Bhagavadgita suomeksi

Nykyään meillä on ainutlaatuinen mahdollisuus. Upaniṣadit on käännetty monille kielille, ja ne ovat kaikkien saatavilla. Mutta tämä saavutettavuus on harhaanjohtavaa.

Voi lukea kaikki Upaniṣadit, opetella ne ulkoa, lainata niitä sanskritiksi ja silti pysyä yhtä ehdollistuneena, ahneena ja vihaisena kuin ennenkin.

Upaniṣadien tieto ei ole informaatiota – se on transformaatiota.

Se alkaa vaikuttaa vasta silloin, kun emme ainoastaan lue, vaan myös elämme sen todeksi, kun jokainen sana putoaa sydämen valmisteltuun maaperään.

Nyt me istuudumme yhdessä muinaisten ṛṣien jalkojen juureen. Seuraavien kolmen tunnin ajaksi meistä tulee oppilaita metsäkoulussa. Ympärillämme ei ole tiikereitä eikä norsuja, vaan omien huoneidemme tutut seinät. Mutta sillä ei ole merkitystä.

Tärkeää on jokin aivan muu. Olemmeko valmiita edes hetkeksi jättämään syrjään omat käsityksemme ja kyynisyytemme? Olemmeko valmiita kuulemaan sen, mikä voi mullistaa koko elämämme?

Juuri sitä Upaniṣadit tekevät.

Ne eivät tarjoa lohtua heikoille, vaan antavat voimaa vahvoille. Ne repivät pois kaikki naamiot ja näyttävät paljaan todellisuuden. Ja se, joka kestää tämän, saavuttaa jotakin sellaista, mitä eivät mitkään jumalat eikä kuolema voi häneltä riistää.



Äärettömyyden kutsu

Jokaisessa Upaniṣadissa, jokaisessa kertomuksessa ja jokaisessa vuoropuhelussa kuuluu sama kutsu.

Se on kutsu heräämiseen.

Me nukumme ja näemme painajaisia. Näemme unta siitä, että olemme pieniä, heikkoja ja kuolevaisia. Näemme unta siitä, että maailma on vihamielinen, että meidän täytyy taistella ja selviytyä.

Mutta tämän unen takana loistaa todelliset kasvomme – itse Ātmanin kasvot: puhtaat, ikuiset ja pelottomat.

Upaniṣadit ovat kuin herätyskello – hyvin ikivanha, hyvin viisas ja hyvin sinnikkäästi soiva herätyskello.

Kysymys on vain yhdestä asiasta: haluammeko herätä?

Uni voi nimittäin olla makeaa. Joskus jopa painajainen tuntuu paremmalta kuin heräämisen tuntemattomuus.

Olemme tottuneet kärsimykseemme. Siitä on tullut meille läheinen.

Pidämme kiinni ongelmistamme. Ne antavat meille tunteen siitä, että olemme merkityksellisiä.

"Kuka minä olen ilman kärsimystäni? Kuka minä olen ilman omaa tarinaani?"

Upaniṣadit vastaavat...

Anonyymi00165 kirjoitti:

Nykyään meillä on ainutlaatuinen mahdollisuus. Upaniṣadit on käännetty monille kielille, ja ne ovat kaikkien saatavilla. Mutta tämä saavutettavuus on harhaanjohtavaa.

Voi lukea kaikki Upaniṣadit, opetella ne ulkoa, lainata niitä sanskritiksi ja silti pysyä yhtä ehdollistuneena, ahneena ja vihaisena kuin ennenkin.

Upaniṣadien tieto ei ole informaatiota – se on transformaatiota.

Se alkaa vaikuttaa vasta silloin, kun emme ainoastaan lue, vaan myös elämme sen todeksi, kun jokainen sana putoaa sydämen valmisteltuun maaperään.

Nyt me istuudumme yhdessä muinaisten ṛṣien jalkojen juureen. Seuraavien kolmen tunnin ajaksi meistä tulee oppilaita metsäkoulussa. Ympärillämme ei ole tiikereitä eikä norsuja, vaan omien huoneidemme tutut seinät. Mutta sillä ei ole merkitystä.

Tärkeää on jokin aivan muu. Olemmeko valmiita edes hetkeksi jättämään syrjään omat käsityksemme ja kyynisyytemme? Olemmeko valmiita kuulemaan sen, mikä voi mullistaa koko elämämme?

Juuri sitä Upaniṣadit tekevät.

Ne eivät tarjoa lohtua heikoille, vaan antavat voimaa vahvoille. Ne repivät pois kaikki naamiot ja näyttävät paljaan todellisuuden. Ja se, joka kestää tämän, saavuttaa jotakin sellaista, mitä eivät mitkään jumalat eikä kuolema voi häneltä riistää.



Äärettömyyden kutsu

Jokaisessa Upaniṣadissa, jokaisessa kertomuksessa ja jokaisessa vuoropuhelussa kuuluu sama kutsu.

Se on kutsu heräämiseen.

Me nukumme ja näemme painajaisia. Näemme unta siitä, että olemme pieniä, heikkoja ja kuolevaisia. Näemme unta siitä, että maailma on vihamielinen, että meidän täytyy taistella ja selviytyä.

Mutta tämän unen takana loistaa todelliset kasvomme – itse Ātmanin kasvot: puhtaat, ikuiset ja pelottomat.

Upaniṣadit ovat kuin herätyskello – hyvin ikivanha, hyvin viisas ja hyvin sinnikkäästi soiva herätyskello.

Kysymys on vain yhdestä asiasta: haluammeko herätä?

Uni voi nimittäin olla makeaa. Joskus jopa painajainen tuntuu paremmalta kuin heräämisen tuntemattomuus.

Olemme tottuneet kärsimykseemme. Siitä on tullut meille läheinen.

Pidämme kiinni ongelmistamme. Ne antavat meille tunteen siitä, että olemme merkityksellisiä.

"Kuka minä olen ilman kärsimystäni? Kuka minä olen ilman omaa tarinaani?"

Upaniṣadit vastaavat...

Lue lisää

Juuri sitä Upaniṣadit tekevät.

Ne eivät tarjoa lohtua heikoille, vaan antavat voimaa vahvoille. Ne repivät pois kaikki naamiot ja näyttävät paljaan todellisuuden. Ja se, joka kestää tämän, saavuttaa jotakin sellaista, mitä eivät mitkään jumalat eikä kuolema voi häneltä riistää.

Anonyymi00166 kirjoitti:

Juuri sitä Upaniṣadit tekevät.

Ne eivät tarjoa lohtua heikoille, vaan antavat voimaa vahvoille. Ne repivät pois kaikki naamiot ja näyttävät paljaan todellisuuden. Ja se, joka kestää tämän, saavuttaa jotakin sellaista, mitä eivät mitkään jumalat eikä kuolema voi häneltä riistää.

Lue lisää

Upaniṣadit ovat kuin herätyskello – hyvin ikivanha, hyvin viisas ja hyvin sinnikkäästi soiva herätyskello.

Kysymys on vain yhdestä asiasta: haluammeko herätä?

Uni voi nimittäin olla makeaa. Joskus jopa painajainen tuntuu paremmalta kuin heräämisen tuntemattomuus.

Anonyymi00167 kirjoitti:

Upaniṣadit ovat kuin herätyskello – hyvin ikivanha, hyvin viisas ja hyvin sinnikkäästi soiva herätyskello.

Kysymys on vain yhdestä asiasta: haluammeko herätä?

Uni voi nimittäin olla makeaa. Joskus jopa painajainen tuntuu paremmalta kuin heräämisen tuntemattomuus.

Lue lisää

Siksi matka Upaniṣadien parissa ei ole luento eikä viihdettä – se on kutsu.

Ovi on avoinna, mutta sen kynnyksen voi ylittää vain itse. Kukaan ei voi kulkea siitä puolestasi. Mikään guru, mikään teksti eikä mikään rituaali ei voi siirtää sinua kynnyksen toiselle puolelle. Ne voivat ainoastaan osoittaa, missä ovi on. Sen jälkeen on sinun vuorosi ottaa askel.

Ja ensimmäinen askel on yksinkertaisesti kuunnella.

Ei vain korvilla, vaan koko olemuksellaan. Antaa näiden ikivanhojen värähtelyjen tunkeutua kehon soluihin.


Älä kiirehdi hyväksymään äläkä kiistämään. Ole vain avoin, kuten metsän maa on avoin sateelle, kuten oppilas on avoin opettajan sanoille ja kuten yötaivas on avoin tähdille.

Upaniṣadit alkavat hiljaisuudesta ja johdattavat hiljaisuuteen. Näiden kahden hiljaisuuden välissä avautuu tietoisuuden suuri seikkailu.

Ja me olemme aivan sen alussa.

Olemme vasta istuutuneet opettajan jalkojen juureen. Olemme vasta sulkeneet silmämme. Olemme vasta vetäneet ensimmäisen henkäyksen.

Ja seuraavan uloshengityksen aikana voi tapahtua mitä tahansa.

Voi tapahtua ihme – itsensä tunnistamisen ihme.

Voi tapahtua se, minkä vuoksi miljoonat syntymät ovat olleet merkityksellisiä.

Sillä Upaniṣadit eivät ole vain muinaisia tekstejä.

Ne ovat oma todellinen luontomme, joka puhuu meille ikuisuuden kielellä.

Ne ovat sen ṛṣin ääni, joka elää jokaisessa meissä ja odottaa omaa hetkeään.

Se on juuri se sisäinen opettaja, joka ei koskaan kuole, ei koskaan erehdy eikä koskaan petä.

Upaniṣadit vain muistuttavat meitä siitä, minkä jo tiedämme, mutta minkä olemme unohtaneet.

Ne pyyhkivät pölyn peilin pinnalta, jotta voisimme viimein nähdä todelliset kasvomme.

Ja nyt olemme täällä.

Olemmeko valmiita näkemään?

Olemmeko valmiita muistamaan?

Olemmeko valmiita päästämään irti kaikesta, mikä estää meitä, ja sukeltamaan syvyyteen?

Jos vastaus on kyllä, Upaniṣadeista tulee meille kirjan sijasta elävää vettä.

Jos vastaus on ei, ne jäävät vain mielenkiintoiseksi filosofiaksi, mielen eksoottiseksi viihdykkeeksi.

Valinta on aina meidän.

Mutta jo se, että olemme lukeneet tänne asti, että kuuntelemme ja että olemme täällä, on itsessään merkki.

Merkki siitä, että jokin sisällämme on jo vastannut tähän kutsuun. Että jossakin syvällä sisimmässämme on jo syttynyt pieni liekki, joka ei sammu ennen kuin siitä tulee kirkas tuli.

Anonyymi00168 kirjoitti:

Siksi matka Upaniṣadien parissa ei ole luento eikä viihdettä – se on kutsu.

Ovi on avoinna, mutta sen kynnyksen voi ylittää vain itse. Kukaan ei voi kulkea siitä puolestasi. Mikään guru, mikään teksti eikä mikään rituaali ei voi siirtää sinua kynnyksen toiselle puolelle. Ne voivat ainoastaan osoittaa, missä ovi on. Sen jälkeen on sinun vuorosi ottaa askel.

Ja ensimmäinen askel on yksinkertaisesti kuunnella.

Ei vain korvilla, vaan koko olemuksellaan. Antaa näiden ikivanhojen värähtelyjen tunkeutua kehon soluihin.


Älä kiirehdi hyväksymään äläkä kiistämään. Ole vain avoin, kuten metsän maa on avoin sateelle, kuten oppilas on avoin opettajan sanoille ja kuten yötaivas on avoin tähdille.

Upaniṣadit alkavat hiljaisuudesta ja johdattavat hiljaisuuteen. Näiden kahden hiljaisuuden välissä avautuu tietoisuuden suuri seikkailu.

Ja me olemme aivan sen alussa.

Olemme vasta istuutuneet opettajan jalkojen juureen. Olemme vasta sulkeneet silmämme. Olemme vasta vetäneet ensimmäisen henkäyksen.

Ja seuraavan uloshengityksen aikana voi tapahtua mitä tahansa.

Voi tapahtua ihme – itsensä tunnistamisen ihme.

Voi tapahtua se, minkä vuoksi miljoonat syntymät ovat olleet merkityksellisiä.

Sillä Upaniṣadit eivät ole vain muinaisia tekstejä.

Ne ovat oma todellinen luontomme, joka puhuu meille ikuisuuden kielellä.

Ne ovat sen ṛṣin ääni, joka elää jokaisessa meissä ja odottaa omaa hetkeään.

Se on juuri se sisäinen opettaja, joka ei koskaan kuole, ei koskaan erehdy eikä koskaan petä.

Upaniṣadit vain muistuttavat meitä siitä, minkä jo tiedämme, mutta minkä olemme unohtaneet.

Ne pyyhkivät pölyn peilin pinnalta, jotta voisimme viimein nähdä todelliset kasvomme.

Ja nyt olemme täällä.

Olemmeko valmiita näkemään?

Olemmeko valmiita muistamaan?

Olemmeko valmiita päästämään irti kaikesta, mikä estää meitä, ja sukeltamaan syvyyteen?

Jos vastaus on kyllä, Upaniṣadeista tulee meille kirjan sijasta elävää vettä.

Jos vastaus on ei, ne jäävät vain mielenkiintoiseksi filosofiaksi, mielen eksoottiseksi viihdykkeeksi.

Valinta on aina meidän.

Mutta jo se, että olemme lukeneet tänne asti, että kuuntelemme ja että olemme täällä, on itsessään merkki.

Merkki siitä, että jokin sisällämme on jo vastannut tähän kutsuun. Että jossakin syvällä sisimmässämme on jo syttynyt pieni liekki, joka ei sammu ennen kuin siitä tulee kirkas tuli.

Lue lisää

Ovi on avoinna, mutta sen kynnyksen voi ylittää vain itse. Kukaan ei voi kulkea siitä puolestasi. Mikään guru, mikään teksti eikä mikään rituaali ei voi siirtää sinua kynnyksen toiselle puolelle. Ne voivat ainoastaan osoittaa, missä ovi on. Sen jälkeen on sinun vuorosi ottaa askel.

Ja ensimmäinen askel on yksinkertaisesti kuunnella.

Ei vain korvilla, vaan koko olemuksellaan. Antaa näiden ikivanhojen värähtelyjen tunkeutua kehon soluihin.

Anonyymi00169 kirjoitti:

Ovi on avoinna, mutta sen kynnyksen voi ylittää vain itse. Kukaan ei voi kulkea siitä puolestasi. Mikään guru, mikään teksti eikä mikään rituaali ei voi siirtää sinua kynnyksen toiselle puolelle. Ne voivat ainoastaan osoittaa, missä ovi on. Sen jälkeen on sinun vuorosi ottaa askel.

Ja ensimmäinen askel on yksinkertaisesti kuunnella.

Ei vain korvilla, vaan koko olemuksellaan. Antaa näiden ikivanhojen värähtelyjen tunkeutua kehon soluihin.

Lue lisää

paljasti hänelle suurimman salaisuuden, joka tässä maailmankaikkeudessa on olemassa.

Salaisuuden, jota ei voi kertoa, mutta jonka voi välittää.

Salaisuuden, joka voidaan ilmaista vain kolmella sanalla. Mutta jos nuo sanat putoavat valmistautuneeseen sydämeen, ihminen ei ole enää koskaan entisensä.

Anonyymi00170 kirjoitti:

paljasti hänelle suurimman salaisuuden, joka tässä maailmankaikkeudessa on olemassa.

Salaisuuden, jota ei voi kertoa, mutta jonka voi välittää.

Salaisuuden, joka voidaan ilmaista vain kolmella sanalla. Mutta jos nuo sanat putoavat valmistautuneeseen sydämeen, ihminen ei ole enää koskaan entisensä.

Lue lisää

Mutta jos nuo sanat putoavat valmistautuneeseen sydämeen, ihminen ei ole enää koskaan entisensä.

Anonyymi00171 kirjoitti:

Mutta jos nuo sanat putoavat valmistautuneeseen sydämeen, ihminen ei ole enää koskaan entisensä.

Hyvän ja pahan ulottuvuudet – Moraalinen universumi ja vaisnava-filosofia

Dimensions of Good and Evil – The Moral Universe and Vaisnava Philosophy
by Suhotra Swami
https://www.suhotraswami.net/library/Dimensions_of_Good_and_Evil.pdf
Ilmaiseksi netistä.

Kirja on vapaasti jaossa verkkosivulla.

Toinen kirja, myös netistä ilmaiseksi:
https://www.suhotraswami.net/library/Substance_and_Shadow.pdf

Substance and Shadow -The Vedic Method of Knowledge.

Substanssi ja Varjo – Veda-tietämyksen menetelmä"


https://www.suhotraswami.net/library/The_six_systems_of_Vedic_philosophy.pdf
Six Systems of Vedic Philosophy – compiled by Suhotra Swami
Nyaya, Vaisesika, Samkhya, Yoga, Karma-mimamsa and Vedanta.

Anonyymi00172 kirjoitti:

Hyvän ja pahan ulottuvuudet – Moraalinen universumi ja vaisnava-filosofia

Dimensions of Good and Evil – The Moral Universe and Vaisnava Philosophy
by Suhotra Swami
https://www.suhotraswami.net/library/Dimensions_of_Good_and_Evil.pdf
Ilmaiseksi netistä.

Kirja on vapaasti jaossa verkkosivulla.

Toinen kirja, myös netistä ilmaiseksi:
https://www.suhotraswami.net/library/Substance_and_Shadow.pdf

Substance and Shadow -The Vedic Method of Knowledge.

Substanssi ja Varjo – Veda-tietämyksen menetelmä"


https://www.suhotraswami.net/library/The_six_systems_of_Vedic_philosophy.pdf
Six Systems of Vedic Philosophy – compiled by Suhotra Swami
Nyaya, Vaisesika, Samkhya, Yoga, Karma-mimamsa and Vedanta.

Lue lisää

https://www.suhotraswami.net/library/The_six_systems_of_Vedic_philosophy.pdf
Six Systems of Vedic Philosophy – compiled by Suhotra Swami
Nyaya, Vaisesika, Samkhya, Yoga, Karma-mimamsa and Vedanta.

Kirja esittelee kuusi klassista vedalaista filosofista järjestelmää, jotka kaikki pyrkivät selittämään tiedon, todellisuuden ja ihmisen elämän tarkoituksen eri näkökulmista. Veda tarkoittaa “tietoa” ja vedalaista filosofiaa pidetään auktoriteettina, joka ei rajoitu vain aistien maailmaan vaan tähtää syvempään henkiseen ymmärrykseen ja sielun vapautumiseen materiaalisen kokemuksen kahleista. Vedan perinne syntyi kosmoksen alussa ja se on säilynyt ryhmänä opetuksia ja perinteitä, jotka koostuvat erilaisista näkemyksistä tai “darsanoista”.

