Ilmalämpöpumppu ei säästänytkään

Pitäisikö jokaisen mökinmummon ymmärtää miten sitä oikesti käytetää, miten talon lämmitysjärjestelmä säädetään ja miten lämpöpumppu mitoitetaan?

EI!
Kyllä se vastuu on laitteiden asentajalla / myyjällä.
Kukaan ei valvo millasen käyttkökoulutuksen asentaja antaa.
Entä jos tulee kysyttävää jatkossa, kuka vastaa?
Ehdotan että Inspecta yms. vastaava puolueeton taho alkaa pitämään pakollisia käyttöönotto ja lopputarkastuksia että noi huuhaa-lämpöpumppu yrittäjät saadaan kiinni.
Asennusluvat niillä saattaa olla, muttaa kuluttajan etuja ei valvo kukaan.

kakekas kirjoitti:

Pitäisikö jokaisen mökinmummon ymmärtää miten sitä oikesti käytetää, miten talon lämmitysjärjestelmä säädetään ja miten lämpöpumppu mitoitetaan?

EI!
Kyllä se vastuu on laitteiden asentajalla / myyjällä.
Kukaan ei valvo millasen käyttkökoulutuksen asentaja antaa.
Entä jos tulee kysyttävää jatkossa, kuka vastaa?
Ehdotan että Inspecta yms. vastaava puolueeton taho alkaa pitämään pakollisia käyttöönotto ja lopputarkastuksia että noi huuhaa-lämpöpumppu yrittäjät saadaan kiinni.
Asennusluvat niillä saattaa olla, muttaa kuluttajan etuja ei valvo kukaan.

Lue lisää

No hohhoijakkaa.

Tietysti olisi kiva että kaikilla järki pelaisi ja osaisi ajatella loogisesti, mutta kun se vain ei ole näin.

Ketään muuta ei kuitenkaan voi syyttää omasta tietämättömyydestään.

Järjestelmien myyjät ja asentajat varmasti kertovat perusasiat, ainakin kysyttäessä, mutta kuulija ei ymmärää niitä, niin miten hän voisi noudattaa ohjeita?

Aina kun on erillisiä järjestelmiä, niin kyllä vastuu kokonaisuuden järkevästä käytöstä jää ihan väkisin käyttäjälle. Kumpi on syyllinen, öljylämmitysjärjestelmä vai ilmalämpöpumppu, jos asukas säätää öljylämmityksen 23 asteeseen ja lämpöpumpun 21 asteeseen ja samaan aikaan lämmittää öljyllä ja jäähdyttää lämpöpumpulla?

Oma vastuu kirjoitti:

No hohhoijakkaa.

Tietysti olisi kiva että kaikilla järki pelaisi ja osaisi ajatella loogisesti, mutta kun se vain ei ole näin.

Ketään muuta ei kuitenkaan voi syyttää omasta tietämättömyydestään.

Järjestelmien myyjät ja asentajat varmasti kertovat perusasiat, ainakin kysyttäessä, mutta kuulija ei ymmärää niitä, niin miten hän voisi noudattaa ohjeita?

Aina kun on erillisiä järjestelmiä, niin kyllä vastuu kokonaisuuden järkevästä käytöstä jää ihan väkisin käyttäjälle. Kumpi on syyllinen, öljylämmitysjärjestelmä vai ilmalämpöpumppu, jos asukas säätää öljylämmityksen 23 asteeseen ja lämpöpumpun 21 asteeseen ja samaan aikaan lämmittää öljyllä ja jäähdyttää lämpöpumpulla?

Lue lisää

enää mitään omavastuuta, aina pitää kysyä "KENEN SYY, KUKA MAKSAA"? Kuluttaja ja ostaja on syyntakeeton hölmö, jolta ei voi vaatia mitään ajattelukykyä tai selvän ottamista mistään. Vähintään yhteiskunnan pitää lopulta tulla apuun. Näinhän meitä on sosiaalidemokratia opettanut jo vuosikymmenet.

rthrthrth kirjoitti:

enää mitään omavastuuta, aina pitää kysyä "KENEN SYY, KUKA MAKSAA"? Kuluttaja ja ostaja on syyntakeeton hölmö, jolta ei voi vaatia mitään ajattelukykyä tai selvän ottamista mistään. Vähintään yhteiskunnan pitää lopulta tulla apuun. Näinhän meitä on sosiaalidemokratia opettanut jo vuosikymmenet.

