Ensin näin heitä unessa!

valveilla ollessani - siis "kuolleita" kissoja. Minulla oli iso musta kolli 14 vuotta ja se kävi vielä jonkin aikaa kyläilemässä ennenkuin poistui kokonaan valoon.

Edesmenneet sukulaiseni ja pari koiraa ovat näyttäytyneet unissa.

Aritta kirjoitti:

valveilla ollessani - siis "kuolleita" kissoja. Minulla oli iso musta kolli 14 vuotta ja se kävi vielä jonkin aikaa kyläilemässä ennenkuin poistui kokonaan valoon.

Edesmenneet sukulaiseni ja pari koiraa ovat näyttäytyneet unissa.

Lue lisää

Yksi uneni vaikutti minuun aikoinaan hyvin pelottavasti.
Olin jotakin 4 vuoden.
Näin tämän saman unen useasti.
Siinä ei ollut mitään muita hahmoja, kuin täysin paska ja likainen limainen haisevakin varmasti oli. Oikeesti hyvin ällöttävä möykky.
Pientä lasta se pelotti sen verran, että se oli enempi kuin kerran pyääää äitiiii.
Sama uni tuli uudestaan ja uudestaan, kunnes opin käsittelemään sitä.
Tässä unessa tämä möykky oli piilossa täydellisen puhtaan takana, kun täydellisen puhdas liukui täydellisessä puhtaudessa ja kun se liukuva oli tämän möykyn kohdalla, niin möykky hyppäsi täydellisen kimppuun ja paini alkoi. (Tässä vaiheessa pääsi itku) eli heräsin.
Opin käsittelemään sitä siten, että opin hallitsemaan untani ja loppupelissä tämä täydellinen puhtaus voitti tämän möykyn ja möykky hävisi. Se johti siihen että koko uni hävisi eikä tullut enään takaisin.
Monsti mietin nykyisinkin tätä untani ja sanon itselleni, että olen niin kova jätkä, etten pelkää piiruakaan pirua, vaan piru pelkää minua. :)

Saagapolku kirjoitti:

Yksi uneni vaikutti minuun aikoinaan hyvin pelottavasti.
Olin jotakin 4 vuoden.
Näin tämän saman unen useasti.
Siinä ei ollut mitään muita hahmoja, kuin täysin paska ja likainen limainen haisevakin varmasti oli. Oikeesti hyvin ällöttävä möykky.
Pientä lasta se pelotti sen verran, että se oli enempi kuin kerran pyääää äitiiii.
Sama uni tuli uudestaan ja uudestaan, kunnes opin käsittelemään sitä.
Tässä unessa tämä möykky oli piilossa täydellisen puhtaan takana, kun täydellisen puhdas liukui täydellisessä puhtaudessa ja kun se liukuva oli tämän möykyn kohdalla, niin möykky hyppäsi täydellisen kimppuun ja paini alkoi. (Tässä vaiheessa pääsi itku) eli heräsin.
Opin käsittelemään sitä siten, että opin hallitsemaan untani ja loppupelissä tämä täydellinen puhtaus voitti tämän möykyn ja möykky hävisi. Se johti siihen että koko uni hävisi eikä tullut enään takaisin.
Monsti mietin nykyisinkin tätä untani ja sanon itselleni, että olen niin kova jätkä, etten pelkää piiruakaan pirua, vaan piru pelkää minua. :)

Lue lisää

unesi tarkoitti varmaan jotain sinne päin että olemme itse elämämme luojia.

Onneksi näkyni ovat vain mielensisäisiä. Tulee hyvin hallitseva ja valokuvantarkka mielikuva henkilöstä. Pidän näitä piilotajunnan projekteina sillai, että olen tuntenut nämä omaiset.
Yhteistä näissä on, että he ovat nuorekkaita ja 'hyvinvoivan oloisia. Pari esim. unessa nähdyistä omaisista.

Olin päiväunilla. Näin unta, että kapsin sii jotai puutarhassa. Pihaan ajoi auto. Nuori pois nukkunut omaisemme tuli tuomaan minulle kainalosauvoja. Hän oli hahmoltaan pitempi ja salskeampi
kuin elämänsä aikana.