Anonyymi00173 kirjoitti:

https://www.suhotraswami.net/library/The_six_systems_of_Vedic_philosophy.pdf
Six Systems of Vedic Philosophy – compiled by Suhotra Swami
Nyaya, Vaisesika, Samkhya, Yoga, Karma-mimamsa and Vedanta.

Kirja esittelee kuusi klassista vedalaista filosofista järjestelmää, jotka kaikki pyrkivät selittämään tiedon, todellisuuden ja ihmisen elämän tarkoituksen eri näkökulmista. Veda tarkoittaa “tietoa” ja vedalaista filosofiaa pidetään auktoriteettina, joka ei rajoitu vain aistien maailmaan vaan tähtää syvempään henkiseen ymmärrykseen ja sielun vapautumiseen materiaalisen kokemuksen kahleista. Vedan perinne syntyi kosmoksen alussa ja se on säilynyt ryhmänä opetuksia ja perinteitä, jotka koostuvat erilaisista näkemyksistä tai “darsanoista”.

Lue lisää

Seuraava kirja lmaiseksi luettavissa netissä:

https://www.suhotraswami.net/library/Transcendental_Personalism.pdf

Transcendental Personalism – Vedic Answers for the Human Situation
Transsendenttinen personalismi – Vedalaisia ​​vastauksia ihmistilanteeseen

Kirja pohtii syvällisesti sitä, mitä tarkoittaa olla henkilö ja miksi ihmiset kokevat elämän merkityksettömäksi, vaikka heillä saattaisi olla kaikki materialistiset edut kuten raha, asema tai perhe. Kirja lähtee siitä, että länsimainen psykologia ja yleinen filosofinen ajattelu eivät kykene antamaan kestävää vastausta elämän tarkoitukseen tai ihmisen identiteettiin, koska ne usein katselevat ihmistä vain ulkoisen toiminnan ja aistien kautta.

Anonyymi00168 kirjoitti:

Siksi matka Upaniṣadien parissa ei ole luento eikä viihdettä – se on kutsu.

Ovi on avoinna, mutta sen kynnyksen voi ylittää vain itse. Kukaan ei voi kulkea siitä puolestasi. Mikään guru, mikään teksti eikä mikään rituaali ei voi siirtää sinua kynnyksen toiselle puolelle. Ne voivat ainoastaan osoittaa, missä ovi on. Sen jälkeen on sinun vuorosi ottaa askel.

Ja ensimmäinen askel on yksinkertaisesti kuunnella.

Ei vain korvilla, vaan koko olemuksellaan. Antaa näiden ikivanhojen värähtelyjen tunkeutua kehon soluihin.


Älä kiirehdi hyväksymään äläkä kiistämään. Ole vain avoin, kuten metsän maa on avoin sateelle, kuten oppilas on avoin opettajan sanoille ja kuten yötaivas on avoin tähdille.

Upaniṣadit alkavat hiljaisuudesta ja johdattavat hiljaisuuteen. Näiden kahden hiljaisuuden välissä avautuu tietoisuuden suuri seikkailu.

Ja me olemme aivan sen alussa.

Olemme vasta istuutuneet opettajan jalkojen juureen. Olemme vasta sulkeneet silmämme. Olemme vasta vetäneet ensimmäisen henkäyksen.

Ja seuraavan uloshengityksen aikana voi tapahtua mitä tahansa.

Voi tapahtua ihme – itsensä tunnistamisen ihme.

Voi tapahtua se, minkä vuoksi miljoonat syntymät ovat olleet merkityksellisiä.

Sillä Upaniṣadit eivät ole vain muinaisia tekstejä.

Ne ovat oma todellinen luontomme, joka puhuu meille ikuisuuden kielellä.

Ne ovat sen ṛṣin ääni, joka elää jokaisessa meissä ja odottaa omaa hetkeään.

Se on juuri se sisäinen opettaja, joka ei koskaan kuole, ei koskaan erehdy eikä koskaan petä.

Upaniṣadit vain muistuttavat meitä siitä, minkä jo tiedämme, mutta minkä olemme unohtaneet.

Ne pyyhkivät pölyn peilin pinnalta, jotta voisimme viimein nähdä todelliset kasvomme.

Ja nyt olemme täällä.

Olemmeko valmiita näkemään?

Olemmeko valmiita muistamaan?

Olemmeko valmiita päästämään irti kaikesta, mikä estää meitä, ja sukeltamaan syvyyteen?

Jos vastaus on kyllä, Upaniṣadeista tulee meille kirjan sijasta elävää vettä.

Jos vastaus on ei, ne jäävät vain mielenkiintoiseksi filosofiaksi, mielen eksoottiseksi viihdykkeeksi.

Valinta on aina meidän.

Mutta jo se, että olemme lukeneet tänne asti, että kuuntelemme ja että olemme täällä, on itsessään merkki.

Merkki siitä, että jokin sisällämme on jo vastannut tähän kutsuun. Että jossakin syvällä sisimmässämme on jo syttynyt pieni liekki, joka ei sammu ennen kuin siitä tulee kirkas tuli.

Lue lisää

Et ole se, miksi itseäsi luulet.

Sinä olet ääretön tietoisuus, joka leikkii rajallisuuden leikkiä.

Sinä olet valtameri, joka on ottanut aallon muodon.

Sinä olet aurinko, joka on piiloutunut pilven taakse ja unohtanut olevansa aurinko.

Anonyymi00175 kirjoitti:

Et ole se, miksi itseäsi luulet.

Sinä olet ääretön tietoisuus, joka leikkii rajallisuuden leikkiä.

Sinä olet valtameri, joka on ottanut aallon muodon.

Sinä olet aurinko, joka on piiloutunut pilven taakse ja unohtanut olevansa aurinko.

Lue lisää

Todellinen minä on se, joka katsoo tätä koko elokuvaa ja tietää sen olevan vain elokuva.

Kuvittele, että istut pimeässä elokuvateatterissa katsomassa kauhuelokuvaa.

Valkokankaalla murhaaja ajaa takaa uhriaan.

Painaudut tuoliisi.

Sydän hakkaa ja kämmenet hikoavat.

Mutta jos hetkeksi muistat, että kyseessä on vain valkokangas ja valon heijastus, että todellisuudessa olet täysin turvassa, jännitys hellittää.

Jatkat elokuvan katsomista, mutta et enää kärsi samalla tavalla.

Juuri tähän Upaniṣadit meitä kutsuvat.

Muistamaan, että elämä on kuin elokuva.

Elämään sitä vilpittömästi, mutta tietäen, että se on leikkiä.

Olemaan maailmassa, mutta olematta maailman sitoma.

Anonyymi00176 kirjoitti:

Todellinen minä on se, joka katsoo tätä koko elokuvaa ja tietää sen olevan vain elokuva.

Kuvittele, että istut pimeässä elokuvateatterissa katsomassa kauhuelokuvaa.

Valkokankaalla murhaaja ajaa takaa uhriaan.

Painaudut tuoliisi.

Sydän hakkaa ja kämmenet hikoavat.

Mutta jos hetkeksi muistat, että kyseessä on vain valkokangas ja valon heijastus, että todellisuudessa olet täysin turvassa, jännitys hellittää.

Jatkat elokuvan katsomista, mutta et enää kärsi samalla tavalla.

Juuri tähän Upaniṣadit meitä kutsuvat.

Muistamaan, että elämä on kuin elokuva.

Elämään sitä vilpittömästi, mutta tietäen, että se on leikkiä.

Olemaan maailmassa, mutta olematta maailman sitoma.

Lue lisää

Māyā – suuri harha

Miksi sitten unohdamme, keitä todella olemme?

Miksi tämä elokuva tuntuu niin todelliselta?

Upaniṣadit esittelevät käsitteen, josta on tullut yksi koko filosofian tunnetuimmista mutta myös väärinymmärretyimmistä käsitteistä.

Se on Māyā.

Yleensä Māyā käännetään sanalla illuusio, mutta tämä synnyttää helposti väärän käsityksen.

Monet ajattelevat, että Upaniṣadit opettavat maailman olevan olematon – pelkkä harha tai hallusinaatio – ikään kuin voisi kävellä seinien läpi tai jättää nälän huomiotta.

Näin ei kuitenkaan ole.


Māyā on se, mikä peittää todellisuuden näkyvistämme, aivan kuten pilvi peittää auringon.

Aurinko on olemassa silloinkin, kun taivas on pilvessä.

Se ei katoa minnekään.

Me emme vain näe sitä.

Anonyymi00177 kirjoitti:

Māyā – suuri harha

Miksi sitten unohdamme, keitä todella olemme?

Miksi tämä elokuva tuntuu niin todelliselta?

Upaniṣadit esittelevät käsitteen, josta on tullut yksi koko filosofian tunnetuimmista mutta myös väärinymmärretyimmistä käsitteistä.

Se on Māyā.

Yleensä Māyā käännetään sanalla illuusio, mutta tämä synnyttää helposti väärän käsityksen.

Monet ajattelevat, että Upaniṣadit opettavat maailman olevan olematon – pelkkä harha tai hallusinaatio – ikään kuin voisi kävellä seinien läpi tai jättää nälän huomiotta.

Näin ei kuitenkaan ole.


Māyā on se, mikä peittää todellisuuden näkyvistämme, aivan kuten pilvi peittää auringon.

Aurinko on olemassa silloinkin, kun taivas on pilvessä.

Se ei katoa minnekään.

Me emme vain näe sitä.

Lue lisää

Se on mekanismi, joka saa ykseyden näyttämään moninaisuudelta.

Ja Māyān tärkein väline on mielemme.

Juuri mieli erottaa, luokittelee ja arvioi.

Se sanoo:

"Tämä olen minä, tuo en ole minä."

"Tämä on minun, tuo kuuluu jollekin toiselle."

"Tämä on hyvää, tuo on pahaa."

Näin mieli luo kaksinaisuuden.

Ja siellä missä on kaksinaisuus, siellä on väistämättä myös kärsimystä.

Kaikella, millä on alku, on myös loppu.

Kaikki, mikä syntyy, kuolee.

Kaiken, mitä omistamme, voimme myös menettää.

Kun mieli takertuu kaksinaisuuden toiseen puoleen, se pelkää jatkuvasti sen menettämistä ja vastakohdan kohtaamista.

Upaniṣadit selittävät Māyān hyvin yksinkertaisella mutta nerokkaalla vertauksella.

Kuvittele köysi, joka makaa hämärässä tiellä.

Kuljet ohi ja luulet näkeväsi käärmeen.

Sydämesi pysähtyy hetkeksi.

Jähmetyt paikallesi.

Kylmä hiki nousee pintaan.

Kauhu valtaa mielesi.

Sitten joku tulee paikalle lyhdyn kanssa, valaisee köyden, ja huomaat:

"Se ei ollutkaan käärme. Se on vain köysi."

Oliko käärme todellinen?

Sinun kokemuksessasi kyllä.

Näit sen.

Pelkäsit sitä.

Kehosi reagoi siihen aivan todellisesti.

Mutta objektiivisesti katsottuna käärmettä ei ollut koskaan olemassakaan.

Oli vain köysi, jonka mieli tulkitsi väärin.

Samoin on maailman laita.

Muotojen maailma on käärme, jonka tietämättömyys saa meidät näkemään.

Se näyttää todelliselta.

Se synnyttää todellista kärsimystä.

Anonyymi00178 kirjoitti:

Se on mekanismi, joka saa ykseyden näyttämään moninaisuudelta.

Ja Māyān tärkein väline on mielemme.

Juuri mieli erottaa, luokittelee ja arvioi.

Se sanoo:

"Tämä olen minä, tuo en ole minä."

"Tämä on minun, tuo kuuluu jollekin toiselle."

"Tämä on hyvää, tuo on pahaa."

Näin mieli luo kaksinaisuuden.

Ja siellä missä on kaksinaisuus, siellä on väistämättä myös kärsimystä.

Kaikella, millä on alku, on myös loppu.

Kaikki, mikä syntyy, kuolee.

Kaiken, mitä omistamme, voimme myös menettää.

Kun mieli takertuu kaksinaisuuden toiseen puoleen, se pelkää jatkuvasti sen menettämistä ja vastakohdan kohtaamista.

Upaniṣadit selittävät Māyān hyvin yksinkertaisella mutta nerokkaalla vertauksella.

Kuvittele köysi, joka makaa hämärässä tiellä.

Kuljet ohi ja luulet näkeväsi käärmeen.

Sydämesi pysähtyy hetkeksi.

Jähmetyt paikallesi.

Kylmä hiki nousee pintaan.

Kauhu valtaa mielesi.

Sitten joku tulee paikalle lyhdyn kanssa, valaisee köyden, ja huomaat:

"Se ei ollutkaan käärme. Se on vain köysi."

Oliko käärme todellinen?

Sinun kokemuksessasi kyllä.

Näit sen.

Pelkäsit sitä.

Kehosi reagoi siihen aivan todellisesti.

Mutta objektiivisesti katsottuna käärmettä ei ollut koskaan olemassakaan.

Oli vain köysi, jonka mieli tulkitsi väärin.

Samoin on maailman laita.

Muotojen maailma on käärme, jonka tietämättömyys saa meidät näkemään.

Se näyttää todelliselta.

Se synnyttää todellista kärsimystä.

Lue lisää

Mutta kun tiedon valo syttyy, käärme katoaa ja köysi jää jäljelle.

Tämä ei tarkoita, että maailma katoaisi valaistuneelle ihmiselle.

Hän näkee edelleen muodot, mutta tietää niiden olevan vain muotoja.

Hän näkee käärmeen, mutta muistaa sen olevan köysi.

Hän osallistuu elämän leikkiin, mutta ei enää erehdy pitämään sitä lopullisena todellisuutena.

Hän syö, mutta tietää, ettei todellinen Itse syö – keho syö.

Hän ajattelee, mutta tietää ajatusten tulevan ja menevän tietoisuuden avaruudessa koskematta itse tietoisuuteen.

Hän elää täyttä elämää.

Silti hänen sisimmässään vallitsee täydellinen hiljaisuus.

Tätä kutsutaan vapautumiseksi jo tämän elämän aikana.

Sitä kutsutaan nimellä jīvanmukta.

Upaniṣadit menevät vielä pidemmälle ja selittävät, kuinka Māyā kutoo verkkonsa.

Ne puhuvat kolmesta guṇasta– luonnon kolmesta perusominaisuudesta, joista koko ilmennyt maailma koostuu.

Ne ovat:

sattva– puhtaus, tasapaino, harmonia ja valo;
rajas – intohimo, liike ja toiminta;
tamas – hitaus, pimeys ja tietämättömyys.

Kuvittele, että todellisuus on valtameri ja guṇat ovat samanaikaisesti sen aallot, virtaukset ja syvyys.

Kaikki, mitä tässä maailmassa näemme, on näiden kolmen voiman erilainen yhdistelmä.

Kivi ilmentää lähes puhdasta tamasta.

Tuli puolestaan ilmentää ennen kaikkea rajasta.

Anonyymi00179 kirjoitti:

Mutta kun tiedon valo syttyy, käärme katoaa ja köysi jää jäljelle.

Tämä ei tarkoita, että maailma katoaisi valaistuneelle ihmiselle.

Hän näkee edelleen muodot, mutta tietää niiden olevan vain muotoja.

Hän näkee käärmeen, mutta muistaa sen olevan köysi.

Hän osallistuu elämän leikkiin, mutta ei enää erehdy pitämään sitä lopullisena todellisuutena.

Hän syö, mutta tietää, ettei todellinen Itse syö – keho syö.

Hän ajattelee, mutta tietää ajatusten tulevan ja menevän tietoisuuden avaruudessa koskematta itse tietoisuuteen.

Hän elää täyttä elämää.

Silti hänen sisimmässään vallitsee täydellinen hiljaisuus.

Tätä kutsutaan vapautumiseksi jo tämän elämän aikana.

Sitä kutsutaan nimellä jīvanmukta.

Upaniṣadit menevät vielä pidemmälle ja selittävät, kuinka Māyā kutoo verkkonsa.

Ne puhuvat kolmesta guṇasta– luonnon kolmesta perusominaisuudesta, joista koko ilmennyt maailma koostuu.

Ne ovat:

sattva– puhtaus, tasapaino, harmonia ja valo;
rajas – intohimo, liike ja toiminta;
tamas – hitaus, pimeys ja tietämättömyys.

Kuvittele, että todellisuus on valtameri ja guṇat ovat samanaikaisesti sen aallot, virtaukset ja syvyys.

Kaikki, mitä tässä maailmassa näemme, on näiden kolmen voiman erilainen yhdistelmä.

Kivi ilmentää lähes puhdasta tamasta.

Tuli puolestaan ilmentää ennen kaikkea rajasta.

Lue lisää

Todellisuuden neljä tasoa
Auttaakseen meitä ymmärtämään tämän olemassaolon hienovaraisen rakenteen Upaniṣadit esittävät hämmästyttävän tietoisuuden kartan.
Tämä opetus löytyy Māṇḍūkya Upaniṣadista, joka on yksi lyhyimmistä mutta samalla yksi voimakkaimmista Upaniṣadeista.
Siinä kuvataan neljä tietoisuuden tilaa – neljä todellisuuden tasoa, joiden kautta jokainen elävä olento kulkee.
Ensimmäinen tila on valveillaolo.
Juuri nyt olemme tässä tilassa.
Aistimme ovat avoinna ulkoiselle maailmalle.
Näemme, kuulemme ja tunnemme.
Olemme vuorovaikutuksessa ympäristömme kanssa.
Syömme, juomme, kävelemme ja työskentelemme.
Tässä tilassa vietämme noin kolmanneksen elämästämme.

Anonyymi00180 kirjoitti:

Todellisuuden neljä tasoa
Auttaakseen meitä ymmärtämään tämän olemassaolon hienovaraisen rakenteen Upaniṣadit esittävät hämmästyttävän tietoisuuden kartan.
Tämä opetus löytyy Māṇḍūkya Upaniṣadista, joka on yksi lyhyimmistä mutta samalla yksi voimakkaimmista Upaniṣadeista.
Siinä kuvataan neljä tietoisuuden tilaa – neljä todellisuuden tasoa, joiden kautta jokainen elävä olento kulkee.
Ensimmäinen tila on valveillaolo.
Juuri nyt olemme tässä tilassa.
Aistimme ovat avoinna ulkoiselle maailmalle.
Näemme, kuulemme ja tunnemme.
Olemme vuorovaikutuksessa ympäristömme kanssa.
Syömme, juomme, kävelemme ja työskentelemme.
Tässä tilassa vietämme noin kolmanneksen elämästämme.

