kanssa oltu koulussakaan oikein kavereita. Nyt niillä on varmaan jo kaikilla perheet ja lapsia, ainakin joitakin on joskus tullut lasten kanssa vastaan, ja kyllä me tervehditään tietysti, mutta kun itse olen vielä opiskelija, niin ei meillä edelleenkään ole yhteisiä jutunaiheita.

Lue lisää

tyttö vaan, sen verran näpäytän, vaikka tämä on muutoin anteeksipyyntöviesti, jos olet korkeakoulutettu, niin sinun pitäisi tietää mitä tarkoittaa lyhenteet mm. ja sanapari suurin osa.

Taisin sekoittaa sinut toiseen, joka väitti olevansa aikuisikäinen, jos olet vielä nuori, se selittää tuttavapiirisi suppeuden. Itselläni kun on mm. eläkeikäisiä naapureita, joiden koulutustaustasta minulla ei ole harmainta aavistustakaan ja olen aloittanut työurani jo 30 vuotta sitten, niin on työkavereina ollut keskikoulupohjalta edenneitä ja monia sellaisia, joiden koulutusta en ole koskaan tullut kysyneeksi. Minulla on myös lähisuvussa kehitysvammainen aikuinen, jolla ei ole ollut mitään edellytyksiä selvitä kuin peruskoulusta, oppivelvollisuushan on nykyään kaikilla. Mutta tiedän, en varsinaisesti tunne, iäkkäämpiä vanhempia vammaisia, jotka eivät ole saaneet käydä mitään koulua, yhden tunsin mutta kuoli jo. Kavereistani korkeakoulutetut ovat tosiaan suurin osa opettajia, yksi lastentarhassa, sinnekin pitänee olla korkeakoulututkinto. Isäni on ollut köyhästä perheestä, eikä silloin ole ollut mahdollista käydä kouluja, vaan hän on aloittanut työt tosi nuorena. Jotkut köyhät ovat kouluttaneet lapsiaan, esim. yhden perheestä, mutta 1800-luvulla syntyneen ja ajat sitten kuolleen mummoni mielestä se on ollut humpuukia.

Yksi lähisukulainen on muuten humanisti, mutta hänen opistotasoinen alansa työllistää paremmin ja tekee niitä hommia. Sillä alalla ei takuulla työt lopu ja lama vain lisää niitä.

ohhoh (akkavaan) kirjoitti:

tyttö vaan, sen verran näpäytän, vaikka tämä on muutoin anteeksipyyntöviesti, jos olet korkeakoulutettu, niin sinun pitäisi tietää mitä tarkoittaa lyhenteet mm. ja sanapari suurin osa.

Taisin sekoittaa sinut toiseen, joka väitti olevansa aikuisikäinen, jos olet vielä nuori, se selittää tuttavapiirisi suppeuden. Itselläni kun on mm. eläkeikäisiä naapureita, joiden koulutustaustasta minulla ei ole harmainta aavistustakaan ja olen aloittanut työurani jo 30 vuotta sitten, niin on työkavereina ollut keskikoulupohjalta edenneitä ja monia sellaisia, joiden koulutusta en ole koskaan tullut kysyneeksi. Minulla on myös lähisuvussa kehitysvammainen aikuinen, jolla ei ole ollut mitään edellytyksiä selvitä kuin peruskoulusta, oppivelvollisuushan on nykyään kaikilla. Mutta tiedän, en varsinaisesti tunne, iäkkäämpiä vanhempia vammaisia, jotka eivät ole saaneet käydä mitään koulua, yhden tunsin mutta kuoli jo. Kavereistani korkeakoulutetut ovat tosiaan suurin osa opettajia, yksi lastentarhassa, sinnekin pitänee olla korkeakoulututkinto. Isäni on ollut köyhästä perheestä, eikä silloin ole ollut mahdollista käydä kouluja, vaan hän on aloittanut työt tosi nuorena. Jotkut köyhät ovat kouluttaneet lapsiaan, esim. yhden perheestä, mutta 1800-luvulla syntyneen ja ajat sitten kuolleen mummoni mielestä se on ollut humpuukia.