Lue lisää

Niin. Lämpöpumppumyyjät kyllä myyvät vaikka mitä vedoten 50% säästöihin, mutta kun laite on asennettu, asukkaan tulisi olla lvi-insinööri että tajuisi säätää patterit viileämmälle?


Näin se on vastuu siirretään kuluttajalla, koska myyjä sai jo rahat.
Näin meitä kylmässä asuvaa kansaa huijataa vedoten omavastuuseen.

Kyllä se käytönopastus kuuluu myyjälle / asentajalle !
Joku valvonta täytyy lämpöpumpuille tulla.

Laitteiden mitoitus tehdään rakennuksen pinta-alan mukaan jostain laite-esitteestä. Ja jos meni pieleen syytetään asukasta väärien tietojen annosta.
Myös ongelma tilanteessa asukas on ihan yksin..Takuuhan meni jo umpeen.
Totuus on se, että lämpöpumppu ala on suomessa ihan lasten kengissä ja siinä on turha syyttää omakotitaloasukkaita.


Valtion pitäisi määrätä riippumattoman laitoksen valvomaan jokaista asennettua lämpöpumppua, käyttöönottoa, takuuta ja käytönopastusta.

Ei asukaan oikeasti tarvitse tietää laitteista, sen mitoituksesta ja säädöstä mitään. Vastuu on myyjän!



Hankkikaa hyvät ihmiset pellikattilat tai vaikka kaukolämpö, niin ette jää yksin laiteiden kanssa.

Simeon. kirjoitti:

Niin. Lämpöpumppumyyjät kyllä myyvät vaikka mitä vedoten 50% säästöihin, mutta kun laite on asennettu, asukkaan tulisi olla lvi-insinööri että tajuisi säätää patterit viileämmälle?


Näin se on vastuu siirretään kuluttajalla, koska myyjä sai jo rahat.
Näin meitä kylmässä asuvaa kansaa huijataa vedoten omavastuuseen.

Kyllä se käytönopastus kuuluu myyjälle / asentajalle !
Joku valvonta täytyy lämpöpumpuille tulla.

Laitteiden mitoitus tehdään rakennuksen pinta-alan mukaan jostain laite-esitteestä. Ja jos meni pieleen syytetään asukasta väärien tietojen annosta.
Myös ongelma tilanteessa asukas on ihan yksin..Takuuhan meni jo umpeen.
Totuus on se, että lämpöpumppu ala on suomessa ihan lasten kengissä ja siinä on turha syyttää omakotitaloasukkaita.


Valtion pitäisi määrätä riippumattoman laitoksen valvomaan jokaista asennettua lämpöpumppua, käyttöönottoa, takuuta ja käytönopastusta.

Ei asukaan oikeasti tarvitse tietää laitteista, sen mitoituksesta ja säädöstä mitään. Vastuu on myyjän!



Hankkikaa hyvät ihmiset pellikattilat tai vaikka kaukolämpö, niin ette jää yksin laiteiden kanssa.

Lue lisää

vastuu on aina jonkun muun, itse ei tartte tietää eikä välittää mistään mitään? Tällasiä tollojahan monet kyllä on, ja sitten ihmetellään kun mikään ei toimi. Pellettikattila? Ei helvetti, siinä vasta neuvo, tollaset sormi perseessä ihmettelevät urpothan polttaa sillä koko talon! Suurin osa ihmisistä on nimittäin täysiä teknisiä aivokääpiöitä, kerrostalo on niille paras paikka. Tai hoitokoti.

Etkä tietenkään myy pellettikattiloita... siinä se vasta on järjetön systeemi.

Mulla on ilmalämpöpumppu 85m^2 omakotitalossa. Olen sen avulla säästänyt sähköä noin 15 % joka vuosi.
Laite on Panasonic ja invertteri ja siinä on 2 ulkoyksikköä.
Samalla vaihdettiin melkeen kaikki lamput energian säästölamppuihin ja pidettiin tytön huoneessa 15 astetta lämpöä ja ovi kiinni, kun muutti pois kotoa.
Nyt riittää suihku vettä aikuisillekin, eli kaikki ovat tyytyväisiä.

hehahahhahaha kirjoitti:

vastuu on aina jonkun muun, itse ei tartte tietää eikä välittää mistään mitään? Tällasiä tollojahan monet kyllä on, ja sitten ihmetellään kun mikään ei toimi. Pellettikattila? Ei helvetti, siinä vasta neuvo, tollaset sormi perseessä ihmettelevät urpothan polttaa sillä koko talon! Suurin osa ihmisistä on nimittäin täysiä teknisiä aivokääpiöitä, kerrostalo on niille paras paikka. Tai hoitokoti.