Lue lisää

Käännän nyt muutaman katkelman täältä, katkelmia eri paikoista, erittäin paljon käännösvirheitä suomen kielellä.

--------------------
Chaitanya Saraswat Math International
https://scsmathinternational.com/

Nimānanda Dāsa Adhikārī
Sielunvaellus
(Osa 1)
Artikkeli The Harmonist -lehdestä,
jota julkaistiin Śrīla Bhaktisiddhānta Sarasvatī Ṭhākuran toimituksella 1920–1930-luvuilla.
(XXV vuosikerta, nro 10, maaliskuu 1928)

…
...
Koska sielunvaelluksen ymmärtäminen liittyy erottamattomasti itse sielun olemukseen, tarkastelkaamme ensin, mikä sielu todellisuudessa on.
Monet tämän maailman filosofit ovat turhaan vaivanneet mieltään yrittäessään ratkaista tätä suurta arvoitusta. Lukemattomien tutkimusten tuloksena on kuitenkin syntynyt ainoastaan hämmennystä ja sekavuutta. Kukin on pyrkinyt ymmärtämään ja selittämään tätä aihetta omien aistiensa välityksellä saadun tiedon pohjalta ottamatta lainkaan huomioon pyhien kirjoitusten ilmoitusta tästä asiasta. Kun yritämme tunkeutua alueelle, jota järkemme ei kykene tavoittamaan, seurauksena on väistämättä vain hämmennys ja epäselvyys. Kaikki tällaiset yritykset johtavat samaan lopputulokseen. Menetämme lujan perustan jalkojemme alta ja alamme jahdata pelkkää varjoa.

Anonyymi00181 kirjoitti:

Käännän nyt muutaman katkelman täältä, katkelmia eri paikoista, erittäin paljon käännösvirheitä suomen kielellä.

--------------------
Chaitanya Saraswat Math International
https://scsmathinternational.com/

Nimānanda Dāsa Adhikārī
Sielunvaellus
(Osa 1)
Artikkeli The Harmonist -lehdestä,
jota julkaistiin Śrīla Bhaktisiddhānta Sarasvatī Ṭhākuran toimituksella 1920–1930-luvuilla.
(XXV vuosikerta, nro 10, maaliskuu 1928)

…
...
Koska sielunvaelluksen ymmärtäminen liittyy erottamattomasti itse sielun olemukseen, tarkastelkaamme ensin, mikä sielu todellisuudessa on.
Monet tämän maailman filosofit ovat turhaan vaivanneet mieltään yrittäessään ratkaista tätä suurta arvoitusta. Lukemattomien tutkimusten tuloksena on kuitenkin syntynyt ainoastaan hämmennystä ja sekavuutta. Kukin on pyrkinyt ymmärtämään ja selittämään tätä aihetta omien aistiensa välityksellä saadun tiedon pohjalta ottamatta lainkaan huomioon pyhien kirjoitusten ilmoitusta tästä asiasta. Kun yritämme tunkeutua alueelle, jota järkemme ei kykene tavoittamaan, seurauksena on väistämättä vain hämmennys ja epäselvyys. Kaikki tällaiset yritykset johtavat samaan lopputulokseen. Menetämme lujan perustan jalkojemme alta ja alamme jahdata pelkkää varjoa.

Lue lisää

Kun todellinen minä omasta tahdostaan ilmenee tässä acit-maailmassa, sen on pukeuduttava kahteen katoavaan verhokerrokseen: karkeaan (fyysinen keho) ja hienovaraiseen (mieli ja äly). Näin māyān lamaannuttama jīva ei enää kykene toimimaan cit-maailmassa, vaan aloittaa vaelluksensa acit-maailmassa avuttomana olentona, joka näyttää vaihtavan kehoa loputtomassa syntymien ja kuolemien ketjussa. Unohtaessaan oman henkisen luontonsa jīva tavoittelee aineellisia saavutuksia, jotka lakkaamatta houkuttelevat ja viettelevät sitä. Vaikka se saavuttaisikin ne, se ei kykene löytämään pysyvää tyydytystä.
Mutta siirtyykö sielu todella uuteen kehoon? Ei. Se ei siirry, sillä sillä ei ole kykyä liikkua tässä maailmassa. Svarūpe sabāra haya Golokete sthiti — "Jokaisen jīvan todellinen olemus sijaitsee cit-maailmassa, Golokassa."
Jīva-sielu on ikuisesti muuttumaton, eivätkä sellaiset muutokset kuin syntymä ja kuolema kosketa sitä. Mitkään tässä katoavaisessa maailmassa tapahtuvat muutokset eivät voi vaikuttaa jīvan henkiseen luontoon.
Ajatelkaamme esimerkiksi junassa matkustavaa ihmistä. Sanomme hänen siirtyvän paikasta toiseen. Todellisuudessa hän voi kuitenkin istua koko matkan täysin liikkumatta. Liikkeessä on juna, mutta liike luetaan ihmisen ominaisuudeksi. Samalla tavoin liike luetaan virheellisesti myös sielulle, todelliselle minällemme. Kaikki muutokset, kuten syntymä ja kuolema, liitetään sieluun vain näennäisesti, vaikka todellisuudessa niillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa.
Tällainen harhakäsitys johtuu tietämättömyydestämme. Māyān harhauttamina unohdamme todellisen minämme ja petämme itseämme sanomalla: "Minä siirryn, hän siirtyy. Tuo jīva siirtyi kissan, puun tai jonkin muun olennon kehoon."

Anonyymi00182 kirjoitti:

Kun todellinen minä omasta tahdostaan ilmenee tässä acit-maailmassa, sen on pukeuduttava kahteen katoavaan verhokerrokseen: karkeaan (fyysinen keho) ja hienovaraiseen (mieli ja äly). Näin māyān lamaannuttama jīva ei enää kykene toimimaan cit-maailmassa, vaan aloittaa vaelluksensa acit-maailmassa avuttomana olentona, joka näyttää vaihtavan kehoa loputtomassa syntymien ja kuolemien ketjussa. Unohtaessaan oman henkisen luontonsa jīva tavoittelee aineellisia saavutuksia, jotka lakkaamatta houkuttelevat ja viettelevät sitä. Vaikka se saavuttaisikin ne, se ei kykene löytämään pysyvää tyydytystä.
Mutta siirtyykö sielu todella uuteen kehoon? Ei. Se ei siirry, sillä sillä ei ole kykyä liikkua tässä maailmassa. Svarūpe sabāra haya Golokete sthiti — "Jokaisen jīvan todellinen olemus sijaitsee cit-maailmassa, Golokassa."
Jīva-sielu on ikuisesti muuttumaton, eivätkä sellaiset muutokset kuin syntymä ja kuolema kosketa sitä. Mitkään tässä katoavaisessa maailmassa tapahtuvat muutokset eivät voi vaikuttaa jīvan henkiseen luontoon.
Ajatelkaamme esimerkiksi junassa matkustavaa ihmistä. Sanomme hänen siirtyvän paikasta toiseen. Todellisuudessa hän voi kuitenkin istua koko matkan täysin liikkumatta. Liikkeessä on juna, mutta liike luetaan ihmisen ominaisuudeksi. Samalla tavoin liike luetaan virheellisesti myös sielulle, todelliselle minällemme. Kaikki muutokset, kuten syntymä ja kuolema, liitetään sieluun vain näennäisesti, vaikka todellisuudessa niillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa.
Tällainen harhakäsitys johtuu tietämättömyydestämme. Māyān harhauttamina unohdamme todellisen minämme ja petämme itseämme sanomalla: "Minä siirryn, hän siirtyy. Tuo jīva siirtyi kissan, puun tai jonkin muun olennon kehoon."

Lue lisää

Mutta siirtyykö sielu todella uuteen kehoon? Ei. Se ei siirry, sillä sillä ei ole kykyä liikkua tässä maailmassa. Svarūpe sabāra haya Golokete sthiti — "Jokaisen jīvan todellinen olemus sijaitsee cit-maailmassa, Golokassa."
Jīva-sielu on ikuisesti muuttumaton, eivätkä sellaiset muutokset kuin syntymä ja kuolema kosketa sitä. Mitkään tässä katoavaisessa maailmassa tapahtuvat muutokset eivät voi vaikuttaa jīvan henkiseen luontoon.

Anonyymi00183 kirjoitti:

Mutta siirtyykö sielu todella uuteen kehoon? Ei. Se ei siirry, sillä sillä ei ole kykyä liikkua tässä maailmassa. Svarūpe sabāra haya Golokete sthiti — "Jokaisen jīvan todellinen olemus sijaitsee cit-maailmassa, Golokassa."
Jīva-sielu on ikuisesti muuttumaton, eivätkä sellaiset muutokset kuin syntymä ja kuolema kosketa sitä. Mitkään tässä katoavaisessa maailmassa tapahtuvat muutokset eivät voi vaikuttaa jīvan henkiseen luontoon.

Lue lisää

Mutta siirtyykö sielu todella uuteen kehoon? Ei. Se ei siirry, sillä sillä ei ole kykyä liikkua tässä maailmassa.

Anonyymi00184 kirjoitti:

Mutta siirtyykö sielu todella uuteen kehoon? Ei. Se ei siirry, sillä sillä ei ole kykyä liikkua tässä maailmassa.

Jīva-sielu on ikuisesti muuttumaton, eivätkä sellaiset muutokset kuin syntymä ja kuolema kosketa sitä. Mitkään tässä katoavaisessa maailmassa tapahtuvat muutokset eivät voi vaikuttaa jīvan henkiseen luontoon.

Anonyymi00185 kirjoitti:

Jīva-sielu on ikuisesti muuttumaton, eivätkä sellaiset muutokset kuin syntymä ja kuolema kosketa sitä. Mitkään tässä katoavaisessa maailmassa tapahtuvat muutokset eivät voi vaikuttaa jīvan henkiseen luontoon.

Lue lisää

Samalla emme kuitenkaan voi kieltää sellaisten ilmiöiden kuin syntymän ja kuoleman olemassaoloa. Meidän on myönnettävä, että siirrymme uuteen kehoon. Mutta jos todellinen minämme ei siirry kehosta toiseen, silloin siirtyjänä täytyy olla jokin muu. Mikä tuo jokin sitten on? Se on näennäinen minämme. Juuri näennäinen minä siirtyy kehosta toiseen, vaikka virheellisesti pidämmekin sitä todellisen minämme toimintana.
Kaiken, mitä teemme miehenä tai naisena, hinduna tai muslimina...
...
... tekee näennäinen minämme. Todellinen minämme sitä vastoin ei osallistu näihin toimintoihin lainkaan.
Mutta mitä tämä näennäinen minä oikeastaan on? Vaikka māyā ulottaa vaikutuksensa baddha-jīvan ( māyān sitoman jīvan ) todelliseen minään, se ei kykene koskettamaan sen henkistä olemusta. Sen sijaan näennäinen minä – tai tarkemmin sanottuna sen osatekijät, nykyinen keho ja mieli – ovat māyān luomia ja siten aineellisia.
Kuinka siis keho ja mieli, jotka ovat jaḍa eli acit – alun perin täysin elottomia – näyttävät olevan eläviä? Mistä niissä ilmenevä elämä on peräisin?
Todellisuudessa ne ovat itsessään elottomia. Elämän ilmeneminen johtuu yksinomaan todellisen minän läheisyydestä. Niin kauan kuin todellinen minä on läsnä kehossa ja mielessä, niissä ilmenee elämää.
Voimme havainnollistaa tätä esimerkillä. Jos kirkas kristalli asetetaan ruusun viereen, se näyttää saavan ruusun värin. Mutta heti kun ruusu poistetaan, kristalli palaa omaan alkuperäiseen väriinsä. Samalla tavoin sielun eli todellisen minän elämä läpäisee kehon ja mielen, saaden ne näyttämään eläviltä. Näin syntyy vaikutelma yksilöllisestä olennosta, jolla näyttää olevan oma erillinen persoonallisuutensa.

Anonyymi00186 kirjoitti:

Samalla emme kuitenkaan voi kieltää sellaisten ilmiöiden kuin syntymän ja kuoleman olemassaoloa. Meidän on myönnettävä, että siirrymme uuteen kehoon. Mutta jos todellinen minämme ei siirry kehosta toiseen, silloin siirtyjänä täytyy olla jokin muu. Mikä tuo jokin sitten on? Se on näennäinen minämme. Juuri näennäinen minä siirtyy kehosta toiseen, vaikka virheellisesti pidämmekin sitä todellisen minämme toimintana.
Kaiken, mitä teemme miehenä tai naisena, hinduna tai muslimina...
...
... tekee näennäinen minämme. Todellinen minämme sitä vastoin ei osallistu näihin toimintoihin lainkaan.
Mutta mitä tämä näennäinen minä oikeastaan on? Vaikka māyā ulottaa vaikutuksensa baddha-jīvan ( māyān sitoman jīvan ) todelliseen minään, se ei kykene koskettamaan sen henkistä olemusta. Sen sijaan näennäinen minä – tai tarkemmin sanottuna sen osatekijät, nykyinen keho ja mieli – ovat māyān luomia ja siten aineellisia.
Kuinka siis keho ja mieli, jotka ovat jaḍa eli acit – alun perin täysin elottomia – näyttävät olevan eläviä? Mistä niissä ilmenevä elämä on peräisin?
Todellisuudessa ne ovat itsessään elottomia. Elämän ilmeneminen johtuu yksinomaan todellisen minän läheisyydestä. Niin kauan kuin todellinen minä on läsnä kehossa ja mielessä, niissä ilmenee elämää.
Voimme havainnollistaa tätä esimerkillä. Jos kirkas kristalli asetetaan ruusun viereen, se näyttää saavan ruusun värin. Mutta heti kun ruusu poistetaan, kristalli palaa omaan alkuperäiseen väriinsä. Samalla tavoin sielun eli todellisen minän elämä läpäisee kehon ja mielen, saaden ne näyttämään eläviltä. Näin syntyy vaikutelma yksilöllisestä olennosta, jolla näyttää olevan oma erillinen persoonallisuutensa.

Lue lisää

Samalla emme kuitenkaan voi kieltää sellaisten ilmiöiden kuin syntymän ja kuoleman olemassaoloa. Meidän on myönnettävä, että siirrymme uuteen kehoon. Mutta jos todellinen minämme ei siirry kehosta toiseen, silloin siirtyjänä täytyy olla jokin muu. Mikä tuo jokin sitten on? Se on näennäinen minämme. Juuri näennäinen minä siirtyy kehosta toiseen, vaikka virheellisesti pidämmekin sitä todellisen minämme toimintana.
Kaiken, mitä teemme miehenä tai naisena, hinduna tai muslimina...
...
... tekee näennäinen minämme. Todellinen minämme sitä vastoin ei osallistu näihin toimintoihin lainkaan.

Anonyymi00187 kirjoitti:

Samalla emme kuitenkaan voi kieltää sellaisten ilmiöiden kuin syntymän ja kuoleman olemassaoloa. Meidän on myönnettävä, että siirrymme uuteen kehoon. Mutta jos todellinen minämme ei siirry kehosta toiseen, silloin siirtyjänä täytyy olla jokin muu. Mikä tuo jokin sitten on? Se on näennäinen minämme. Juuri näennäinen minä siirtyy kehosta toiseen, vaikka virheellisesti pidämmekin sitä todellisen minämme toimintana.
Kaiken, mitä teemme miehenä tai naisena, hinduna tai muslimina...
...
... tekee näennäinen minämme. Todellinen minämme sitä vastoin ei osallistu näihin toimintoihin lainkaan.

Lue lisää

Mutta mitä tämä näennäinen minä oikeastaan on? Vaikka māyā ulottaa vaikutuksensa baddha-jīvan ( māyān sitoman jīvan ) todelliseen minään, se ei kykene koskettamaan sen henkistä olemusta. Sen sijaan näennäinen minä – tai tarkemmin sanottuna sen osatekijät, nykyinen keho ja mieli – ovat māyān luomia ja siten aineellisia.
Kuinka siis keho ja mieli, jotka ovat jaḍa eli acit – alun perin täysin elottomia – näyttävät olevan eläviä? Mistä niissä ilmenevä elämä on peräisin?
Todellisuudessa ne ovat itsessään elottomia. Elämän ilmeneminen johtuu yksinomaan todellisen minän läheisyydestä. Niin kauan kuin todellinen minä on läsnä kehossa ja mielessä, niissä ilmenee elämää.

Anonyymi00188 kirjoitti:

Mutta mitä tämä näennäinen minä oikeastaan on? Vaikka māyā ulottaa vaikutuksensa baddha-jīvan ( māyān sitoman jīvan ) todelliseen minään, se ei kykene koskettamaan sen henkistä olemusta. Sen sijaan näennäinen minä – tai tarkemmin sanottuna sen osatekijät, nykyinen keho ja mieli – ovat māyān luomia ja siten aineellisia.
Kuinka siis keho ja mieli, jotka ovat jaḍa eli acit – alun perin täysin elottomia – näyttävät olevan eläviä? Mistä niissä ilmenevä elämä on peräisin?
Todellisuudessa ne ovat itsessään elottomia. Elämän ilmeneminen johtuu yksinomaan todellisen minän läheisyydestä. Niin kauan kuin todellinen minä on läsnä kehossa ja mielessä, niissä ilmenee elämää.

Lue lisää

Heti kun sielu poistuu kehosta, keho palaa välittömästi elottomaan tilaansa. Tarkempi tarkastelu paljastaa lisäksi, että keho on ainoastaan väline, jota mieli ohjaa. Ilman mieltä keho ei kykene toimimaan tässä fyysisessä maailmassa. Sielun läsnäolo elävöittää mielen, ja juuri mielestä tulee se näennäinen minä, joka siirtyy uuteen kehoon.
Kuinka tämä siirtyminen sitten tapahtuu?
Liikkeellepanevana voimana on jīvan toiminta eli karma. Koska näennäinen minä on māyān luomus, se joutuu helposti sen houkutusten uhriksi. Näiden houkutusten ohjaamat teot synnyttävät vastavaikutuksia, jotka puolestaan johtavat uusiin tekoihin. Näiden seurausten toteutuminen edellyttää uusia syntymiä. Näin teot synnyttävät uusia tekoja, ja syntymä johtaa aina uusiin syntymiin. Tällä tavoin jīva näyttää vaeltavan lakkaamatta syntymän ja kuoleman kiertokulussa.
Se jīva, joka on nyt saanut ihmiskehon, voi tekojensa seurauksena syntyä ... Jokainen syntymä määrää seuraavan karman mukaisesti.
Tämä on luonnon laki, joka säätelee kaikkia ruumiillistumisiamme tässä aineellisessa maailmassa. Sitä ei voida muuttaa eikä sitä voi väistää. Se on ehdoton ja vastustamaton. Kaikki ovat tämän luonnonlain alaisia – kaikkein suurimmasta ihmisestä kaikkein pienimpään elävään olentoon.