"Nämä ovat varmasti sinun poika hymyili ojentaessaan sauvat minulle. Portilla näkyi hänen kyydissään tulleita nuoria naisia. Samassa he olivat kadonneet.
Katselin unessa saamiani k-sauvoja. Ne olivat huomattavasti pitemmät kuin olisin tarvinnut. Tulkitsin tämän kohteliaaksi symboliksi sauvojen tuojan taholta.

Vanhempi veljeni tuli unessa vanhaan syntymäkotini keittiöön. Hänkin oli kasvoiltaan nuori ja sileäkasvoinen. Hän oli pitempi mutta kumaraharteinen.
Hän otti kauhalla vettä sangosta. "On mukava päästä sieltä lomalle" hän virkkoi. Kumaran olemuksensa tulkitsin niin, että hänellä oli raskas elämäntaival eläessään.

Aritta kirjoitti:

unesi tarkoitti varmaan jotain sinne päin että olemme itse elämämme luojia.

Hyvä näkökanta.
Koin sen myös jälkikäteen ajateltuna, että Valo voittaa pimeyden omassa elämässäni.

Aritta kirjoitti:

valveilla ollessani - siis "kuolleita" kissoja. Minulla oli iso musta kolli 14 vuotta ja se kävi vielä jonkin aikaa kyläilemässä ennenkuin poistui kokonaan valoon.

Edesmenneet sukulaiseni ja pari koiraa ovat näyttäytyneet unissa.

Lue lisää

Isääni olen nähnyt vai kerran unessa. Hän oli hyvin nuorekkaan ja rennon oloinen. "Olin Puolassa 3kk; monet markkinat siellä tuli nähtyä, hän kertoi.
Oliko sattumaa tai ei.Sanotaan, että miespuolisten ihmisten unessa kertomat asiat voivat merkitä huonoakin. Silloin ainakin. Tasan 3 kk päästä loukkaannuin työtapaturmassa 'lunastuskuntoon'.
Kuntoutuskaan ei johtanut enää työkelpoisuuteen.

capt. cöpenick kirjoitti:

Isääni olen nähnyt vai kerran unessa. Hän oli hyvin nuorekkaan ja rennon oloinen. "Olin Puolassa 3kk; monet markkinat siellä tuli nähtyä, hän kertoi.
Oliko sattumaa tai ei.Sanotaan, että miespuolisten ihmisten unessa kertomat asiat voivat merkitä huonoakin. Silloin ainakin. Tasan 3 kk päästä loukkaannuin työtapaturmassa 'lunastuskuntoon'.
Kuntoutuskaan ei johtanut enää työkelpoisuuteen.

Lue lisää

en ole koskaan kuullutkaan. Ikävää sinulle mutta olen varma että silläkin tapahtuneella oli tarkoituksensa. Meidän on vain välillä vaikea nähdä sitä valoa tunnelin päässä. :-)

Saagapolku kirjoitti:

Yksi uneni vaikutti minuun aikoinaan hyvin pelottavasti.
Olin jotakin 4 vuoden.
Näin tämän saman unen useasti.
Siinä ei ollut mitään muita hahmoja, kuin täysin paska ja likainen limainen haisevakin varmasti oli. Oikeesti hyvin ällöttävä möykky.
Pientä lasta se pelotti sen verran, että se oli enempi kuin kerran pyääää äitiiii.
Sama uni tuli uudestaan ja uudestaan, kunnes opin käsittelemään sitä.
Tässä unessa tämä möykky oli piilossa täydellisen puhtaan takana, kun täydellisen puhdas liukui täydellisessä puhtaudessa ja kun se liukuva oli tämän möykyn kohdalla, niin möykky hyppäsi täydellisen kimppuun ja paini alkoi. (Tässä vaiheessa pääsi itku) eli heräsin.
Opin käsittelemään sitä siten, että opin hallitsemaan untani ja loppupelissä tämä täydellinen puhtaus voitti tämän möykyn ja möykky hävisi. Se johti siihen että koko uni hävisi eikä tullut enään takaisin.
Monsti mietin nykyisinkin tätä untani ja sanon itselleni, että olen niin kova jätkä, etten pelkää piiruakaan pirua, vaan piru pelkää minua. :)

Lue lisää

ollessani n.4-5 vuoden ikäinen.Nukuin silloin omassa sängyssäni ja olin unissani kävellyt alakertaan vanhempien sängyn viereen, katselin ulos ikkunasta ja näin ainostaan pimeyttä, vanhempi heräsivät siihen kun olin puhunut puoliunissani heille että ikkunan takana on iso pyöreä musta helmi.