Etkä tietenkään myy pellettikattiloita... siinä se vasta on järjetön systeemi.

Lue lisää

meilläpäin pellittikattiloita asentaa öljypoltin firmat ja ainakin naapuri sai toimivan laitteen.
kävivät 2 kertaa syöttölaitteen tarkistamassa muuten ei kuulemma ollut mitään.
itsekkin mietin että joko 9 kW lämpöpumppu tai 24 kW pellittikattila ja varaaja. talo on 230m2 ja vesipatterit löytyy. nyt öljyllä.
ens keväänä täytyy pyytää tarjoukset.

rthrthrth kirjoitti:

enää mitään omavastuuta, aina pitää kysyä "KENEN SYY, KUKA MAKSAA"? Kuluttaja ja ostaja on syyntakeeton hölmö, jolta ei voi vaatia mitään ajattelukykyä tai selvän ottamista mistään. Vähintään yhteiskunnan pitää lopulta tulla apuun. Näinhän meitä on sosiaalidemokratia opettanut jo vuosikymmenet.

Lue lisää

Joo, tämä vastuun ulkoistaminen alkaa olla jo aika huolestuttavaa... tai ehkä sittenkin naurettavaa.

Kun ihminen sairastuu, niin sehän on tietysti lääkärin vika. Kun ihmisen talo palaa, niin sehän on tietysti palokunnan vika. Kun ihmiseltä varastetaan pyörä, niin se on tietysti poliisin vika.

vastuutonta kirjoitti:

Joo, tämä vastuun ulkoistaminen alkaa olla jo aika huolestuttavaa... tai ehkä sittenkin naurettavaa.

Kun ihminen sairastuu, niin sehän on tietysti lääkärin vika. Kun ihmisen talo palaa, niin sehän on tietysti palokunnan vika. Kun ihmiseltä varastetaan pyörä, niin se on tietysti poliisin vika.

Lue lisää

totta!
jos joku haluaa ostaa vaikka ilmalämpöpumpun öljylämmitystaloon niin kyllä se vastuu on ostajalla.
itse täytyy olla sen verran tietoa että patterit säädetään viileämmälle.
ei ajokortitonkaa voi autoliikettä syyttää jos kolarin ajaa

Oma vastuu kirjoitti:

No hohhoijakkaa.

Tietysti olisi kiva että kaikilla järki pelaisi ja osaisi ajatella loogisesti, mutta kun se vain ei ole näin.

Ketään muuta ei kuitenkaan voi syyttää omasta tietämättömyydestään.

Järjestelmien myyjät ja asentajat varmasti kertovat perusasiat, ainakin kysyttäessä, mutta kuulija ei ymmärää niitä, niin miten hän voisi noudattaa ohjeita?

Aina kun on erillisiä järjestelmiä, niin kyllä vastuu kokonaisuuden järkevästä käytöstä jää ihan väkisin käyttäjälle. Kumpi on syyllinen, öljylämmitysjärjestelmä vai ilmalämpöpumppu, jos asukas säätää öljylämmityksen 23 asteeseen ja lämpöpumpun 21 asteeseen ja samaan aikaan lämmittää öljyllä ja jäähdyttää lämpöpumpulla?

Lue lisää

Kuluttajansuojalain mukaan tuotteelle pitää antaa kunnolliset ja kattavat käyttöohjeet suomen kielellä, ihan erikseen pyytämättä.

Jos ohjeissa ei kerrota mitään siitä miten keskuslämmitystä joka on about kaikissa omakoti- ja muissakin pientaloissa mihin noita asennetaan pitää säätää ilmalämpöpumpun myötä, niin ohjeistus ei ole kunnollinen eikä kattava.

Laki ei todellakaan ole sen rahatpois-asentajan puolella.

Tyytyväinen ilp kirjoitti:

Mulla on ilmalämpöpumppu 85m^2 omakotitalossa. Olen sen avulla säästänyt sähköä noin 15 % joka vuosi.
Laite on Panasonic ja invertteri ja siinä on 2 ulkoyksikköä.
Samalla vaihdettiin melkeen kaikki lamput energian säästölamppuihin ja pidettiin tytön huoneessa 15 astetta lämpöä ja ovi kiinni, kun muutti pois kotoa.
Nyt riittää suihku vettä aikuisillekin, eli kaikki ovat tyytyväisiä.

