Mankell: Rauhaton mies

alvari.raappavaara

Hyvästijättö Wallanderille, siltä tämä tuntui. Onhan Kurt vanhentunut niin kuin me lukijatkin. Muuttanut maalle Jussi-ystävänsä (siis koiran, selvyyden vuoksi) kanssa viettämään viimeisiä työvuosiaan. Sitkeällä kenttätyöllä, järkeilyllä, vaistolla ja ihmisten avulla hän tämänkin tapauksen lopulta selvittää. Mankellin tapaan juuri mikään ei ole miltä ensin näyttää ja kokonaisuuden hahmottaminen on haasteellista niin Kurtille kuin lukijoille.
Mistään christiemäisestä suljetun huoneen mysteeristä ei tosiaankaan ole kyse, ei knoppitietoa vaan suuria linjoja Ruotsin poliittisesta ja puolustuksellisesta kehityksesta 60-luvulta nykypäivään. Lähes reaaliaikaan päästään kun islantilaisten pankkikupla poksahtaa ja Wallanderin avovävykin saa pärskeet silmilleen. Jonniinmoinen mieltymys Mankellilla on ystävänsä Guilloun tapaan sukellusveneisiin, miksiköhän?
Muutamassa edellisessä Wallander-dekkarissa veri lensi ja ruumiit savusivat ylenmäärin. Semmoisen viihteen ystävälle tämä kirja on pettymys. Toiminta on toisaalla, pinnan alla ja piilossa.
Suuria teemoja Mankell käsittelee. Kuten kehen lopulta voi luottaa. Petosta ja sen peittämistä uudella petoksella. Rakkauden suhdetta kunnialliseen käytökseen ja velvollisuuteen. Sekä miten erilailla luulemme muistavamme tapahtuneen.
Toisaalta paljon muustakin on kyse. Poliisityön mielekkyydestä ylipäänsä, ammatillisesta jaksamisesta, yksinäisyydestä. Ja tietennii ikääntymisestä. Oman osansa saavat myös poliisijohdon organisaatiomuutokset ja salailevat rinnakkaistoimijat tiedustelu- ja turvallisuuspalvelussa. Joita kirjoittaja ei kovin korkealle arvosta.
Ihmiskuvaajana Mankell on dekkarigenren parhaimmistoa. Tyhjästä putkahtavat Kurtin vanhat koulukaverit tuntuvat heti tutuilta ja uskottavilta. Omituisuuksistaan huolimatta, vähillä sanoilla kuvattuna.
Haikeasti päättyy teos, Kurt Wallander häipyy pimeään. Lopullisesti, sanoo tekijä. Vaan onhan meillä Ystadin faneilla vielä Linda-tytär, joka otti ensiaskeleitaan poliisina Ennen routaa-teoksessa. Kunhan tokenee vauvalomastaan niin saanemme kuulla lisää, ehkä?
Rohkenen suositella Rauhatonta miestä.

9

1214

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • booky

      Olen vasta noin sata ensimmäistä sivua matkannut viimeisen Wallenderin parissa, kun keksin. Tekstin sävy / tempo / tahti / vaikutelma, miten sitä kukanenkin kutsuu, oli alusta alkaen poikkeava. Erilainen.

      Yllättävää, dekkarin teksti on raamatullista. Esim. sivulla 84 lause kuuluu: " Ja Wallander piti häntä sylissään, kunnes hän lakkasi itkemästä." Tai sivulla 58: "Kun hän tuli Djurshomiiin, Håkan voin Enke otti hänet heti huostaansa". Monet lauseet alkavat sanoilla: Mutta sitten tuli / alkoi...

      Tosi erikoista, en ole koskaan lukenut raamatullissävyyn kirjoitettua dekkaria. Eihän tämä pahalta tunnu, katsotaan, miten juoni etenee ja miten se sopii ja istuu tekstin sävyyn.