Sitten heräsin kun vanhempi kosketti minua ja laittoi minut takaisin nukkumaan.

Että semmoista.

capt. cöpenick kirjoitti:

Onneksi näkyni ovat vain mielensisäisiä. Tulee hyvin hallitseva ja valokuvantarkka mielikuva henkilöstä. Pidän näitä piilotajunnan projekteina sillai, että olen tuntenut nämä omaiset.
Yhteistä näissä on, että he ovat nuorekkaita ja 'hyvinvoivan oloisia. Pari esim. unessa nähdyistä omaisista.

Olin päiväunilla. Näin unta, että kapsin sii jotai puutarhassa. Pihaan ajoi auto. Nuori pois nukkunut omaisemme tuli tuomaan minulle kainalosauvoja. Hän oli hahmoltaan pitempi ja salskeampi
kuin elämänsä aikana.

"Nämä ovat varmasti sinun poika hymyili ojentaessaan sauvat minulle. Portilla näkyi hänen kyydissään tulleita nuoria naisia. Samassa he olivat kadonneet.
Katselin unessa saamiani k-sauvoja. Ne olivat huomattavasti pitemmät kuin olisin tarvinnut. Tulkitsin tämän kohteliaaksi symboliksi sauvojen tuojan taholta.

Vanhempi veljeni tuli unessa vanhaan syntymäkotini keittiöön. Hänkin oli kasvoiltaan nuori ja sileäkasvoinen. Hän oli pitempi mutta kumaraharteinen.
Hän otti kauhalla vettä sangosta. "On mukava päästä sieltä lomalle" hän virkkoi. Kumaran olemuksensa tulkitsin niin, että hänellä oli raskas elämäntaival eläessään.

Lue lisää

Skeptimismin hetkellä arvelen, että nämä näyt ovat pelkästään piilotajunnan projekteja. Tähän viittaa se, että henkilöt ovat muistikuvista tuttuja.
Esim. unessa näkemäni iäkäs pariskunta söi illallistaan. He olivat vuokralaisina sota-ajan jälkeen meillä. Muistikuvat heistä ovat jo hataria.
Niinpä uni näytti heidät läpinäkyvinä, samoin jykevän hirsiseinän läpi näkyi tuttu metsä.

Vain veljet pois nukkuneet ovat puhuneet omilla äänillään. Toinen heistä tuli ensin päivätajuntaani. Hän oli leikkisä ja heitti herjaa.
Myöhemmin sama kaveri oli entisillä omilla maillaan hyvin vihainen: Mene pois täältä, äläkä ikinä enää palaa, sanoi jäätävällä äänellä.

Oli alkutalvea. Olin väsynyt. Menin kotiin. Lepäsin ja jatkoin seuraavana päivänä metsän raivausta. Meinasin, että et sinä "sieltä käsin" minuu määräile.

1. Kun. 15:24 "Sitten Aasa meni lepoon isiensä tykö"....
Näin meidän isämme ja esiisämme ovat keskuudessamme seuraamassa meidän elämäämme. Omalta lepo levuliltaan.

Googleta "Uskonkirjat raamattu" siellä hakuun sana "Isiensä" niin saat kymmeniä jaketa raamatusta, joissa tuo asia toistuu.

Kritic kirjoitti:

1. Kun. 15:24 "Sitten Aasa meni lepoon isiensä tykö"....
Näin meidän isämme ja esiisämme ovat keskuudessamme seuraamassa meidän elämäämme. Omalta lepo levuliltaan.

Googleta "Uskonkirjat raamattu" siellä hakuun sana "Isiensä" niin saat kymmeniä jaketa raamatusta, joissa tuo asia toistuu.