Lue lisää

...mistä tuo sun 15% säästö oikeasti on tullut. Lamppujen merkitys siinä on häviävän pieni, jos lämmityksen ohjaus on suunnilleenkaan järkevä niin kaiken talvella käytetyn valaistussähkön saat lämpöhyötynä takaisin. Ilmalämpöpumpulla olet ehkä saanut aikaan parin % säästön, mutta suurin osuus säästöstä tulee tyttären poismuutosta!! Siitäkin valtaosa johtuu tuosta lämpimän veden tarpeen olennaisesta pienenemisestä ja pikkusiivu lisää vielä tuon yhden huoneen lämmityksen vähentämisestä. Veden lämmittäminen on etenkin perheessä jossa on nuoria suurin yksittäinen sähkönkuluttaja!

"3,50-4,50 snt / kWh (spot-market hinta)"

Just joo ja siirrosta et maksa mitään. Ehkä tosiaan kaltaisiltasi pitäisi ILP:t kieltää kokonaan.

öäkasdj kirjoitti:

"3,50-4,50 snt / kWh (spot-market hinta)"

Just joo ja siirrosta et maksa mitään. Ehkä tosiaan kaltaisiltasi pitäisi ILP:t kieltää kokonaan.

siirto 1,14 snt/kWh

ffffffgfff kirjoitti:

siirto 1,14 snt/kWh

Keneltä siirto tuohon hintaan?

Vattu mitä leikkikaluja noi vermeet on, oikeesti!
Kunnon tulisijat voittaa pellepumput mennen tullen.
Penteleet kun vielä käyttää kivihiilellä tuotettua sähköä ja väärin mitoitettuna ( esim. käyttövesi) todella paljon vieläkin.

Piilosähkölämmittäjät hävetkää.

Reiska1953 kirjoitti:

Keneltä siirto tuohon hintaan?

Yösähköä siirretään monissakin yhtiöissä alle sentillä.

sähö2 kirjoitti:

Yösähköä siirretään monissakin yhtiöissä alle sentillä.

tai vuodenaikasähköä 7kk 24/7 - ja 5kk 9h/vrk

33 kirjoitti:

tai vuodenaikasähköä 7kk 24/7 - ja 5kk 9h/vrk

Mikä verkkoyhtiö tarjoaa siirron tuohon hintaan? Ei kai se nyt salaisuus voi olla?

Panasonic Inverter -merkkinen ilmalämpöpumppu asennettiin rakennukseen toukokuun puolivälissä 2006. Pumppua käytettiin keväällä ja kesällä lämmitykseen ja jäähdytykseen vain satunnaisesti, joten kokemus sen vaikutuksesta lämmitykseen ja sähkön kulutukseen rajoittuu lämmityskauteen syyskuu 2006 – huhtikuu 2007. Tuona aikana pumppu oli pois päältä tammikuussa 2 ja helmikuussa 8,5 vuorokautta, joten pumppu tuotti periaatteessa kaiken tarvittavan lämmön yllä mainittuun tilaan. Huoneiston sisälämpötilana on pidetty 20 astetta. Lämpöpattereiden termostaatit oli säädetty varalämpöä varten 17 asteeseen, mikäli pumppu jostakin syystä lakkaisi toimimasta.
Seuraavassa on tarkasteltu sähkön kulutusta kuukausittain verrattuna ulkolämpötilaltaan vastaavan lämpöisiin kuukausiin (kuukauden keskilämpötila on laskettu kunkin vuorokauden alimmasta ja ylimmästä lämpötilasta) aiemmilta vuosilta, jolloin pumppua ei vielä ollut. Ulkolämpötilan mittari on ollut yli 20 vuotta samalla pohjoisseinällä kuin ilmalämpöpumppu nyt, joten lukemat ovat vertailukelpoisia etenkin kun taloudessa pitkällä aikavälillä toistuvat samat sähkön kulutuspiikit.

