Arviointi epäoikeudenmukaista

Kaiken huippuna ovat ylioppilaskirjoitukset. Se minkä arvosanan kirjoitettavasta aineesta saa, riippuu pitkälti sen vuoden oppilasaineksesta. 5 % reputtaa joka vuosi. Ei tämäkään ole reilua.

abi 2010 kirjoitti:

Kaiken huippuna ovat ylioppilaskirjoitukset. Se minkä arvosanan kirjoitettavasta aineesta saa, riippuu pitkälti sen vuoden oppilasaineksesta. 5 % reputtaa joka vuosi. Ei tämäkään ole reilua.

Lue lisää

Nykyisessä systeemissä opettajat soveltaa gaussin käyrää luokka kohtaisesti, mutta lopullinen järjestys ei synny pelkästään osaamisen perusteella, vaan opettajan henkilökohtaisella mielipiteellä on helposti parinkin numeron vaikutus lopputulokseen.

Paljon parempi kirjoitti:

Nykyisessä systeemissä opettajat soveltaa gaussin käyrää luokka kohtaisesti, mutta lopullinen järjestys ei synny pelkästään osaamisen perusteella, vaan opettajan henkilökohtaisella mielipiteellä on helposti parinkin numeron vaikutus lopputulokseen.

Lue lisää

Mihin oikein väitteesi perustuu? Ainahan on ollut valitustie olemassa, jos on tarve. Se oma arvio osaamisesta on aina oma arvio ja usein yläkanttiin. Itsearviointi sen kertoo.

Paljon parempi kirjoitti:

Nykyisessä systeemissä opettajat soveltaa gaussin käyrää luokka kohtaisesti, mutta lopullinen järjestys ei synny pelkästään osaamisen perusteella, vaan opettajan henkilökohtaisella mielipiteellä on helposti parinkin numeron vaikutus lopputulokseen.

Lue lisää

Gaussin käyrä: Mikä se on? Mikä on lopullinen järjestys? Mikä on opettajan henkilökohtainen mielipide?
Nykyisessä systeemissä ei kukaan käytä Gaussin käyrää eikä ole koskaan käyttänytkään. Sinäkin tiedät vain tuollaisen olevan olemassa, mutta et mitään muuta. Jakauma muuten ei ole mitenkään sovitettavissa Gaussiin ja kysynkin, että miksi ei.

matikistiope kirjoitti:

Gaussin käyrä: Mikä se on? Mikä on lopullinen järjestys? Mikä on opettajan henkilökohtainen mielipide?
Nykyisessä systeemissä ei kukaan käytä Gaussin käyrää eikä ole koskaan käyttänytkään. Sinäkin tiedät vain tuollaisen olevan olemassa, mutta et mitään muuta. Jakauma muuten ei ole mitenkään sovitettavissa Gaussiin ja kysynkin, että miksi ei.

Lue lisää

Tuskin maisterin tarvii kysellä tuollasia asioita?!?!

Opettajan mielipiteellä on numeroihin ihan liian suuri vaikutus.

Open lellikit saa virheitä anteeksi ja inhokkien numerot pyöristetään alas. Näin on aina ollu ja tulee olemaan kunnes järjestelmää muutetaan. Opettaja on vain ihminen.

Parasta olisi kun kokeet olisivat valtakunnallisia ja numerot toulisi niiden mukaan.

valtakunnalliset kirjoitti:

Tuskin maisterin tarvii kysellä tuollasia asioita?!?!

Opettajan mielipiteellä on numeroihin ihan liian suuri vaikutus.

Open lellikit saa virheitä anteeksi ja inhokkien numerot pyöristetään alas. Näin on aina ollu ja tulee olemaan kunnes järjestelmää muutetaan. Opettaja on vain ihminen.

Parasta olisi kun kokeet olisivat valtakunnallisia ja numerot toulisi niiden mukaan.

Lue lisää

Juuri niin.

valtakunnalliset kirjoitti:

Tuskin maisterin tarvii kysellä tuollasia asioita?!?!

Opettajan mielipiteellä on numeroihin ihan liian suuri vaikutus.

Open lellikit saa virheitä anteeksi ja inhokkien numerot pyöristetään alas. Näin on aina ollu ja tulee olemaan kunnes järjestelmää muutetaan. Opettaja on vain ihminen.

Parasta olisi kun kokeet olisivat valtakunnallisia ja numerot toulisi niiden mukaan.

Lue lisää

ne kokeet korjaa ja arvostelee oman mielensä mukaan. Niin että?
Silloinko arviointi on oikeudenmukaista kun oma lapsi saa hyviä numeroita?

tests..tests kirjoitti:

ne kokeet korjaa ja arvostelee oman mielensä mukaan. Niin että?
Silloinko arviointi on oikeudenmukaista kun oma lapsi saa hyviä numeroita?

no kannattaisko pentujen opetella sitten tulemaan toimeen opettajan kanssa eikä vain vittuilemaan päin naamaa? minä olen aina käyttäytynyt hyvin koulussa ja tullut toimeen opettajien kanssa. usein tuntiaktiivisuus nostikin numerolla koetulosta. ihan oikein niille takapulpetin pöliseville pojille, että numeroa lasketaan käytöksestä. näinhän se elämässäkin menee: on oltava hyvä käytöksinen. Mukavimmat ihmiset saa ne parhaat työt.

tests..tests kirjoitti:

ne kokeet korjaa ja arvostelee oman mielensä mukaan. Niin että?
Silloinko arviointi on oikeudenmukaista kun oma lapsi saa hyviä numeroita?

Sehän se ajatus juuri on että oma opettaja ei tarkastaisi koetta, jolloin numeroihin ei pääse mukaan pärstäkerrointa.

entinen hyvä oppilas kirjoitti:

no kannattaisko pentujen opetella sitten tulemaan toimeen opettajan kanssa eikä vain vittuilemaan päin naamaa? minä olen aina käyttäytynyt hyvin koulussa ja tullut toimeen opettajien kanssa. usein tuntiaktiivisuus nostikin numerolla koetulosta. ihan oikein niille takapulpetin pöliseville pojille, että numeroa lasketaan käytöksestä. näinhän se elämässäkin menee: on oltava hyvä käytöksinen. Mukavimmat ihmiset saa ne parhaat työt.

Lue lisää

Olet juuri sellainen tyypillinen perseennuolija, joka ei osaa mitään, mutta saa siliti hyviä numeroita.

Hiljaiset ja vähemmän sosiaaliset saa aina huonommat numerot, vaikka osaisivat asiat, eivätkä häiritse ketään.

yksinkertiasta kirjoitti:

Sehän se ajatus juuri on että oma opettaja ei tarkastaisi koetta, jolloin numeroihin ei pääse mukaan pärstäkerrointa.

Mitä se hyödyttäisi? Eikö silloin vain koe ratkaise arvosanaa. Entäpä se toinen opettaja, jolla onkin hampaankolossa ko. oppilasta vastaan tai ehkä jopa tyrannoisi toisen opettajan työtä omaksi edukseen. En ymmärrä. Mutta oman lapsen kohdalta tulisi harkita asiaa, vaikkakin tutkimustulokset kertovat asian olevan niin, että oma lapsi saa huonompia numeroita, jotta kukaan ei pääse syyttämään oman lapsen suosimisesta.

Osaamisen mukaan kirjoitti:

Olet juuri sellainen tyypillinen perseennuolija, joka ei osaa mitään, mutta saa siliti hyviä numeroita.

Hiljaiset ja vähemmän sosiaaliset saa aina huonommat numerot, vaikka osaisivat asiat, eivätkä häiritse ketään.

Lue lisää

eikö tämä jo kerro jotain ihmisistä, kun kehotetaan käyttäytymään hyvin, niin ollaan sitten perseennuolijoita. eipä ihme että suomalaiset ei osaa käyttäytyä sosiaalisissa tilaisuuksissa, kun hyvä käytös (=tervehtiminen, toisen puheenvuoron kunnioittaminen, voinnin kysyminen) on perseen nuolentaa ja siten ei-hyväksyttävää.

yksinkertiasta kirjoitti:

Sehän se ajatus juuri on että oma opettaja ei tarkastaisi koetta, jolloin numeroihin ei pääse mukaan pärstäkerrointa.

nyt aika päinvastoin. On pidetty valtakunnan kokeita jo yli 20v, niin kauan kuin niitä on ollut alakoulun päättövaiheeseen. Jos opettaja ei arvioisi niitä ottaen huomioon hieman lieventäviä asianhaaroja, niin saisivat oppilaat tosi huonoja numeroita. Niin ovat monet oppilaat nykyään laiskoja tekemään töitä oppimisensa eteen. Pikemmin näin päin pakostakin vaikuttaa.

Tuskin kukaan pärstäkertoimen mukaan voi arvioida. Tuntiaktiivisuus ja harrastuneisuus toki vaikuttaa paljon.

mietitty on kirjoitti:

Mitä se hyödyttäisi? Eikö silloin vain koe ratkaise arvosanaa. Entäpä se toinen opettaja, jolla onkin hampaankolossa ko. oppilasta vastaan tai ehkä jopa tyrannoisi toisen opettajan työtä omaksi edukseen. En ymmärrä. Mutta oman lapsen kohdalta tulisi harkita asiaa, vaikkakin tutkimustulokset kertovat asian olevan niin, että oma lapsi saa huonompia numeroita, jotta kukaan ei pääse syyttämään oman lapsen suosimisesta.

Lue lisää

Mitä vikaa siinä on että koe ratkaisisi arvosanan? Sehän olisi oikein. Vai pitääkö opettajille todellakin jättää mahdollisuus suosia lellikkejään?

Yhteistyökyky ja käyttäytyminen voidaan edelleen arvostella erillisinä numeroinaan, kuten nytkin.

Mielestäni tieteellinen osaaminen pitääkin erottaa sosiaalisesta osaamisesta.

entinen hyvä oppilas kirjoitti:

eikö tämä jo kerro jotain ihmisistä, kun kehotetaan käyttäytymään hyvin, niin ollaan sitten perseennuolijoita. eipä ihme että suomalaiset ei osaa käyttäytyä sosiaalisissa tilaisuuksissa, kun hyvä käytös (=tervehtiminen, toisen puheenvuoron kunnioittaminen, voinnin kysyminen) on perseen nuolentaa ja siten ei-hyväksyttävää.

Lue lisää

Pennuttelevan on tuhra puhua mitään käytöksestä...

o-z kirjoitti:

nyt aika päinvastoin. On pidetty valtakunnan kokeita jo yli 20v, niin kauan kuin niitä on ollut alakoulun päättövaiheeseen. Jos opettaja ei arvioisi niitä ottaen huomioon hieman lieventäviä asianhaaroja, niin saisivat oppilaat tosi huonoja numeroita. Niin ovat monet oppilaat nykyään laiskoja tekemään töitä oppimisensa eteen. Pikemmin näin päin pakostakin vaikuttaa.

Tuskin kukaan pärstäkertoimen mukaan voi arvioida. Tuntiaktiivisuus ja harrastuneisuus toki vaikuttaa paljon.

Lue lisää

Koululaisilla ei ole minkäänlaista oikeusturvaa opettajan mielivaltaa vastaan.

Vaikka kuinka kokisi saaneensa väärän numeron niin niitä ei noin vain oikaista tai muuteta.

Meidänkin lapselle juoppo opettaja antoi kaksi numeroa liian huonon numeron, kun oli niin seko että ei muistanut oppilaita vaan sekoitti ne keskenään. Numeron hän perusteli ensin tuntiakriitivsuudella ja tapaamisessa tunnusti että numrtoita oli menny väärille oppilaille. Joka tapauksessa hän oli laskenu kokeiden keskiarvon numeroa kahdella.

Ei puhettakaan että numeroja olisi voinut muuttaa jälkeenkäteen. Rehtorin pahoittelu oli suurin asia mitä koulu pystyi asian eteen tekemään.

