Vesikatto vuotaa ruuvien kannoista?

pukki81

Tervehdys,

Ongelma on tämän näköinen:

http://s820.photobucket.com/albums/zz124/pukki81/?action=view¤t=P1010104.jpg

Peltinen vesikatto ilman aluskatetta. Valmistettu -85. Ilmeisesti ruuvien kannat vuotavat?

Miten korjata, saakohan ruodelautoja vaihdettua? Sikaflexiä ruuvin kantaan?

Ajattelin asentaa katon päätykolmioihin jonkinlaiset tuuletusräppänät. Katon harjalla on jo 2 kpl harjatuulettimia.

24

7532

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Peltiseppä.

      Terve,

      Sulla tuntuis olevan nyt monta asiaa päin persettä.

      -Peltikatto ei varsinaisesti tarvitse aluskatetta, mutta tuolloin aluslaudoituksen jako kuuluisi olla 20-50mm. Sulla on luokkaa 500mm?? Eli katto purkuu ja joko aluskate koolaus harvalaudoitus(jako jonka kyseinen pelti tarvitsee) tai purun jälkeen laudoitat nykyiset välit lähes umpeen(eli jaoksi 20-50mm. Ongelma on siinä, että kun sinulla ei ole aluskatetta, pääsee kondessivesitippa pellin alapuolella valumaan ja yli 50mm rako pudottaa tipan villoihin.

      -Yhdestä kuvasta päätellen sinulla on katossa sisäjiiri?? Melkein väitän, että sisäjiiripellit ovat saumaamattomia toisiinsa ja näin ollen vuotavat tyypillisesti saumoista. Uskon myös, että ns. tuulihaka puuttuu kyseisistä pelleistä, mutta voin olla myös väärässä. Nämä ongelmat ratkot vain peltisepällä työmaalla, joka valmistaa sinulle joko yhtenäisen sisäjiiripellin taikka useista pelleistä saumaamalla ne toisiinsa tuplahakasaumalla. Myös alushuopa olisi suositeltava sisäjiirissä.

      Tuuletusta jokainen katto tarvitsee, mutta harvoin näihin profiilikattoihin sitä tarvitsee lisätä, koska hengittävät jokaisesta aallon huipusta. Pidä vain huoli, että räystäällä ei ole vintin villoja työnnetty kiinni kattomateriaaliin asti ja räystäältä ilmatila olisi luokkaan 50mm. Eli räystäslautojen väli yhteensä. Myös ilman kiertämisen täytyy toimia ja tässä tapauksessa sinulla tuntuisi riittävän vain tämä 50mm ympäriinsä. Tietysti voit lisätä sitä muutamalla harjalle tulevalle alipainetuulittimella, mutta näin pienessä kohteessa ja etenkin kun yläkerrassa ei ole katon muotoisia huoneita on tämä turhaa.

      Samalla, kun olet purkanut kattosi niin kasausvaiheessa vaihdat ruuveihin uudet tiivisteet tai uusit ruuvit kokonaan. Sikaflexit ovat turhia, koska ne eivät kestä vuotta pidempään. Loppuun voisi vielä todeta, että jokainen katto materiaalista riippumatta on hyvä niin kauan kuin se on oikein asennettu ja oikealla tavalla huollettu.

      • pukki81

        Kiitos vastauksesta,

        Ei varmaankaan onnistu ennen kesää tuollainen remontti, jos silloinkaan rahatilanteen takia.

        Talossa on kaksi tuollaista sisäjiiriä, ja eivät taida olla yhtenäisiä. Reunat näissä on suorat.

        Villojen päällä on myös paljon puista tippuneita neulasia. Tiedä sitten mistä ne pääsevät sisälle.

        Onkos tässä nyt muuta ratkaisua kuin vaihtaa ruuvien tiivisteitä. Katto on muuten kyllä ihan kohtuullisen hyvässä kunnossa, parissa kohtaa on tuollaista kosteata puuta.


      • Peltiseppä.
        pukki81 kirjoitti:

        Kiitos vastauksesta,

        Ei varmaankaan onnistu ennen kesää tuollainen remontti, jos silloinkaan rahatilanteen takia.

        Talossa on kaksi tuollaista sisäjiiriä, ja eivät taida olla yhtenäisiä. Reunat näissä on suorat.

        Villojen päällä on myös paljon puista tippuneita neulasia. Tiedä sitten mistä ne pääsevät sisälle.