Lue lisää

jos tuonpuoleisessa levätään menneen elämän koettelemuksista niin sielu ei ehkä halua palata maan päälle mahdollisa läheisiensä kärsimyksiä latsomaan. Sen takiahan henkien manaaminen maanpäälle on raamatussakin kielletty.
Vaikka onhan niin käynyt.

kuolematon sielu kirjoitti:

jos tuonpuoleisessa levätään menneen elämän koettelemuksista niin sielu ei ehkä halua palata maan päälle mahdollisa läheisiensä kärsimyksiä latsomaan. Sen takiahan henkien manaaminen maanpäälle on raamatussakin kielletty.
Vaikka onhan niin käynyt.

Lue lisää

Spiritismi tosiaan herättää kahtalaisia ajatuksia. Toisaalta ymmärrän että yhä täällä olevia saattaa kovastikin ahdistaa että on tullut menetettyä tietty rakas ihminen, ja varsinkin jos on tullut sanottua rumasti ennen eroa tai on muuten jäänyt jotain keskeneräisiä asioita. Voisikohan ajatella niin että jos edesmennyt itse haluaa ottaa yhteyttä, niin siitä vain, mutta häntä ei saa manata eli PAKOTTAA tulemaan esiin?

Riittää kussakin fyysisellä tasolla vietetyssä elämässä oma vaivansa, ei sen vaivan pitäisi jatkua enää tuonpuoleiseenkin asti. Jotkut kuulema auttavat sieluja siirtymään tuonpuoleiseen silloin kun nämä itse ovat liiaksi takertuneet päättyneeseen elämäänsä täällä. Vaikka tällaisesta toiminnasta ei voikaan (kai?) esittää konkreettisia todisteita (jotka sinällään jo todistaisivat että elämä ei pääty kuolemaan!) niin tuollainen työ on todella arvokasta.

Tietenkin talossa jossa kummittelee ja kummittelu lakkaa kun joku mediumi auttaa sielut eteenpäin... Luulisi sen jotain merkitsevän. Mutta kun eivät monet usko kummitteluun vaikka kuinka kummittelisi. En minäkään satavarma kuolemattomuudesta ole. Jotenkin se on tämä nykyaika sellainen että sitä helposti tuntuu siltä että pitää aina heittää ne jossit ja ehkät väliin kun alkaa näistä asioista puhua. Tiedehän on saanut todella paljon aikaiseksi, hyvääkin, vaikka on muodikasta marista ilmastonmuutoksesta, saasteista ja sen sellaisesta. (Mikäköhän siinä onkin ettei niitä muka saada kuriin? Kuitenkin kehitystä tuntuisi tapahtuvan kun vähänkin lukee esmes Tekniikan Maailmaa, eli esim. hiilidioksidin sitomista takaisin maahan tutkitaan kokoajan!) Ja helposti tulee tunne että sen verran pitää tiedettä ja tiedemaailmaa kunnioittaa ettei nyt ihan kauheasti intä siihen suuntaan että ei kuolemaa ole, kyllä minä TIEDÄN. En kehtoo tietää, mutta onneksi on edes näitä palstoja joilla voi näistä asioista puhua aina silloin tällöin. ;)

Qadesha kirjoitti:

Spiritismi tosiaan herättää kahtalaisia ajatuksia. Toisaalta ymmärrän että yhä täällä olevia saattaa kovastikin ahdistaa että on tullut menetettyä tietty rakas ihminen, ja varsinkin jos on tullut sanottua rumasti ennen eroa tai on muuten jäänyt jotain keskeneräisiä asioita. Voisikohan ajatella niin että jos edesmennyt itse haluaa ottaa yhteyttä, niin siitä vain, mutta häntä ei saa manata eli PAKOTTAA tulemaan esiin?

Riittää kussakin fyysisellä tasolla vietetyssä elämässä oma vaivansa, ei sen vaivan pitäisi jatkua enää tuonpuoleiseenkin asti. Jotkut kuulema auttavat sieluja siirtymään tuonpuoleiseen silloin kun nämä itse ovat liiaksi takertuneet päättyneeseen elämäänsä täällä. Vaikka tällaisesta toiminnasta ei voikaan (kai?) esittää konkreettisia todisteita (jotka sinällään jo todistaisivat että elämä ei pääty kuolemaan!) niin tuollainen työ on todella arvokasta.