Voitte kuvitella miltä nelosluokkalaisesta tytöstä tuntuu kun odottaa aineesta ysiä ja saa seiskan. Siinä on koulumotiivi ja usko oikeudenmukaisuuteen tiukilla.

Onko jollakkin todella kokemusta siitä että todistukseen asti laitettuja numeroita olisi jälkikäteen korjailtu, en ole sellaisesta koskaan kuullu.

reiluus on epäreilua kirjoitti:

Mitä vikaa siinä on että koe ratkaisisi arvosanan? Sehän olisi oikein. Vai pitääkö opettajille todellakin jättää mahdollisuus suosia lellikkejään?

Yhteistyökyky ja käyttäytyminen voidaan edelleen arvostella erillisinä numeroinaan, kuten nytkin.

Mielestäni tieteellinen osaaminen pitääkin erottaa sosiaalisesta osaamisesta.

Lue lisää

1970-luvulla esitteli sosiologi Antti Eskola hyvin menestyvän sotilaan uran määritelmän. "Hyvin menestyvän sotilaan ura on niiden pisteiden ura, joka on nenän mitan päässä esimiehen persauksista". Näin se menee ja meillä kaikilla on omat liehakoijat eikä koulu tee poikkeusta. Mutta sehän on sitä valtaa ja se pelottaa mm. sinua.

o-z kirjoitti:

nyt aika päinvastoin. On pidetty valtakunnan kokeita jo yli 20v, niin kauan kuin niitä on ollut alakoulun päättövaiheeseen. Jos opettaja ei arvioisi niitä ottaen huomioon hieman lieventäviä asianhaaroja, niin saisivat oppilaat tosi huonoja numeroita. Niin ovat monet oppilaat nykyään laiskoja tekemään töitä oppimisensa eteen. Pikemmin näin päin pakostakin vaikuttaa.

Tuskin kukaan pärstäkertoimen mukaan voi arvioida. Tuntiaktiivisuus ja harrastuneisuus toki vaikuttaa paljon.

Lue lisää

Niille, joilla koe syystä tai toisesta on mennyt pieleen täytyy antaa mahdollisuus näyttää osaamistaan, siksi tuntiosallistuminen vaikuttaa arvosanaan. Eikä niitä kokeita ihan tunteella arvostella, vaan jokaisesta koetehtävästä annetaan tietyt pisteet ja niiden yhteispisteiden mukaan sitten arvosana. Todistusarvosanaan vaikuttaa myös se, ovatko kirjat olleet mukana, tehtävät tehty ja osoittaako oppilas erityistä kiinnostusta oppiaineeseen.
Usein huonosti menestyvien oppilaiden vanhempien on vain vaikea hyväksyä sitä, että oma jälkikasvu on laiskaa ja välinpitämätöntä.

reiluus on epäreilua kirjoitti:

Mitä vikaa siinä on että koe ratkaisisi arvosanan? Sehän olisi oikein. Vai pitääkö opettajille todellakin jättää mahdollisuus suosia lellikkejään?

Yhteistyökyky ja käyttäytyminen voidaan edelleen arvostella erillisinä numeroinaan, kuten nytkin.

Mielestäni tieteellinen osaaminen pitääkin erottaa sosiaalisesta osaamisesta.

Lue lisää

Oppilas on saanut kahdesta kokeesta numerot 5 ja 9. Totta hänelle silloin kuuluu 7. Eikös?

niitä ei korjailla kirjoitti:

Koululaisilla ei ole minkäänlaista oikeusturvaa opettajan mielivaltaa vastaan.

Vaikka kuinka kokisi saaneensa väärän numeron niin niitä ei noin vain oikaista tai muuteta.

Meidänkin lapselle juoppo opettaja antoi kaksi numeroa liian huonon numeron, kun oli niin seko että ei muistanut oppilaita vaan sekoitti ne keskenään. Numeron hän perusteli ensin tuntiakriitivsuudella ja tapaamisessa tunnusti että numrtoita oli menny väärille oppilaille. Joka tapauksessa hän oli laskenu kokeiden keskiarvon numeroa kahdella.

Ei puhettakaan että numeroja olisi voinut muuttaa jälkeenkäteen. Rehtorin pahoittelu oli suurin asia mitä koulu pystyi asian eteen tekemään.

Voitte kuvitella miltä nelosluokkalaisesta tytöstä tuntuu kun odottaa aineesta ysiä ja saa seiskan. Siinä on koulumotiivi ja usko oikeudenmukaisuuteen tiukilla.

Onko jollakkin todella kokemusta siitä että todistukseen asti laitettuja numeroita olisi jälkikäteen korjailtu, en ole sellaisesta koskaan kuullu.

Lue lisää

Varmaan ajattelee, että ei kannata alkaa juopoksss hhi..

entinen hyvä oppilas kirjoitti:

no kannattaisko pentujen opetella sitten tulemaan toimeen opettajan kanssa eikä vain vittuilemaan päin naamaa? minä olen aina käyttäytynyt hyvin koulussa ja tullut toimeen opettajien kanssa. usein tuntiaktiivisuus nostikin numerolla koetulosta. ihan oikein niille takapulpetin pöliseville pojille, että numeroa lasketaan käytöksestä. näinhän se elämässäkin menee: on oltava hyvä käytöksinen. Mukavimmat ihmiset saa ne parhaat työt.

Lue lisää

Vaikka pärjäsit hyvin, niin et oppinut käyttämään lauseen alussa suuria alkukirjaimia?

Vaikka käyttäydyit hyvin, niin puhuttelet lapsia pennuiksi ja käytätä sanaa vi..u?

Olit juuri sellainen opettajan lellikki, jonka numeroita nostettiin ylöspäin.

raitis ope kirjoitti:

Oppilas on saanut kahdesta kokeesta numerot 5 ja 9. Totta hänelle silloin kuuluu 7. Eikös?

Noinhan se pitäisi olla, vaan kun ei tahdo olla. Noilla numeroilla toinen oppilas saa kutosen ja toinen kasin.

5+20 kirjoitti:

Niille, joilla koe syystä tai toisesta on mennyt pieleen täytyy antaa mahdollisuus näyttää osaamistaan, siksi tuntiosallistuminen vaikuttaa arvosanaan. Eikä niitä kokeita ihan tunteella arvostella, vaan jokaisesta koetehtävästä annetaan tietyt pisteet ja niiden yhteispisteiden mukaan sitten arvosana. Todistusarvosanaan vaikuttaa myös se, ovatko kirjat olleet mukana, tehtävät tehty ja osoittaako oppilas erityistä kiinnostusta oppiaineeseen.
Usein huonosti menestyvien oppilaiden vanhempien on vain vaikea hyväksyä sitä, että oma jälkikasvu on laiskaa ja välinpitämätöntä.

Lue lisää

No ehkä pitäisi olla mahdollisuus tehdä koe uudelleen. Tosin en ymmärrä miksi toisille pitäisi antaa mahdollisuus koetulosta parempaa numeroon ja vastaavasti toisilta laskea numeroa koetuloksesta?!?

Jos oppilas saa kokesta kympin, niin miksi hänen nuemeroaan pitäisi alenta, jos koko vuoden kaikki läksyt olisi jääny tekemättä? Eikö se enneminkin todista sen että oppilas on poikkeuksellisen lahjakas?

Nyky käytäntöjän on se että keskinkertainenkin oppilas saa hyviä numeroita, kun mielistelee opettajaa ja on tekevinään paljon töitä.

Koe on koe ja sen pitäisi ratkaista minkä numeron saa.

Ei autokoulun kirjallisessakaan anneta ylimääräisiä säälipojoja niille jotka ovat olleet reippaita.

PS. Tyttäreni on luokkansa paras ja keskiarvo yli 9.

niinpä.... kirjoitti:

Noinhan se pitäisi olla, vaan kun ei tahdo olla. Noilla numeroilla toinen oppilas saa kutosen ja toinen kasin.

Niin se menee, että opettaja arvioi ja oppilas tyytyy siihen. Ei siitä mitään tule että vanhemmat päättävät numeroista.

lahjattomat harjoitt kirjoitti:

No ehkä pitäisi olla mahdollisuus tehdä koe uudelleen. Tosin en ymmärrä miksi toisille pitäisi antaa mahdollisuus koetulosta parempaa numeroon ja vastaavasti toisilta laskea numeroa koetuloksesta?!?

Jos oppilas saa kokesta kympin, niin miksi hänen nuemeroaan pitäisi alenta, jos koko vuoden kaikki läksyt olisi jääny tekemättä? Eikö se enneminkin todista sen että oppilas on poikkeuksellisen lahjakas?

Nyky käytäntöjän on se että keskinkertainenkin oppilas saa hyviä numeroita, kun mielistelee opettajaa ja on tekevinään paljon töitä.

Koe on koe ja sen pitäisi ratkaista minkä numeron saa.

Ei autokoulun kirjallisessakaan anneta ylimääräisiä säälipojoja niille jotka ovat olleet reippaita.

PS. Tyttäreni on luokkansa paras ja keskiarvo yli 9.

Lue lisää

Lukiossa ehkä noin, mutta ei alakoulussa vielä. Ei heille ole edes lain mukaan pakko kokeita pitää, jos opettaja pystyy arvioimaan muuten.

reiluus on epäreilua kirjoitti:

Mitä vikaa siinä on että koe ratkaisisi arvosanan? Sehän olisi oikein. Vai pitääkö opettajille todellakin jättää mahdollisuus suosia lellikkejään?

Yhteistyökyky ja käyttäytyminen voidaan edelleen arvostella erillisinä numeroinaan, kuten nytkin.

Mielestäni tieteellinen osaaminen pitääkin erottaa sosiaalisesta osaamisesta.

Lue lisää

se erotetaan esim. kielen opiskelussa, joka on sosiaalista toimintaa kaikkineen?

5+20 kirjoitti:

Niille, joilla koe syystä tai toisesta on mennyt pieleen täytyy antaa mahdollisuus näyttää osaamistaan, siksi tuntiosallistuminen vaikuttaa arvosanaan. Eikä niitä kokeita ihan tunteella arvostella, vaan jokaisesta koetehtävästä annetaan tietyt pisteet ja niiden yhteispisteiden mukaan sitten arvosana. Todistusarvosanaan vaikuttaa myös se, ovatko kirjat olleet mukana, tehtävät tehty ja osoittaako oppilas erityistä kiinnostusta oppiaineeseen.
Usein huonosti menestyvien oppilaiden vanhempien on vain vaikea hyväksyä sitä, että oma jälkikasvu on laiskaa ja välinpitämätöntä.

Lue lisää

minä en tajua tätä logiikkaa:"Todistusarvosanaan vaikuttaa myös se, ovatko kirjat olleet mukana, tehtävät tehty ja osoittaako oppilas erityistä kiinnostusta oppiaineeseen"

ainoastaan osaaminen saa vaikuttaa numeroon. ei se saa laskea numeroa,
numeron laskeminen perusteilla: "kun et tehny tehtävii" , "sull ei oo kirjoi mukana" tämä on siis niin sairasta ja epäeettistä ja lain vastaista myöskin!!!

muutoin numero ei kuvasta tietotaitoa, osaamista, mitä sen tulee kuvastaa lainkin mukaan.

eli periaatteessa tuntiaktiivisuus konsepti on lainvastainen!!!
puhumattakaan kuinka epäoikeudenmukainen se on!

opiskelutapaa ei saa ottaa huomioon arvosanassa, vaan opiskelutavan tuottama tulos vain!

en nuole persettä kirjoitti:

minä en tajua tätä logiikkaa:"Todistusarvosanaan vaikuttaa myös se, ovatko kirjat olleet mukana, tehtävät tehty ja osoittaako oppilas erityistä kiinnostusta oppiaineeseen"

ainoastaan osaaminen saa vaikuttaa numeroon. ei se saa laskea numeroa,
numeron laskeminen perusteilla: "kun et tehny tehtävii" , "sull ei oo kirjoi mukana" tämä on siis niin sairasta ja epäeettistä ja lain vastaista myöskin!!!

muutoin numero ei kuvasta tietotaitoa, osaamista, mitä sen tulee kuvastaa lainkin mukaan.

eli periaatteessa tuntiaktiivisuus konsepti on lainvastainen!!!
puhumattakaan kuinka epäoikeudenmukainen se on!

opiskelutapaa ei saa ottaa huomioon arvosanassa, vaan opiskelutavan tuottama tulos vain!