Yksi lähisukulainen on muuten humanisti, mutta hänen opistotasoinen alansa työllistää paremmin ja tekee niitä hommia. Sillä alalla ei takuulla työt lopu ja lama vain lisää niitä.

Lue lisää

siis tarkoitin nimenomaan yliopistotutkintoja. Amk:n käyneitä tunnen paljon ja teknikkopuolisoni kavereissa ja työkavereissa on inssejä, dippainssejä ja amkinssejä tekemässä ihan samoja hommia kuin hänkin. Yhden naispuolisen dippainssin tunnen tosi hyvin, se aina unohtuu kun hän ei koskaan korosta koulutustaan tai töitään.

akkavaan kirjoitti:

siis tarkoitin nimenomaan yliopistotutkintoja. Amk:n käyneitä tunnen paljon ja teknikkopuolisoni kavereissa ja työkavereissa on inssejä, dippainssejä ja amkinssejä tekemässä ihan samoja hommia kuin hänkin. Yhden naispuolisen dippainssin tunnen tosi hyvin, se aina unohtuu kun hän ei koskaan korosta koulutustaan tai töitään.

Lue lisää

tuossa tuli mieleen ja on monta kerta aiemminkin tullut, että mikähän siinä on, kun yliopistolla, tutkimusyksikössäkin, missä itse olin töissä, on enimmäkseen luonnollisesti yliopistotyyppejä, opiskelijoista ja gradun/dippatyön tekijöistä alkaen myös maistereita, lisensiaatteja, tohtoreita, ym.. niin siellä ei juuri kukaan korostanut koulutustaan eikä meitä vähemmän koulutettuja kyllä katsonut nenänvarttaankaan pitkin kukaan, tai ei ainakaan kovin moni. (ym. tarkoittaa sitten kaikkia niitä tutkintoja, mitä en maininnut erikseen, mutta tietenkään ei ihan kaikkea voi yhdessä yksikössä olla, selitinkö tarpeeksi?). Niin ja siellä yliopistolla oli meitä alemmin koulutettujakin pieni vähemmistö, toimisto- ja huoltohommissa yms; tässäkin yms sisältää sitten lähinnä sellaista mitä en maininnut, mutta ei kaikkia maailman tutkintoja... toivottavasti nyt korkeakoulutetuktin ymmärtävät, että en kirjoittanut kaikkea mitä siellä oli.

Syy siihen, miksi tunnen eniten opettajia on muuten aika luonnollinen, kun olen käynyt noita kouluja monella tasolla ja sen lisäksi ollut yliopiston lisäksi töissä myös ammattikoululla ja amk:ssa, taustatehtävissä niissäkin. Tutkimusyksikössä oli enemmän tutkijoita, mutta osalla heistäkin opettajataustaa.

Sekin piti mainitsemani, että tunnen älykkään pitkäaikaistyöttömän filosofian maisterin, luultavasti yksi älykkäimmistä ihminen jonka tunnen, tosin tuttavuus on aika uusi; harrastusten parissa tuli tutuksi. Työttömyyteen lienee syynsä, luultavasti luonne ja aika heikosti työllistävä ala, mitä lie kirjallisuutta, en edes muista. Työttömyyshän on kasvanut räjähdysmäisesti niin amk kuin yliopistohemmojen osalta, mikä johtuu heidän alati kasvavasta määrästä. Työllisyys on parempi kuin monilla aloilla, mutta koko ajan tulee monesta tuutista uutta hemmoa ulos.