Anonyymi00189 kirjoitti:

Heti kun sielu poistuu kehosta, keho palaa välittömästi elottomaan tilaansa. Tarkempi tarkastelu paljastaa lisäksi, että keho on ainoastaan väline, jota mieli ohjaa. Ilman mieltä keho ei kykene toimimaan tässä fyysisessä maailmassa. Sielun läsnäolo elävöittää mielen, ja juuri mielestä tulee se näennäinen minä, joka siirtyy uuteen kehoon.
Kuinka tämä siirtyminen sitten tapahtuu?
Liikkeellepanevana voimana on jīvan toiminta eli karma. Koska näennäinen minä on māyān luomus, se joutuu helposti sen houkutusten uhriksi. Näiden houkutusten ohjaamat teot synnyttävät vastavaikutuksia, jotka puolestaan johtavat uusiin tekoihin. Näiden seurausten toteutuminen edellyttää uusia syntymiä. Näin teot synnyttävät uusia tekoja, ja syntymä johtaa aina uusiin syntymiin. Tällä tavoin jīva näyttää vaeltavan lakkaamatta syntymän ja kuoleman kiertokulussa.
Se jīva, joka on nyt saanut ihmiskehon, voi tekojensa seurauksena syntyä ... Jokainen syntymä määrää seuraavan karman mukaisesti.
Tämä on luonnon laki, joka säätelee kaikkia ruumiillistumisiamme tässä aineellisessa maailmassa. Sitä ei voida muuttaa eikä sitä voi väistää. Se on ehdoton ja vastustamaton. Kaikki ovat tämän luonnonlain alaisia – kaikkein suurimmasta ihmisestä kaikkein pienimpään elävään olentoon.

Lue lisää

Heti kun sielu poistuu kehosta, keho palaa välittömästi elottomaan tilaansa. Tarkempi tarkastelu paljastaa lisäksi, että keho on ainoastaan väline, jota mieli ohjaa. Ilman mieltä keho ei kykene toimimaan tässä fyysisessä maailmassa. Sielun läsnäolo elävöittää mielen, ja juuri mielestä tulee se näennäinen minä, joka siirtyy uuteen kehoon.
Kuinka tämä siirtyminen sitten tapahtuu?
Liikkeellepanevana voimana on jīvan toiminta eli karma. Koska näennäinen minä on māyān luomus, se joutuu helposti sen houkutusten uhriksi. Näiden houkutusten ohjaamat teot synnyttävät vastavaikutuksia, jotka puolestaan johtavat uusiin tekoihin. Näiden seurausten toteutuminen edellyttää uusia syntymiä.

Anonyymi00190 kirjoitti:

Heti kun sielu poistuu kehosta, keho palaa välittömästi elottomaan tilaansa. Tarkempi tarkastelu paljastaa lisäksi, että keho on ainoastaan väline, jota mieli ohjaa. Ilman mieltä keho ei kykene toimimaan tässä fyysisessä maailmassa. Sielun läsnäolo elävöittää mielen, ja juuri mielestä tulee se näennäinen minä, joka siirtyy uuteen kehoon.
Kuinka tämä siirtyminen sitten tapahtuu?
Liikkeellepanevana voimana on jīvan toiminta eli karma. Koska näennäinen minä on māyān luomus, se joutuu helposti sen houkutusten uhriksi. Näiden houkutusten ohjaamat teot synnyttävät vastavaikutuksia, jotka puolestaan johtavat uusiin tekoihin. Näiden seurausten toteutuminen edellyttää uusia syntymiä.

Lue lisää

Mieleemme voi luonnollisesti nousta kysymys: millaista karmāa sielu suoritti ennen aineelliseen maailmaan joutumistaan, ja mikä rikkomus johti sen lankeamiseen tähän surun ja kärsimyksen maailmaan?
On ymmärrettävä, että olemassaolo kuuluu sielun omaan olemukseen, ja että taipumus toimia väärin on täysin vastoin sen ehdotonta puhtautta. Silti syyn täytyy olla sielussa itsessään. Siinä on eräs synnynnäinen ominaisuus, joka ei millään tavoin johdu ulkoisista olosuhteista eikä liity kehosta toiseen siirtymiseen. Se kuuluu yksinomaan cit-periaatteeseen, itse ātman luontoon, joka on vapaa kaikista aineellisista epäpuhtauksista.
Yksilöllinen sielu on aṇu-cit – äärettömän pieni citin osanen. Tulesta irtoavan kipinän tavoin sillä on sen vähäisestä koosta johtuva luonnollinen rajoittuneisuus. Tämän pysyvän ominaisuuden vuoksi sielu voi omasta vapaasta tahdostaan langeta māyān eli acit-maailman houkutuksiin.
Samoin se voi halutessaan astua cit-maailmaan...
...
... jīvaa kuvataan sanalla taṭastha, mikä tarkoittaa, että sillä on mahdollisuus suuntautua joko cit-maailmaan tai acit-maailmaan. Sen alkutila on näiden kahden alueen rajalla, missä sillä on mahdollisuus valita, kumman niistä se haluaa.
Jos jīva valitsee aineellisen nautinnon, se joutuu māyān orjuuteen. ...
...
...
...

Anonyymi00191 kirjoitti:

Mieleemme voi luonnollisesti nousta kysymys: millaista karmāa sielu suoritti ennen aineelliseen maailmaan joutumistaan, ja mikä rikkomus johti sen lankeamiseen tähän surun ja kärsimyksen maailmaan?
On ymmärrettävä, että olemassaolo kuuluu sielun omaan olemukseen, ja että taipumus toimia väärin on täysin vastoin sen ehdotonta puhtautta. Silti syyn täytyy olla sielussa itsessään. Siinä on eräs synnynnäinen ominaisuus, joka ei millään tavoin johdu ulkoisista olosuhteista eikä liity kehosta toiseen siirtymiseen. Se kuuluu yksinomaan cit-periaatteeseen, itse ātman luontoon, joka on vapaa kaikista aineellisista epäpuhtauksista.
Yksilöllinen sielu on aṇu-cit – äärettömän pieni citin osanen. Tulesta irtoavan kipinän tavoin sillä on sen vähäisestä koosta johtuva luonnollinen rajoittuneisuus. Tämän pysyvän ominaisuuden vuoksi sielu voi omasta vapaasta tahdostaan langeta māyān eli acit-maailman houkutuksiin.
Samoin se voi halutessaan astua cit-maailmaan...
...
... jīvaa kuvataan sanalla taṭastha, mikä tarkoittaa, että sillä on mahdollisuus suuntautua joko cit-maailmaan tai acit-maailmaan. Sen alkutila on näiden kahden alueen rajalla, missä sillä on mahdollisuus valita, kumman niistä se haluaa.
Jos jīva valitsee aineellisen nautinnon, se joutuu māyān orjuuteen. ...
...
...
...

Lue lisää

Kuinka näennäinen minä sitten siirtyy uuteen kehoon?
Edellä on jo selvästi selitetty, että näennäinen minä, jota vääristyneen egon itsekkäät vaikuttimet ohjaavat, muodostaa epäoikeutetun suhteen aineeseen ja pitää itseään sen nauttijana. Tämän askeleen seuraukset sitovat elävän olennon. Kuten sananlaskussa sanotaan: "Mitä kylvät, sitä niität."
Karma eli yhden syntymän toiminta muodostaa ja ohjaa seuraavaa ruumiillistumaa. Psyykkinen keho eli mieli säilyttää toiminnan siemenet hienovaraisessa muodossa ja kuljettaa ne seuraavaan ruumiillistumaan.
Nämä toiminnan siemenet eivät kuitenkaan ole ratkaiseva tekijä, joka määrittäisi näennäisen minän kehon tyypin seuraavassa syntymässä. Ne ainoastaan hahmottavat uuden toimintalinjan, jota elävä olento tulee seuraavassa ruumiillistumassaan noudattamaan.
Näin toiminta johtaa uuteen ruumiillistumaan, ja syntymä puolestaan muodostuu uuden toiminnan syyksi. Tämän vuoksi ei ole loppua syntymien ja kuolemien katkeamattomalle ketjulle, joka on kuin aaltojen liike tässä lakkaamattomassa toiminnan virrassa. Tällainen on muuttumaton ja väistämätön karman laki.
Kuitenkin tämä näennäisesti loputon toiminnan ketju katkeaa, kun jīva löytää todellisen itsensä ...
...
...kaikkia houkutuksia ja seurata uutta toimintalinjaa, jossa ilmenee kaksi uutta ominaisuutta:
ensinnäkin se ei enää johda uusiin syntymiin, ja toiseksi se heikentää aikaisempien ruumiillistumien toimintojen voimaa.
Tätä kutsutaan vapautumiseksi.
Se tarkoittaa yhtäältä sielun irtautumista materialistisista taipumuksista, mikä johtaa kaikkien aineellisten nautintojen etsimisen täydelliseen lakkaamiseen. ...
...

-------------------
Muutaman katkelman täältä, katkelmia eri paikoista, erittäin paljon käännösvirheitä suomen kielellä.

--------------------
Chaitanya Saraswat Math International
https://scsmathinternational.com/

Nimānanda Dāsa Adhikārī
Sielunvaellus
(Osa 1)
Artikkeli The Harmonist -lehdestä,
jota julkaistiin Śrīla Bhaktisiddhānta Sarasvatī Ṭhākuran toimituksella 1920–1930-luvuilla.
(XXV vuosikerta, nro 10, maaliskuu 1928)

jatkuu...

Anonyymi00192 kirjoitti:

Kuinka näennäinen minä sitten siirtyy uuteen kehoon?
Edellä on jo selvästi selitetty, että näennäinen minä, jota vääristyneen egon itsekkäät vaikuttimet ohjaavat, muodostaa epäoikeutetun suhteen aineeseen ja pitää itseään sen nauttijana. Tämän askeleen seuraukset sitovat elävän olennon. Kuten sananlaskussa sanotaan: "Mitä kylvät, sitä niität."
Karma eli yhden syntymän toiminta muodostaa ja ohjaa seuraavaa ruumiillistumaa. Psyykkinen keho eli mieli säilyttää toiminnan siemenet hienovaraisessa muodossa ja kuljettaa ne seuraavaan ruumiillistumaan.
Nämä toiminnan siemenet eivät kuitenkaan ole ratkaiseva tekijä, joka määrittäisi näennäisen minän kehon tyypin seuraavassa syntymässä. Ne ainoastaan hahmottavat uuden toimintalinjan, jota elävä olento tulee seuraavassa ruumiillistumassaan noudattamaan.
Näin toiminta johtaa uuteen ruumiillistumaan, ja syntymä puolestaan muodostuu uuden toiminnan syyksi. Tämän vuoksi ei ole loppua syntymien ja kuolemien katkeamattomalle ketjulle, joka on kuin aaltojen liike tässä lakkaamattomassa toiminnan virrassa. Tällainen on muuttumaton ja väistämätön karman laki.
Kuitenkin tämä näennäisesti loputon toiminnan ketju katkeaa, kun jīva löytää todellisen itsensä ...
...
...kaikkia houkutuksia ja seurata uutta toimintalinjaa, jossa ilmenee kaksi uutta ominaisuutta:
ensinnäkin se ei enää johda uusiin syntymiin, ja toiseksi se heikentää aikaisempien ruumiillistumien toimintojen voimaa.
Tätä kutsutaan vapautumiseksi.
Se tarkoittaa yhtäältä sielun irtautumista materialistisista taipumuksista, mikä johtaa kaikkien aineellisten nautintojen etsimisen täydelliseen lakkaamiseen. ...
...

-------------------
Muutaman katkelman täältä, katkelmia eri paikoista, erittäin paljon käännösvirheitä suomen kielellä.

--------------------
Chaitanya Saraswat Math International
https://scsmathinternational.com/

Nimānanda Dāsa Adhikārī
Sielunvaellus
(Osa 1)
Artikkeli The Harmonist -lehdestä,
jota julkaistiin Śrīla Bhaktisiddhānta Sarasvatī Ṭhākuran toimituksella 1920–1930-luvuilla.
(XXV vuosikerta, nro 10, maaliskuu 1928)

jatkuu...

Lue lisää

"Siis tässä on vastakkaiset näkemykset:
Raamatun mukaan elävä ihminen tai eläin ON sielu, kun taas hindu-uskomuksen mukaan ihmiseLLÄ on sielu!"


Aiotko alkaa opettaa meille omaa filosofiaamme?

Tekoäly ja wikipedia eivät voi tietää mitään Vedoista eikä "hindulaisudesta" koska ennen kuin voit edes alkaa oppia Vedoista ja hindulaisuudsta, sinun on käytävä läpi 6 edellistä vaihetta, muuten ei ymmärrä mitään Vedoista


TEKSTIT OVAT KOODATTUJA, ne ei avaudu jokaiselle.

Wikipedian kirjoittaja ei osaa sanskritia.

Kaikki riippu myös kääntäjästä. Sanskritia on kovin vaikea kääntää


Jopa aineellisessa tietämyksessä on tiettyjä porrastuksia sen mukaan, mistä osa-alueesta olet kiinnostunut.

Dharma Shastra kuuluu Vedanga-katogoriaan.

Yksi kuudesta Vedangasta. Juuri Kalpa Vedanga.

Kuusi Vedangaa ovat ne kuusi tieteenalaa, aihetta, haaraa, jotka ihmisen on opittava ennen kuin hän edes aloittaa Vedojen opiskelun.

Henkilö ei voi edes opiskella Vedoja, jos hän ei ole oppinut Vedangoja. On mahdotonta ymmärtää Vedoja, jos ei ole opiskellut Vedangoja.

Koska ennen kuin edes alkaa opiskella Vedoja, on tutkittava, mitä äänteitä ja vivahteita on olemassa ja miten ne eroavat toisistaan.

Kuten tiedämme, Shastra ja erityisesti Shruti välitettiin suullisesti. Ja siksi, jotta shastroja voi oppia, vastaanottaa ja jopa välittää oikein, on ensin kuultava ääntäminen ja äänteet oikein.


Joku, joka ei tunne ääntämystä, fonetiikkaa, hän ei voi vastaanottaa Vedoja edes kuulemalla niitä.

Ensimmäinen on shiksha, joka opetetaan, miten lausutaan, äännetään oikein (sanskritin sanat, tavut jne.).

Kun oppilas on oppinut Shiksan, hän opiskelee Chandasta.

Sanojen ja tavujen painotus, ääntäminen, sillä jos sanaa äännettäessä painotetaan sanan väärää osaa, koko sanan merkitys voi muuttua kokonaan.

Kun oppilas on jo oppinut Chandasan, hänen tulisi aloittaa Niruktan oppiminen.

Nirutka - oppia, mitä sanat tarkoittavat.

Sen jälkeen hänen tulisi oppia Vyakaranaa, kielioppi.
Itse asiassa Vyakarana tulee ennen Niruktaa.
Vyakarana, sanskritin kieliopin oppimiseen kuluu 12 vuotta, pelkän kieliopin oppimiseen, 12 vuotta intensiivistä opiskelua, hyvin vaikea kieli.

Sanskritin kielen kieliopin oppimisen jälkeen on aloitettava Nirukta, eli on tunnettava etymologia jne.

KUN OPPILAS ON JO OPISKELLUT NIRUKTAN, VOI JO ALOITTAA VEDALAISTEN PYHIEN TEKSTIEN TUTKIMISEN.

TÄSSÄ VAIHEESSA HÄNEN ON PEREHDYTTÄVÄ KALPA VEDANGAAN UUDELLEEN.

"Siis tässä on vastakkaiset näkemykset:
Raamatun mukaan elävä ihminen tai eläin ON sielu, kun taas hindu-uskomuksen mukaan ihmiseLLÄ on sielu!"


Aiotko alkaa opettaa meille omaa filosofiaamme? Siihen menee yli 20 vuottaa lähes tauotonta opiskelua!

Tekoäly ja wikipedia eivät voi tietää mitään Vedoista eikä "hindulaisudesta" koska ennen kuin voit edes alkaa oppia Vedoista ja hindulaisuudsta, sinun on käytävä läpi 6 edellistä vaihetta, muuten ei ymmärrä mitään Vedoista

koska ennen kuin voit edes alkaa oppia Vedoista ja hindulaisuudsta, sinun on käytävä läpi 6 edellistä vaihetta, muuten ei ymmärrä mitään Vedoista

Eli ennen,kun edes aloittaa tutkimuksen, menne yli 20 vuotta!

Osaako kristinuskoon pakottaja täydellisesti sanskritia? Tekoäly ei pysty ymmärtämään sanskritia, kääntää sen väärin, tutkittu ja todistettu.


"Reinkarnaatio on uskomus, jonka mukaan ihmisen kuollessa hänen henkensä siirtyy toiseen ruumiiseen ja syntyy vauvana uudelleen maailmaan"

"Siis tässä on vastakkaiset näkemykset:
Raamatun mukaan elävä ihminen tai eläin ON sielu, kun taas hindu-uskomuksen mukaan ihmiseLLÄ on sielu!"

Ilmoita teksti sanskritin kielellä, ja anna se teksti, jossa se on kirjoitettu, ilmoita myös jakeen numero ja tekstin nimi sekä se, mistä ”totuus on otettu”.

NIIN TAPAHTUU, JOS LUOTTAA TEKOÄLYYN JA VÄÄRIIN KÄÄNNÖKSIIN.


PÄINVASTOIN, HINDUJEN MUKAAN (MITÄ IKINÄ SANA HINDU TARKOITTAAKAAN) ELÄVÄ OLENTO ON ITSE SIELU, JA SIELULLA ON FYYSISEN KEHO

HINDUIJEN MUKAAN IHMISELLÄ EI OLE SIELUA, MUTTA SIELULLA ON IHMISRUUMIS.´


Kaiken tämän lisäksi sielu ei ole edes tässä ulottuvuudessa, sielu on kokonaan toisessa ulottuvuudessa, ja se heijastuu toisesta ulottuvuudesta sydömen alueelle, se ei edes ole fyysisessä sydämessä, vaan metafyysisessä.