Kokonaissähkön kulutus pumpun toiminta-aikana syys – huhtikuussa on ollut yhteensä 15 860 kWh. Vastaavanlämpöisinä kuukausina aiempina vuosina kokonaiskulutus oli 20 696 kWh. Säästöä aiempiin vuosiin verrattuna on tällä lyhyellä tarkastelujaksolla kertynyt siten 4 836 kWh eli 23,4 prosenttia. Suurimmillaan sähkön säästö näyttää olevan silloin kun vuorokauden keskilämpötila on nollan yläpuolella, jopa yli 30 prosenttia vastaavanlämpöiseen kuukauteen verrattuna.
Huomattavaa on, että 21 vuoden aikaisten vähiten sähköä kuluttaneiden kuukausien summa (17 842 kWh) on sekin suurempi kuin pumpun toiminta-aikainen kulutus vaikka kaikki kuukaudet joulukuuta lukuun ottamatta ovat olleet lämpimämpiä ja kaksi kuukautta (maaliskuu 1989 ja huhtikuu 1999/2006) yhtä lämpimiä kuin talven 2006 – 2007 vastaavat kuukaudet.
Koko vuodelle asetettu kokonaissähkön kulutuksen alentumistavoite 20 000 kilowattituntiin (aiempi keskiarvokulutus oli siis 26 400 kWh ja pienin vuosikulutus 24 242 kWh) jopa alittui ainakin ensimmäisenä pumpun toimintavuotena kulutuksen ollessa toukokuu 2006 – huhtikuu 2007 yhteensä 18 642 kWh (muu aika 12 409 ja talviarkipäivä 6 233). Rahallisesti säästö aiempaan verrattuna oli ensimmäisen toimintavuoden aikana noin 500 euroa (laite maksoi 900 euroa asennus).
Lämmityssähkön osuus kokonaiskulutuksesta on ollut tarkastelujaksolla 9 860 kWh eli kulutus on ollut keskimäärin 33 prosenttia pienempää kuin aiemmin. Lämpötilan ollessa jatkuvasti nollan yläpuolella on sähköä näinä kuukausina kulunut jopa yli 50 prosenttia aiempaa vähemmän. Lämmityssähkön kulutus on siten merkittävästi pienentynyt ilmalämpöpumpun käyttöönoton johdosta. Tavoite tuli tältäkin osin saavutettua.

Ilmalämpöpumpun vaikutus lämmitykseen
Ilmalämpöpumppu on kierrättänyt lämmön kaikkiin huoneisiin suhteellisen tasaisesti. Tämä on edellyttänyt luonnollisesti, että huoneiden ovet on pidetty auki päivin öin. Lämpöpattereita on talvella tarvittu satunnaisesti silloin kun vieraita on yöpynyt erillisissä huoneissa ja ovet ovat olleet suljettuina.
Kovimmilla pakkasilla perimmäisten huoneiden lämpötila on laskenut 1 – 2 astetta mutta vielä 10 – 15 asteen pakkasilla lämpötila on pysynyt asetetussa 20 asteessa. Yli 20 asteen pakkasella sisäyksikkö on sulatuksen yhteydessä sammuksissa yli 20 minuuttia ja tehokas lämpimän ilman puhallusaika on noin puoli tuntia. Lämpö ei tällöin enää oikein riitä. Valmistajakin suosittelee tehon riittävän 20 miinusasteeseen saakka. Yli 23 asteen pakkasilla pumppu on ollut sammutettuna.
Kaiken kaikkiaan pumpun tuottama lämpö on ollut miellyttävämpää kuin patterilämmityksellä tuotettu lämpö. Eron on huomannut selvimmin lattian pinnassa tuntuvana lämpönä. Ikkunoiden alareunassa aiemmin havaittu jäätyminen/kosteus on lähes kokonaan jäänyt muodostumatta.

Sisäyksikkö on sammuksissa sulatuksen aikana vajaasta viidestä noin kahteentoista minuuttiin, jonka aikana vihreä Power -merkkivalo vilkkuu. Sisäyksikön puhallin alkaa pyöriä muutaman minuutin viiveellä vilkkumisen loputtua. Sulatuksen aikana ulkoyksiköstä kuuluu hurinaa ja sulamisvedet valuvat maahan.
Mikäli sisäyksikön asetukset ovat automaattisella, yksikkö sulkee säleikön sulatuksen alkaessa ja avaa sen jälleen kun toiminta alkaa.
Ilman kosteusprosentilla on vaikutusta siihen, tarvitaanko sulatusta vai ei lämpötilan ollessa hieman nollan yläpuolella.
Ilmalämpöpumppu on lämmön tuottajana tehokkaimmillaan kun ilman lämpötila on plussan puolella niin, että sulatusta ei tarvita. Syksy ja kevät ovat siten otollisinta aikaa ilmalämpöpumpun lämmityskäyttöä ajatellen.
Nollan alapuolella sähkön kulutus on merkittävästi suurempaa ulkoyksikön jatkuvaan pyörimiseen ja sulatukseen tarvittavan sähkön kulutuksen vuoksi. Tällöinkin sähköä kuluu kuitenkin vähemmän kuin suorassa sähkölämmityksessä.
http://www.rakennussiivous.com/