Lue lisää

numeron nostaminen tuntiaktiivisuuden perusteella pitäisi ehdottomasti myöskin kieltää!

tuntiaktiivisuus on eriarvoisuutta lisäävä ja epä oikeudenmukainen konsepti!

esim hiljaiset oppilaat, poljetaan maanrakoon arvostelussa ja heitä rangaistaan ja "hölösuita" jotka kokoajan viittaavat ja kysyvät typeriä kysymyksiä palkitaan.

reiluus on epäreilua kirjoitti:

Mitä vikaa siinä on että koe ratkaisisi arvosanan? Sehän olisi oikein. Vai pitääkö opettajille todellakin jättää mahdollisuus suosia lellikkejään?

Yhteistyökyky ja käyttäytyminen voidaan edelleen arvostella erillisinä numeroinaan, kuten nytkin.

Mielestäni tieteellinen osaaminen pitääkin erottaa sosiaalisesta osaamisesta.

Lue lisää

Ei todistusarvosanaa voi tehdä yksinomaan kokeen perusteella, jos nyt ei jostain syystä ole pakko. Arvosteluperusteita on paljon muitakin: viikkotestit tai kirjalliset läksynkuulustelut, vieraan kielen ääntäminen, puheen ymmärtäminen, asennoituminen, yrittäminen, tunnollinen tehtävien tekeminen, opetuksen seuraaminen... Nykyisin myös huolellisuus näkyy kyseisen aineen todistusarvosanassa. Jos siis kirjat unohtuvat usein tai koe ei tule kotoa allekirjoitettuna takaisin opelle, se laskee todistusarvosanaa ihan samalla tavalla kuin läksyjen toistuva "unohtelu".

Opetushallituksen sivuilta saattaisi löytyä lisäinfoa. ;-)

Upeope kirjoitti:

Ei todistusarvosanaa voi tehdä yksinomaan kokeen perusteella, jos nyt ei jostain syystä ole pakko. Arvosteluperusteita on paljon muitakin: viikkotestit tai kirjalliset läksynkuulustelut, vieraan kielen ääntäminen, puheen ymmärtäminen, asennoituminen, yrittäminen, tunnollinen tehtävien tekeminen, opetuksen seuraaminen... Nykyisin myös huolellisuus näkyy kyseisen aineen todistusarvosanassa. Jos siis kirjat unohtuvat usein tai koe ei tule kotoa allekirjoitettuna takaisin opelle, se laskee todistusarvosanaa ihan samalla tavalla kuin läksyjen toistuva "unohtelu".

Opetushallituksen sivuilta saattaisi löytyä lisäinfoa. ;-)

Lue lisää

Opetussuunnitelman perusteet sivulta 259

http://www02.oph.fi/ops/perusopetus/pops_web.pdf

werte kirjoitti:

Opetussuunnitelman perusteet sivulta 259

http://www02.oph.fi/ops/perusopetus/pops_web.pdf

Lue lisää

sivu 249

No kyllä sieltä tietoa löytyy muualtakin

werte kirjoitti:

sivu 249

No kyllä sieltä tietoa löytyy muualtakin

"Numeroarvosana kuvaa osaamisen tasoa."

Sen ei kuulu kuvata aktiivisuutta, tunttikäyttäytymistä ta työnteonmäärää, vaan OSAAMISEN TASOA.

noudattakaa sitä kirjoitti:

"Numeroarvosana kuvaa osaamisen tasoa."

Sen ei kuulu kuvata aktiivisuutta, tunttikäyttäytymistä ta työnteonmäärää, vaan OSAAMISEN TASOA.

tässä hyvän osaamisen (= arvosana 8 todistuksessa), oliko nää nyt kuudennen luokan päättövaiheessa.

http://docs.google.com/viewer?a=v&q=cache:XK7IvhC-oTUJ:www.str.edu.hel.fi/LIITE 4 Hyvan osaamisen kuvaukset.pdf ...

Luepa sieltä vaikka kohtaa vieraat kielet. Ei näissä mainita koenumeroita lainkaan, vai?

entinen hyvä oppilas kirjoitti:

eikö tämä jo kerro jotain ihmisistä, kun kehotetaan käyttäytymään hyvin, niin ollaan sitten perseennuolijoita. eipä ihme että suomalaiset ei osaa käyttäytyä sosiaalisissa tilaisuuksissa, kun hyvä käytös (=tervehtiminen, toisen puheenvuoron kunnioittaminen, voinnin kysyminen) on perseen nuolentaa ja siten ei-hyväksyttävää.

Lue lisää

opettajan mielistely on perseennuolentaa.

Kun hyvillä tavoilla ei numeroa saisi nostettua, niin "hyviä tapoja" ei pidettäisi "perseennuolentana "

Hyvien tapojen arvostus nousisi, kun niitä ei "perseen nuolemisena" pidettäisi.

Upeope kirjoitti:

Ei todistusarvosanaa voi tehdä yksinomaan kokeen perusteella, jos nyt ei jostain syystä ole pakko. Arvosteluperusteita on paljon muitakin: viikkotestit tai kirjalliset läksynkuulustelut, vieraan kielen ääntäminen, puheen ymmärtäminen, asennoituminen, yrittäminen, tunnollinen tehtävien tekeminen, opetuksen seuraaminen... Nykyisin myös huolellisuus näkyy kyseisen aineen todistusarvosanassa. Jos siis kirjat unohtuvat usein tai koe ei tule kotoa allekirjoitettuna takaisin opelle, se laskee todistusarvosanaa ihan samalla tavalla kuin läksyjen toistuva "unohtelu".

Opetushallituksen sivuilta saattaisi löytyä lisäinfoa. ;-)

Lue lisää

minua oksetta nämä numeroperusteet...

miksei se riitä jos näyttää osaamisensa kokeessa?

Kaikki nämä perusteet, jotta opettajat saisivat suosia "lellikkejään"

arvioija kirjoitti:

Mihin oikein väitteesi perustuu? Ainahan on ollut valitustie olemassa, jos on tarve. Se oma arvio osaamisesta on aina oma arvio ja usein yläkanttiin. Itsearviointi sen kertoo.

Lue lisää

Tässäkin asiassa ätmit ovat aina vastaan.

arvioinnista jotain olennaista

http://www.edu.fi/page.asp?path=498,1329,1330,6745,88956

werte kirjoitti:

arvioinnista jotain olennaista

http://www.edu.fi/page.asp?path=498,1329,1330,6745,88956

Lue lisää

eli käytännössä koskaan ei saa antaa sitä mikä kullekkin kuuluu. oikeudenmukaisuus ei peruskoulussa siis toteudu. eikä monesti lukiossakaan, olen sen todennut.

annetaan huonolle parempi ja hyvälle huonompi. sairasta arviointia...

kiva sit kun ne oikeasti lahjakkaat hiljaisemmat ja ujommat lapset saavat huonompia numeroja ja vetäytyvät entistä enemmän kuoreensa. eli motivaatio katoaa kokonaan.

numeron korottaminen "aktiivisuuden " perusteella saattaa johtaa siihen, että aletaan pelata "aktiivisuudella"
eli siis ei ajatella oppimista niin tärkeänä kunhan viitataan. ei sitten viitsitä lukea niinpaljon kun helpoiten saa hyvän numeron kun vaan viittailee joka välis ja kyselee typeriä.

ei oikein oikeus toteudu sit jos haetaan jonnekkin jatkoopintoihin... numeroilla tulisi mielestäni olla informaatioarvoa oppilaasta. pitäisi myös pystyä vertailemaan oppilaita. mutta käytännössä saattaa olla niin, että 8 :n oppilas sitten putoaa 7 kun taas 7 oppilas nousee 8
oikeus ei toteudu kun nämä oppilaat hakevat jonnekkin missä on esim 8 arvosana rajana. todellisuudessa parempi oppilas ei saa paikkaa ja todellisuudessa huonompi saa.

en nuole persettä kirjoitti:

eli käytännössä koskaan ei saa antaa sitä mikä kullekkin kuuluu. oikeudenmukaisuus ei peruskoulussa siis toteudu. eikä monesti lukiossakaan, olen sen todennut.

annetaan huonolle parempi ja hyvälle huonompi. sairasta arviointia...

kiva sit kun ne oikeasti lahjakkaat hiljaisemmat ja ujommat lapset saavat huonompia numeroja ja vetäytyvät entistä enemmän kuoreensa. eli motivaatio katoaa kokonaan.

numeron korottaminen "aktiivisuuden " perusteella saattaa johtaa siihen, että aletaan pelata "aktiivisuudella"
eli siis ei ajatella oppimista niin tärkeänä kunhan viitataan. ei sitten viitsitä lukea niinpaljon kun helpoiten saa hyvän numeron kun vaan viittailee joka välis ja kyselee typeriä.

ei oikein oikeus toteudu sit jos haetaan jonnekkin jatkoopintoihin... numeroilla tulisi mielestäni olla informaatioarvoa oppilaasta. pitäisi myös pystyä vertailemaan oppilaita. mutta käytännössä saattaa olla niin, että 8 :n oppilas sitten putoaa 7 kun taas 7 oppilas nousee 8
oikeus ei toteudu kun nämä oppilaat hakevat jonnekkin missä on esim 8 arvosana rajana. todellisuudessa parempi oppilas ei saa paikkaa ja todellisuudessa huonompi saa.

Lue lisää

Se, että oppilas viittaa tunnilla ja osoittaa siten osaamistaan, ei ole mitään perseen nuolemista. En myöskään usko pätkääkään siihen, että jossakin Suomen kouluista saisi hyviä numeroita vain typeriä kyselemällä. Viimeistään yo-kokeissa realistinen tilanne kuitenkin tulisi esille, jos jonkun arvosanat pelkkää "ilmaa" ovat.

Peruskoulun puolella se luonnollisesti saattaa näkyä, jos oppilaan päharrastus on opettajille v....ileminen. Niin oikeastaan pitääkin olla. Jo´s joku on niin pässimnpää, ettei osaa käyttäytyä asiallisesti, hän joutaakin saada siitä rangaistuksen edes jossakin muodossa.

Suuressa osassa oppilaitoksia on nykyisin erilaisia pääsykokeita, joten niihin ei kyllä pääse pelkästään opettajille lirkuttelemalla.

Jos yli 15-vuotias (?) ei osaa käyttää isoja kirjaimia teksissään, sekin kertoo jotakin...

en nuole persettä kirjoitti:

eli käytännössä koskaan ei saa antaa sitä mikä kullekkin kuuluu. oikeudenmukaisuus ei peruskoulussa siis toteudu. eikä monesti lukiossakaan, olen sen todennut.

annetaan huonolle parempi ja hyvälle huonompi. sairasta arviointia...

kiva sit kun ne oikeasti lahjakkaat hiljaisemmat ja ujommat lapset saavat huonompia numeroja ja vetäytyvät entistä enemmän kuoreensa. eli motivaatio katoaa kokonaan.

numeron korottaminen "aktiivisuuden " perusteella saattaa johtaa siihen, että aletaan pelata "aktiivisuudella"
eli siis ei ajatella oppimista niin tärkeänä kunhan viitataan. ei sitten viitsitä lukea niinpaljon kun helpoiten saa hyvän numeron kun vaan viittailee joka välis ja kyselee typeriä.

ei oikein oikeus toteudu sit jos haetaan jonnekkin jatkoopintoihin... numeroilla tulisi mielestäni olla informaatioarvoa oppilaasta. pitäisi myös pystyä vertailemaan oppilaita. mutta käytännössä saattaa olla niin, että 8 :n oppilas sitten putoaa 7 kun taas 7 oppilas nousee 8
oikeus ei toteudu kun nämä oppilaat hakevat jonnekkin missä on esim 8 arvosana rajana. todellisuudessa parempi oppilas ei saa paikkaa ja todellisuudessa huonompi saa.