    • booky

      Ensin muuan yksityiskohta. Sivun 285 loppussa on lause"... keittoa halvassa ravintolassa ja lähtenyt sitten etsimään viaduktia, jonka alla voisi nukkua." Mikä on viadukti? En ole aiemmin suomen kielessä tähän sanaan törmännyt. Onko kantasana ruotsista? Itse asun seudulla, jossa on paljonkin ruotsin kielen kotikutoisia "väännöksiä" käytössä, mutta viaduktia en ole koskaan kuullut.

      Sivulla 390 Wallander herää aamulla kännättyään edellisenä hautajaispäivänä. Heräämistä kuvattiin näin: " Hän kaatui sänkyyn, nukkui sikeästi ja tunsi olonsa levänneeksi herätessään aamulla vähän ennen yhdeksää." Muutama lause välissä ja aamua kuvataan näin: " Wallander oli huonovointinen herätessään. Mistään ei löytynyt särkytabletteja..." Voihan se tietysti olla, että krapula-aamuna tuntee olonsa levänneeksi, vaikka on huono olo. Omaa pääjomotusta ajatellessani en kyllä kuvailisi tuolloin olotilaa, että olisin kovin virkistäytynyt.

      Wallanderin tietokone toimi välillä ja välillä ei. Jospa se oli sitä tavallista, Etelä-Ruotsissa tehtiin vaikkapa verkkoasennuksia...

      Mitättömiä yksityiskohtia yllä. Kaikenkaikkieen teksti ja kokonaisuus oli teknisesti hyvin taitavaa. Katolla istumiset, jäteautot ja varikset ja välillä keskustelut poliittisista ideologioista, markkinataloudesta työstä, yhteiskunnan tulevaisuudesta kuten Raappavaara yllä totesi. Samanlaista teknistä tekstitaituruutta Mankellilla kuin esim. Dan Brownilla, vaikka viimeinen sisällön puolesta kirjoittakin täyttä umpiroskaa.

      Mankell antaa periksi lopussa. Signen kirjat, kivet sun muut "lukijatäpit" jäävät auki. Ikäänkuin Wallanderin selostuksen kirjoittaminen siskon kautta lähetettynä varmistaa sen, että todisteet eivät voi viitata Wallanderiin. Kai ruotsalaisilla poliiseilla on rikosteknistä osaamista, vaikka muutoin näitä tekemisiä kirja kritisoikin. Mutta kumma kyllä yksityiskohdista ison osan kuittaaminen "jää hämärän peittoon" ei haittaa lukijaa (tai ei ainakaan minua) ollenkaan. Yleensä ärsyynnyn siitä, että tarinaa kehkeytetään 300 sivua ja sitten kolmella viimeisellä sivulla kaikki lyödään hötösen leväperäisesti just ja just häthätää kasaan. Ei nyt. Kirjan tarkoitus oli erityyppinen ja se tekee lopun sellaiseksi kuin se on.

      Wallander esitetään kirjassa verkkaisena, mietteliäänä, syrjään pikkuhiljaa vetäytyvänä, lomailevana. Kuitenkin hän suhaa aivan hengästyttävää vauhtia rahasta ja kustannuksista piittaamatta ympäri maita ja paikkakuntia. Lentelee, autoilee, junailee. Tästä piirteestä en ole ikinä pitänyt Mankellin kirjoissa. Viimeksi Mankellilta olen lukenut Kennedyn aivot ja siinäkin muistaakseni jatkuvasti kierrettiin maapalloa ympäri ämpäri laidasta laitaan. Kirjalijan omasta elämästäkö tällainen tulee?

      Wallanderin poliisihahmon suurin ominaisuus on inhimillisyys. Humanismi. Jonkinverran joudun itse asioimaan alueeni poliisin kanssa. Jäin miettimään, kuinka monen "Wallanderin kanssa" olen itse vuosien mittaan asioinut. Nyt joku loukkaantuu. Kyllä ne suomalaisen poliisin sosiaalisesti ryhmäopitut maneerit ja käytöskonventiot ovat paljon toisentyyppisiä. Joskus jopa mietin, että mitenhän kaikki työskentely kestäisi päivänvalon (esim. naiseuteen kohdistuvien rikosten ja uhrin kohtelu).

      • Störensen Ystadista

        Viadukti on median, viestinnän, markkinoinin ja mainonnan ja tekstituotannon ammattilainen.