LVIS+ kirjoitti:

Panasonic Inverter -merkkinen ilmalämpöpumppu asennettiin rakennukseen toukokuun puolivälissä 2006. Pumppua käytettiin keväällä ja kesällä lämmitykseen ja jäähdytykseen vain satunnaisesti, joten kokemus sen vaikutuksesta lämmitykseen ja sähkön kulutukseen rajoittuu lämmityskauteen syyskuu 2006 – huhtikuu 2007. Tuona aikana pumppu oli pois päältä tammikuussa 2 ja helmikuussa 8,5 vuorokautta, joten pumppu tuotti periaatteessa kaiken tarvittavan lämmön yllä mainittuun tilaan. Huoneiston sisälämpötilana on pidetty 20 astetta. Lämpöpattereiden termostaatit oli säädetty varalämpöä varten 17 asteeseen, mikäli pumppu jostakin syystä lakkaisi toimimasta.
Seuraavassa on tarkasteltu sähkön kulutusta kuukausittain verrattuna ulkolämpötilaltaan vastaavan lämpöisiin kuukausiin (kuukauden keskilämpötila on laskettu kunkin vuorokauden alimmasta ja ylimmästä lämpötilasta) aiemmilta vuosilta, jolloin pumppua ei vielä ollut. Ulkolämpötilan mittari on ollut yli 20 vuotta samalla pohjoisseinällä kuin ilmalämpöpumppu nyt, joten lukemat ovat vertailukelpoisia etenkin kun taloudessa pitkällä aikavälillä toistuvat samat sähkön kulutuspiikit.

Kokonaissähkön kulutus pumpun toiminta-aikana syys – huhtikuussa on ollut yhteensä 15 860 kWh. Vastaavanlämpöisinä kuukausina aiempina vuosina kokonaiskulutus oli 20 696 kWh. Säästöä aiempiin vuosiin verrattuna on tällä lyhyellä tarkastelujaksolla kertynyt siten 4 836 kWh eli 23,4 prosenttia. Suurimmillaan sähkön säästö näyttää olevan silloin kun vuorokauden keskilämpötila on nollan yläpuolella, jopa yli 30 prosenttia vastaavanlämpöiseen kuukauteen verrattuna.
Huomattavaa on, että 21 vuoden aikaisten vähiten sähköä kuluttaneiden kuukausien summa (17 842 kWh) on sekin suurempi kuin pumpun toiminta-aikainen kulutus vaikka kaikki kuukaudet joulukuuta lukuun ottamatta ovat olleet lämpimämpiä ja kaksi kuukautta (maaliskuu 1989 ja huhtikuu 1999/2006) yhtä lämpimiä kuin talven 2006 – 2007 vastaavat kuukaudet.
Koko vuodelle asetettu kokonaissähkön kulutuksen alentumistavoite 20 000 kilowattituntiin (aiempi keskiarvokulutus oli siis 26 400 kWh ja pienin vuosikulutus 24 242 kWh) jopa alittui ainakin ensimmäisenä pumpun toimintavuotena kulutuksen ollessa toukokuu 2006 – huhtikuu 2007 yhteensä 18 642 kWh (muu aika 12 409 ja talviarkipäivä 6 233). Rahallisesti säästö aiempaan verrattuna oli ensimmäisen toimintavuoden aikana noin 500 euroa (laite maksoi 900 euroa asennus).
Lämmityssähkön osuus kokonaiskulutuksesta on ollut tarkastelujaksolla 9 860 kWh eli kulutus on ollut keskimäärin 33 prosenttia pienempää kuin aiemmin. Lämpötilan ollessa jatkuvasti nollan yläpuolella on sähköä näinä kuukausina kulunut jopa yli 50 prosenttia aiempaa vähemmän. Lämmityssähkön kulutus on siten merkittävästi pienentynyt ilmalämpöpumpun käyttöönoton johdosta. Tavoite tuli tältäkin osin saavutettua.