Lue lisää

>>>>>ei oikein oikeus toteudu sit jos haetaan jonnekkin jatkoopintoihin... numeroilla tulisi mielestäni olla informaatioarvoa oppilaasta. pitäisi myös pystyä vertailemaan oppilaita. mutta käytännössä saattaa olla niin, että 8 :n oppilas sitten putoaa 7 kun taas 7 oppilas nousee 8
oikeus ei toteudu kun nämä oppilaat hakevat jonnekkin missä on esim 8 arvosana rajana. todellisuudessa parempi oppilas ei saa paikkaa ja todellisuudessa huonompi saa.>>>>>>

Mikä on 8:nnen oppilas?

Matematiikassa peruskoulussa on kaikkiaan 10 kurssia, joista päättöarvosteluun otetaan 8. ja 9. luokan numerot. Kyllä siinä on riittävästi pohjaa oikeudenmukaiselle arvostetulle.. äh.. arvioinnille.

Opettajathan katsovat jo kokeissa läpi sormiensa lellikkioppilaidensa virheitä. Se on kyllä huomattu että samansta vastauksesta toinen oppilas voi saada eri pisteet.

Kannatan lämpimästi että kokeet olisivat valtakunnallisia ja numerot suoraan niiden mukaan, ilman mitään korotuksia tai alennuksia.

UUIYUUY kirjoitti:

Se, että oppilas viittaa tunnilla ja osoittaa siten osaamistaan, ei ole mitään perseen nuolemista. En myöskään usko pätkääkään siihen, että jossakin Suomen kouluista saisi hyviä numeroita vain typeriä kyselemällä. Viimeistään yo-kokeissa realistinen tilanne kuitenkin tulisi esille, jos jonkun arvosanat pelkkää "ilmaa" ovat.

Peruskoulun puolella se luonnollisesti saattaa näkyä, jos oppilaan päharrastus on opettajille v....ileminen. Niin oikeastaan pitääkin olla. Jo´s joku on niin pässimnpää, ettei osaa käyttäytyä asiallisesti, hän joutaakin saada siitä rangaistuksen edes jossakin muodossa.

Suuressa osassa oppilaitoksia on nykyisin erilaisia pääsykokeita, joten niihin ei kyllä pääse pelkästään opettajille lirkuttelemalla.

Jos yli 15-vuotias (?) ei osaa käyttää isoja kirjaimia teksissään, sekin kertoo jotakin...

Lue lisää

No kun se oikeasti parempi ei päässy edes parempaa lukioon, kun peruskoulussa hänet hiljaisena pudotetiin numeroa heikompien kastiin.

Se yhden numeron alennus on helvetin pajon, kun se toistuu monessa aineessa ja se ihan oikeasti vaikuttaa oppilaan tulevaisuuteen..

UUIYUUY kirjoitti:

Se, että oppilas viittaa tunnilla ja osoittaa siten osaamistaan, ei ole mitään perseen nuolemista. En myöskään usko pätkääkään siihen, että jossakin Suomen kouluista saisi hyviä numeroita vain typeriä kyselemällä. Viimeistään yo-kokeissa realistinen tilanne kuitenkin tulisi esille, jos jonkun arvosanat pelkkää "ilmaa" ovat.

Peruskoulun puolella se luonnollisesti saattaa näkyä, jos oppilaan päharrastus on opettajille v....ileminen. Niin oikeastaan pitääkin olla. Jo´s joku on niin pässimnpää, ettei osaa käyttäytyä asiallisesti, hän joutaakin saada siitä rangaistuksen edes jossakin muodossa.

Suuressa osassa oppilaitoksia on nykyisin erilaisia pääsykokeita, joten niihin ei kyllä pääse pelkästään opettajille lirkuttelemalla.

Jos yli 15-vuotias (?) ei osaa käyttää isoja kirjaimia teksissään, sekin kertoo jotakin...

Lue lisää

"Peruskoulun puolella se luonnollisesti saattaa näkyä, jos oppilaan päharrastus on opettajille v....ileminen. Niin oikeastaan pitääkin olla. Jo´s joku on niin pässimnpää, ettei osaa käyttäytyä asiallisesti, hän joutaakin saada siitä rangaistuksen edes jossakin muodossa. "

Opettajilla on oikeudet antaa jälki-istuntoa jne. Käytösnumero on "numerollinen rangaistus".
Ja yleensähän nämä "häiriköt" eivät häiriköimiseltään muuhun keskity, joten he eivät hyviä numeroja saa. Ja yleensä häiriköiden numeroita ei edes lasketa, koska muuten he eivät pääsisi välttämättä kokeista läpi.

Monesti opettajat juuri rankaisevat hiljaisia, asiallisia oppilaita. Monesti heiltä on varaa mistä ottaa pois.
Esim 8:n voi helposti puottaa 7. Kun taas 5 on paha puottaa 4.

Ei ole oikein jos ujoa oppilasta rangaistaan.

Vaikka ujon oppilaan numeroa ei laskettaisi(onneksi yleensä sen verran opettajilla järkeä päässä etteivät numeroa laske) niin silti ujoa oppilasta rangaistaisiin siinä mielessä, että kaveri joka ei ole niin ujo saa parempia numeroita. (oletetaan että saavat kokeista samoja)

missä on tasa-arvo, oikeudenmukaisuus? eikö tasa-arvoista ja oikeudenmukaista yhteiskuntaa pidetä nykyään tärkeänä?

"Jos yli 15-vuotias (?) ei osaa käyttää isoja kirjaimia teksissään, sekin kertoo jotakin... "

Suutuitko siitä kun totesin, että persettä nuolemalla saa parempia numeroja? piti mennä heti henkilökohtaisuuksiin. Heti piti tarttua epäoleelliseen asiaan. Okei olen vissiin tyhmä, kun en isoja kirjaimia aina jaksa laittaa.

Kumma, miten ihmiset aina jaksavat tekstin mahdollisista kirjoitusvirheistä vittuilla. No onhan se tietty varmaan hauskaa.

FL, matem kirjoitti:

>>>>>ei oikein oikeus toteudu sit jos haetaan jonnekkin jatkoopintoihin... numeroilla tulisi mielestäni olla informaatioarvoa oppilaasta. pitäisi myös pystyä vertailemaan oppilaita. mutta käytännössä saattaa olla niin, että 8 :n oppilas sitten putoaa 7 kun taas 7 oppilas nousee 8
oikeus ei toteudu kun nämä oppilaat hakevat jonnekkin missä on esim 8 arvosana rajana. todellisuudessa parempi oppilas ei saa paikkaa ja todellisuudessa huonompi saa.>>>>>>

Mikä on 8:nnen oppilas?

Matematiikassa peruskoulussa on kaikkiaan 10 kurssia, joista päättöarvosteluun otetaan 8. ja 9. luokan numerot. Kyllä siinä on riittävästi pohjaa oikeudenmukaiselle arvostetulle.. äh.. arvioinnille.

Lue lisää

"Mikä on 8:nnen oppilas?" no siis ajattelin nyt niin että on esim saanut kokeista 8 ja näin.
ajattelin siis että tulokset ovat 8.

tiedän että numero riippuu pitkälti motivaatiosta.

Voisi ajatella näin: Kaksi oppilasta saa 8.n kaikista matikan kokeista. motivaatio on heillä täsmälleen sama. tällöin heitä voi pitää jokseenkin yhtä hyvinä.

jos sitten toinen oppilaista on ujo ja hiljainen, mutta kuitenkin motivoitunut ja lukee sitten kokeeseen hyvin ja saa 8.

toinen oppilas on hyvin ahkera viittaaja. hänellä myös motivaatiota ja lukee kokeeseen. hän saa myös 8.

tuntiaktiivisuuden arvosteluun sisältävä opettaja sitten arvostelee nämä oppilaat niin, että hän antaa viittaajalle 9 ja hiljaiselle 7.

taidoiltaan molemmat olivat täsämälleen yhtähyviä.

tässä on mielestäni jotakin mätää, mutta niin monet pitävät tälläistä toimintatapaa oikeutettuna.

eli jos matikan opettaja käyttää tätä tuntiaktiivisuutta kriteerinään niin hän väistämättä sitä aina käyttää.

eli yhtähyviä matikassa olevat eivät sitä välttämättä todistuksen mukaan ole.

siis voi olla että loppuarvosana matikasta yhtähyvillä oppilailla olisi 7 ja 9.

-1 arvostelussahan väistämättä näin on. koskaan et voi saada sitä mikä sinulle oikeasti kuuluisi.

miten tämä voi olla kenenkään mielestä oikeudenmukaista. ? oikeudenmukaisuus oli juuri sitä, että annetaan se mitä kullekkin kuuluu.

en nuole persettä kirjoitti:

"Mikä on 8:nnen oppilas?" no siis ajattelin nyt niin että on esim saanut kokeista 8 ja näin.
ajattelin siis että tulokset ovat 8.

tiedän että numero riippuu pitkälti motivaatiosta.

Voisi ajatella näin: Kaksi oppilasta saa 8.n kaikista matikan kokeista. motivaatio on heillä täsmälleen sama. tällöin heitä voi pitää jokseenkin yhtä hyvinä.

jos sitten toinen oppilaista on ujo ja hiljainen, mutta kuitenkin motivoitunut ja lukee sitten kokeeseen hyvin ja saa 8.

toinen oppilas on hyvin ahkera viittaaja. hänellä myös motivaatiota ja lukee kokeeseen. hän saa myös 8.

tuntiaktiivisuuden arvosteluun sisältävä opettaja sitten arvostelee nämä oppilaat niin, että hän antaa viittaajalle 9 ja hiljaiselle 7.

taidoiltaan molemmat olivat täsämälleen yhtähyviä.

tässä on mielestäni jotakin mätää, mutta niin monet pitävät tälläistä toimintatapaa oikeutettuna.

eli jos matikan opettaja käyttää tätä tuntiaktiivisuutta kriteerinään niin hän väistämättä sitä aina käyttää.

eli yhtähyviä matikassa olevat eivät sitä välttämättä todistuksen mukaan ole.

siis voi olla että loppuarvosana matikasta yhtähyvillä oppilailla olisi 7 ja 9.

-1 arvostelussahan väistämättä näin on. koskaan et voi saada sitä mikä sinulle oikeasti kuuluisi.

miten tämä voi olla kenenkään mielestä oikeudenmukaista. ? oikeudenmukaisuus oli juuri sitä, että annetaan se mitä kullekkin kuuluu.

Lue lisää

Olen samaa mieltä.

Ja kun tämä sama toistuu monessa aineessa, niin kyseiset oppilaat ovat yhtä taitavia, mutta toiselta on suljettu jo monta jatko-opintopaikkaa, kun keskiarvo jää selvästi alle kasin.

sanoppa muuta... kirjoitti:

Olen samaa mieltä.

Ja kun tämä sama toistuu monessa aineessa, niin kyseiset oppilaat ovat yhtä taitavia, mutta toiselta on suljettu jo monta jatko-opintopaikkaa, kun keskiarvo jää selvästi alle kasin.

Lue lisää

Ehkä suomalainen yhteiskunta yrittää alistaa "ujot" tapaukset maanrakoon ja tehdä mahdottomaksi näiden mahdollisesti kohtu hyvänkin koulumenestyksen.

Parhaimmat opiskelupaikat sosiaalisemmille, ja huonot ujoille. Tähän vissiin pyritään. Eli ujoille ei anneta lähtökohtaisesti siis mitään mahdollisuutta menestyä esim. työurallaan kouluaikaisten arvostelukireerien vuoksi.