Minun alkuperäinen pointtini oli tosin, että persoona ratkaisee ja työkokemus; papereilla on suurin merkitys ensimmäistä työpaikkaa haettaessa. Julkisella puolella on korkeammat koulutusvaatimukset, vaikka monesti palkat on pienemmät, varsinkin juuri yliopistotyypeillä ja tässäkin pitäisi kirjoittaa taas että poikkeuksia on, muitakin kuin lääkärit, kun tuntuu että joka asia pitää vääntää rautalangasta, nykynuoret ovat aika mustavalkoisia ja omaa ajattelua saisi olla enemmän, eikä niin että mitään mitä ei erikseen lue, ei ole. Tutkijoiden palkat muuten ainakin ovat surkeat koulutustasoon nähden ja moni paikka niistä määräaikainen.

teki hyvän gradun...

rea L. kirjoitti:

teki hyvän gradun...

ovat oppimisvaikeuksiin ajautuville opiskelijoille perustettuja erityisiä vertaistukitoimintaa tuottavia hoitolaitoksia...
..Toisen teorian mukaan nimi johtuu siitä eri koulumuodoilta on omaksuttu niiden heikoimmat puolet: ammattikorkeakoulun teoreettinen taso on omaksuttu ammattikoulusta ja käytännönläheisyys yliopistosta.

:)

http://hiki.pedia.ws/wiki/Ammattikorkeakoulu

urgh kirjoitti:

ovat oppimisvaikeuksiin ajautuville opiskelijoille perustettuja erityisiä vertaistukitoimintaa tuottavia hoitolaitoksia...
..Toisen teorian mukaan nimi johtuu siitä eri koulumuodoilta on omaksuttu niiden heikoimmat puolet: ammattikorkeakoulun teoreettinen taso on omaksuttu ammattikoulusta ja käytännönläheisyys yliopistosta.

:)

http://hiki.pedia.ws/wiki/Ammattikorkeakoulu

Lue lisää

Suomen korkeakoulujärjestelmässä (yliopistot/korkeakoulut/ammattikorkeakoulut) eri "instituutioiden" väliset todelliset osaamista ja vaativuutta kuvaavat ero ovat hyvin marginaalisia. Kyse eri oppilaitosten välisestä näennäisestä erosta luodaan taitavalla markkinoinnilla.

Myös sanan "yliopisto" status antaa usein hyvin virheellisen kuvan todellisuudesta (opetuksen vaativuus/taso). Maailmanlaajuisessa vertailussa Suomessa ei ole yhtään huippuyliopistoa. Yliopistoissa ja korkeakoulussa tehtävät tutkimukset ja niiden taso maailmanlaajuisesti on alle keskitasoa! Suomessa yliopistoista valmistuneista maistereista vain harvasta on oikeaan tieteelliseen tukimukseen, valitettavasti! Tosiasiassa nykyisissä ammattikorkeakoulussa opetettavat asiat ja niiden taso usein ylittää yliopistotason.

amk=yo kirjoitti:

Suomen korkeakoulujärjestelmässä (yliopistot/korkeakoulut/ammattikorkeakoulut) eri "instituutioiden" väliset todelliset osaamista ja vaativuutta kuvaavat ero ovat hyvin marginaalisia. Kyse eri oppilaitosten välisestä näennäisestä erosta luodaan taitavalla markkinoinnilla.

Myös sanan "yliopisto" status antaa usein hyvin virheellisen kuvan todellisuudesta (opetuksen vaativuus/taso). Maailmanlaajuisessa vertailussa Suomessa ei ole yhtään huippuyliopistoa. Yliopistoissa ja korkeakoulussa tehtävät tutkimukset ja niiden taso maailmanlaajuisesti on alle keskitasoa! Suomessa yliopistoista valmistuneista maistereista vain harvasta on oikeaan tieteelliseen tukimukseen, valitettavasti! Tosiasiassa nykyisissä ammattikorkeakoulussa opetettavat asiat ja niiden taso usein ylittää yliopistotason.

Lue lisää

Ekonomi ja kaksi insinööriä olivat lounaalla. Tarjoilija kysyi ensin ekonomilta mitä saisi olla.