        Onkos tässä nyt muuta ratkaisua kuin vaihtaa ruuvien tiivisteitä. Katto on muuten kyllä ihan kohtuullisen hyvässä kunnossa, parissa kohtaa on tuollaista kosteata puuta.

        No onhan tuohon tuo mainitsemasi sikaflex operaatio, mutta huomattavasti pienemmällä vaivalla lainaat naapurilta akkukonetta ja ruuvaat nämä vuotavat ruuvit irti. Käyt paikallisesta K-raudasta hakemassa laatikollinen kateruuveja. Muistelisin, että 200kpl maksaa alle 20€, mutta tarkkaa hintaa en tiedä, koska en niitä itse koskaan maksa. Sitten vain uudet ruuvit tilalle niin taas kestää tuon 10v. Sikatuubi maksaa kympin luokkaa, mutta helvetillinen puhdistaminen ja lopputulos kestää vuoden verran. UV tekee sikaan tehtävänsä nopeasti ja muutenkin säiden vaihtelu irrottaan kitin maalipinnoista helposti irti.

        Yhä näen kuitenkin kaikkein suurimpana ongelmana tuon laudoitusjaon ja sisäjiirit. Keväällä vain lape kerrallaan pellit irti, naulapyssyllä paukutat uudet laudat väleihin ja pellit takas paikoilleen. Ei edes ole suuri projekti. Varaat vain sateen uhkan takia hyvät pressut, ettet uita koko taloa. Ja tilaa ne sisäjiirit paikalliselta sepältä. Ei taatusti maksa kahta hunttia enempää ja saat sellaiset kuin ne pitääkin olla.

        Samalla pyydät seppää tarkistamaan muut läpiviennit ja niiden pellitykset.


      • peltiseppä tässä juu
        Peltiseppä. kirjoitti:

        No onhan tuohon tuo mainitsemasi sikaflex operaatio, mutta huomattavasti pienemmällä vaivalla lainaat naapurilta akkukonetta ja ruuvaat nämä vuotavat ruuvit irti. Käyt paikallisesta K-raudasta hakemassa laatikollinen kateruuveja. Muistelisin, että 200kpl maksaa alle 20€, mutta tarkkaa hintaa en tiedä, koska en niitä itse koskaan maksa. Sitten vain uudet ruuvit tilalle niin taas kestää tuon 10v. Sikatuubi maksaa kympin luokkaa, mutta helvetillinen puhdistaminen ja lopputulos kestää vuoden verran. UV tekee sikaan tehtävänsä nopeasti ja muutenkin säiden vaihtelu irrottaan kitin maalipinnoista helposti irti.

        Yhä näen kuitenkin kaikkein suurimpana ongelmana tuon laudoitusjaon ja sisäjiirit. Keväällä vain lape kerrallaan pellit irti, naulapyssyllä paukutat uudet laudat väleihin ja pellit takas paikoilleen. Ei edes ole suuri projekti. Varaat vain sateen uhkan takia hyvät pressut, ettet uita koko taloa. Ja tilaa ne sisäjiirit paikalliselta sepältä. Ei taatusti maksa kahta hunttia enempää ja saat sellaiset kuin ne pitääkin olla.

        Samalla pyydät seppää tarkistamaan muut läpiviennit ja niiden pellitykset.

        Kuvassa 3 on kateruuveja jotka on vain kahden jiiripellin läpi ruuvattu (ne mitä luultavammin on korkannu jo ruuvatessa tai väljistyneet ajan saatossa kun jiiripelti elää), ota ne ylös ja ota joku kaveriksi vinttiin pitämään puukapulaa hollilla ja ruuvaat niihin reikiin sitten uudet ruuvit, laita niin paksu puukapula niille ruuveille ettei ruuvi yletä läpi koska muuten voi ruuvin pää osua puukapulaa pitävän kämmeneen.
        Kun sulla rahatilanne ja aika antaa myöden niin kannattaa tehdä kunnon remontti tuohon kattoon.


      • pukki81
        peltiseppä tässä juu kirjoitti:

        Kuvassa 3 on kateruuveja jotka on vain kahden jiiripellin läpi ruuvattu (ne mitä luultavammin on korkannu jo ruuvatessa tai väljistyneet ajan saatossa kun jiiripelti elää), ota ne ylös ja ota joku kaveriksi vinttiin pitämään puukapulaa hollilla ja ruuvaat niihin reikiin sitten uudet ruuvit, laita niin paksu puukapula niille ruuveille ettei ruuvi yletä läpi koska muuten voi ruuvin pää osua puukapulaa pitävän kämmeneen.
        Kun sulla rahatilanne ja aika antaa myöden niin kannattaa tehdä kunnon remontti tuohon kattoon.