Ilmalämpöpumpun vaikutus lämmitykseen
Ilmalämpöpumppu on kierrättänyt lämmön kaikkiin huoneisiin suhteellisen tasaisesti. Tämä on edellyttänyt luonnollisesti, että huoneiden ovet on pidetty auki päivin öin. Lämpöpattereita on talvella tarvittu satunnaisesti silloin kun vieraita on yöpynyt erillisissä huoneissa ja ovet ovat olleet suljettuina.
Kovimmilla pakkasilla perimmäisten huoneiden lämpötila on laskenut 1 – 2 astetta mutta vielä 10 – 15 asteen pakkasilla lämpötila on pysynyt asetetussa 20 asteessa. Yli 20 asteen pakkasella sisäyksikkö on sulatuksen yhteydessä sammuksissa yli 20 minuuttia ja tehokas lämpimän ilman puhallusaika on noin puoli tuntia. Lämpö ei tällöin enää oikein riitä. Valmistajakin suosittelee tehon riittävän 20 miinusasteeseen saakka. Yli 23 asteen pakkasilla pumppu on ollut sammutettuna.
Kaiken kaikkiaan pumpun tuottama lämpö on ollut miellyttävämpää kuin patterilämmityksellä tuotettu lämpö. Eron on huomannut selvimmin lattian pinnassa tuntuvana lämpönä. Ikkunoiden alareunassa aiemmin havaittu jäätyminen/kosteus on lähes kokonaan jäänyt muodostumatta.

Sisäyksikkö on sammuksissa sulatuksen aikana vajaasta viidestä noin kahteentoista minuuttiin, jonka aikana vihreä Power -merkkivalo vilkkuu. Sisäyksikön puhallin alkaa pyöriä muutaman minuutin viiveellä vilkkumisen loputtua. Sulatuksen aikana ulkoyksiköstä kuuluu hurinaa ja sulamisvedet valuvat maahan.
Mikäli sisäyksikön asetukset ovat automaattisella, yksikkö sulkee säleikön sulatuksen alkaessa ja avaa sen jälleen kun toiminta alkaa.
Ilman kosteusprosentilla on vaikutusta siihen, tarvitaanko sulatusta vai ei lämpötilan ollessa hieman nollan yläpuolella.
Ilmalämpöpumppu on lämmön tuottajana tehokkaimmillaan kun ilman lämpötila on plussan puolella niin, että sulatusta ei tarvita. Syksy ja kevät ovat siten otollisinta aikaa ilmalämpöpumpun lämmityskäyttöä ajatellen.
Nollan alapuolella sähkön kulutus on merkittävästi suurempaa ulkoyksikön jatkuvaan pyörimiseen ja sulatukseen tarvittavan sähkön kulutuksen vuoksi. Tällöinkin sähköä kuluu kuitenkin vähemmän kuin suorassa sähkölämmityksessä.
http://www.rakennussiivous.com/

Lue lisää

Automaatti puhallus ei meillä riitä alkuunkaan puhaltamaan lämpöä muuhun kuin siihen huoneeseen missä pumppu on. Eli pumpun puhallus on suunnattu väleikköön missä käynti keittiöön ja eteiseen. Puhallus teho toiseksi suuremmilla. Meillä takka samassa huoneessa kuin pumppu. Tosi huono ratkaisu koska pumppu kytkeytyy pois silloin kun uuni on lämmin. Eli ei puhalla uunin lämpöä muualle. Toimii tosi hyvin esim. lomajaksoillamme kun uunia ei lämmitetä. Meillä yösähköllä lämpiävät vesikiertopatterit. Säästöä ei juurikaan synny. Jos on suorasähkölämmitys ja ei uunilämmitystä, pumpusta saa silloin parhaiten tehot.

ei meillä säästöä ju kirjoitti:

Automaatti puhallus ei meillä riitä alkuunkaan puhaltamaan lämpöä muuhun kuin siihen huoneeseen missä pumppu on. Eli pumpun puhallus on suunnattu väleikköön missä käynti keittiöön ja eteiseen. Puhallus teho toiseksi suuremmilla. Meillä takka samassa huoneessa kuin pumppu. Tosi huono ratkaisu koska pumppu kytkeytyy pois silloin kun uuni on lämmin. Eli ei puhalla uunin lämpöä muualle. Toimii tosi hyvin esim. lomajaksoillamme kun uunia ei lämmitetä. Meillä yösähköllä lämpiävät vesikiertopatterit. Säästöä ei juurikaan synny. Jos on suorasähkölämmitys ja ei uunilämmitystä, pumpusta saa silloin parhaiten tehot.