“Pippuripihvi uuniperunalla”, vastasi ekonomi.

“Entäs vihannekset?” kysyi tarjoilija.

“Ne ottaa samaa”, sanoi ekonomi.

amk=yo kirjoitti:

Suomen korkeakoulujärjestelmässä (yliopistot/korkeakoulut/ammattikorkeakoulut) eri "instituutioiden" väliset todelliset osaamista ja vaativuutta kuvaavat ero ovat hyvin marginaalisia. Kyse eri oppilaitosten välisestä näennäisestä erosta luodaan taitavalla markkinoinnilla.

Myös sanan "yliopisto" status antaa usein hyvin virheellisen kuvan todellisuudesta (opetuksen vaativuus/taso). Maailmanlaajuisessa vertailussa Suomessa ei ole yhtään huippuyliopistoa. Yliopistoissa ja korkeakoulussa tehtävät tutkimukset ja niiden taso maailmanlaajuisesti on alle keskitasoa! Suomessa yliopistoista valmistuneista maistereista vain harvasta on oikeaan tieteelliseen tukimukseen, valitettavasti! Tosiasiassa nykyisissä ammattikorkeakoulussa opetettavat asiat ja niiden taso usein ylittää yliopistotason.

Lue lisää

Työssä on alettu tehdä ihan hirveästi virheitä suunnittelutasolla, kattoja romahtaa yms. Kyllä syypäitä ovat inssit kaikilta tasoilta, enää ei osata laskea. Ihmettelen kovasti, kun koneetkin on apuna eikä enää tarvitse kaavoja näpytellä laskimeen tai laskutikkuun, että miksi nyt tehdään huonompaa kuin ennen.

PS. sopiva lasku täällä inttäjille koulutustasoon katsomatta, 1 1.

Joopa joo, osa yliopisto-opiskelijoista on toki taivaanrannanmaalareita, mutta niin on osa amk-opiskelijoistakin. Molemmissa opiskelee myös jalat maassa olevia tyyppejä. Sitä paitsi ei se haittaa, jso osa on taivaanrannamaalareita, koska tarvitaan niitä teoreetikkojakin. Vaikka teidän firmassa ei teoreetikkoja tarvita, niin kyllä tekin tarvitsette niitä teorioita, joita voitte soveltaa tuotekehityksessänne.

Helsingin yliopisto on sijoittunut kansainvälisessä tilastossa parhaiten suomalaisista ja on keskitason yläpuolella, vaikka ei huippukaartiin ylläkään. Metropolia Ammattikorkeakoulu on tilastossa korkeammalla kuin Lapin yliopisto.

Amk-tutkinnon ja yliopistotutkinnon vertailu ei ole järkevää, koska amk-tutkinto vastaa tasoltaan alempaa korkeakoulututkintoa, joten sitä voisi verrata kandintutkielmaan mutta ei graduun. Yamk-tutkinto on tasoltaan graduun verrattava tutkinto. Jos verrataan yamk-tutkintoa ja gradua, niin niissä on aika pieni ero.

Molempia tarvitaan kirjoitti:

Joopa joo, osa yliopisto-opiskelijoista on toki taivaanrannanmaalareita, mutta niin on osa amk-opiskelijoistakin. Molemmissa opiskelee myös jalat maassa olevia tyyppejä. Sitä paitsi ei se haittaa, jso osa on taivaanrannamaalareita, koska tarvitaan niitä teoreetikkojakin. Vaikka teidän firmassa ei teoreetikkoja tarvita, niin kyllä tekin tarvitsette niitä teorioita, joita voitte soveltaa tuotekehityksessänne.

Helsingin yliopisto on sijoittunut kansainvälisessä tilastossa parhaiten suomalaisista ja on keskitason yläpuolella, vaikka ei huippukaartiin ylläkään. Metropolia Ammattikorkeakoulu on tilastossa korkeammalla kuin Lapin yliopisto.