        Kiitos hyvistä vinkeistä!

        Kävin tänään rauhoittuneena katolla, ja huomasin, että ruuvit ovat nousseet irti puista, ainakin tuon tummuneen ruoteen kohdasta. Rakentajat ovat käyttäneet liian lyhyitä ruuveja.

        Eli huomenna hakemaan ruuveja loota ja vaihtelemaan.

        Täytyypä vielä katsoa tuota sisäjiiripeltiä, millainen sauma niissä nyt oli. Mielestäni mitään aivan kamalaa saumaa en niissä nähnyt. Siis sellaista jiirin alapuolella olevaa.


      • Junttalipoo
        pukki81 kirjoitti:

        Kiitos hyvistä vinkeistä!

        Kävin tänään rauhoittuneena katolla, ja huomasin, että ruuvit ovat nousseet irti puista, ainakin tuon tummuneen ruoteen kohdasta. Rakentajat ovat käyttäneet liian lyhyitä ruuveja.

        Eli huomenna hakemaan ruuveja loota ja vaihtelemaan.

        Täytyypä vielä katsoa tuota sisäjiiripeltiä, millainen sauma niissä nyt oli. Mielestäni mitään aivan kamalaa saumaa en niissä nähnyt. Siis sellaista jiirin alapuolella olevaa.

        Kuten monista neuvoista voi huomata, pitää olla järki päässä.
        Ongelma on havaittavissa todella luotettavasti vain tutkimalla paikan päällä itse kohteessa.
        Havaitsemasi vauriot ja niiden aiheuttajan kun selvittää ja korjaa ne, niin loppujen lopuksi
        homma oli loppujen lopuksi pienempi kuin aluksi näytti.


      • RI-1966

        Minusta ruodejaossa ei ole vikaa, sillä katto näyttää olevan Verho-Metallin aikoinaan valmistama Fantti. Sille käy ruodejaoksi esim 500 mm, jopa 600 mm. Aluskatteen puute voi olla syynä mustuneisiin ruoteisiin.
        Uutta aluskatetta ei saa paikalleen ilman katon purkua.


      • läkkäri.
        RI-1966 kirjoitti:

        Minusta ruodejaossa ei ole vikaa, sillä katto näyttää olevan Verho-Metallin aikoinaan valmistama Fantti. Sille käy ruodejaoksi esim 500 mm, jopa 600 mm. Aluskatteen puute voi olla syynä mustuneisiin ruoteisiin.
        Uutta aluskatetta ei saa paikalleen ilman katon purkua.

        Kerran et osaa lukea niin sanotaanpa se nyt sinullekin.

        Jako voi olla 500-600mm ja katto saattaa kestää lumikuorman ja muut fyysiset voimat tuolla jaolla.

        Mutta kun peltikaton alla ei ole aluskatetta TOIMII aluslaudoitus aluskatteena. Kondessivesitippa valuu pellin alapintaa pitkin pellinsuuntaisesti alaspäin ja PUTOAA villoihin jos ruodejako on YLI 60mm. Tämä on faktaa ja pelkkää fysiikkaa.


      • RI-1966
        läkkäri. kirjoitti:

        Kerran et osaa lukea niin sanotaanpa se nyt sinullekin.

        Jako voi olla 500-600mm ja katto saattaa kestää lumikuorman ja muut fyysiset voimat tuolla jaolla.

        Mutta kun peltikaton alla ei ole aluskatetta TOIMII aluslaudoitus aluskatteena. Kondessivesitippa valuu pellin alapintaa pitkin pellinsuuntaisesti alaspäin ja PUTOAA villoihin jos ruodejako on YLI 60mm. Tämä on faktaa ja pelkkää fysiikkaa.

        Kuulostaa melko kalliilta ja työläältä konstilta korvata aluskate tiheällä ruodejaolla. Mitä muuten tarkoitat 60 mm:n ruodejaolla? Ammattikielessä ruodejako tarkoittaa ns. keskeltä-keskelle mittaa eli käytettäessä 100 mm:n lautaa voi jako olla minimissään 100 mm. Tällöin ruoteet ovat jo kiinni toisissaan.
        Umpilaudoitus toimii varmasti hyvin aluskatteena, mutta eikö rullalla oleva aluskate olisi edullisempi ratkaisu. Ainakin minä käyttäisin sitä.