Tekoälyn vastaukset Vedoista ovat vääriä


On todella hämmästyttävää, miten kaikki kommentoivat Vedoja, tietämättä niistä yhtään mitään. Myös Wikipedian raportti Vedoista on suurilta osin väärä. Mielenkiinnosta testasin Tekoälyä ja esitin erilaisia kysymyksiä Vedoista. Joka ikinen vastaus oli väärä. Jotkut vastaukset olivat suorastaan päinvastaisia kuin Vedat. Ja mitä se voisikaan tietää, koska Vedat eivät koske vain maapalloa eivätkä vain meidän maailmankaikkeuttamme, vaan kaikkia lukemattomia maailmankaikkeuksia kaikkina aikoina. Eivätkä Vedat koske ainoastaan ihmiskuntaa vaan myös muita elämänmuotoja muissa universumeissa.

Anonyymi00193 kirjoitti:

"Siis tässä on vastakkaiset näkemykset:
Raamatun mukaan elävä ihminen tai eläin ON sielu, kun taas hindu-uskomuksen mukaan ihmiseLLÄ on sielu!"


Aiotko alkaa opettaa meille omaa filosofiaamme?

Tekoäly ja wikipedia eivät voi tietää mitään Vedoista eikä "hindulaisudesta" koska ennen kuin voit edes alkaa oppia Vedoista ja hindulaisuudsta, sinun on käytävä läpi 6 edellistä vaihetta, muuten ei ymmärrä mitään Vedoista


TEKSTIT OVAT KOODATTUJA, ne ei avaudu jokaiselle.

Wikipedian kirjoittaja ei osaa sanskritia.

Kaikki riippu myös kääntäjästä. Sanskritia on kovin vaikea kääntää


Jopa aineellisessa tietämyksessä on tiettyjä porrastuksia sen mukaan, mistä osa-alueesta olet kiinnostunut.

Dharma Shastra kuuluu Vedanga-katogoriaan.

Yksi kuudesta Vedangasta. Juuri Kalpa Vedanga.

Kuusi Vedangaa ovat ne kuusi tieteenalaa, aihetta, haaraa, jotka ihmisen on opittava ennen kuin hän edes aloittaa Vedojen opiskelun.

Henkilö ei voi edes opiskella Vedoja, jos hän ei ole oppinut Vedangoja. On mahdotonta ymmärtää Vedoja, jos ei ole opiskellut Vedangoja.

Koska ennen kuin edes alkaa opiskella Vedoja, on tutkittava, mitä äänteitä ja vivahteita on olemassa ja miten ne eroavat toisistaan.

Kuten tiedämme, Shastra ja erityisesti Shruti välitettiin suullisesti. Ja siksi, jotta shastroja voi oppia, vastaanottaa ja jopa välittää oikein, on ensin kuultava ääntäminen ja äänteet oikein.


Joku, joka ei tunne ääntämystä, fonetiikkaa, hän ei voi vastaanottaa Vedoja edes kuulemalla niitä.

Ensimmäinen on shiksha, joka opetetaan, miten lausutaan, äännetään oikein (sanskritin sanat, tavut jne.).

Kun oppilas on oppinut Shiksan, hän opiskelee Chandasta.

Sanojen ja tavujen painotus, ääntäminen, sillä jos sanaa äännettäessä painotetaan sanan väärää osaa, koko sanan merkitys voi muuttua kokonaan.

Kun oppilas on jo oppinut Chandasan, hänen tulisi aloittaa Niruktan oppiminen.

Nirutka - oppia, mitä sanat tarkoittavat.

Sen jälkeen hänen tulisi oppia Vyakaranaa, kielioppi.
Itse asiassa Vyakarana tulee ennen Niruktaa.
Vyakarana, sanskritin kieliopin oppimiseen kuluu 12 vuotta, pelkän kieliopin oppimiseen, 12 vuotta intensiivistä opiskelua, hyvin vaikea kieli.

Sanskritin kielen kieliopin oppimisen jälkeen on aloitettava Nirukta, eli on tunnettava etymologia jne.

KUN OPPILAS ON JO OPISKELLUT NIRUKTAN, VOI JO ALOITTAA VEDALAISTEN PYHIEN TEKSTIEN TUTKIMISEN.

TÄSSÄ VAIHEESSA HÄNEN ON PEREHDYTTÄVÄ KALPA VEDANGAAN UUDELLEEN.

"Siis tässä on vastakkaiset näkemykset:
Raamatun mukaan elävä ihminen tai eläin ON sielu, kun taas hindu-uskomuksen mukaan ihmiseLLÄ on sielu!"


Aiotko alkaa opettaa meille omaa filosofiaamme? Siihen menee yli 20 vuottaa lähes tauotonta opiskelua!

Tekoäly ja wikipedia eivät voi tietää mitään Vedoista eikä "hindulaisudesta" koska ennen kuin voit edes alkaa oppia Vedoista ja hindulaisuudsta, sinun on käytävä läpi 6 edellistä vaihetta, muuten ei ymmärrä mitään Vedoista

koska ennen kuin voit edes alkaa oppia Vedoista ja hindulaisuudsta, sinun on käytävä läpi 6 edellistä vaihetta, muuten ei ymmärrä mitään Vedoista

Eli ennen,kun edes aloittaa tutkimuksen, menne yli 20 vuotta!

Osaako kristinuskoon pakottaja täydellisesti sanskritia? Tekoäly ei pysty ymmärtämään sanskritia, kääntää sen väärin, tutkittu ja todistettu.


"Reinkarnaatio on uskomus, jonka mukaan ihmisen kuollessa hänen henkensä siirtyy toiseen ruumiiseen ja syntyy vauvana uudelleen maailmaan"

"Siis tässä on vastakkaiset näkemykset:
Raamatun mukaan elävä ihminen tai eläin ON sielu, kun taas hindu-uskomuksen mukaan ihmiseLLÄ on sielu!"

Ilmoita teksti sanskritin kielellä, ja anna se teksti, jossa se on kirjoitettu, ilmoita myös jakeen numero ja tekstin nimi sekä se, mistä ”totuus on otettu”.

NIIN TAPAHTUU, JOS LUOTTAA TEKOÄLYYN JA VÄÄRIIN KÄÄNNÖKSIIN.


PÄINVASTOIN, HINDUJEN MUKAAN (MITÄ IKINÄ SANA HINDU TARKOITTAAKAAN) ELÄVÄ OLENTO ON ITSE SIELU, JA SIELULLA ON FYYSISEN KEHO

HINDUIJEN MUKAAN IHMISELLÄ EI OLE SIELUA, MUTTA SIELULLA ON IHMISRUUMIS.´


Kaiken tämän lisäksi sielu ei ole edes tässä ulottuvuudessa, sielu on kokonaan toisessa ulottuvuudessa, ja se heijastuu toisesta ulottuvuudesta sydömen alueelle, se ei edes ole fyysisessä sydämessä, vaan metafyysisessä.


Tekoälyn vastaukset Vedoista ovat vääriä


On todella hämmästyttävää, miten kaikki kommentoivat Vedoja, tietämättä niistä yhtään mitään. Myös Wikipedian raportti Vedoista on suurilta osin väärä. Mielenkiinnosta testasin Tekoälyä ja esitin erilaisia kysymyksiä Vedoista. Joka ikinen vastaus oli väärä. Jotkut vastaukset olivat suorastaan päinvastaisia kuin Vedat. Ja mitä se voisikaan tietää, koska Vedat eivät koske vain maapalloa eivätkä vain meidän maailmankaikkeuttamme, vaan kaikkia lukemattomia maailmankaikkeuksia kaikkina aikoina. Eivätkä Vedat koske ainoastaan ihmiskuntaa vaan myös muita elämänmuotoja muissa universumeissa.

Lue lisää

Minkä tahansa uskonnollisen perinteen tutkimisessa on ensimmäiseksi otettava huomioon uskonnollisen hermeneutiikan menetelmät. Hermeneutiikka on tulkinnan taidetta, teoriaa tekstien, myös pyhien kirjoitusten tekstien, tulkinnasta ja ymmärtämisestä.

Tutkiessaan mitä tahansa pyhää teosta tutkija kohtaa väistämättä ongelman sen oikeasta tulkinnasta ja ymmärtämisestä.

Tämä ongelma on erityisen akuutti, kun luetaan Vedalaisia jne. tekstejä.

Esimerkiksi sanskritin kielessä, jolla Veda-kirjat on kirjoitettu, jokaisella sanalla voi olla yhdeksästä neljäänkymmeneen jne. eri merkitystä, ja vastaavasti jokainen shloka (”jae”) voidaan lukea eri tavoin.

Näin ollen ei ole helppoa ymmärtää tiettyyn tekstiin sisältyvää tarkkaa merkitystä. Tämä tehtävä olisi mahdoton ratkaista, jos Veda ei alun perin sisältäisi vihjeitä.

Veda-tekstien lukemiseen on Vedoissa menetelmä, joka auttaa ymmärtämään vedalaisten kirjoitusten suoran merkityksen ja välttämään väärintulkintoja .

Tämä tehtävä olisi ollut ratkaisematon, elleivät Vedat itse olisi alun perin sisältäneet avainta ratkaisuun.

Pyhien tekstien tulkintaongelma on läsnä myös muissa uskonnoissa.

Pyhien tekstien semanttista moninaisuutta hyväksikäyttäen ihmiset tulkitsevat näitä kirjoja usein omien tarpeidensa ja intressiensä mukaan.

Tämä tarina havainnollistaa, miten ilmeisetkin tekstit voidaan tulkita omalla tavalla, jos halutaan. Entä kirjoitusten esoteerisemmat osat? Valitettavasti ihmisillä on usein taipumus tulkita pyhien kirjojen ohjeita väärin, jotta asiat pysyisivät ”yksinkertaisina”.

Niinpä tekstin oikean, väärentämättömän ymmärtämisen tiede on kaiken henkisen harjoittelun perusta.

Se on eräänlainen avain, jonka puuttuminen mitätöi kaikki yrityksemme ymmärtää pyhiä tutkielmia.


Sanskritin ymmärtäminen ei tarkoita ainoastaan sanojen kääntämistä toiselle kielelle, vaan myös kieliopin, käsitteiden, filosofisen taustan ja perinteisten merkityskerrostumien tuntemista.
Vedalaisessa filosofiassa puhutaan yleisesti kuudesta pääkoulukunnasta, joilla kullakin on omat tulkintamenetelmänsä ja filosofiset lähtökohtansa. Vaikka nämä koulukunnat perustuvat samoihin pyhiin teksteihin ja lukevat samoja sanskritinkielisiä lähteitä, ne voivat päätyä hyvin erilaisiin johtopäätöksiin.
Tämä osoittaa, kuinka hienovarainen ja haastava sanskritin ymmärtäminen on. Pienikin ero sanan merkityksen, kieliopillisen rakenteen tai asiayhteyden tulkinnassa voi johtaa täysin erilaiseen filosofiseen näkemykseen.
Tarkastelemme siis sitä, kuinka totuutta käsittelevistä teksteistä voidaan päätyä virheellisiin johtopäätöksiin. Tämä ei johdu välttämättä itse tekstistä, vaan usein siitä, että lukijan ymmärrys, menetelmät tai ennakko-oletukset vaikuttavat tulkintaan.
Nykymaailmassa monilla ei ole syvällistä sanskritin kielen tuntemusta eikä pitkäaikaista perehtymistä vedalaiseen ajatteluperinteeseen. Tämän vuoksi samaa alkuperäistä lähdettä voidaan lukea eri tavoin, ja eri tulkitsijat voivat päätyä jopa vastakkaisiin näkemyksiin.
Sanskrit ei ole pelkästään kieli, vaan kokonainen tiedon ja filosofisen ajattelun järjestelmä, jonka täydellinen ymmärtäminen edellyttää sekä kielellistä että henkistä perehtyneisyyttä.

Anonyymi00194 kirjoitti:

Minkä tahansa uskonnollisen perinteen tutkimisessa on ensimmäiseksi otettava huomioon uskonnollisen hermeneutiikan menetelmät. Hermeneutiikka on tulkinnan taidetta, teoriaa tekstien, myös pyhien kirjoitusten tekstien, tulkinnasta ja ymmärtämisestä.

Tutkiessaan mitä tahansa pyhää teosta tutkija kohtaa väistämättä ongelman sen oikeasta tulkinnasta ja ymmärtämisestä.

Tämä ongelma on erityisen akuutti, kun luetaan Vedalaisia jne. tekstejä.

Esimerkiksi sanskritin kielessä, jolla Veda-kirjat on kirjoitettu, jokaisella sanalla voi olla yhdeksästä neljäänkymmeneen jne. eri merkitystä, ja vastaavasti jokainen shloka (”jae”) voidaan lukea eri tavoin.

Näin ollen ei ole helppoa ymmärtää tiettyyn tekstiin sisältyvää tarkkaa merkitystä. Tämä tehtävä olisi mahdoton ratkaista, jos Veda ei alun perin sisältäisi vihjeitä.

Veda-tekstien lukemiseen on Vedoissa menetelmä, joka auttaa ymmärtämään vedalaisten kirjoitusten suoran merkityksen ja välttämään väärintulkintoja .

Tämä tehtävä olisi ollut ratkaisematon, elleivät Vedat itse olisi alun perin sisältäneet avainta ratkaisuun.

Pyhien tekstien tulkintaongelma on läsnä myös muissa uskonnoissa.

Pyhien tekstien semanttista moninaisuutta hyväksikäyttäen ihmiset tulkitsevat näitä kirjoja usein omien tarpeidensa ja intressiensä mukaan.

Tämä tarina havainnollistaa, miten ilmeisetkin tekstit voidaan tulkita omalla tavalla, jos halutaan. Entä kirjoitusten esoteerisemmat osat? Valitettavasti ihmisillä on usein taipumus tulkita pyhien kirjojen ohjeita väärin, jotta asiat pysyisivät ”yksinkertaisina”.

Niinpä tekstin oikean, väärentämättömän ymmärtämisen tiede on kaiken henkisen harjoittelun perusta.

Se on eräänlainen avain, jonka puuttuminen mitätöi kaikki yrityksemme ymmärtää pyhiä tutkielmia.


Sanskritin ymmärtäminen ei tarkoita ainoastaan sanojen kääntämistä toiselle kielelle, vaan myös kieliopin, käsitteiden, filosofisen taustan ja perinteisten merkityskerrostumien tuntemista.
Vedalaisessa filosofiassa puhutaan yleisesti kuudesta pääkoulukunnasta, joilla kullakin on omat tulkintamenetelmänsä ja filosofiset lähtökohtansa. Vaikka nämä koulukunnat perustuvat samoihin pyhiin teksteihin ja lukevat samoja sanskritinkielisiä lähteitä, ne voivat päätyä hyvin erilaisiin johtopäätöksiin.
Tämä osoittaa, kuinka hienovarainen ja haastava sanskritin ymmärtäminen on. Pienikin ero sanan merkityksen, kieliopillisen rakenteen tai asiayhteyden tulkinnassa voi johtaa täysin erilaiseen filosofiseen näkemykseen.
Tarkastelemme siis sitä, kuinka totuutta käsittelevistä teksteistä voidaan päätyä virheellisiin johtopäätöksiin. Tämä ei johdu välttämättä itse tekstistä, vaan usein siitä, että lukijan ymmärrys, menetelmät tai ennakko-oletukset vaikuttavat tulkintaan.
Nykymaailmassa monilla ei ole syvällistä sanskritin kielen tuntemusta eikä pitkäaikaista perehtymistä vedalaiseen ajatteluperinteeseen. Tämän vuoksi samaa alkuperäistä lähdettä voidaan lukea eri tavoin, ja eri tulkitsijat voivat päätyä jopa vastakkaisiin näkemyksiin.
Sanskrit ei ole pelkästään kieli, vaan kokonainen tiedon ja filosofisen ajattelun järjestelmä, jonka täydellinen ymmärtäminen edellyttää sekä kielellistä että henkistä perehtyneisyyttä.

Lue lisää

"Reinkarnaatio on uskomus, jonka mukaan ihmisen kuollessa hänen henkensä siirtyy toiseen ruumiiseen ja syntyy vauvana uudelleen maailmaan"

"Siis tässä on vastakkaiset näkemykset:
Raamatun mukaan elävä ihminen tai eläin ON sielu, kun taas hindu-uskomuksen mukaan ihmiseLLÄ on sielu!"

Ilmoita teksti sanskritin kielellä, ja anna se teksti, jossa se on kirjoitettu, ilmoita myös jakeen numero ja tekstin nimi sekä se, mistä ”totuus on otettu”.

NIIN TAPAHTUU, JOS LUOTTAA TEKOÄLYYN JA VÄÄRIIN KÄÄNNÖKSIIN.


PÄINVASTOIN, HINDUJEN MUKAAN (MITÄ IKINÄ SANA HINDU TARKOITTAAKAAN) ELÄVÄ OLENTO ON ITSE SIELU, JA SIELULLA ON FYYSISEN KEHO

HINDUIJEN MUKAAN IHMISELLÄ EI OLE SIELUA, MUTTA SIELULLA ON IHMISRUUMIS.´


Kaiken tämän lisäksi sielu ei ole edes tässä ulottuvuudessa, sielu on kokonaan toisessa ulottuvuudessa, ja se heijastuu toisesta ulottuvuudesta sydömen alueelle, se ei edes ole fyysisessä sydämessä, vaan metafyysisessä.

Anonyymi00195 kirjoitti:

"Reinkarnaatio on uskomus, jonka mukaan ihmisen kuollessa hänen henkensä siirtyy toiseen ruumiiseen ja syntyy vauvana uudelleen maailmaan"

"Siis tässä on vastakkaiset näkemykset:
Raamatun mukaan elävä ihminen tai eläin ON sielu, kun taas hindu-uskomuksen mukaan ihmiseLLÄ on sielu!"

Ilmoita teksti sanskritin kielellä, ja anna se teksti, jossa se on kirjoitettu, ilmoita myös jakeen numero ja tekstin nimi sekä se, mistä ”totuus on otettu”.

NIIN TAPAHTUU, JOS LUOTTAA TEKOÄLYYN JA VÄÄRIIN KÄÄNNÖKSIIN.