Lue lisää

Kyllä sen pitäisi pelkällä puhalluksella takan kanssa toimia
a.termostaatti säädetty väärin
b.kone rikki
c.mikä kone etsitään vikaa

ei meillä säästöä ju kirjoitti:

Automaatti puhallus ei meillä riitä alkuunkaan puhaltamaan lämpöä muuhun kuin siihen huoneeseen missä pumppu on. Eli pumpun puhallus on suunnattu väleikköön missä käynti keittiöön ja eteiseen. Puhallus teho toiseksi suuremmilla. Meillä takka samassa huoneessa kuin pumppu. Tosi huono ratkaisu koska pumppu kytkeytyy pois silloin kun uuni on lämmin. Eli ei puhalla uunin lämpöä muualle. Toimii tosi hyvin esim. lomajaksoillamme kun uunia ei lämmitetä. Meillä yösähköllä lämpiävät vesikiertopatterit. Säästöä ei juurikaan synny. Jos on suorasähkölämmitys ja ei uunilämmitystä, pumpusta saa silloin parhaiten tehot.

Lue lisää

Ensinnäkin ilmalämpöpumppu ei lämmitä kuin yhtä tilaa, sitä tilaa johon se on asennettu. Jos haluat muita tiloja lämpimäksi pitäisi kaataa seiniä. Joka huoneeseen oma ilmalämpöpumppu, näin on perussääntö.

Toiseksi ilmalämpöpumppua ei pitäisi asentaa huoneeseen jossa on takka jota käytetään. Kun takkaa lämmitetään ilmalämpöpumpun termostaatin tuleekin kytkeä pumpun pois.

Väärin, alimittaisella pumpulla saa säästöt nopeammin kuin ylimitoitetulla. Eikös ole veikeää?

sokarates kirjoitti:

Väärin, alimittaisella pumpulla saa säästöt nopeammin kuin ylimitoitetulla. Eikös ole veikeää?

ja sähköllä lämmitetään loput, sehän on halpaa

mie vaa kirjoitti:

Kyllä sen pitäisi pelkällä puhalluksella takan kanssa toimia
a.termostaatti säädetty väärin
b.kone rikki
c.mikä kone etsitään vikaa

Pumppu toimii virheettömästi jos takkaa ei lämmitetä. Toi puhallus vaikka on "manuaalilla" kytkeytyy pois kun takka on lämmittänyt huoneen jossa pumppu on. Muissa huoneissa tarvittaisiin lisä lämpöä. Silloin kun toi pumppu hankittiin, kaikkialla oli teksitiä että pumppupuhaltaa(ei silloin lämmitä) lämpöä muualle. Pakkasella -5 ja enmmän toimii paremmin.

tervettä järkeä kirjoitti:

Ensinnäkin ilmalämpöpumppu ei lämmitä kuin yhtä tilaa, sitä tilaa johon se on asennettu. Jos haluat muita tiloja lämpimäksi pitäisi kaataa seiniä. Joka huoneeseen oma ilmalämpöpumppu, näin on perussääntö.

Toiseksi ilmalämpöpumppua ei pitäisi asentaa huoneeseen jossa on takka jota käytetään. Kun takkaa lämmitetään ilmalämpöpumpun termostaatin tuleekin kytkeä pumpun pois.

Lue lisää

Toi on totta mikä on nyt huomattu käytössä. Pumppu olisi pitänyt olohuoneen sijaan sijoittaa joko ulkoeteiseen oven päälle tai keittiöön. Ei missään nimessä olohuoneeseen. Kotona ollessa keittiö olisi ollut parempi paikka mutta poissa ollessamme eteinen koska silloin olisi olohuone lämmennyt.

mie vaa kirjoitti:

Kyllä sen pitäisi pelkällä puhalluksella takan kanssa toimia
a.termostaatti säädetty väärin
b.kone rikki
c.mikä kone etsitään vikaa

c) Mitsubishin viimevuoden uutuusmalli
b) kone toimii moitteettomasti mutta suunniteltu selvästi vain yhden huoneen lämmitykseen. Manuaalisesti saa puhallutuksen tiettyyn suuntaa, tiettyyn korkeuteen. Automaatilla hakee esim kylmän ikkunapinnan ja puhaltaa vain sinne.
a) termostaatti ? Kauko-ohjaimesta OK
Kaiken kaikkiaan takka ja yölämmityksellä vesikiertopatterit (varaaja 1000litraa) eivät tarvitse ilmalämpöpumppua.
Säästöä ei kovin nopeasti synny.

homeeros kirjoitti:

ja sähköllä lämmitetään loput, sehän on halpaa

Mitsubishi FD35VABH asennettuna 380 euroa sis alv 22%!!!! työn osuus 379,- !!!!!!!