      • A. R. itte
        Störensen Ystadista kirjoitti:

        Viadukti on median, viestinnän, markkinoinin ja mainonnan ja tekstituotannon ammattilainen.

        Aikuistenoikeesti latinalainen termi viadukti tarkoittaa siltaa. Saattaapi ylittää laakson, kadun, tien tai rautatien. Joen ylittävälle sillalle taisi olla oma nimensä, jotakin ponteen päin.


    • Lillamarilla

      tästä viimeisestä Wallander-kirjasta, todellakin jäi vähän haikea olo, kunkirjan sain loppuun luettua.
      Ehkäpä Linda jatkaa, mutta jotenkin tuli sellainen olo, että hänkin esiintyi viimeisen kerran, sillä kuinka Mankell voisi Lindasta kirjoittaa, niin ettei mainitsisi tämän isää.

      • Lindaline

        Kyllähän HM saattaa Lindasta hyvinkin jopa kirjoittaa. Isäpappa Kurt voi hyvin "leijua" taustalla alzheimerin parantolassa. Viimeinen Wallander oli liikuttava kuin kuolinilmoitus. Ihanan pitkät, selkäpiitä raapaisevat jäähyväiset. Ainakin itse aloitan uusiks Wallanderit, koska niissä lepää silmä ja sielu.


      • TeeEee
        Lindaline kirjoitti:

        Kyllähän HM saattaa Lindasta hyvinkin jopa kirjoittaa. Isäpappa Kurt voi hyvin "leijua" taustalla alzheimerin parantolassa. Viimeinen Wallander oli liikuttava kuin kuolinilmoitus. Ihanan pitkät, selkäpiitä raapaisevat jäähyväiset. Ainakin itse aloitan uusiks Wallanderit, koska niissä lepää silmä ja sielu.

        Kyllähän tämä Wallanderille hyvästijättö oli. Olen lukenut kaikki suomeksi käännetyt Mankellit ja poikkeuksetta pitänyt kaikista. Mankellin tyyli kirjoittaa on uponnut kuin kuuma veitsi voihin. Tyyli ja taito on tallella edelleenkin, mutta en voi sille mitään, että minulle jäi tunne, että tämä oli vähän väkisin tehty kirja. Onko HM:lta vaadittu uutta Wallanderia niin paljon, että hän päätti lopettaa sarjan tekemällä tämän, vaikkei olisi kovin paljon halunnutkaan. Mene ja tiedä. Nytpähän ei kukaan enää ole kerjäämässä lisää tämän jälkeen. En tiedä muistanko väärin, mutta eikös Mankell jo kerran vuosia sitten ilmoittanut lopettaneensa Wallander-sarjan? Tässä kiikutetaan esiin niin Monat, Baibat ja kaikki mahdollinen edellisistä Wallandereista. Pettymys minulle, mutta kirjan viimeiset rivit saivat silti suuren haikeuden ja pysähtymisen ajatuksissa. Odotellaan seuraavaa Mankellia innolla.


      • Lillamarilla
        Lindaline kirjoitti:

        Kyllähän HM saattaa Lindasta hyvinkin jopa kirjoittaa. Isäpappa Kurt voi hyvin "leijua" taustalla alzheimerin parantolassa. Viimeinen Wallander oli liikuttava kuin kuolinilmoitus. Ihanan pitkät, selkäpiitä raapaisevat jäähyväiset. Ainakin itse aloitan uusiks Wallanderit, koska niissä lepää silmä ja sielu.

        itsekin tehdä, eli aloittaa koko Wallander-sarjan alusta, itselläni on muutama kirja
        ja ehkäpä täydennän kirjahyllyäni niin, että siellä ovat kaikki Wallanderit vierekkäin.
        Jäädään odottelemaan, miten Mankell toimii, jatkuuko Lindan uran seuraaminen.