PÄINVASTOIN, HINDUJEN MUKAAN (MITÄ IKINÄ SANA HINDU TARKOITTAAKAAN) ELÄVÄ OLENTO ON ITSE SIELU, JA SIELULLA ON FYYSISEN KEHO

HINDUIJEN MUKAAN IHMISELLÄ EI OLE SIELUA, MUTTA SIELULLA ON IHMISRUUMIS.´


Kaiken tämän lisäksi sielu ei ole edes tässä ulottuvuudessa, sielu on kokonaan toisessa ulottuvuudessa, ja se heijastuu toisesta ulottuvuudesta sydömen alueelle, se ei edes ole fyysisessä sydämessä, vaan metafyysisessä.

Lue lisää

Kaiken tämän lisäksi sielu ei ole edes tässä ulottuvuudessa, sielu on kokonaan toisessa ulottuvuudessa, ja se heijastuu toisesta ulottuvuudesta sydömen alueelle, se ei edes ole fyysisessä sydämessä, vaan metafyysisessä.

Anonyymi00196 kirjoitti:

Kaiken tämän lisäksi sielu ei ole edes tässä ulottuvuudessa, sielu on kokonaan toisessa ulottuvuudessa, ja se heijastuu toisesta ulottuvuudesta sydömen alueelle, se ei edes ole fyysisessä sydämessä, vaan metafyysisessä.

Lue lisää

Vedalainen antropologia. Vedalainen opetus ihmisestä

Seuraavaksi esittelen transkriptioita luennoista ja videoista. Olen poiminut mukaan vain muutamia katkelmia eri kohdista, joten transkriptio ei ole täysin tarkka. Sanskritin kääntäminen on vaikeaa, koska hän siteeraa välillä myös sanskritia.
Lähde:
Sri Chaitanya Saraswat Math International
https://scsmathinternational.com

S. Prabhu- on filosofi ja orientalistisen tutkimuksen asiantuntija, professori. Hänen keskeisiä tutkimusalojaan ovat indoeurooppalaisten sivilisaatio, vedinen kulttuuri ja maailmankuva sekä kulttuurien keskinäinen vuorovaikutus. Luennoillaan hän esittää monipuolista havainnollistavaa aineistoa, hypoteesien tarkastelusta ja päätyen jälleensyntymisoppiin maailman uskonnoissa. Muinainen vedinen kulttuuria - kaikkien maapallon kulttuurien perusta.

Transkriptio luennosta:

---------------------------


Olemme alkaneet käsitellä sitä, että sielu ei todellisuudessa ole kaikkein ilmeisin todellisuus. Sielu on kiistanalainen aihe, koska Bhagavad-gītā sanoo, että joku kykenee näkemään sielun, joku vain kuulee sielusta, ja joku puhuu sielusta suurimpana ihmeenä. Mutta on myös niitä, jotka kuultuaankaan eivät pysty uskomaan sen olemassaoloon.

Kun puhumme sielusta, tunnemme luonnostaan, että se on jotakin ylevää, jotakin ikuista. Silti koemme itsemme kuolevaisiksi emmekä kuolemattomiksi. Koemme itsemme ehdollistuneiksi olennoiksi, emme aineellisen maailman vaikutuksista vapaiksi.

Siksi perustavanlaatuinen kysymys, jonka vedat asettavat, on seuraava: miten ja miksi kuolematon ja autuas – eli sellainen, jonka ominaisuuksia sielulla on – joutuu kosketuksiin aineen kanssa, vaikka se on vapaa aineellisesta maailmasta?

Aine on tässä mielessä itsenäistä; se ei ole osa korkeinta autuutta, mutta silti se voi tarjota jonkinlaista onnellisuutta. Näin herää kysymys: miten ikuinen, kuolematon tietoisuuden hiukkanen kuitenkin uppoutuu aineeseen? Tästä perustavasta kohdasta voimme aloittaa.

Sielusta on kiistelty toistuvasti: onko se olemassa ja millä tavoin? Kuten jo mainitsin, on jopa väitelty siitä, onko eläimillä sielu. René Descartes esimerkiksi kutsui eläviä olentoja mekaanisiksi järjestelmiksi. On myös käyty keskusteluja siitä, onko naisilla sielu.

Anonyymi00197 kirjoitti:

Vedalainen antropologia. Vedalainen opetus ihmisestä

Seuraavaksi esittelen transkriptioita luennoista ja videoista. Olen poiminut mukaan vain muutamia katkelmia eri kohdista, joten transkriptio ei ole täysin tarkka. Sanskritin kääntäminen on vaikeaa, koska hän siteeraa välillä myös sanskritia.
Lähde:
Sri Chaitanya Saraswat Math International
https://scsmathinternational.com

S. Prabhu- on filosofi ja orientalistisen tutkimuksen asiantuntija, professori. Hänen keskeisiä tutkimusalojaan ovat indoeurooppalaisten sivilisaatio, vedinen kulttuuri ja maailmankuva sekä kulttuurien keskinäinen vuorovaikutus. Luennoillaan hän esittää monipuolista havainnollistavaa aineistoa, hypoteesien tarkastelusta ja päätyen jälleensyntymisoppiin maailman uskonnoissa. Muinainen vedinen kulttuuria - kaikkien maapallon kulttuurien perusta.

Transkriptio luennosta:

---------------------------


Olemme alkaneet käsitellä sitä, että sielu ei todellisuudessa ole kaikkein ilmeisin todellisuus. Sielu on kiistanalainen aihe, koska Bhagavad-gītā sanoo, että joku kykenee näkemään sielun, joku vain kuulee sielusta, ja joku puhuu sielusta suurimpana ihmeenä. Mutta on myös niitä, jotka kuultuaankaan eivät pysty uskomaan sen olemassaoloon.

Kun puhumme sielusta, tunnemme luonnostaan, että se on jotakin ylevää, jotakin ikuista. Silti koemme itsemme kuolevaisiksi emmekä kuolemattomiksi. Koemme itsemme ehdollistuneiksi olennoiksi, emme aineellisen maailman vaikutuksista vapaiksi.

Siksi perustavanlaatuinen kysymys, jonka vedat asettavat, on seuraava: miten ja miksi kuolematon ja autuas – eli sellainen, jonka ominaisuuksia sielulla on – joutuu kosketuksiin aineen kanssa, vaikka se on vapaa aineellisesta maailmasta?

Aine on tässä mielessä itsenäistä; se ei ole osa korkeinta autuutta, mutta silti se voi tarjota jonkinlaista onnellisuutta. Näin herää kysymys: miten ikuinen, kuolematon tietoisuuden hiukkanen kuitenkin uppoutuu aineeseen? Tästä perustavasta kohdasta voimme aloittaa.

Sielusta on kiistelty toistuvasti: onko se olemassa ja millä tavoin? Kuten jo mainitsin, on jopa väitelty siitä, onko eläimillä sielu. René Descartes esimerkiksi kutsui eläviä olentoja mekaanisiksi järjestelmiksi. On myös käyty keskusteluja siitä, onko naisilla sielu.

Lue lisää

Sielusta on kiistelty toistuvasti: onko se olemassa ja millä tavoin? Kuten jo mainitsin, on jopa väitelty siitä, onko eläimillä sielu. René Descartes esimerkiksi kutsui eläviä olentoja mekaanisiksi järjestelmiksi. On myös käyty keskusteluja siitä, onko naisilla sielu.

... vuonna 585 pidettiin pieni piispojen kokous, jossa pohdittiin, onko naisilla sielu. Yhden äänen enemmistöllä voitti näkemys, että naisilla on sielu. Voimme pitää tätä iloisena tapahtumana.

Kun puhe siirtyy kasveihin, epäilykset ovat vielä suurempia. Tiedämme kuitenkin, että kasvit reagoivat ympäristöönsä: ne kurottuvat kohti valoa ja niin edelleen. Siksi vedat sanovat, että siellä missä on havaittavissa tietoisuuden ja elämän merkkejä, siellä on myös sielu.

Sanskritissa on useita sanoja, jotka tarkoittavat sielua. Kaksi yleisintä ovat jīva ja ātman. Sana jīva kuuluu indoeurooppalaiseen sanastoon ja liittyy moniin samankaltaisiin sanoihin.

Anonyymi00198 kirjoitti:

Sielusta on kiistelty toistuvasti: onko se olemassa ja millä tavoin? Kuten jo mainitsin, on jopa väitelty siitä, onko eläimillä sielu. René Descartes esimerkiksi kutsui eläviä olentoja mekaanisiksi järjestelmiksi. On myös käyty keskusteluja siitä, onko naisilla sielu.

... vuonna 585 pidettiin pieni piispojen kokous, jossa pohdittiin, onko naisilla sielu. Yhden äänen enemmistöllä voitti näkemys, että naisilla on sielu. Voimme pitää tätä iloisena tapahtumana.

Kun puhe siirtyy kasveihin, epäilykset ovat vielä suurempia. Tiedämme kuitenkin, että kasvit reagoivat ympäristöönsä: ne kurottuvat kohti valoa ja niin edelleen. Siksi vedat sanovat, että siellä missä on havaittavissa tietoisuuden ja elämän merkkejä, siellä on myös sielu.

Sanskritissa on useita sanoja, jotka tarkoittavat sielua. Kaksi yleisintä ovat jīva ja ātman. Sana jīva kuuluu indoeurooppalaiseen sanastoon ja liittyy moniin samankaltaisiin sanoihin.

Lue lisää

Sanskritissa on itse asiassa useita sanoja sielulle. Kaksi yleisintä ovat jīva ja ātman. Sana jīva on indoeurooppalaista alkuperää ja liittyy esimerkiksi slaavilaisiin sanoihin kuten “elämä” ja “elää”. Näin jīva viittaa sieluun elämän hiukkasena, elävänä periaatteena.

Toinen nimitys sielulle on ātman. Se tarkoittaa itseyttä – “minää”. Ātman viittaa itsetietoisuuteen, kokemukseen “minä olen, minä olen olemassa”. Se on olemuksemme ydin, persoonallisuutemme syvin keskus.

Ne elämät, joita elämme jälleensyntymien eli reinkarnaation kautta, ovat kuin lukemattomia unia, joita sielu näkee. Tästä herää kysymys: kuka jää, kuka näkee nämä unet? Juuri sana ātman viittaa tähän kaikkein syvimpään, rakkaimpaan osaan meissä – todelliseen minään.

Anonyymi00199 kirjoitti:

Sanskritissa on itse asiassa useita sanoja sielulle. Kaksi yleisintä ovat jīva ja ātman. Sana jīva on indoeurooppalaista alkuperää ja liittyy esimerkiksi slaavilaisiin sanoihin kuten “elämä” ja “elää”. Näin jīva viittaa sieluun elämän hiukkasena, elävänä periaatteena.

Toinen nimitys sielulle on ātman. Se tarkoittaa itseyttä – “minää”. Ātman viittaa itsetietoisuuteen, kokemukseen “minä olen, minä olen olemassa”. Se on olemuksemme ydin, persoonallisuutemme syvin keskus.

Ne elämät, joita elämme jälleensyntymien eli reinkarnaation kautta, ovat kuin lukemattomia unia, joita sielu näkee. Tästä herää kysymys: kuka jää, kuka näkee nämä unet? Juuri sana ātman viittaa tähän kaikkein syvimpään, rakkaimpaan osaan meissä – todelliseen minään.

Lue lisää

Vedisen maailmankuvan mukaan sielu, ātman, on pyhä keskuksemme, sisin olemuksemme. Sen sanotaan sijaitsevan sydämessä – ei fyysisessä sydämessä, johon tehdään leikkauksia, vaan eräänlaisessa mystisessä keskuksessa olemuksemme sisällä.

Anonyymi00200 kirjoitti:

Vedisen maailmankuvan mukaan sielu, ātman, on pyhä keskuksemme, sisin olemuksemme. Sen sanotaan sijaitsevan sydämessä – ei fyysisessä sydämessä, johon tehdään leikkauksia, vaan eräänlaisessa mystisessä keskuksessa olemuksemme sisällä.

Lue lisää

Tämä samaistumisen mekanismi on hyvin voimakas. Sielu on tietoisuuden hiukkanen. Filosofisesta näkökulmasta, aivan kuten fotonit ovat auringonvalon osasia, samoin koko maailmankaikkeus on universaalin henkisen periaatteen läpäisemä, jota kutsutaan Brahmaniksi. Yksilöllinen sielu on tämän Brahmanin kipinä – kuin säteilyä hohtava yksittäinen tietoisuuden hiukkanen.

Jos fotoni on osa auringonvaloa, samoin sielu on osa tietoisuuden valoa. Siksi sielu on tietoisuuden hiukkanen, ja tietoisuuden ominaisuus on, että se on kuolematon. Lisäksi tietoisuudelle on ominaista se, että se samaistuu siihen todellisuuteen, jossa se kulloinkin sijaitsee.

-------------------------

Edellä muutama katkelma eri paikoista:



Vedalainen antropologia. Vedalainen opetus ihmisestä

esittelen transkriptioita luennoista ja videoista. Olen poiminut mukaan vain muutamia katkelmia eri kohdista, joten transkriptio ei ole täysin tarkka. Sanskritin kääntäminen on vaikeaa, koska hän siteeraa välillä myös sanskritia.
Lähde:
Sri Chaitanya Saraswat Math International
https://scsmathinternational.com

S. Prabhu- on filosofi ja orientalistisen tutkimuksen asiantuntija, professori. Hänen keskeisiä tutkimusalojaan ovat indoeurooppalaisten sivilisaatio, vedinen kulttuuri ja maailmankuva sekä kulttuurien keskinäinen vuorovaikutus. Luennoillaan hän esittää monipuolista havainnollistavaa aineistoa, hypoteesien tarkastelusta ja päätyen jälleensyntymisoppiin maailman uskonnoissa. Muinainen vedinen kulttuuria - kaikkien maapallon kulttuurien perusta.

Anonyymi00201 kirjoitti:

Tämä samaistumisen mekanismi on hyvin voimakas. Sielu on tietoisuuden hiukkanen. Filosofisesta näkökulmasta, aivan kuten fotonit ovat auringonvalon osasia, samoin koko maailmankaikkeus on universaalin henkisen periaatteen läpäisemä, jota kutsutaan Brahmaniksi. Yksilöllinen sielu on tämän Brahmanin kipinä – kuin säteilyä hohtava yksittäinen tietoisuuden hiukkanen.

Jos fotoni on osa auringonvaloa, samoin sielu on osa tietoisuuden valoa. Siksi sielu on tietoisuuden hiukkanen, ja tietoisuuden ominaisuus on, että se on kuolematon. Lisäksi tietoisuudelle on ominaista se, että se samaistuu siihen todellisuuteen, jossa se kulloinkin sijaitsee.

-------------------------

Edellä muutama katkelma eri paikoista:



Vedalainen antropologia. Vedalainen opetus ihmisestä

esittelen transkriptioita luennoista ja videoista. Olen poiminut mukaan vain muutamia katkelmia eri kohdista, joten transkriptio ei ole täysin tarkka. Sanskritin kääntäminen on vaikeaa, koska hän siteeraa välillä myös sanskritia.
Lähde:
Sri Chaitanya Saraswat Math International
https://scsmathinternational.com

S. Prabhu- on filosofi ja orientalistisen tutkimuksen asiantuntija, professori. Hänen keskeisiä tutkimusalojaan ovat indoeurooppalaisten sivilisaatio, vedinen kulttuuri ja maailmankuva sekä kulttuurien keskinäinen vuorovaikutus. Luennoillaan hän esittää monipuolista havainnollistavaa aineistoa, hypoteesien tarkastelusta ja päätyen jälleensyntymisoppiin maailman uskonnoissa. Muinainen vedinen kulttuuria - kaikkien maapallon kulttuurien perusta.

Lue lisää

Voitte itse lukea jos kiinnostaa:

https://hansadutta.com/ART_WSP/transmigration.html
And beyond these regions—there being no other region of pure consciousenss—an existence of a pure, unalloyed soul is out of question. And if so, a soul can never be expected to approach and meet God in His plane of pure existence and render Him pure and unalloyed service as His eternal associate and servant.

Anonyymi00202 kirjoitti:

Voitte itse lukea jos kiinnostaa:

https://hansadutta.com/ART_WSP/transmigration.html
And beyond these regions—there being no other region of pure consciousenss—an existence of a pure, unalloyed soul is out of question. And if so, a soul can never be expected to approach and meet God in His plane of pure existence and render Him pure and unalloyed service as His eternal associate and servant.

Lue lisää

"Reinkarnaatio on uskomus, jonka mukaan ihmisen kuollessa hänen henkensä siirtyy toiseen ruumiiseen ja syntyy vauvana uudelleen maailmaan"

"Siis tässä on vastakkaiset näkemykset:
Raamatun mukaan elävä ihminen tai eläin ON sielu, kun taas hindu-uskomuksen mukaan ihmiseLLÄ on sielu!"

Ilmoita teksti sanskritin kielellä, ja anna se teksti, jossa se on kirjoitettu, ilmoita myös jakeen numero ja tekstin nimi sekä se, mistä ”totuus on otettu”.

NIIN TAPAHTUU, JOS LUOTTAA TEKOÄLYYN JA VÄÄRIIN KÄÄNNÖKSIIN.

Anonyymi00203 kirjoitti:

"Reinkarnaatio on uskomus, jonka mukaan ihmisen kuollessa hänen henkensä siirtyy toiseen ruumiiseen ja syntyy vauvana uudelleen maailmaan"

"Siis tässä on vastakkaiset näkemykset:
Raamatun mukaan elävä ihminen tai eläin ON sielu, kun taas hindu-uskomuksen mukaan ihmiseLLÄ on sielu!"

Ilmoita teksti sanskritin kielellä, ja anna se teksti, jossa se on kirjoitettu, ilmoita myös jakeen numero ja tekstin nimi sekä se, mistä ”totuus on otettu”.

NIIN TAPAHTUU, JOS LUOTTAA TEKOÄLYYN JA VÄÄRIIN KÄÄNNÖKSIIN.

Lue lisää

"siirtyy toiseen ruumiiseen"


Ilmoita teksti sanskritin kielellä, ja anna se teksti, jossa se on kirjoitettu, ilmoita myös jakeen numero ja tekstin nimi sekä se, mistä ”totuus on otettu”.

Todellisuudessa ei siirry:

Mutta siirtyykö sielu todella uuteen kehoon? Ei. Se ei siirry, sillä sillä ei ole kykyä liikkua tässä maailmassa

Anonyymi00204 kirjoitti:

"siirtyy toiseen ruumiiseen"


Ilmoita teksti sanskritin kielellä, ja anna se teksti, jossa se on kirjoitettu, ilmoita myös jakeen numero ja tekstin nimi sekä se, mistä ”totuus on otettu”.