      • läkkäri.
        RI-1966 kirjoitti:

        Kuulostaa melko kalliilta ja työläältä konstilta korvata aluskate tiheällä ruodejaolla. Mitä muuten tarkoitat 60 mm:n ruodejaolla? Ammattikielessä ruodejako tarkoittaa ns. keskeltä-keskelle mittaa eli käytettäessä 100 mm:n lautaa voi jako olla minimissään 100 mm. Tällöin ruoteet ovat jo kiinni toisissaan.
        Umpilaudoitus toimii varmasti hyvin aluskatteena, mutta eikö rullalla oleva aluskate olisi edullisempi ratkaisu. Ainakin minä käyttäisin sitä.

        Eipä tämä nyt sen kalliimmaksi tule kuin aluskate. Jos asennat aluskatteen, tarvitsee sinun koolata se joko 50mm tai 100mm puulla, jonka päälle tulee harva laudoitus mielellään 32x100mm. Ilman aluskatetta lautojen raoksi jää 20-60mm riippuen katon kaltevuudesta. Tähän käy 22x100 vajaasärmänen lauta oivasti.

        Lue peltikaton rakentamiseen liittyvät RT-kortit niin saat kaiken oleellisen sieltä. Turha jauhaa paskaa, kun tuskin siitä kumminkaan mitään tajuat, kerran et näitä selvästikään työksesi tee.


      • RI-1966
        läkkäri. kirjoitti:

        Eipä tämä nyt sen kalliimmaksi tule kuin aluskate. Jos asennat aluskatteen, tarvitsee sinun koolata se joko 50mm tai 100mm puulla, jonka päälle tulee harva laudoitus mielellään 32x100mm. Ilman aluskatetta lautojen raoksi jää 20-60mm riippuen katon kaltevuudesta. Tähän käy 22x100 vajaasärmänen lauta oivasti.

        Lue peltikaton rakentamiseen liittyvät RT-kortit niin saat kaiken oleellisen sieltä. Turha jauhaa paskaa, kun tuskin siitä kumminkaan mitään tajuat, kerran et näitä selvästikään työksesi tee.

        Totta, en asenna työkseni kattoja. Olen työskennellyt peltikattoalalla 22 vuotta ja koulutuskin passaa asiaan (rakennusinsinööri). Se minusta, mutta kun nyt oli puhe tästä kyseisestä Fantti-katosta, niin minusta sen kunnolla korjaaminen vaatii peltien irroituksen ja sitten aluskatteen levityksen kattotuolien varaan (ei liian tiukalle sivusuuntaan), kattotuolien suuntaiset esim 22 mm paksut rimat kattotuolien päälle ja niiden päälle entiset ruoteet, jotka eivät näyttäneet vielä lahonneilta. Eli uutta puutavaraa vain ne kattotuolien päälle tulevat rimat/laudat (saa olla vajaakanttistakin). Rt-korteista ja luotettavien valmistajien esitteistä löytää piirroksia.


      • läkkäri.
        RI-1966 kirjoitti:

        Totta, en asenna työkseni kattoja. Olen työskennellyt peltikattoalalla 22 vuotta ja koulutuskin passaa asiaan (rakennusinsinööri). Se minusta, mutta kun nyt oli puhe tästä kyseisestä Fantti-katosta, niin minusta sen kunnolla korjaaminen vaatii peltien irroituksen ja sitten aluskatteen levityksen kattotuolien varaan (ei liian tiukalle sivusuuntaan), kattotuolien suuntaiset esim 22 mm paksut rimat kattotuolien päälle ja niiden päälle entiset ruoteet, jotka eivät näyttäneet vielä lahonneilta. Eli uutta puutavaraa vain ne kattotuolien päälle tulevat rimat/laudat (saa olla vajaakanttistakin). Rt-korteista ja luotettavien valmistajien esitteistä löytää piirroksia.

        Rakennusinsinööriksi kehut itseäsi, mutta neuvot kuitenkin rakentamaan vasten nykyaikaisia rakennusmääräyksiä?

        Olisiko insinöörin nyt jo aika tutustua peltikattoa koskeviin RT-kortistoihin, että suunnitteluosastolta ei pääse 'lipsahduksia' markkinoille. Eritoten tutustu uusimpaan painokseen peltikaton tuuletuksesta käytettäessä aluskatetta.