Hurraa suomalainen oikeusvaltio!!!!!!!!!!!!!

aika sairasta, että ujolle, hiljaiselle luodaan heti leima, että olet kaksi numeroa huonompi kuin aktiivinen oppilas.

en nuole persettä kirjoitti:

Ehkä suomalainen yhteiskunta yrittää alistaa "ujot" tapaukset maanrakoon ja tehdä mahdottomaksi näiden mahdollisesti kohtu hyvänkin koulumenestyksen.

Parhaimmat opiskelupaikat sosiaalisemmille, ja huonot ujoille. Tähän vissiin pyritään. Eli ujoille ei anneta lähtökohtaisesti siis mitään mahdollisuutta menestyä esim. työurallaan kouluaikaisten arvostelukireerien vuoksi.

Hurraa suomalainen oikeusvaltio!!!!!!!!!!!!!

aika sairasta, että ujolle, hiljaiselle luodaan heti leima, että olet kaksi numeroa huonompi kuin aktiivinen oppilas.

Lue lisää

Opettajat ovat itse niitä aktiivisia ja sosiaalisia, joita myös suosivat koulussa.

Ei hiljainen ja omissa oloissaan viihtyvä halua ikikuunapäivänä opettajaksi lukan eteen patsastelemaan.

Hiljaisesta voisi tulla vaikka hyvä tutkija, mutta ei hän pääse edes lukioon kun keskiarvossa häntä on rankaistu numeron verran passiivisesta tuntityöskentelystä.

Sen sijaan hassuja kyselevä söpö reipas oppilas on open suosiossa ja saa hiljasita vastaavilla taidoilla kaksi numeroa paremman arvosanan. Pääsee kunnon lukioon ja sitä kautta yliopistoon lukemaan kasvatustieteitä............

Eli on oikein että motivaatota vailla olevat surkimukset roikotetaan mukana jarruttamassa muiden opiskelua ja tuhlaamassa yhteiskunnan varoja?

Parempi se on että niihin ei panosteta joista ei kuitenkaan tule mitään.

Lahjakkuutta pitäisi suosia. Nykyisin systeemi on se että lahjakkuudet turhautuu ja vaikka kokeesta tulisi kymppi, niin ope antaa kasin kun tyyppi on tunneilla kyllästyneen näköinen eikä jaksa osalllistua.

tasoluokat takaisin kirjoitti:

Eli on oikein että motivaatota vailla olevat surkimukset roikotetaan mukana jarruttamassa muiden opiskelua ja tuhlaamassa yhteiskunnan varoja?

Parempi se on että niihin ei panosteta joista ei kuitenkaan tule mitään.

Lahjakkuutta pitäisi suosia. Nykyisin systeemi on se että lahjakkuudet turhautuu ja vaikka kokeesta tulisi kymppi, niin ope antaa kasin kun tyyppi on tunneilla kyllästyneen näköinen eikä jaksa osalllistua.

Lue lisää

Poliitikot päättävät mitä näille surkimuksille tehdään. Opettajat eivät tee politiikkaa, en minä ainakaan. Tietysti on helppo olla kanssasi samaa mieltä, mutta kun se ei niin ei. Poliitikoilla on entistä suurempi huoli syrjäytymisvaarassa olevista oppilaista ja siksipä olemmekin saaneet täytettäväksi kaavaketta ja lappua jos jonkinlaista. Luokanvalvojat tekevät lukukausittain tilastot oppilaiden poissaoloista ja erityisesti onko poissaolo ollut laillinen vai pinnausta. Jos oppilas on saanut kokeesta kympin, niin minun oppilaani ei saa kahdeksikkoa. Se saa 9 tai kymmenen, mutta se kymppi on sitten tiukassa. Ja kokeen laadin niin, että juuri kukaan ei saa kymppiä, koska vain harva sen ansaitsee. Olen opettanut 30 vuotta ya-lukiossa ja tiedän kyllä oppilaan kehityksestä paljon ja osaan ennustaa yläasteen perusteella lukiomenestystä. Joitakin tapauksia on ollut, että kehitys onkin pysähtynyt ja siten arviointi ei olekaan ennustanut oikein menestystä lukiossa. Hyvin usein samankaltainen lahjakkuus on ennustettavissa sisarusten perusteella ja siten voi varoa pahimpia virheitä.
Mutta miksi juuri minä antaisin jollekin parempia tai huonompia numeroita kuin on ansainnut. Olen sen verran ylpeä opettamistani aineista, että kukaan ei saa ilmaiseksi mitään.

numero ansioista kirjoitti:

Poliitikot päättävät mitä näille surkimuksille tehdään. Opettajat eivät tee politiikkaa, en minä ainakaan. Tietysti on helppo olla kanssasi samaa mieltä, mutta kun se ei niin ei. Poliitikoilla on entistä suurempi huoli syrjäytymisvaarassa olevista oppilaista ja siksipä olemmekin saaneet täytettäväksi kaavaketta ja lappua jos jonkinlaista. Luokanvalvojat tekevät lukukausittain tilastot oppilaiden poissaoloista ja erityisesti onko poissaolo ollut laillinen vai pinnausta. Jos oppilas on saanut kokeesta kympin, niin minun oppilaani ei saa kahdeksikkoa. Se saa 9 tai kymmenen, mutta se kymppi on sitten tiukassa. Ja kokeen laadin niin, että juuri kukaan ei saa kymppiä, koska vain harva sen ansaitsee. Olen opettanut 30 vuotta ya-lukiossa ja tiedän kyllä oppilaan kehityksestä paljon ja osaan ennustaa yläasteen perusteella lukiomenestystä. Joitakin tapauksia on ollut, että kehitys onkin pysähtynyt ja siten arviointi ei olekaan ennustanut oikein menestystä lukiossa. Hyvin usein samankaltainen lahjakkuus on ennustettavissa sisarusten perusteella ja siten voi varoa pahimpia virheitä.
Mutta miksi juuri minä antaisin jollekin parempia tai huonompia numeroita kuin on ansainnut. Olen sen verran ylpeä opettamistani aineista, että kukaan ei saa ilmaiseksi mitään.

Lue lisää

on oikein, että laadit kokeita josta jokainen ei niin vaan sitä kymppiä vetele, mutta siinä kohtaa kun joku sen kympin saa, niin ei ole mitään oikeutta sitä puottaa.

Jos kympin saanut oppilas ei ole ollut tuntiaktiivinen(ei tee läksyjä ei viittaa, on poissaoloja...) niin puottaisitko hänen numeronsa 9?

entäs oppilaan joka on saanut 10 ja on osoittanut erittäin paljon tuntiaktiivisuutta, puottaisitko hänen numeroaan?

siis mielestäni se oppilas joka ei ole ollut tuntiaktiivinen, niin on osoittanut äärimmäistä lahjakkuutta kun niin helposti hyvän numeron on saanut ja hänelle ehdottomasti se 10 pitää antaa, eikä missään nimessä pudottaa. se joka taas sai 10 ja oli kauhean tuntiaktiivinen, niin todellisuudessa ei ole niin hyvä ja hänen numeroaan voisi periaattessa laskea 9 koska hän ei ole niin lahjakas kuin "lukematta" hyviä numeroita saavat "lahjakkuudet".

joo siis tietenkin oma ajatteluni on että ei sitä numeroa nyt voi puottaa, koska olisihan se epäoikeudenmukaista, jos kovalla työllä saatu numero pudotettais.

mitä mieltä olet tuntiaktiivisuuden käytöstä numeroarvostelussa?

Mielestäni jos luot säännöt (kokeen) niin sinun pitäisi sääntöjesi tuloksia pitää arvossa ja antaa oppilaille se mikä heille kuulu, sinun laatimiesi sääntöjen(kokeen) pohjalta.

en nuole persettä kirjoitti:

on oikein, että laadit kokeita josta jokainen ei niin vaan sitä kymppiä vetele, mutta siinä kohtaa kun joku sen kympin saa, niin ei ole mitään oikeutta sitä puottaa.

Jos kympin saanut oppilas ei ole ollut tuntiaktiivinen(ei tee läksyjä ei viittaa, on poissaoloja...) niin puottaisitko hänen numeronsa 9?

entäs oppilaan joka on saanut 10 ja on osoittanut erittäin paljon tuntiaktiivisuutta, puottaisitko hänen numeroaan?

siis mielestäni se oppilas joka ei ole ollut tuntiaktiivinen, niin on osoittanut äärimmäistä lahjakkuutta kun niin helposti hyvän numeron on saanut ja hänelle ehdottomasti se 10 pitää antaa, eikä missään nimessä pudottaa. se joka taas sai 10 ja oli kauhean tuntiaktiivinen, niin todellisuudessa ei ole niin hyvä ja hänen numeroaan voisi periaattessa laskea 9 koska hän ei ole niin lahjakas kuin "lukematta" hyviä numeroita saavat "lahjakkuudet".

joo siis tietenkin oma ajatteluni on että ei sitä numeroa nyt voi puottaa, koska olisihan se epäoikeudenmukaista, jos kovalla työllä saatu numero pudotettais.

mitä mieltä olet tuntiaktiivisuuden käytöstä numeroarvostelussa?

Mielestäni jos luot säännöt (kokeen) niin sinun pitäisi sääntöjesi tuloksia pitää arvossa ja antaa oppilaille se mikä heille kuulu, sinun laatimiesi sääntöjen(kokeen) pohjalta.

Lue lisää

Lahjakkuudesta emme anna arvosanaa. Se tulee osaamisen osoittamisesta. Kokeessa ei totta totisesti koskaan kysellä ihan kaikkia asioita, joidenkin taitotason osa-alueiden (vieraiden kielten ääntäminen mm) näytöt saadaan oppitutien aikana. Matikan tunneilla kyseleminen esimerkiksi saattaa osoittaa, että oppilas pystyy ajattelemaan matemaattisesti, sellaisiakin asioita, joiden oivaltamista ei kurssikokeessa testata.

Upeope kirjoitti:

Lahjakkuudesta emme anna arvosanaa. Se tulee osaamisen osoittamisesta. Kokeessa ei totta totisesti koskaan kysellä ihan kaikkia asioita, joidenkin taitotason osa-alueiden (vieraiden kielten ääntäminen mm) näytöt saadaan oppitutien aikana. Matikan tunneilla kyseleminen esimerkiksi saattaa osoittaa, että oppilas pystyy ajattelemaan matemaattisesti, sellaisiakin asioita, joiden oivaltamista ei kurssikokeessa testata.

Lue lisää

"Matikan tunneilla kyseleminen esimerkiksi saattaa osoittaa, että oppilas pystyy ajattelemaan matemaattisesti, sellaisiakin asioita, joiden oivaltamista ei kurssikokeessa testata. "

kokeessa sitten testataan onko oppilas matematiikkaa omaksunut...

kyselevät oppilaat ovat yleensä niitä jotka eivät ymmärrä miten matikan logiikka toimii...
yleensä sellaiset jotka eivät tunneilla kysele, mutta kuuntelevat kyllä, niin osaavat. Ja jos eivät osaa he kuuntelevat kun siitä "aktiivisempi" oppilas jo kysyi.

Eli viittaaminen matikan tunnilla yleensä ei osoita osaamista, vaan päinvastoin monesti käytännössä matikan logiikan kykenemätöntä hallintaa.

mutta kokeessa, monesti saa huomata, miten se hiljainen oppilas vetää sen vähintään 9 kun taas se viittailija vetää monesti huonomman, esim 8

sinä sitten tietenkin antaisit hiljaiselle 8, kun osoitti matematiikan hallintansa ja viittaajalle 9 , kun osoitti taitamattomuuttaan tunneilla.

en nuole persettä kirjoitti:

on oikein, että laadit kokeita josta jokainen ei niin vaan sitä kymppiä vetele, mutta siinä kohtaa kun joku sen kympin saa, niin ei ole mitään oikeutta sitä puottaa.