Todellisuudessa ei siirry:

Mutta siirtyykö sielu todella uuteen kehoon? Ei. Se ei siirry, sillä sillä ei ole kykyä liikkua tässä maailmassa

Lue lisää

Linkit on edellä annettu, voitte itse lukea ja ottaa selvää!

Anonyymi00205 kirjoitti:

Linkit on edellä annettu, voitte itse lukea ja ottaa selvää!

https://hansadutta.com/ART_WSP/transmigration.html

Anonyymi00206 kirjoitti:

https://hansadutta.com/ART_WSP/transmigration.html

https://hansadutta.com/ART_WSP/transmigration.html

Karma and the wheel of birth and death

What does make it migrate? It is jiva's own karma or action. The apparent self being the handiwork of Maya, falls an easy prey to her temptations, and acting up to these temptations it does certain things, the resultant force of which propels it for fresh and very often entirely new actions, which necessitate new births for their accomplishment. Thus action begets action, and birth begets birth, and the jiva is kept perpetually moving on the wheel of births and deaths. The jiva, who is a man now, may by his own action be born again as a cat, and vice versa. One birth controls another; and they are just in measure with one's own karma. This is the law of Nature that governs our births in this world. There is no modification of it, and there is no flying away from it. It is irrevocable and irresistible. From the highest man to the meanest protoplasm, nay, the most trifling sand grain, are all bound by this law.

Anonyymi00207 kirjoitti:

https://hansadutta.com/ART_WSP/transmigration.html

Karma and the wheel of birth and death

What does make it migrate? It is jiva's own karma or action. The apparent self being the handiwork of Maya, falls an easy prey to her temptations, and acting up to these temptations it does certain things, the resultant force of which propels it for fresh and very often entirely new actions, which necessitate new births for their accomplishment. Thus action begets action, and birth begets birth, and the jiva is kept perpetually moving on the wheel of births and deaths. The jiva, who is a man now, may by his own action be born again as a cat, and vice versa. One birth controls another; and they are just in measure with one's own karma. This is the law of Nature that governs our births in this world. There is no modification of it, and there is no flying away from it. It is irrevocable and irresistible. From the highest man to the meanest protoplasm, nay, the most trifling sand grain, are all bound by this law.

Lue lisää

Voitte itse lukea jos kiinnostaa:

https://hansadutta.com/ART_WSP/transmigration.html

Anonyymi00208 kirjoitti:

Voitte itse lukea jos kiinnostaa:

https://hansadutta.com/ART_WSP/transmigration.html

Lue lisää

Käännän nyt muutaman katkelman täältä, katkelmia eri paikoista, erittäin paljon käännösvirheitä suomen kielellä. Vain muutaman katkelman

--------------------
Chaitanya Saraswat Math International
https://scsmathinternational.com/

Nimānanda Dāsa Adhikārī
Sielunvaellus
(osa 2)
Artikkeli aikakauslehdestä The Harmonist,
jonka julkaisi Śrīla Bhaktisiddhānta Sarasvatī Ṭhākuran toimituksella 1920–30-luvuilla.
(XXV vuosikerran kymmenennestä numerosta, maaliskuu 1928)
…
...
Tällainen yleisesti kristittyjen ja muslimien keskuudessa vallitseva uskomus on ristiriidassa tämän opin kanssa. Useimmat heistä uskovat, että Jumala loi tämän maailman kerran ja lopullisesti. Kaikki näkyvä moninaisuus syntyi samanaikaisesti Hänen tahdostaan. Jīvojen toiminta alkaa vasta niiden synnyttyä tähän maailmaan. Ne kerryttävät vain tässä elämässä suorittamiensa tekojen seuraukset. Tuomiopäivänä ne asetetaan Jumalan eteen vastaamaan kaikista tämän maallisen elämän aikana tekemistään teoista. Tämän perusteella ne saavat palkinnon tai rangaistuksen niistä hyvistä tai syntisistä teoista, joita ne ovat tehneet maan päällä.
Mutta jos tämä olisi totta, se antaisi aihetta moniin kysymyksiin Jumalan oikeudenmukaisuudesta. Oikeudenmukaisuuden laki edellyttää, että kaikilla jīvoilla olisi yhtäläiset mahdollisuudet saavuttaa aineelliset tavoitteensa sekä suotuisa mahdollisuus täyttää Jumalan käskyt ennen kuin ne yhdessä kutsutaan Jumalan tuomioistuimen eteen, jossa niille annetaan niiden kaikkien rikkomusten mukainen seuraamus.
Lisäksi islamin rūḥ ja kristinuskon sielu eivät täysin vastaa hindulaisuuden käsitettä jīva. Kuten edellä todettiin, jīva on Jumalan yksilöllinen ja ainutlaatuinen osanen, joka on kaikissa olosuhteissa täysin aineesta erillinen. Vaikka näyttää siltä, että se on tämän aineellisen maailman orjuuttama ja māyān kahleissa, se voi silti jonakin päivänä saavuttaa Vaikuṇṭhan ikuisen maailman ja vapautua täydellisesti aineellisen luonnon vaikutuksesta. Sen sijaan rūḥ (islamissa) ja sielu (kristinuskossa) ovat jotakin, mikä eroaa Jumalasta, Luojasta, ei ainoastaan määrällisesti vaan myös laadullisesti. Niillä säilyy aineellisen olemassaolon kokeminen ihmisen tavoin myös ylösnousemuksen jälkeen, ja siksi niihin täytyy kuulua jokin aineellinen osatekijä, joka kykenee vastaanottamaan ja säilyttämään tällaisen kokemuksen. Tämä aineellinen osatekijä on erottamattomasti yhteydessä rūḥiin eli sieluun kaikissa aineellisissa maailmoissa, mukaan lukien paratiisi ja helvetti, joissa elävä olento nauttii tai kärsii tämän fyysisen olemassaolon tason hurskaiden tai syntisten tekojensa mukaisesti. Tämän käsityksen mukaan ei myöskään ole olemassa maailmoja, joissa hallitsisi puhdas tietoisuus ja joissa puhdas ja virheetön sielu voisi olla olemassa. Jos näin on, sielulla ei ole mitään mahdollisuutta …
…

Siksi meidän tulee päätellä, että kyseessä on joko epätäydellinen ilmoitus, virheellinen tulkinta tai molemmat. Todellisuudessa kumpikin vaihtoehto on mahdollinen. Ensinnäkin Jumalan viisauden ilmoitus on aina suhteessa niiden henkisen ymmärryksen tasoon, joille se annetaan.

Tiedetään, että Jeesus Kristus ja Muḥammad sanoivat seuraajilleen monta kertaa, että tieto, jota he eivät vielä olleet paljastaneet, on paljon laajempi ja syvempi kuin se, minkä he olivat jo ilmoittaneet. Toiseksi vain ne, joilla on syvällisin henkinen ymmärrys ja jotka kykenevät välittömästi kohtaamaan Jumalan ja tuntemaan Jumalan tiet, pystyvät tulkitsemaan oikein pyhiä kirjoituksia, jotka ilmentävät Jumalan käskyjä.
Kaikkien uskontojen seuraajat jakautuvat kahteen ryhmään: niihin, jotka ovat ymmärtäneet niiden sisäisen ja salatun merkityksen, ja niihin, joiden ymmärrys jää pinnalliseksi. Ensimmäinen ryhmä on hyvin pieni, ja siihen kuuluvat syvimmän henkisen tason saavuttaneet henkilöt (profeetat ja gurut). Ajan kuluessa heidän lukumääränsä vähenee yhä enemmän, kunnes se lopulta häviää kokonaan. Samalla kun henkinen ymmärrys heikkenee, vääristely lisääntyy ja peittää lopulta totuuden kokonaan, muuttaen uskonnon jumalattomuudeksi. Tämän seurauksena ihmiset alkavat taistella ennen kaikkea uskonnon nimen puolesta sen sijaan, että puolustaisivat sen opettamia totuuksia. Näin he taistelevat enemmänkin kuvitelman kuin todellisen olemuksen puolesta. He alkavat tarkoituksellisesti vääristää pyhien kirjoitusten syvällisiä opetuksia, tavoitella itsekkäitä päämääriään ja yrittää johtaa niistä merkityksiä, joita niissä ei ole eikä voi olla.
Suurin osa niistä hämmästyttävistä ja oikeudettomista rituaaleista, joita nykyään esitetään oman uskontomme nimissä, ei ole mitään muuta kuin seurausta räikeästä poikkeamisesta pyhien kirjoitusten opetuksista. Vastuu tästä kuuluu nykyajan niin sanotuille guruille, jotka todellisuudessa ovat vain uskonnollisia tyhjänpuhujia ja suunpieksäjiä.

Anonyymi00209 kirjoitti:

Käännän nyt muutaman katkelman täältä, katkelmia eri paikoista, erittäin paljon käännösvirheitä suomen kielellä. Vain muutaman katkelman

--------------------
Chaitanya Saraswat Math International
https://scsmathinternational.com/

Nimānanda Dāsa Adhikārī
Sielunvaellus
(osa 2)
Artikkeli aikakauslehdestä The Harmonist,
jonka julkaisi Śrīla Bhaktisiddhānta Sarasvatī Ṭhākuran toimituksella 1920–30-luvuilla.
(XXV vuosikerran kymmenennestä numerosta, maaliskuu 1928)
…
...
Tällainen yleisesti kristittyjen ja muslimien keskuudessa vallitseva uskomus on ristiriidassa tämän opin kanssa. Useimmat heistä uskovat, että Jumala loi tämän maailman kerran ja lopullisesti. Kaikki näkyvä moninaisuus syntyi samanaikaisesti Hänen tahdostaan. Jīvojen toiminta alkaa vasta niiden synnyttyä tähän maailmaan. Ne kerryttävät vain tässä elämässä suorittamiensa tekojen seuraukset. Tuomiopäivänä ne asetetaan Jumalan eteen vastaamaan kaikista tämän maallisen elämän aikana tekemistään teoista. Tämän perusteella ne saavat palkinnon tai rangaistuksen niistä hyvistä tai syntisistä teoista, joita ne ovat tehneet maan päällä.
Mutta jos tämä olisi totta, se antaisi aihetta moniin kysymyksiin Jumalan oikeudenmukaisuudesta. Oikeudenmukaisuuden laki edellyttää, että kaikilla jīvoilla olisi yhtäläiset mahdollisuudet saavuttaa aineelliset tavoitteensa sekä suotuisa mahdollisuus täyttää Jumalan käskyt ennen kuin ne yhdessä kutsutaan Jumalan tuomioistuimen eteen, jossa niille annetaan niiden kaikkien rikkomusten mukainen seuraamus.
Lisäksi islamin rūḥ ja kristinuskon sielu eivät täysin vastaa hindulaisuuden käsitettä jīva. Kuten edellä todettiin, jīva on Jumalan yksilöllinen ja ainutlaatuinen osanen, joka on kaikissa olosuhteissa täysin aineesta erillinen. Vaikka näyttää siltä, että se on tämän aineellisen maailman orjuuttama ja māyān kahleissa, se voi silti jonakin päivänä saavuttaa Vaikuṇṭhan ikuisen maailman ja vapautua täydellisesti aineellisen luonnon vaikutuksesta. Sen sijaan rūḥ (islamissa) ja sielu (kristinuskossa) ovat jotakin, mikä eroaa Jumalasta, Luojasta, ei ainoastaan määrällisesti vaan myös laadullisesti. Niillä säilyy aineellisen olemassaolon kokeminen ihmisen tavoin myös ylösnousemuksen jälkeen, ja siksi niihin täytyy kuulua jokin aineellinen osatekijä, joka kykenee vastaanottamaan ja säilyttämään tällaisen kokemuksen. Tämä aineellinen osatekijä on erottamattomasti yhteydessä rūḥiin eli sieluun kaikissa aineellisissa maailmoissa, mukaan lukien paratiisi ja helvetti, joissa elävä olento nauttii tai kärsii tämän fyysisen olemassaolon tason hurskaiden tai syntisten tekojensa mukaisesti. Tämän käsityksen mukaan ei myöskään ole olemassa maailmoja, joissa hallitsisi puhdas tietoisuus ja joissa puhdas ja virheetön sielu voisi olla olemassa. Jos näin on, sielulla ei ole mitään mahdollisuutta …
…

Siksi meidän tulee päätellä, että kyseessä on joko epätäydellinen ilmoitus, virheellinen tulkinta tai molemmat. Todellisuudessa kumpikin vaihtoehto on mahdollinen. Ensinnäkin Jumalan viisauden ilmoitus on aina suhteessa niiden henkisen ymmärryksen tasoon, joille se annetaan.

Tiedetään, että Jeesus Kristus ja Muḥammad sanoivat seuraajilleen monta kertaa, että tieto, jota he eivät vielä olleet paljastaneet, on paljon laajempi ja syvempi kuin se, minkä he olivat jo ilmoittaneet. Toiseksi vain ne, joilla on syvällisin henkinen ymmärrys ja jotka kykenevät välittömästi kohtaamaan Jumalan ja tuntemaan Jumalan tiet, pystyvät tulkitsemaan oikein pyhiä kirjoituksia, jotka ilmentävät Jumalan käskyjä.
Kaikkien uskontojen seuraajat jakautuvat kahteen ryhmään: niihin, jotka ovat ymmärtäneet niiden sisäisen ja salatun merkityksen, ja niihin, joiden ymmärrys jää pinnalliseksi. Ensimmäinen ryhmä on hyvin pieni, ja siihen kuuluvat syvimmän henkisen tason saavuttaneet henkilöt (profeetat ja gurut). Ajan kuluessa heidän lukumääränsä vähenee yhä enemmän, kunnes se lopulta häviää kokonaan. Samalla kun henkinen ymmärrys heikkenee, vääristely lisääntyy ja peittää lopulta totuuden kokonaan, muuttaen uskonnon jumalattomuudeksi. Tämän seurauksena ihmiset alkavat taistella ennen kaikkea uskonnon nimen puolesta sen sijaan, että puolustaisivat sen opettamia totuuksia. Näin he taistelevat enemmänkin kuvitelman kuin todellisen olemuksen puolesta. He alkavat tarkoituksellisesti vääristää pyhien kirjoitusten syvällisiä opetuksia, tavoitella itsekkäitä päämääriään ja yrittää johtaa niistä merkityksiä, joita niissä ei ole eikä voi olla.
Suurin osa niistä hämmästyttävistä ja oikeudettomista rituaaleista, joita nykyään esitetään oman uskontomme nimissä, ei ole mitään muuta kuin seurausta räikeästä poikkeamisesta pyhien kirjoitusten opetuksista. Vastuu tästä kuuluu nykyajan niin sanotuille guruille, jotka todellisuudessa ovat vain uskonnollisia tyhjänpuhujia ja suunpieksäjiä.

Lue lisää

Ensinnäkin Jumalan viisauden ilmoitus on aina suhteessa niiden henkisen ymmärryksen tasoon, joille se annetaan.

Tiedetään, että Jeesus Kristus ja Muḥammad sanoivat seuraajilleen monta kertaa, että tieto, jota he eivät vielä olleet paljastaneet, on paljon laajempi ja syvempi kuin se, minkä he olivat jo ilmoittaneet.

Anonyymi00210 kirjoitti:

Ensinnäkin Jumalan viisauden ilmoitus on aina suhteessa niiden henkisen ymmärryksen tasoon, joille se annetaan.

Tiedetään, että Jeesus Kristus ja Muḥammad sanoivat seuraajilleen monta kertaa, että tieto, jota he eivät vielä olleet paljastaneet, on paljon laajempi ja syvempi kuin se, minkä he olivat jo ilmoittaneet.

Lue lisää

Väärän identiteetin tapaus

Vaeltaako sielu?

Vastaus on: ei.

Sielu ei vaella eikä voikaan vaeltaa.

Anonyymi00211 kirjoitti:

Väärän identiteetin tapaus

Vaeltaako sielu?

Vastaus on: ei.

Sielu ei vaella eikä voikaan vaeltaa.

Fanatismi ja uskonnon kuolema

Jokaisen uskonnon seuraajat jakautuvat kahteen ryhmään: esoteerisiin ja eksoteerisiin.

Esoteerinen ryhmä on riittävän hengellistynyt ymmärtääkseen profeettaa tai gurua, mutta heidän lukumääränsä on hyvin pieni. Ajan kuluessa heidän määränsä vähenee yhä enemmän, kunnes heitä ei lopulta enää ole lainkaan.

Samalla kun heidän määränsä vähenee, hengellinen turmeltuminen lisääntyy, kunnes totuus katoaa kokonaan näkyvistä ja uskonnosta tulee epäuskonnollinen.

Anonyymi00212 kirjoitti:

Fanatismi ja uskonnon kuolema

Jokaisen uskonnon seuraajat jakautuvat kahteen ryhmään: esoteerisiin ja eksoteerisiin.

Esoteerinen ryhmä on riittävän hengellistynyt ymmärtääkseen profeettaa tai gurua, mutta heidän lukumääränsä on hyvin pieni. Ajan kuluessa heidän määränsä vähenee yhä enemmän, kunnes heitä ei lopulta enää ole lainkaan.

Samalla kun heidän määränsä vähenee, hengellinen turmeltuminen lisääntyy, kunnes totuus katoaa kokonaan näkyvistä ja uskonnosta tulee epäuskonnollinen.

Lue lisää

Olemme hämmentyneitä, koska samaistumme erilaisiin kehoihin. Kun ihminen nukkuu, hänen karkea kehonsa makaa vuoteessa, mutta unessa hän samaistuu hienovaraiseen kehoon ja unohtaa täysin karkean kehonsa. Vaikka hän nukkuu, hän näkee unta olevansa hereillä ja toimii siinä kehossa, jonka hänen mielensä on unessa luonut.

Aineellinen olemassaolo on juuri tällaista. Todelliselta olemukseltamme olemme puhtaita henkisiä sieluja, eikä meillä ole mitään tekemistä aineellisten kehojen kanssa. Mutta māyān (harhan) vaikutuksesta olemme omaksuneet kehoja aistinautintoa varten ja toimimme monin tavoin unohtaen todellisen identiteettimme. Samoin kuin vuoteessa makaava ihminen näkee unta, me lepäämme aineellisen luonnon sylissä ja unohdamme todellisen itsemme.

https://hansadutta.com/ART_WSP/life.html

Anonyymi00213 kirjoitti:

Olemme hämmentyneitä, koska samaistumme erilaisiin kehoihin. Kun ihminen nukkuu, hänen karkea kehonsa makaa vuoteessa, mutta unessa hän samaistuu hienovaraiseen kehoon ja unohtaa täysin karkean kehonsa. Vaikka hän nukkuu, hän näkee unta olevansa hereillä ja toimii siinä kehossa, jonka hänen mielensä on unessa luonut.