        Mistä näitä jokapaikan 'insinöörejä' oikein sikiää???


      • RI-1966
        läkkäri. kirjoitti:

        Rakennusinsinööriksi kehut itseäsi, mutta neuvot kuitenkin rakentamaan vasten nykyaikaisia rakennusmääräyksiä?

        Olisiko insinöörin nyt jo aika tutustua peltikattoa koskeviin RT-kortistoihin, että suunnitteluosastolta ei pääse 'lipsahduksia' markkinoille. Eritoten tutustu uusimpaan painokseen peltikaton tuuletuksesta käytettäessä aluskatetta.

        Mistä näitä jokapaikan 'insinöörejä' oikein sikiää???

        Ehdottamani rakenne ei varmasti minkään ole rakentamismääräyksen vastainen. Yläpohjarakenteen tuuletus on tietysti hoidettava sekä ullakkotilasta että aluskatteen ja vesikaton välistä.
        Taitaa olla parempi, etten jatka kommentointia, koska joku voi ottaa todesta "läkkärin" esittämät selvästi puutteelliseen asiantuntemukseen viittaavat esitykset.


      • läkkäri.
        RI-1966 kirjoitti:

        Ehdottamani rakenne ei varmasti minkään ole rakentamismääräyksen vastainen. Yläpohjarakenteen tuuletus on tietysti hoidettava sekä ullakkotilasta että aluskatteen ja vesikaton välistä.
        Taitaa olla parempi, etten jatka kommentointia, koska joku voi ottaa todesta "läkkärin" esittämät selvästi puutteelliseen asiantuntemukseen viittaavat esitykset.

        Aluskatteen päällä tulee olla tuuletusta VÄHINTÄÄN 50mm, mutta mielellään jopa 100mm.

        Näin ollen puhut paskaa ja rakennutat vastoin nykyaisia rakennusmääräyksiä jos koolaat aluskatteen yläpuolen pelkällä laudalla, jolloin tuuletusrako jää liian pieneksi. Puurakenteet eivät tuuletu tarpeeksi ja myös puhkot aluskatteen reijille ruuvatessa peltejä takaisin paikoilleen.

        Jos rakennat näin, OLET SINÄ VASTUUSTA JA MAKSAT AIHEUTUNEET KULUT ASIAKKAALLE. Älä siis insinöörinä varsinkaan tuputa vääriä rakennusohjeita, sillä juuri kaltaistesi takia puoli Suomea on rempallaan......


      • Noviisi.
        läkkäri. kirjoitti:

        Aluskatteen päällä tulee olla tuuletusta VÄHINTÄÄN 50mm, mutta mielellään jopa 100mm.

        Näin ollen puhut paskaa ja rakennutat vastoin nykyaisia rakennusmääräyksiä jos koolaat aluskatteen yläpuolen pelkällä laudalla, jolloin tuuletusrako jää liian pieneksi. Puurakenteet eivät tuuletu tarpeeksi ja myös puhkot aluskatteen reijille ruuvatessa peltejä takaisin paikoilleen.

        Jos rakennat näin, OLET SINÄ VASTUUSTA JA MAKSAT AIHEUTUNEET KULUT ASIAKKAALLE. Älä siis insinöörinä varsinkaan tuputa vääriä rakennusohjeita, sillä juuri kaltaistesi takia puoli Suomea on rempallaan......

        Olen mielenkiinnolla lukenut vääntöänne, koska kattoremppa on minullakin edessä ensi kesänä.
        Tuota jäin ihmettelemään, että miksi aluskatteen ja kattopellin välissä pitää olla tuuletusrakoa "50 mm, mutta mielellään jopa 100 mm.", eihän siellä ole muuta lahoavaa materiaalia kuin koolit?
        Vai koolien takiako pitää olla noin suuri rako?
        Sitäpaitsi kattohan nousee aikalailla ylöspäin. Ainakin otsalaudat täytyy vaihtaa huomattavasti leveämpiin.