Jos kympin saanut oppilas ei ole ollut tuntiaktiivinen(ei tee läksyjä ei viittaa, on poissaoloja...) niin puottaisitko hänen numeronsa 9?

entäs oppilaan joka on saanut 10 ja on osoittanut erittäin paljon tuntiaktiivisuutta, puottaisitko hänen numeroaan?

siis mielestäni se oppilas joka ei ole ollut tuntiaktiivinen, niin on osoittanut äärimmäistä lahjakkuutta kun niin helposti hyvän numeron on saanut ja hänelle ehdottomasti se 10 pitää antaa, eikä missään nimessä pudottaa. se joka taas sai 10 ja oli kauhean tuntiaktiivinen, niin todellisuudessa ei ole niin hyvä ja hänen numeroaan voisi periaattessa laskea 9 koska hän ei ole niin lahjakas kuin "lukematta" hyviä numeroita saavat "lahjakkuudet".

joo siis tietenkin oma ajatteluni on että ei sitä numeroa nyt voi puottaa, koska olisihan se epäoikeudenmukaista, jos kovalla työllä saatu numero pudotettais.

mitä mieltä olet tuntiaktiivisuuden käytöstä numeroarvostelussa?

Mielestäni jos luot säännöt (kokeen) niin sinun pitäisi sääntöjesi tuloksia pitää arvossa ja antaa oppilaille se mikä heille kuulu, sinun laatimiesi sääntöjen(kokeen) pohjalta.

Lue lisää

30 vuoden aikana on mahdollisuus jo hävittää kaikki idealismi ja paremminkin kyynisyys tulee hallitsevaksi myös määrätessä arvosanoja. Ja voin sanoa, että tähän aikaan mahtuu kaikenlaisia numeron tavoittelijoita. Mutta kuten sanoin , oma arvosteluni lähtee ensinnäkin siitä, että tuntiosaamisella ei ole paljoakaan merkitystä, vaan kyllä ne taidot ratkaisevat. Oppilaiden vastausten ja myös kysymysten on oltava järkeviä ja usein onkin niin, että hulluista hiljaisin on viisain.Tuntiosaaminen voi vaikuttaa kylläkin korjaavasti todistusnumeroon, mikäli koenumeroiden välillä hajonta on liian suuri. Opetan siis matematiikkaa enkä retoriikkaa enkä pelaa mitään psykologista peliä arvioidessani oppilaita. Kaiken pitää tapahtua rehelliseltä pohjalta, rehelliseltä keskustalaiselta pohjalta ;P. Arvioinnin on oltava kestävää myös siksi, että oppilaat usein myös muuttavat koulua eikä mikään ei ole niin etovaa kuin katsella ns. kympin oppilaan todistusta. Se haisee. Aikoinaan urani alussa oli sääntö,että saman opettajan kaikkien numeroiden keskiarvon tulee olla 7 - 8 eikä arvosana saanut poiketa yhtä numeroa enempää koenumerosta. Tosin jo koulukuvan perusteella pystyn tunnistamaan matemaattisesti lahjakkaan oppilaan. Se katse on vaan erilainen kuin muilla.

en nuole persettä kirjoitti:

"Matikan tunneilla kyseleminen esimerkiksi saattaa osoittaa, että oppilas pystyy ajattelemaan matemaattisesti, sellaisiakin asioita, joiden oivaltamista ei kurssikokeessa testata. "

kokeessa sitten testataan onko oppilas matematiikkaa omaksunut...

kyselevät oppilaat ovat yleensä niitä jotka eivät ymmärrä miten matikan logiikka toimii...
yleensä sellaiset jotka eivät tunneilla kysele, mutta kuuntelevat kyllä, niin osaavat. Ja jos eivät osaa he kuuntelevat kun siitä "aktiivisempi" oppilas jo kysyi.

Eli viittaaminen matikan tunnilla yleensä ei osoita osaamista, vaan päinvastoin monesti käytännössä matikan logiikan kykenemätöntä hallintaa.

mutta kokeessa, monesti saa huomata, miten se hiljainen oppilas vetää sen vähintään 9 kun taas se viittailija vetää monesti huonomman, esim 8

sinä sitten tietenkin antaisit hiljaiselle 8, kun osoitti matematiikan hallintansa ja viittaajalle 9 , kun osoitti taitamattomuuttaan tunneilla.

Lue lisää

Jokainen opettaja näkee, osaako joku vai ei. Kun luokan toimia seuraa tunnilla liikkuessaan luokassa, näkee hyvin jokaisen oppilaan tason.

Jos joku osaa, muttei kuitenkaan viitsi mitenkään sitä osoittaa, on se hänen omaa tyhmyyttään. Useimmiten oppilas, joka asian hallitsee, osoittaa sen. Tavalla tai toisella.

Kymppi pitääkin aina ansaita. Erityisesti matematiikassa ja kielissä sitä ei helposti pidä antaa. Sama koskee myös äidinkieltä. Kympin saaminen edellyttää esimerkillistä osaamista ja siihen kuuluu myös se, että osoittaa eri tavoin oman tasonsa.

Myös yhdeksän arvosanana osoittaa kiitettävää osaamista. Ei sekään arvosana tyhjästä tule.

Koko tämä keskustelu on turhaa. Jos ihminen työelämässä tekee aina vain sen, mikä pakko on eikä mitään muuta. voi uralla etenemisen unohtaa. Monilla aloilla nykypäivänä edellytetään aktiivisuutta ja rohkeutta todistaa oma osaamisensa eri tilanteissa. Koko maailmaa vihaavan ihmisen murjottavalla asenteella ei pitkälle pötkitä missään vaativvammassa tehtävässä nykyisin.

Opetaja opetaja kirjoitti:

Jokainen opettaja näkee, osaako joku vai ei. Kun luokan toimia seuraa tunnilla liikkuessaan luokassa, näkee hyvin jokaisen oppilaan tason.

Jos joku osaa, muttei kuitenkaan viitsi mitenkään sitä osoittaa, on se hänen omaa tyhmyyttään. Useimmiten oppilas, joka asian hallitsee, osoittaa sen. Tavalla tai toisella.

Kymppi pitääkin aina ansaita. Erityisesti matematiikassa ja kielissä sitä ei helposti pidä antaa. Sama koskee myös äidinkieltä. Kympin saaminen edellyttää esimerkillistä osaamista ja siihen kuuluu myös se, että osoittaa eri tavoin oman tasonsa.

Myös yhdeksän arvosanana osoittaa kiitettävää osaamista. Ei sekään arvosana tyhjästä tule.

Koko tämä keskustelu on turhaa. Jos ihminen työelämässä tekee aina vain sen, mikä pakko on eikä mitään muuta. voi uralla etenemisen unohtaa. Monilla aloilla nykypäivänä edellytetään aktiivisuutta ja rohkeutta todistaa oma osaamisensa eri tilanteissa. Koko maailmaa vihaavan ihmisen murjottavalla asenteella ei pitkälle pötkitä missään vaativvammassa tehtävässä nykyisin.

Lue lisää

"Jos joku osaa, muttei kuitenkaan viitsi mitenkään sitä osoittaa, on se hänen omaa tyhmyyttään. Useimmiten oppilas, joka asian hallitsee, osoittaa sen. Tavalla tai toisella."

kokeessahan kaikki osaamisensa viimeistään näyttävät...

onko se niin vaikeaa tajuta, että jos hijainen oppilas saa esim 9 kokeesta, niin hän asian osaa yhtä hyvin kuin "aktiivinen" kokeesta 9:n saanut oppilas.

mikä tässä on niin vaikeaa ymmärtää?

aktiivisuushan mitataan kokeessa lopulta kokonaisvaltaisesti. Siinä mitataan aktiivisuuden tuottama tulos. Siis aivotyöskentelyn tulos.

mielestäni koe kuvastaa parhaiten mitattavalla tavalla aktiivisuuden tason. Koska koe on kaikille sama ja se käsittelee kurssin asiat.

eli jos koenumero on huono niin henkilö ei ole ollut aktiivinen asian opiskelussa, mutta jos koe numero hyvä, niin henkilö on ollut aktiivinen.

eli kokeessa näkee todellisen aktiivisuuden!

mutta jos ruvetaan vielä lisäämään jotain numeroon , niin silloin lisätään "ilmaa" numeroon.

tämä ei ole hyväksyttävää, vaan se on tietyn oppilaan suosimista. Epäoikeudenmukaista ja epätasa-arvoa kasvattavaa toimintaa siis.

ansion mukaan kirjoitti:

30 vuoden aikana on mahdollisuus jo hävittää kaikki idealismi ja paremminkin kyynisyys tulee hallitsevaksi myös määrätessä arvosanoja. Ja voin sanoa, että tähän aikaan mahtuu kaikenlaisia numeron tavoittelijoita. Mutta kuten sanoin , oma arvosteluni lähtee ensinnäkin siitä, että tuntiosaamisella ei ole paljoakaan merkitystä, vaan kyllä ne taidot ratkaisevat. Oppilaiden vastausten ja myös kysymysten on oltava järkeviä ja usein onkin niin, että hulluista hiljaisin on viisain.Tuntiosaaminen voi vaikuttaa kylläkin korjaavasti todistusnumeroon, mikäli koenumeroiden välillä hajonta on liian suuri. Opetan siis matematiikkaa enkä retoriikkaa enkä pelaa mitään psykologista peliä arvioidessani oppilaita. Kaiken pitää tapahtua rehelliseltä pohjalta, rehelliseltä keskustalaiselta pohjalta ;P. Arvioinnin on oltava kestävää myös siksi, että oppilaat usein myös muuttavat koulua eikä mikään ei ole niin etovaa kuin katsella ns. kympin oppilaan todistusta. Se haisee. Aikoinaan urani alussa oli sääntö,että saman opettajan kaikkien numeroiden keskiarvon tulee olla 7 - 8 eikä arvosana saanut poiketa yhtä numeroa enempää koenumerosta. Tosin jo koulukuvan perusteella pystyn tunnistamaan matemaattisesti lahjakkaan oppilaan. Se katse on vaan erilainen kuin muilla.

Lue lisää

olet onneksi vanhankoulukunnan ope. Tuntuu ainakin itsestä , että nämä "uuden koulukunnan" opet painottavat eri asioita kuin osaamista.

Lukiossa ainakin yksi tällainen juuri veti herneen nenään kun englannissa en tehnyt l'äksyjä ja näin ja kirja oli valmiiks tehty ja näin päin pois. En myöskään käytännössä viittailut.
Tuntuu vaan niin typerältä vastata esim kysymykseen, kun siihen kirjassa lukee vastaus ja kaikki siinä sivulla ovat. Ja aina siellä joku etupenkin poika on käsi pystyssä.
oli kyllä niin räikeää se miten hän juuri yritti osoittaa tuntiaktiivisuuttaan, viittasi vaikka ei välttämättä edes tiennyt vastausta...
kyseinen opettaja sitten laski tietenkin jokaista enkun arvosanaani yhdellä. Vähän oudolta tuntuu tämä kun olen kuitenkin jo lukiossa.

Varmaan meidän yksi, kauan jo koulussa ollut opettaja on omaksunut myös tuon 7-8 säännön :)
hän on siis äidinkielen opettaja ja antaa "aina" seiskaa. Kymppiä en tiedä kenenkään koskaan saaneen:)

Samaa mieltä, tuosta, että monesti hiljainen oppilas on keskivertoa parempi ja tunneilla hereillä. En ymmärrä sitten jos hiljaisuudesta, kuuntelusta rangaistaan, outo meno että pitäisi olla suuna päänä. "aktiivisuutta" opettajat tykkäävät painottaa... Mielestäni kuunteleminen on aktiivista, kokeeseen luku on aktiivisuutta... Minusta "aktiivisuus" mitataan epäsuorasti kokeessa.

en nuole persettä kirjoitti:

olet onneksi vanhankoulukunnan ope. Tuntuu ainakin itsestä , että nämä "uuden koulukunnan" opet painottavat eri asioita kuin osaamista.