Tietenkin talossa jossa kummittelee ja kummittelu lakkaa kun joku mediumi auttaa sielut eteenpäin... Luulisi sen jotain merkitsevän. Mutta kun eivät monet usko kummitteluun vaikka kuinka kummittelisi. En minäkään satavarma kuolemattomuudesta ole. Jotenkin se on tämä nykyaika sellainen että sitä helposti tuntuu siltä että pitää aina heittää ne jossit ja ehkät väliin kun alkaa näistä asioista puhua. Tiedehän on saanut todella paljon aikaiseksi, hyvääkin, vaikka on muodikasta marista ilmastonmuutoksesta, saasteista ja sen sellaisesta. (Mikäköhän siinä onkin ettei niitä muka saada kuriin? Kuitenkin kehitystä tuntuisi tapahtuvan kun vähänkin lukee esmes Tekniikan Maailmaa, eli esim. hiilidioksidin sitomista takaisin maahan tutkitaan kokoajan!) Ja helposti tulee tunne että sen verran pitää tiedettä ja tiedemaailmaa kunnioittaa ettei nyt ihan kauheasti intä siihen suuntaan että ei kuolemaa ole, kyllä minä TIEDÄN. En kehtoo tietää, mutta onneksi on edes näitä palstoja joilla voi näistä asioista puhua aina silloin tällöin. ;)

Lue lisää

Jeesuksenkin aikoihin. Fariseukset kysyivät Johannes Kastajalta: Miksi kastat, jos et ole Kristus, etkä Elias etkä se profeetta (Jesaja) (Joh, 1:25)

Kritic kirjoitti:

Jeesuksenkin aikoihin. Fariseukset kysyivät Johannes Kastajalta: Miksi kastat, jos et ole Kristus, etkä Elias etkä se profeetta (Jesaja) (Joh, 1:25)

Kastajastahan taisi jopa Jeesus itse puhua Eliana ("Elia tuli jo"), vaikka Kastaja itse tekstin mukaan kielsikin Elia olevansa (mutta kuten jotkut sanovat: ehkä Jeesus tiesi paremmin).

Merkittävimpänä kohtana jos halutaan tietää oliko reinkarnaation idea juutalaisille tuttu pitäisin ehkä sitä missä syntymästään asti sokeasta kysytään että tämäkö teki syntiä vai hänen vanhempansa että syntyi sokeana. Missä vaiheessa kyseinen ihminen olisi ehtinyt syntiä tehdä että sitten syntyy sokeana, jos ei edellisessä elämässä?

Sinänsähän usko reinkarnaatioon, missä hyvänsä ja milloin hyvänsä sellaista on esiintynyt, ei tietenkään todista että reinkarnaatio on totta. Mutta on mielenkiintoista että ylipäätään moista uskoa on olemassa. Miksi olisi, jos siinä ei ole mitään pointtia takana? Pelkkäkö kuoleman pelko ja lohdun saamisen tarve moisen uskon synnyttää?

Eihän se kauhean lohdullista välttämättä ole ajatella että syntyy aikanaan uudelleen eikä edes muista mennyttä itseään. Minäkin olen sen verran itserakas että harmittaa ettei mikään mitä tässä elämässä saan mahdollisesti aikaiseksi ehkä välttämättä muistu enää tulevaisuudessa mieleen; että mikään mikä on minulle nyt tärkeää ei välttämättä olekaan tärkeää enää seuraavassa elämässä. Mutta enhän minä suhtaudu mustasukkaisesti tämän päivän itseeni suhteessa itseeni joka on (kenties) olemassa 10 v päästä, miksi sitten ruumiin vaihto vaikuttaisi jotenkin toisin asiaan? Elämän virran pysäyttämisen haluaminen on suurinta itsekkyyttä. Pelostahan se tietysti vain johtuu, muutoksen pelosta.