Aineellinen olemassaolo on juuri tällaista. Todelliselta olemukseltamme olemme puhtaita henkisiä sieluja, eikä meillä ole mitään tekemistä aineellisten kehojen kanssa. Mutta māyān (harhan) vaikutuksesta olemme omaksuneet kehoja aistinautintoa varten ja toimimme monin tavoin unohtaen todellisen identiteettimme. Samoin kuin vuoteessa makaava ihminen näkee unta, me lepäämme aineellisen luonnon sylissä ja unohdamme todellisen itsemme.

https://hansadutta.com/ART_WSP/life.html

Lue lisää

Keho on aina kuollut

Elävä olento ei ole aineen tuote. Elävä olento on se voima, joka saa aineellisen maailman ilmenemään, samalla tavoin kuin arkkitehti tai insinööri on se elävä voima, joka yhdistää rakennusaineet talon rakentamiseksi, tai räätäli on se elävä voima, joka kokoaa kankaan paidaksi tai housuiksi. Elävä voima saa aineellisen kehon ilmenemään.

Aineellinen keho ei ole elävä olento, vaan elävä olento on tämän kehon sisällä ja levittää vaikutuksensa koko kehoon tietoisuuden välityksellä. Tietoisuus on merkki sielun läsnäolosta.

Henki ja aine ovat olemukseltaan kaksi täysin erilaista todellisuutta. Toinen on tietoinen, toinen ei. Aineella ei ole tietoisuutta; se on elotonta, ja siksi sitä kutsutaan Jumalan alemmaksi energiaksi. Aineella ei ole kykyä järjestäytyä itsenäisesti, aivan kuten rakennus ei voi rakentua itsestään. Insinööri kokoaa rakennusaineet ja antaa niille muodon. Samoin keho, joka koostuu elottomista aineksista, kuten maasta, vedestä, tulesta ja ilmasta, ei muodostu itsestään. Elävä voima eli sielu (jīvātmā) yhdistää aineelliset ainekset ja antaa niille muodon sielun omien toiveiden mukaisesti.
Sielun vaellus

Sielu omaksuu monenlaisia kehoja. Elämänmuotoja eli erilaisia kehoja on 8 400 000.

Tavaratalossa on tarjolla monenlaisia vaatteita, ja ostamme vaatekerran sen mukaan, mihin meillä on varaa. Jos maksukykymme on hyvä, ostamme laadukkaan puvun. Muussa tapauksessa saatamme hankkia käytettyjä vaatteita kierrätysmyymälästä. Samalla tavoin on olemassa korkeamman ja alemman tason kehoja. Ihmiskeho edustaa sielun kehityksen eli alempien elämänmuotojen kautta tapahtuvan vaelluksen huippuvaihetta.

--------------------

https://hansadutta.com/ART_WSP/life.html

Katkelmia. Käännösvirheet suomen kielessä.

Anonyymi00214 kirjoitti:

Keho on aina kuollut

Elävä olento ei ole aineen tuote. Elävä olento on se voima, joka saa aineellisen maailman ilmenemään, samalla tavoin kuin arkkitehti tai insinööri on se elävä voima, joka yhdistää rakennusaineet talon rakentamiseksi, tai räätäli on se elävä voima, joka kokoaa kankaan paidaksi tai housuiksi. Elävä voima saa aineellisen kehon ilmenemään.

Aineellinen keho ei ole elävä olento, vaan elävä olento on tämän kehon sisällä ja levittää vaikutuksensa koko kehoon tietoisuuden välityksellä. Tietoisuus on merkki sielun läsnäolosta.

Henki ja aine ovat olemukseltaan kaksi täysin erilaista todellisuutta. Toinen on tietoinen, toinen ei. Aineella ei ole tietoisuutta; se on elotonta, ja siksi sitä kutsutaan Jumalan alemmaksi energiaksi. Aineella ei ole kykyä järjestäytyä itsenäisesti, aivan kuten rakennus ei voi rakentua itsestään. Insinööri kokoaa rakennusaineet ja antaa niille muodon. Samoin keho, joka koostuu elottomista aineksista, kuten maasta, vedestä, tulesta ja ilmasta, ei muodostu itsestään. Elävä voima eli sielu (jīvātmā) yhdistää aineelliset ainekset ja antaa niille muodon sielun omien toiveiden mukaisesti.
Sielun vaellus

Sielu omaksuu monenlaisia kehoja. Elämänmuotoja eli erilaisia kehoja on 8 400 000.

Tavaratalossa on tarjolla monenlaisia vaatteita, ja ostamme vaatekerran sen mukaan, mihin meillä on varaa. Jos maksukykymme on hyvä, ostamme laadukkaan puvun. Muussa tapauksessa saatamme hankkia käytettyjä vaatteita kierrätysmyymälästä. Samalla tavoin on olemassa korkeamman ja alemman tason kehoja. Ihmiskeho edustaa sielun kehityksen eli alempien elämänmuotojen kautta tapahtuvan vaelluksen huippuvaihetta.

--------------------

https://hansadutta.com/ART_WSP/life.html

Katkelmia. Käännösvirheet suomen kielessä.

Lue lisää

Samalla tavoin on olemassa korkeamman ja alemman tason kehoja. Ihmiskeho edustaa sielun kehityksen eli alempien elämänmuotojen kautta tapahtuvan vaelluksen huippuvaihetta.

--------------------

https://hansadutta.com/ART_WSP/life.html

Katkelmia. Käännösvirheet suomen kielessä.

Anonyymi00215 kirjoitti:

Samalla tavoin on olemassa korkeamman ja alemman tason kehoja. Ihmiskeho edustaa sielun kehityksen eli alempien elämänmuotojen kautta tapahtuvan vaelluksen huippuvaihetta.

--------------------

https://hansadutta.com/ART_WSP/life.html

Katkelmia. Käännösvirheet suomen kielessä.

Lue lisää

Keho on aina kuollut

Elävä olento ei ole aineen tuote. Elävä olento on se voima, joka saa aineellisen maailman ilmenemään, samalla tavoin kuin arkkitehti tai insinööri on se elävä voima, joka yhdistää rakennusaineet talon rakentamiseksi, tai räätäli on se elävä voima, joka kokoaa kankaan paidaksi tai housuiksi. Elävä voima saa aineellisen kehon ilmenemään.

Aineellinen keho ei ole elävä olento, vaan elävä olento on tämän kehon sisällä ja levittää vaikutuksensa koko kehoon tietoisuuden välityksellä. Tietoisuus on merkki sielun läsnäolosta.

--------------------

https://hansadutta.com/ART_WSP/life.html

Katkelmia. Käännösvirheet suomen kielessä.

Anonyymi00216 kirjoitti:

Keho on aina kuollut

Elävä olento ei ole aineen tuote. Elävä olento on se voima, joka saa aineellisen maailman ilmenemään, samalla tavoin kuin arkkitehti tai insinööri on se elävä voima, joka yhdistää rakennusaineet talon rakentamiseksi, tai räätäli on se elävä voima, joka kokoaa kankaan paidaksi tai housuiksi. Elävä voima saa aineellisen kehon ilmenemään.

Aineellinen keho ei ole elävä olento, vaan elävä olento on tämän kehon sisällä ja levittää vaikutuksensa koko kehoon tietoisuuden välityksellä. Tietoisuus on merkki sielun läsnäolosta.

--------------------

https://hansadutta.com/ART_WSP/life.html

Katkelmia. Käännösvirheet suomen kielessä.

Lue lisää

Aineellinen keho ei ole elävä olento, vaan elävä olento on tämän kehon sisällä ja levittää vaikutuksensa koko kehoon tietoisuuden välityksellä. Tietoisuus on merkki sielun läsnäolosta.

--------------------

https://hansadutta.com/ART_WSP/life.html

Katkelmia. Käännösvirheet suomen kielessä.

Anonyymi00217 kirjoitti:

Aineellinen keho ei ole elävä olento, vaan elävä olento on tämän kehon sisällä ja levittää vaikutuksensa koko kehoon tietoisuuden välityksellä. Tietoisuus on merkki sielun läsnäolosta.

--------------------

https://hansadutta.com/ART_WSP/life.html

Katkelmia. Käännösvirheet suomen kielessä.

Lue lisää

Väärän identiteetin tapaus

Vaeltaako sielu?

Vastaus on: ei.

Sielu ei vaella eikä voikaan vaeltaa.

------------------
"siirtyy toiseen ruumiiseen"


Ilmoita teksti sanskritin kielellä, ja anna se teksti, jossa se on kirjoitettu, ilmoita myös jakeen numero ja tekstin nimi sekä se, mistä ”totuus on otettu”.

Todellisuudessa ei siirry:

Mutta siirtyykö sielu todella uuteen kehoon? Ei. Se ei siirry, sillä sillä ei ole kykyä liikkua tässä maailmassa



Kaiken tämän lisäksi sielu ei ole edes tässä ulottuvuudessa, sielu on kokonaan toisessa ulottuvuudessa, ja se heijastuu toisesta ulottuvuudesta sydömen alueelle, se ei edes ole fyysisessä sydämessä, vaan metafyysisessä.

-------------------

NIIN TAPAHTUU, JOS LUOTTAA TEKOÄLYYN JA VÄÄRIIN KÄÄNNÖKSIIN.


PÄINVASTOIN, HINDUJEN MUKAAN (MITÄ IKINÄ SANA HINDU TARKOITTAAKAAN) ELÄVÄ OLENTO ON ITSE SIELU, JA SIELULLA ON FYYSISEN KEHO

HINDUIJEN MUKAAN IHMISELLÄ EI OLE SIELUA, MUTTA SIELULLA ON IHMISRUUMIS.´

-----------------------
Ihmisellä on sielu. Niin sanotaan, kun puhutaan alkeellisemmalle yleisölle, jotta he edes alkaisivat ymmärtää jotakin.

Sen jälkeen, kun ymmärrys kehittyy, annetaan lisää tietoa.

Todellisuudessa ihmisellä ei ole sielua, vaan sielu eli jiva eli elävä olento, käyttää ihmiskehoa.

Anonyymi00218 kirjoitti:

Väärän identiteetin tapaus

Vaeltaako sielu?

Vastaus on: ei.

Sielu ei vaella eikä voikaan vaeltaa.

------------------
"siirtyy toiseen ruumiiseen"


Ilmoita teksti sanskritin kielellä, ja anna se teksti, jossa se on kirjoitettu, ilmoita myös jakeen numero ja tekstin nimi sekä se, mistä ”totuus on otettu”.

Todellisuudessa ei siirry:

Mutta siirtyykö sielu todella uuteen kehoon? Ei. Se ei siirry, sillä sillä ei ole kykyä liikkua tässä maailmassa



Kaiken tämän lisäksi sielu ei ole edes tässä ulottuvuudessa, sielu on kokonaan toisessa ulottuvuudessa, ja se heijastuu toisesta ulottuvuudesta sydömen alueelle, se ei edes ole fyysisessä sydämessä, vaan metafyysisessä.

-------------------

NIIN TAPAHTUU, JOS LUOTTAA TEKOÄLYYN JA VÄÄRIIN KÄÄNNÖKSIIN.


PÄINVASTOIN, HINDUJEN MUKAAN (MITÄ IKINÄ SANA HINDU TARKOITTAAKAAN) ELÄVÄ OLENTO ON ITSE SIELU, JA SIELULLA ON FYYSISEN KEHO

HINDUIJEN MUKAAN IHMISELLÄ EI OLE SIELUA, MUTTA SIELULLA ON IHMISRUUMIS.´

-----------------------
Ihmisellä on sielu. Niin sanotaan, kun puhutaan alkeellisemmalle yleisölle, jotta he edes alkaisivat ymmärtää jotakin.

Sen jälkeen, kun ymmärrys kehittyy, annetaan lisää tietoa.

Todellisuudessa ihmisellä ei ole sielua, vaan sielu eli jiva eli elävä olento, käyttää ihmiskehoa.

Lue lisää

Repetitio est mater studiorum


Yksikään ”hindu” ei koskaan kamppaile ”uskonsa” vuoksi.
Koska ”hindulaisessa” ajattelussa ei nähdä mitään erillistä "pelastettavaa", ei myöskään ole perusteita pyrkiä käännyttämään ketään niin sanottuun ”oikeaan uskoon”.

Emme ole koskaan edes väittäneet, että meidän polkumme olisi ainoa oikea, että olisi olemassa vain yksi oikea tie.

Päinvastoin, henkiseen kasvuun johtavia polkuja on lukemattomia. Jokainen voi valita itselleen sopivan polun oman ymmärryksensä, elämäntilanteensa ja henkisen kehityksensä mukaisesti.

Tämän vuoksi niin sanottuun hindulaisuuteen – mitä tämä sana sitten tarkalleen ottaen tarkoittaakaan – ei lähtökohtaisesti kuulu ajatus siitä, että kaikkien tulisi omaksua sama ajatusmalli, usko tai kulkea yhtä ainoaa polkua.

Koska mitään "pelastettavaa" ei ole, ei ole myöskään mitään järkeä pakottaa ketään "oikeaan uskoon".


Mikään uskonto ei voi perustellusti vaatia itselleen yksinoikeutta hengelliseen viisauteen.

Ihmisen uskonnollinen näkemys heijastaa hänen senhetkistä tietoisuuttaan ja kehitysvaihettaan. Jos uskonnollinen käsitys on yksinkertainen tai alkeellinen, se ei välttämättä merkitse mitään muuta kuin sitä, että ihminen ei vielä kykene omaksumaan syvempää ymmärrystä. Kehitys on asteittaista, ja jokainen vaihe voi olla omalla tavallaan tarpeellinen.

Ongelma syntyy silloin, kun tähän kehitysvaiheeseen liitetään ehdoton dogmaattisuus – usko siihen, että oma käsitys on ainoa oikea ja lopullinen. Tällöin henkinen kasvu voi pysähtyä ja kääntyä jopa taantumukseksi.

Jos ihmisen käsitys hengellisyydestä rajoittuu esimerkiksi taivaan tai paratiisin tavoitteluun aineellisine palkintoineen, ja se vastaa hänen nykyistä ymmärryksen tasoaan, se on hänen tämänhetkinen lähtökohtansa. Myös itsekkäät motiivit voivat olla osa ihmisen kehitystä, ennen kuin hän on valmis ottamaan seuraavan askeleen kohti laajempaa tietoisuutta ja pyyteettömämpää ymmärrystä.

Vedalaisuus ei perustu uskonnollisiin dogmeihin, vaan tiedon, kokemuksen, tutkimisen ja oivalluksen merkitykseen henkisen kehityksen perustana.


Emme ole koskaan edes väittäneet, että meidän polkumme olisi ainoa oikea, että olisi olemassa vain yksi oikea tie.

Päinvastoin, henkiseen kasvuun johtavia polkuja on lukemattomia.

-------------------

Repetitio est mater studiorum

Anonyymi00219 kirjoitti:

Repetitio est mater studiorum


Yksikään ”hindu” ei koskaan kamppaile ”uskonsa” vuoksi.
Koska ”hindulaisessa” ajattelussa ei nähdä mitään erillistä "pelastettavaa", ei myöskään ole perusteita pyrkiä käännyttämään ketään niin sanottuun ”oikeaan uskoon”.

Emme ole koskaan edes väittäneet, että meidän polkumme olisi ainoa oikea, että olisi olemassa vain yksi oikea tie.

Päinvastoin, henkiseen kasvuun johtavia polkuja on lukemattomia. Jokainen voi valita itselleen sopivan polun oman ymmärryksensä, elämäntilanteensa ja henkisen kehityksensä mukaisesti.

Tämän vuoksi niin sanottuun hindulaisuuteen – mitä tämä sana sitten tarkalleen ottaen tarkoittaakaan – ei lähtökohtaisesti kuulu ajatus siitä, että kaikkien tulisi omaksua sama ajatusmalli, usko tai kulkea yhtä ainoaa polkua.

Koska mitään "pelastettavaa" ei ole, ei ole myöskään mitään järkeä pakottaa ketään "oikeaan uskoon".


Mikään uskonto ei voi perustellusti vaatia itselleen yksinoikeutta hengelliseen viisauteen.

Ihmisen uskonnollinen näkemys heijastaa hänen senhetkistä tietoisuuttaan ja kehitysvaihettaan. Jos uskonnollinen käsitys on yksinkertainen tai alkeellinen, se ei välttämättä merkitse mitään muuta kuin sitä, että ihminen ei vielä kykene omaksumaan syvempää ymmärrystä. Kehitys on asteittaista, ja jokainen vaihe voi olla omalla tavallaan tarpeellinen.

Ongelma syntyy silloin, kun tähän kehitysvaiheeseen liitetään ehdoton dogmaattisuus – usko siihen, että oma käsitys on ainoa oikea ja lopullinen. Tällöin henkinen kasvu voi pysähtyä ja kääntyä jopa taantumukseksi.

Jos ihmisen käsitys hengellisyydestä rajoittuu esimerkiksi taivaan tai paratiisin tavoitteluun aineellisine palkintoineen, ja se vastaa hänen nykyistä ymmärryksen tasoaan, se on hänen tämänhetkinen lähtökohtansa. Myös itsekkäät motiivit voivat olla osa ihmisen kehitystä, ennen kuin hän on valmis ottamaan seuraavan askeleen kohti laajempaa tietoisuutta ja pyyteettömämpää ymmärrystä.

Vedalaisuus ei perustu uskonnollisiin dogmeihin, vaan tiedon, kokemuksen, tutkimisen ja oivalluksen merkitykseen henkisen kehityksen perustana.


Emme ole koskaan edes väittäneet, että meidän polkumme olisi ainoa oikea, että olisi olemassa vain yksi oikea tie.

Päinvastoin, henkiseen kasvuun johtavia polkuja on lukemattomia.

-------------------

Repetitio est mater studiorum

Lue lisää

Vedalaisuus ei perustu uskonnollisiin dogmeihin, vaan tiedon, kokemuksen, tutkimisen ja oivalluksen merkitykseen henkisen kehityksen perustana.


Emme ole koskaan edes väittäneet, että meidän polkumme olisi ainoa oikea, että olisi olemassa vain yksi oikea tie.

Päinvastoin, henkiseen kasvuun johtavia polkuja on lukemattomia.