Lukiossa ainakin yksi tällainen juuri veti herneen nenään kun englannissa en tehnyt l'äksyjä ja näin ja kirja oli valmiiks tehty ja näin päin pois. En myöskään käytännössä viittailut.
Tuntuu vaan niin typerältä vastata esim kysymykseen, kun siihen kirjassa lukee vastaus ja kaikki siinä sivulla ovat. Ja aina siellä joku etupenkin poika on käsi pystyssä.
oli kyllä niin räikeää se miten hän juuri yritti osoittaa tuntiaktiivisuuttaan, viittasi vaikka ei välttämättä edes tiennyt vastausta...
kyseinen opettaja sitten laski tietenkin jokaista enkun arvosanaani yhdellä. Vähän oudolta tuntuu tämä kun olen kuitenkin jo lukiossa.

Varmaan meidän yksi, kauan jo koulussa ollut opettaja on omaksunut myös tuon 7-8 säännön :)
hän on siis äidinkielen opettaja ja antaa "aina" seiskaa. Kymppiä en tiedä kenenkään koskaan saaneen:)

Samaa mieltä, tuosta, että monesti hiljainen oppilas on keskivertoa parempi ja tunneilla hereillä. En ymmärrä sitten jos hiljaisuudesta, kuuntelusta rangaistaan, outo meno että pitäisi olla suuna päänä. "aktiivisuutta" opettajat tykkäävät painottaa... Mielestäni kuunteleminen on aktiivista, kokeeseen luku on aktiivisuutta... Minusta "aktiivisuus" mitataan epäsuorasti kokeessa.

Lue lisää

Itse ajattelen juuri aktiivisuuden tekevän tunnista oppitunnin. Silti kuitenkin pitää ottaa oppilaan persoonallisuus huomioon arvioidessa oppilaan edistymistä ko. aineessa. Kyllä se aktiivisuus näkyy myös hiljaisesta oppilaasta vaikkapa pienin elein ja ilmein. Itse näkisin myös aktiivisuuden olevan oppilaiden välistä vuoropuhelua, joka on myös oppimistapahtuma. Aktiivisesta keskustelusta hyötyy koko luokka ja ehkäpä se oppilastoverin vinkki, ohje tai mielipide onkin helpommin tulkittavissa kuin kaavaripulia suoltavan alan "eksperttiopettajan".
Auskultoinnissa sain hyvinkin "ristiriitaista" tietoa kiitettävistä numeroista. Aineen ohjaava opettaja sanoi, kun tein ensimmäistä fysiikan koetta lukioluokalle, että jos eräs tietty kaveri ei saa kymppiä, niin koe on ollut liian vaikea. Tämä oppilas olikin kyllä hyvin lahjakas. Toinen pedagoginen "auktoriteetti" sanoi, että paras oppilas saa 8 , minä itse 9 ja Ukkojumalalle se 10. Se taisi tosin olla vitsi tai "vanhaa perua oleva ovela ohje". Totuus on jossakin siinä välillä. Opettajan asenteella on myös suuri vaikutus jopa ammatinvalintaan ja siksi arvioinnissa tulee ottaa huomioon myös tämä seikka. Oppilas voi myös itse olla vastahakoinen tunnilla ja se voi osaltaan vaikuttaa koko luokan työilmapiiriin. Aidon hiljaisen oppilaan tunnistaa jokainen luokastaan.

ansion mukaan kirjoitti:

Itse ajattelen juuri aktiivisuuden tekevän tunnista oppitunnin. Silti kuitenkin pitää ottaa oppilaan persoonallisuus huomioon arvioidessa oppilaan edistymistä ko. aineessa. Kyllä se aktiivisuus näkyy myös hiljaisesta oppilaasta vaikkapa pienin elein ja ilmein. Itse näkisin myös aktiivisuuden olevan oppilaiden välistä vuoropuhelua, joka on myös oppimistapahtuma. Aktiivisesta keskustelusta hyötyy koko luokka ja ehkäpä se oppilastoverin vinkki, ohje tai mielipide onkin helpommin tulkittavissa kuin kaavaripulia suoltavan alan "eksperttiopettajan".
Auskultoinnissa sain hyvinkin "ristiriitaista" tietoa kiitettävistä numeroista. Aineen ohjaava opettaja sanoi, kun tein ensimmäistä fysiikan koetta lukioluokalle, että jos eräs tietty kaveri ei saa kymppiä, niin koe on ollut liian vaikea. Tämä oppilas olikin kyllä hyvin lahjakas. Toinen pedagoginen "auktoriteetti" sanoi, että paras oppilas saa 8 , minä itse 9 ja Ukkojumalalle se 10. Se taisi tosin olla vitsi tai "vanhaa perua oleva ovela ohje". Totuus on jossakin siinä välillä. Opettajan asenteella on myös suuri vaikutus jopa ammatinvalintaan ja siksi arvioinnissa tulee ottaa huomioon myös tämä seikka. Oppilas voi myös itse olla vastahakoinen tunnilla ja se voi osaltaan vaikuttaa koko luokan työilmapiiriin. Aidon hiljaisen oppilaan tunnistaa jokainen luokastaan.

Lue lisää

mielestäni siis tietenkin kaikki aktiivisuus on hyvä juttu, mutta sitä en ymmärrä jos aktiivisuudella saa sen 1 numeroon. Tai sitten -1 "tuntiaktiivisuudettomasta". Eikö sen aktiivisuuden palkinto yleensä näy jo numerossa? samoin aktiivisuudettomuuden "rangaistus" näkyy jo numerossa. Eli hyvä oppilas rankaisee tavallaan jo itseään jos saa esim 8:n kokeesta olematta edes aktiivinen . jos hän olisi ollut aktiivisempi olisi toki voinut saada esim 9. Mutta opettajat katsovat että hyvää oppilasta pitää rangaista itsensä rankaisemisesta vielä lisää ja puottavat numeroa vielä yhdellä 7aan.

Siis tietenkin hienoa aktiiviset oppitunnit. Hienoa jos tunneila ollaan aktiivisia halusta oppia. Mutta sitten kun ollaan aktiivisia sen takia, että saatais helpolla hyvä numero,kun opettaja kerran lupas korottaa aktiivisuudesta yhdellä. Sitten aletaan jollekkin korottamaan tai jollekkin laskemaan sitä numeroo "aktiivisuuden perusteella",tällöin homma menee kyll sairaaks.

en nuole persettä kirjoitti:

"Jos joku osaa, muttei kuitenkaan viitsi mitenkään sitä osoittaa, on se hänen omaa tyhmyyttään. Useimmiten oppilas, joka asian hallitsee, osoittaa sen. Tavalla tai toisella."

kokeessahan kaikki osaamisensa viimeistään näyttävät...

onko se niin vaikeaa tajuta, että jos hijainen oppilas saa esim 9 kokeesta, niin hän asian osaa yhtä hyvin kuin "aktiivinen" kokeesta 9:n saanut oppilas.

mikä tässä on niin vaikeaa ymmärtää?

aktiivisuushan mitataan kokeessa lopulta kokonaisvaltaisesti. Siinä mitataan aktiivisuuden tuottama tulos. Siis aivotyöskentelyn tulos.

mielestäni koe kuvastaa parhaiten mitattavalla tavalla aktiivisuuden tason. Koska koe on kaikille sama ja se käsittelee kurssin asiat.

eli jos koenumero on huono niin henkilö ei ole ollut aktiivinen asian opiskelussa, mutta jos koe numero hyvä, niin henkilö on ollut aktiivinen.

eli kokeessa näkee todellisen aktiivisuuden!

mutta jos ruvetaan vielä lisäämään jotain numeroon , niin silloin lisätään "ilmaa" numeroon.

tämä ei ole hyväksyttävää, vaan se on tietyn oppilaan suosimista. Epäoikeudenmukaista ja epätasa-arvoa kasvattavaa toimintaa siis.

Lue lisää

kaikille sama. Hojksatut (henkilökohtainen opetussuunnitelma) saavat oman kokeensa, joka on erilainen. Arviointi myös. On niitäkin jotka saavat pidennetyn ajan tehdä koetta jostain perustellusta syystä.
Että näin nykyään. Mikään ei ole niin kovin yksinkertaista.

Sitä vaan ihmetteln mikä sinua estää tekemästä töitä? :)

opettaja... kirjoitti:

kaikille sama. Hojksatut (henkilökohtainen opetussuunnitelma) saavat oman kokeensa, joka on erilainen. Arviointi myös. On niitäkin jotka saavat pidennetyn ajan tehdä koetta jostain perustellusta syystä.
Että näin nykyään. Mikään ei ole niin kovin yksinkertaista.

Sitä vaan ihmetteln mikä sinua estää tekemästä töitä? :)

Lue lisää

"kaikille sama. Hojksatut (henkilökohtainen opetussuunnitelma) saavat oman kokeensa, joka on erilainen. Arviointi myös. On niitäkin jotka saavat pidennetyn ajan tehdä koetta jostain perustellusta syystä."

niin ei tietenkään silloin jos on esim lukihäiriö jne. Toki tietyissä tapauksissa pitää antaa enempi aikaa.

Koe laittaa poikkeustapauksia lukuunottamatta kaikki saman arvoiseen asemaan.

Mutta siis miksi itse en tee läksyjä, miksi en ole tuntiaktiivinen? En tiedä miten tähän nyt vastaisi, sillä totta, että itse en ole läksyjä pahemmin tehnyt koskaan saati ollut tuntiaktiivinen. Mutta nykyään kun lukiossa olen, niin tunnilla seuraamista ja kokeisiin lukemista olen alkanut harrastaa:) Tajuan kyllä että töitä kannattaa tehdä kun kerran koulussa käydän.
Éhkä oma ujouteni on ollut osasyynä sille, että koskaan en ole esim. viittaamisesta innostunut. en ole myöskään koskaan ollut sillälailla mikään pinko, että se kymppi on pakko saada vaikka "likaisin konstein" eli opettajan persettä nuolemalla.
Läksyistä sanotaanko vaikka näin, että niitä en ole tehnyt koska olen pärjännyt tekemättäkin. se on karuinta että rankaisen tavallaan vähän itseäni olemalla passiivinen ja siitä passiivisuudestani tavataan vielä rangaista.

Opetaja opetaja kirjoitti:

Jokainen opettaja näkee, osaako joku vai ei. Kun luokan toimia seuraa tunnilla liikkuessaan luokassa, näkee hyvin jokaisen oppilaan tason.

Jos joku osaa, muttei kuitenkaan viitsi mitenkään sitä osoittaa, on se hänen omaa tyhmyyttään. Useimmiten oppilas, joka asian hallitsee, osoittaa sen. Tavalla tai toisella.

Kymppi pitääkin aina ansaita. Erityisesti matematiikassa ja kielissä sitä ei helposti pidä antaa. Sama koskee myös äidinkieltä. Kympin saaminen edellyttää esimerkillistä osaamista ja siihen kuuluu myös se, että osoittaa eri tavoin oman tasonsa.

Myös yhdeksän arvosanana osoittaa kiitettävää osaamista. Ei sekään arvosana tyhjästä tule.

Koko tämä keskustelu on turhaa. Jos ihminen työelämässä tekee aina vain sen, mikä pakko on eikä mitään muuta. voi uralla etenemisen unohtaa. Monilla aloilla nykypäivänä edellytetään aktiivisuutta ja rohkeutta todistaa oma osaamisensa eri tilanteissa. Koko maailmaa vihaavan ihmisen murjottavalla asenteella ei pitkälle pötkitä missään vaativvammassa tehtävässä nykyisin.

Lue lisää

"Jos joku osaa, muttei kuitenkaan viitsi mitenkään sitä osoittaa, on se hänen omaa tyhmyyttään. "

Hohhoijakkaa. Hiljaisuus tai epäsosiaalisuus ei yleensä ole TYHMYYTTÄ. Tyhmät on hyleensä niitä jotak pitää eniten ääntä ja haluaa olla esillä. "tyhjät tynnyrit kolisee eniten"

Tuollaisilla mielipiteillä varustettuja opettajia meilä valitettavsti on paljon.