      • RI-1966
        Noviisi. kirjoitti:

        Olen mielenkiinnolla lukenut vääntöänne, koska kattoremppa on minullakin edessä ensi kesänä.
        Tuota jäin ihmettelemään, että miksi aluskatteen ja kattopellin välissä pitää olla tuuletusrakoa "50 mm, mutta mielellään jopa 100 mm.", eihän siellä ole muuta lahoavaa materiaalia kuin koolit?
        Vai koolien takiako pitää olla noin suuri rako?
        Sitäpaitsi kattohan nousee aikalailla ylöspäin. Ainakin otsalaudat täytyy vaihtaa huomattavasti leveämpiin.

        Jos edelleen puhutaan keskustelun alussa esitetystä kattorakenteesta, jossa yläpohjan lämmöneristys on vaakasuorassa ja sen ja vesikatteen välissä on suuri ilmatila, ei ole mitään tarvetta kasvattaa turhaan aluskatteen ja vesikatteen väliä. Em. tapauksessahan vanhat ruoteet näyttävät olevan 50 mm korkuiset ja profiilin aallot ovat noin 25 mm korkeat. Tällöin uusiksi ruoteiksi takuulla riittää lauta (22 mm). Aluskatehan on asennettava "pussille" eli sen on vähän roikuttava kattotuolien välissä, jolloin kondenssivesipisarat valuvat ikäänkuin kourussa räystästä kohti ja ulos. Ullakkotila sekä aluskatteen ja vesikatteen väli on tietysti tuuletettava.


      • läkkäri.
        Noviisi. kirjoitti:

        Olen mielenkiinnolla lukenut vääntöänne, koska kattoremppa on minullakin edessä ensi kesänä.
        Tuota jäin ihmettelemään, että miksi aluskatteen ja kattopellin välissä pitää olla tuuletusrakoa "50 mm, mutta mielellään jopa 100 mm.", eihän siellä ole muuta lahoavaa materiaalia kuin koolit?
        Vai koolien takiako pitää olla noin suuri rako?
        Sitäpaitsi kattohan nousee aikalailla ylöspäin. Ainakin otsalaudat täytyy vaihtaa huomattavasti leveämpiin.

        Nykyaikaiset rakennusmääräykset vaativat tuon edellä mainitun välin, vaikka tämä itseään insinööriksi tituleerannut henkilö ei sitä ole vieläkään ymmärtänyt.

        Väli, josta kyselet on sen takia mielellään jopa 100mm, jotta tuuletus saataisiin toteutettua siten, että ilma kulkee ns. räystäältä-räystäälle. Välttämättä tämä ei tapahdu edes 100mm tuuletusraolla vaan tuolloin tarvitaan harjalle alipainetuulettimia, jolloin ilma kulkee räystäältä-harjalle-ulos.
        Tällä välillähän ei mitään yhteyttä tuohon 'insinöörin' inttämään kylmään vinttitilaan, jonka tuuletus tulee huomioida myös. Toinen asia jonka takia tuuletusraon tulee olla suuri on peltien kiinnittämiseen käytettävät ruuvit/naulat. Liian pienellä välillä puhkoo taatusti aluskatteen ja tuolloin tämä menettää merkityksen.

        Uusimmassa RT-kortissa on helposti ymmärrettävät räystään läpileikkauskuvat, josta asiat selviävät helposti. Lehtiö ei maksa kuin muutamia euroja, joten kannattaa sijoittaa ettei paska valu omaan niskaa asioidessa tulevaisuudessa myyjänä taikka vakuutusyhtiön kanssa.


    • kattokatonpäälle

      se yläpohjan tuuletus nyt on ensimmäinen asia joka tuolasessa pitää hoitaa kuntoon. sitten alkaa näkemään mikä osa kosteudesta on vuotoa ja mikä kondenssivettä(aluskatteettoman peltikaton ongelma). Jos edelleen näyttää vuotavan niin yksi ratkaisu on laittaa uusi katto vanhan päälle jolloin vanhasta tulee tavallaan aluskate. Samalla tulisi tehtyä ne jiirienkin kattamiset sillai oikein ettei niistä enää ainakaan katto vuoda.

      • Heikki.S

        Loistavia ideoita sitten riittääkin tällä palstalla.

        Otsikon kirjoittaja on kirjoittanut harjalla olevista alipainetuulettimista ja profiili peltikatosta, jonka jokainen kuvio tuulettaa alusrakennetta, mikä myös on tässä ketjussa selvitetty.

        Tähän sitten uusi katto vaan päälle ja vanha alle aluskatteeksi. Eli vähän koolausta, lautaa ja silti vanha peltikate on reijitetty kuin oltermanni juusto. Räystäätkin olisi kerrassaan hienot, kun paksuutta ei tulisi kuin 200mm lisää. Työttömyys ajaa näköjään palstalle kaikenlaisia veijareita..........