      • otaselvää!
        TeeEee kirjoitti:

        Kyllähän tämä Wallanderille hyvästijättö oli. Olen lukenut kaikki suomeksi käännetyt Mankellit ja poikkeuksetta pitänyt kaikista. Mankellin tyyli kirjoittaa on uponnut kuin kuuma veitsi voihin. Tyyli ja taito on tallella edelleenkin, mutta en voi sille mitään, että minulle jäi tunne, että tämä oli vähän väkisin tehty kirja. Onko HM:lta vaadittu uutta Wallanderia niin paljon, että hän päätti lopettaa sarjan tekemällä tämän, vaikkei olisi kovin paljon halunnutkaan. Mene ja tiedä. Nytpähän ei kukaan enää ole kerjäämässä lisää tämän jälkeen. En tiedä muistanko väärin, mutta eikös Mankell jo kerran vuosia sitten ilmoittanut lopettaneensa Wallander-sarjan? Tässä kiikutetaan esiin niin Monat, Baibat ja kaikki mahdollinen edellisistä Wallandereista. Pettymys minulle, mutta kirjan viimeiset rivit saivat silti suuren haikeuden ja pysähtymisen ajatuksissa. Odotellaan seuraavaa Mankellia innolla.

        Sittenhän voi aina palata muistelemaan.
        Aika paljon jäi Mankelilla roikkumaan. Olisi kirjoittanut asiat loppuun. Sen Signe-jutun olisi voinut jättää pois. Kai sille päiväkirjalle joku muu piilo olisi löytynyt. Ehkäpä hän halusi jostain syystä tuoda esiin juuri tätä asiaa.
        Koska Wallander kirjoitti jutun selvityksen nimettömänä niin ehkä siinä on portti jätetty Lindalle auki.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Hallitus pyrkii rajoittamaan kaupan omien halpamerkkien myyntiä

      Helsingin Sanomien mukaan hallitus valmistelee lakihanketta, joka suitsii kaupan valtaa ja rajoittaa omien halpamerkkien
      Yhteiskunta
      231
      3417
    2. Tapettu

      On joku kangaskadulla perjantaina
      Sotkamo
      60
      3005
    3. Björn Wahlroos, maataloustuet lakkautettava

      Sanoo pankkimies. Mitäs persut ja muut tukinulliem perskärpäset tähän? "Wahlroos listaa kansallisen maataloustuen. – I
      Maailman menoa
      39
      2573
    4. Persut päättivät hiilivoiman kieltämisestä Suomessa

      Moni on jo unohanut kuka hyväksyi hiilivoimaloiden kieltämisen Suomessa: persut Sukupuolineutraalit liikennemerkitk
      Maailman menoa
      31
      2532
    5. Työvoimatoimisto

      Nyt kysyisin miksi pitää käydä työvoimatoimistossa paikanpäällä, kun he eivät muuta tee kuin laittavat koneelle uudet ve
      Työttömyys
      79
      2048
    6. Muistattekos kuinka kokoomus ja persut vinkuivat sähkön hinnasta?

      Oppositiossa vuonna 2022, kun sähkön hinta uhkasi nousta 20 senttiin kilowattitunnilta? Nyt ovat hiiren hiljaa, kun pitä
      Maailman menoa
      85
      1889
    7. Nalle Wahlroos ei ulise kuten Teemu Selänne sähkölaskuista

      Nalle "hah hah" nauroi saamistaan sähkötuista, kun taas Teemu-poika itkeä tirautti kovasta sähkön hinnasta. Nalle nauro
      Maailman menoa
      19
      1855
    8. Vain persut vastustivat hiilivoimaloiden alasajoa

      Persut vastusti jyrkästi hiilen kieltolakia ja on myöhemmin vaatinut hiilivoimaloiden pitämistä käytössä. He perusteliva
      Maailman menoa
      40
      1832
    9. Mikä aate kaiken pahan takana?

      Se laiskistuttaa kansat, opettaa vaatimaan etuisuuksia, syleilee maailmoja eikä omaa kansaa.
      Maailman menoa
      91
      1692
    10. Mietin sua liikaa

      Mietin nytkin sitä, että millaista se olisi tulla kotiin, kun sinä olisit täällä vastassa. Tai niin päin, että sinä tuli
      Ikävä
      69
      1053
    Aihe