Qadesha kirjoitti:

Kastajastahan taisi jopa Jeesus itse puhua Eliana ("Elia tuli jo"), vaikka Kastaja itse tekstin mukaan kielsikin Elia olevansa (mutta kuten jotkut sanovat: ehkä Jeesus tiesi paremmin).

Merkittävimpänä kohtana jos halutaan tietää oliko reinkarnaation idea juutalaisille tuttu pitäisin ehkä sitä missä syntymästään asti sokeasta kysytään että tämäkö teki syntiä vai hänen vanhempansa että syntyi sokeana. Missä vaiheessa kyseinen ihminen olisi ehtinyt syntiä tehdä että sitten syntyy sokeana, jos ei edellisessä elämässä?

Sinänsähän usko reinkarnaatioon, missä hyvänsä ja milloin hyvänsä sellaista on esiintynyt, ei tietenkään todista että reinkarnaatio on totta. Mutta on mielenkiintoista että ylipäätään moista uskoa on olemassa. Miksi olisi, jos siinä ei ole mitään pointtia takana? Pelkkäkö kuoleman pelko ja lohdun saamisen tarve moisen uskon synnyttää?

Eihän se kauhean lohdullista välttämättä ole ajatella että syntyy aikanaan uudelleen eikä edes muista mennyttä itseään. Minäkin olen sen verran itserakas että harmittaa ettei mikään mitä tässä elämässä saan mahdollisesti aikaiseksi ehkä välttämättä muistu enää tulevaisuudessa mieleen; että mikään mikä on minulle nyt tärkeää ei välttämättä olekaan tärkeää enää seuraavassa elämässä. Mutta enhän minä suhtaudu mustasukkaisesti tämän päivän itseeni suhteessa itseeni joka on (kenties) olemassa 10 v päästä, miksi sitten ruumiin vaihto vaikuttaisi jotenkin toisin asiaan? Elämän virran pysäyttämisen haluaminen on suurinta itsekkyyttä. Pelostahan se tietysti vain johtuu, muutoksen pelosta.

Lue lisää

kuului kristinuskoon satoja vuosia. Kunnes se maallistuneen kirkon toimesta poistettiin.
Tämä sai aikaan täydellisen mielivallan.

Jatkosota päättyi rauhaan ja isäni palasi terveenä miehenä rintmalta. Olin 6v vanha. Kuitenkin 'jouduin' sotaan unitapahtumissa 20 v tämän jälkeen, 1960 luvulla.
Jäin jälkeen joukko-osastostani ja yritin löytää omat joukot metsässä suunnistamalla mm. luonnon merkkien mukaan.

Vihollisen partio yllätti minut. Selvää suomea ne puhuivat. Tämän fasistipaskiaisen matkanteko päättyy tähän sanoi ruskisoldat ja nosti kiväärin poskelleen.
Tässä vaiheessa tietty heräsin ja yritin huutaa, mutta ääni salpautui pelosta. Nämä sotaneuroosi-unet jatkuivat vuosikausia. Aina sama tilanne hiukan muunneltuna.

Sitten tuli aika, että partisaanien vartiomies yllätti minut yksin. Otti aseeni ja selkääni tähdäten käski marssia ammuttavaksi. Pienellä aukiolla vihulaisella oli tulet. He olivat ruokailemassa.
- Täähän on tuttu tolvana... taida olla kaverilla paljoakaan hattunsa alla. Onko sulla jano tai nälkä, kysyivät. He tarjosivat leipää ja tsajuaan. Eivät mistään sotatoimista puhuneet.

Ottivat vaatteeni ja käskivät pukea yhden heikäläisen sotisovun. Ja nyt sitten laputat omiesi luo. Pelkäsin joutuvani selkään ammutuksi, mutta ei.
Seuraavalla kerralla soltut pitivät minua kuin omiensa sotilasta. Syötiin, juotiin viinaa ja laulettiin heidän omia renkutuksiaan.

Tämä psykologinen kehitysaste siinä tapahtui; en pelännyt enää idästä päin tulevaa sotilaallista uhkaa kuten aikaisemmin. Rintamaunet loppuivat. Pääsin unissakin 'siviiliin'.