Amk-tutkinnon ja yliopistotutkinnon vertailu ei ole järkevää, koska amk-tutkinto vastaa tasoltaan alempaa korkeakoulututkintoa, joten sitä voisi verrata kandintutkielmaan mutta ei graduun. Yamk-tutkinto on tasoltaan graduun verrattava tutkinto. Jos verrataan yamk-tutkintoa ja gradua, niin niissä on aika pieni ero.

Lue lisää

YAMK-tutkintoa ja gradua on paha verrata. YAMK-tutkinto on... noh, tutkinto, gradu taasen on opinnäyte, siis _osa_ maisterintutkintoa.

amkope kirjoitti:

YAMK-tutkintoa ja gradua on paha verrata. YAMK-tutkinto on... noh, tutkinto, gradu taasen on opinnäyte, siis _osa_ maisterintutkintoa.

Eipä amk kovin turha voi olla, kun jotku yliopistossa opiskelleet ovat lopettaneet opintonsa ja siirtyneet ammmattikorkeaan. Amk:ssa opettajat sentään tuntevat oppilaansa, mutta yliopistossa viis veisaavat heistä.

Ylempi amk-tutkinto rinnastetaan maisterin tutkintoon.

käy ammattilukiota ja sanoi, että amis on helpompi kuin lukio muuten, mutta kokeet ovat amiksessa paljon vaikeampia. Lukiossa on keskiarvonsa toistaiseksi 10.

amk:ssa käyvä äiti kirjoitti:

käy ammattilukiota ja sanoi, että amis on helpompi kuin lukio muuten, mutta kokeet ovat amiksessa paljon vaikeampia. Lukiossa on keskiarvonsa toistaiseksi 10.

"amis on helpompi kuin lukio muuten, mutta kokeet ovat amiksessa paljon vaikeampia. Lukiossa on keskiarvonsa toistaiseksi 10."

Joissain lukioissa saa hyviä arvosanoja kursseista, mutta yo-kirjoituksissa se todellinen taso sitten paljastuu. Itse olin onneksi sellaisessa lukiossa, jossa kurssit arvosteltiin tiukasti, ja yo-kirjoituksissa miltei jokainen sai arvosanoihin nähden paremmat tulokset.

kokokhjj kirjoitti:

"amis on helpompi kuin lukio muuten, mutta kokeet ovat amiksessa paljon vaikeampia. Lukiossa on keskiarvonsa toistaiseksi 10."

Joissain lukioissa saa hyviä arvosanoja kursseista, mutta yo-kirjoituksissa se todellinen taso sitten paljastuu. Itse olin onneksi sellaisessa lukiossa, jossa kurssit arvosteltiin tiukasti, ja yo-kirjoituksissa miltei jokainen sai arvosanoihin nähden paremmat tulokset.

Lue lisää

En osaa sanoa, mutta lukiossa pärjää lukemalla, amiksessa pitää myös osata ainakin teknisillä aloilla. Tuo poitsu on kyllä luokkansa priimus, ollut aina ala-asteelta saakka. Minä olen lukion pitkän matikan lukenut ja lukenut myös tekniikkaa ja ääriarvosovellukset ovat paljon helpompia kuin kytkentöjen laskemiset.

Kirjaviisaus ei ole edes älykkyyttä. Vaikeasti kehitysvammaisella voi olla äärimmäisen hyvä muisti. Kerran katselin ohjelmaa autistista, joka luki nopeasti ja muisti kaiken lukemansa. Mutta hänellä oli todella suuria vaikeuksia elämän perusasioissa. Sinä hoitajana varmaan olet sen verran opiskellut, autistit saattavat olla kognitiivisesti hyvinkin älykkäitä, mutta sosiaalisesti aika surkeita. Onhan arveltukin, että mm. melko monella professoilla on taustalla aspergerin syndrooma.