    • RI-1966

      Miltähän ruuvit näyttävät pellin päältä? Ovatkohan niiden tiivisteet kunnossa. Aikanaan (ehkä vieläkin) oli myytävänä ruuveja, joiden tiivisteet kovettuivat ja murenivat ajan kuluessa. Kierrä yksi vuotava ruuvi irti ja tutki onko tiiviste siellä suojaprikan alla edelleen kimmoisa ja ehjä.

      • ja toimii

        tuskin katto vuotaa .kun aluskate puuttuu .peltikatto hikoilee (kondenssivettä)siisä syy miksi ruodelaudat kastuvat ja tummuvat.vaivaan ei ruuvien kittaus auta .asenna aluskate ja homma on kunnossa.


      • pukki81

        kyllä ruuvien kantojen tiivisteet ovat kovettuneet ja murentuneet. osa on myös huonosti kiinnitetty koolaukseen...

        täytyy katsella keväämmällä mitä saa aikaan


    • Anonyymi

      Vanha hyvä keskustelu, johon vähän jatkan.
      Meillä on aaltopellit naulattu harjasta 70-luvulla. Nyt(vuosien saatossa) on iso osa nauloista noussut ja muovi(!)prikatkin kovasti ohkosia. Huomenissa alkavat naulat siirtyä kierrätykseen ja tilalle ruuvataan kumiprikalliset 50mm ruuvit.
      Aliskatetta eioo eikä tällä haavaa tulekaan. Kiireintä nyt saada pellit kiinni ja naulanreiät tiivistetyksi uusilla tiivisteillä ynnä ruuveilla.
      Aaltopelti on kyllä hyvässä kunnossa vieläkin ja siitä mukava, että kestää kävelläkin päällä siitä kärsimättä. Nykyiset kuviopellit kun eivät jalkamiehistä-naisista tykkää.
      Tärkeää tosiaan silloin tällöin tarkastaa peltikattokin, vaikka kauempaa näyttäisi kuinka "siistiltä". Onnistuu vaikka vuotuisen rännitarkin yhteydessä.

    • Anonyymi

      Ei sitten varmaan vuoda ruuvien kannoista.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. 24h Kirppis

      Olen muuttamassa paikkakunnalle ja mietin olisiko tälläiselle liikkeelle tarvetta alueella?
      Jämsä
      13
      3708
    2. Kerotakaa joensuun kontiolahden paiholan laitoksesta jotain

      Mun kaveri joutuu paiholan laitokseen nyt lähi aikoina niin voisko ihmiset kertoa minkälaista siellä on tarinoita jne ja
      Joensuu
      27
      2850
    3. Suomessa eletään liian pitkään

      "Ihmisten on kuoltava" Asiantuntija varoittaa: Suomi ei ole valmis siihen, että niin moni elää pitkään: ”Kaiken täytyy
      Maailman menoa
      268
      2685
    4. Deodoranttiteollisuus

      Annan ilmaisen vinkin. Kyseinen teollisuus voisi alkaa valmistaa kuolleen ruumiin hajua. Olisi varma hittituote, ainakin
      Jämsä
      5
      1885
    5. 218
      1413
    6. Näyttääkö kaivattusi

      Miten hyvältä ❤️
      Ikävä
      72
      1210
    7. Martinan mies on Suomessa.

      Siellä se on Martinan instassa ja täällä on jo ero tullut. Voi että kun huvittaa...
      Kotimaiset julkkisjuorut
      156
      1027
    8. Maistaisitko sinä näitä valmisruokia?

      Terhi Kinnari ja Kinnarin tila voitti Suomalainen menestysresepti -kisan. Makuja Kinnarin tilan kaurapohjaisissa aterioi
      Einekset
      30
      963
    9. Voitaisko olla kavereita?

      Haluaisin aloittaa puhtaalta pöydältä sinun kanssasi, tabula rasa. Minä lopetan sinun perääsi haikailun, ja sitten sinäk
      Tunteet
      2
      927
    10. Tuo yksi tampio vielä ilmeisesti kuvittelee

      Että joku itkee peräänsä täällä vinkuen jotain utopistista kadonnutta rakkauttaan kaksoisliekit silmissä leiskuen. Pyhä
      Ikävä
      90
      907
    Aihe