Sosiaalisille annetaan liian hyviä numeroita, koska he tekevät opettajan elämän helpommaksi.

Numerot korreloivat varsin kevyesti todellisen osaamisen kanssa.

ansion mukaan kirjoitti:

30 vuoden aikana on mahdollisuus jo hävittää kaikki idealismi ja paremminkin kyynisyys tulee hallitsevaksi myös määrätessä arvosanoja. Ja voin sanoa, että tähän aikaan mahtuu kaikenlaisia numeron tavoittelijoita. Mutta kuten sanoin , oma arvosteluni lähtee ensinnäkin siitä, että tuntiosaamisella ei ole paljoakaan merkitystä, vaan kyllä ne taidot ratkaisevat. Oppilaiden vastausten ja myös kysymysten on oltava järkeviä ja usein onkin niin, että hulluista hiljaisin on viisain.Tuntiosaaminen voi vaikuttaa kylläkin korjaavasti todistusnumeroon, mikäli koenumeroiden välillä hajonta on liian suuri. Opetan siis matematiikkaa enkä retoriikkaa enkä pelaa mitään psykologista peliä arvioidessani oppilaita. Kaiken pitää tapahtua rehelliseltä pohjalta, rehelliseltä keskustalaiselta pohjalta ;P. Arvioinnin on oltava kestävää myös siksi, että oppilaat usein myös muuttavat koulua eikä mikään ei ole niin etovaa kuin katsella ns. kympin oppilaan todistusta. Se haisee. Aikoinaan urani alussa oli sääntö,että saman opettajan kaikkien numeroiden keskiarvon tulee olla 7 - 8 eikä arvosana saanut poiketa yhtä numeroa enempää koenumerosta. Tosin jo koulukuvan perusteella pystyn tunnistamaan matemaattisesti lahjakkaan oppilaan. Se katse on vaan erilainen kuin muilla.

Lue lisää

"Arvioinnin on oltava kestävää myös siksi, että oppilaat usein myös muuttavat koulua eikä mikään ei ole niin etovaa kuin katsella ns. kympin oppilaan todistusta. Se haisee."

Haluat siis lannistaa hyvin menestyneet?

tututa sekin kirjoitti:

"Arvioinnin on oltava kestävää myös siksi, että oppilaat usein myös muuttavat koulua eikä mikään ei ole niin etovaa kuin katsella ns. kympin oppilaan todistusta. Se haisee."

Haluat siis lannistaa hyvin menestyneet?

Lue lisää

No meillä oli keskikoulussa tällainen ns. kympin oppilas.
Nykyään meinaa tyypillä lukiossa olla motivaatio vähän kateissa kun ei enää tuukkaan sitä kymppii kokoaikaaa.

eli vissiin pitäis antaa aina parempaa numeroa kun kuuluu ettei tule oppilaalle paha mieli. aina korottaa yhdellä vaan kaikkien oppilaiden numeroa että niille tulis hyvä mieli.

et ole pätevä kirjoitti:

"Jos joku osaa, muttei kuitenkaan viitsi mitenkään sitä osoittaa, on se hänen omaa tyhmyyttään. "

Hohhoijakkaa. Hiljaisuus tai epäsosiaalisuus ei yleensä ole TYHMYYTTÄ. Tyhmät on hyleensä niitä jotak pitää eniten ääntä ja haluaa olla esillä. "tyhjät tynnyrit kolisee eniten"

Tuollaisilla mielipiteillä varustettuja opettajia meilä valitettavsti on paljon.

Sosiaalisille annetaan liian hyviä numeroita, koska he tekevät opettajan elämän helpommaksi.

Numerot korreloivat varsin kevyesti todellisen osaamisen kanssa.

Lue lisää

Kyllähän osaamisen (ja kiinnostuksen!) voi osoittaa muutenkin kuin olemalla hirveästi tunnilla esillä jatkuvilla väärillä vastauksilla. Näemmehän me, onko läksyt tehty hyvin, miten tuntityö sujuu ja muuta vastaavaa! Tuntiaktiivisuutta on myös se, että tullaan ajoissa, otetaan kirjat esille ja kuunnellaan ja noudatetaan ohjeita. Väärä olettamus, että tuntiaktiivisuus olisi vain viittaamista.

Eivät sosiaaliset oppilaat mitenkään tee open elämää helpommaksi. Ihmeellinen olettamus. Eivät heidän numeronsa ole korkeampia kuin pitäisi.

tututa sekin kirjoitti:

"Arvioinnin on oltava kestävää myös siksi, että oppilaat usein myös muuttavat koulua eikä mikään ei ole niin etovaa kuin katsella ns. kympin oppilaan todistusta. Se haisee."

Haluat siis lannistaa hyvin menestyneet?

Lue lisää

Kullekin ansion mukaan, ansion mukaan, ansion mukaan, ansion mukaan,....ansion mukaan,

Miksi asia ei mene perille? Minua ei kuule kiinnosta sinun eikä muidenkaan vainoharhaiset käsitykset koulusta, opettajista tai muustakaan kouluun liittyvästä. Laita foliohattu päähäsi ja mene peiton alle. Teitä riittää koulussa vitutukseen asti.

Upeope kirjoitti:

Kyllähän osaamisen (ja kiinnostuksen!) voi osoittaa muutenkin kuin olemalla hirveästi tunnilla esillä jatkuvilla väärillä vastauksilla. Näemmehän me, onko läksyt tehty hyvin, miten tuntityö sujuu ja muuta vastaavaa! Tuntiaktiivisuutta on myös se, että tullaan ajoissa, otetaan kirjat esille ja kuunnellaan ja noudatetaan ohjeita. Väärä olettamus, että tuntiaktiivisuus olisi vain viittaamista.

Eivät sosiaaliset oppilaat mitenkään tee open elämää helpommaksi. Ihmeellinen olettamus. Eivät heidän numeronsa ole korkeampia kuin pitäisi.

Lue lisää

Ai sekö sitten kertoo että oppilas on hyvä matematiikassa, kun osaa ottaa nätisti kirjan esille?

Kokeita pitäisi olla enemmän ja numeron perustua pelkästään niihin.

Tuntiaktiivisuus ja muu näyttö on ihan vain pelkästään sitä että opettaja voi antaa kaikille millaisen numeron haluaa, eikä joudu antamaan sellasta kuin mitä jokainen on ansainnu.

ansion mukaan kirjoitti:

Kullekin ansion mukaan, ansion mukaan, ansion mukaan, ansion mukaan,....ansion mukaan,

Miksi asia ei mene perille? Minua ei kuule kiinnosta sinun eikä muidenkaan vainoharhaiset käsitykset koulusta, opettajista tai muustakaan kouluun liittyvästä. Laita foliohattu päähäsi ja mene peiton alle. Teitä riittää koulussa vitutukseen asti.

Lue lisää

Tuijotat omaa napaasi, olet liian lähellä, etkä näe metsää puilta.

Sen verran kiinnostaa että luet kuitenkin vanhemmille taroitettua palstaa ja käyt kommentoimassa?

Eikö teille opettajille löydy omaa foorumia jossa voitta kompata toisia ilman ulkopuolista kritiikkiä?

Lasten juttuja kuunnellessa tuntuu että kaikki opettajat ovat enemmän tai vähemmän omituisia. No eipä kai sitä kukaan normaali ihminen lähtisikään paimentamaan kolmenkymmennen kakaran laumaa päivästä toiseen.

Upeope kirjoitti:

Kyllähän osaamisen (ja kiinnostuksen!) voi osoittaa muutenkin kuin olemalla hirveästi tunnilla esillä jatkuvilla väärillä vastauksilla. Näemmehän me, onko läksyt tehty hyvin, miten tuntityö sujuu ja muuta vastaavaa! Tuntiaktiivisuutta on myös se, että tullaan ajoissa, otetaan kirjat esille ja kuunnellaan ja noudatetaan ohjeita. Väärä olettamus, että tuntiaktiivisuus olisi vain viittaamista.

Eivät sosiaaliset oppilaat mitenkään tee open elämää helpommaksi. Ihmeellinen olettamus. Eivät heidän numeronsa ole korkeampia kuin pitäisi.

Lue lisää

Oletko tullut ajatelleeksi miksi heillä kirjat ovat esillä? Siksi koska he eivät osaa ja haluavat oppia. Oppilas joka "ilman aktiivisuutta" saa esim 7:n ei ole sen huonompi eikä hyvempi kuin 7:n "aktiivisesti" saanut. Ärsyttävää kun et voi myöntää tätä.
Eli tuntiaktiivisuudella ei ole mitään sijaa osaamisen kanssa.

Se on vain keino, jolla saa kätevästi niille "mallioppilailleen" paremman numeron, kuin oikeasti.

en nuole persettä kirjoitti:

Oletko tullut ajatelleeksi miksi heillä kirjat ovat esillä? Siksi koska he eivät osaa ja haluavat oppia. Oppilas joka "ilman aktiivisuutta" saa esim 7:n ei ole sen huonompi eikä hyvempi kuin 7:n "aktiivisesti" saanut. Ärsyttävää kun et voi myöntää tätä.
Eli tuntiaktiivisuudella ei ole mitään sijaa osaamisen kanssa.

Se on vain keino, jolla saa kätevästi niille "mallioppilailleen" paremman numeron, kuin oikeasti.

Lue lisää

eipä pahemmin oppilas edes välttämättä oppia edes halua vaikka kirja siin edessä on. Se kirja on ihan pakon vuoksi siinä.

niin tästä tuli mieleen.
ilman muuta olisi pitänyt antaa se vähintään ysi.

loppuarvosananhan tulee osoittaa osaaminen sillähetkellä kun sen loparin saa. Hassua siis jos annetaan vaikka 8 sillä perusteella että joskus sait kasia. Eli siis käytännössä kielessä tulisi painottua numero loppuvuosille, sillä monesti kielitaito paranee.

No siellä on varmaan joku laki jossa kielletään pahoittamasta toisen mieltä ja koska tytöillä tulee helpommin paha mieli, niin heille ei saa antaa huonompia numeroita....

Itsellä on sellainen tuntuma että huonoista oppilasita suurempi osa on poikia ja he kyllä saavat säälistä numeroita jotta pääsevtä edes luokalta toiselle.

Tytöt ovat sosiaalisempia ja sillähän saa koulussa hyvin parennettua numeroista. Osaamisella ei ole niin väliä, kun on vaan kova juttelemaan, kiltti ja empaattinen.

parikin numeroa kirjoitti:

No siellä on varmaan joku laki jossa kielletään pahoittamasta toisen mieltä ja koska tytöillä tulee helpommin paha mieli, niin heille ei saa antaa huonompia numeroita....

Itsellä on sellainen tuntuma että huonoista oppilasita suurempi osa on poikia ja he kyllä saavat säälistä numeroita jotta pääsevtä edes luokalta toiselle.

Tytöt ovat sosiaalisempia ja sillähän saa koulussa hyvin parennettua numeroista. Osaamisella ei ole niin väliä, kun on vaan kova juttelemaan, kiltti ja empaattinen.

Lue lisää

nousee kysymys. Miksi ujoja oppilaita ei ajatella yhtään? Eikö heille tule tästä arvostelusta aktiivisuuden nojalla paha mieli?

vissiin sosiaalinen ihminen on parempi kuin ujo joten toiminta on oikeutettua.

hienoa ihmisarvon kunnioittamista.

en nuole persettä. kirjoitti:

nousee kysymys. Miksi ujoja oppilaita ei ajatella yhtään? Eikö heille tule tästä arvostelusta aktiivisuuden nojalla paha mieli?

vissiin sosiaalinen ihminen on parempi kuin ujo joten toiminta on oikeutettua.

hienoa ihmisarvon kunnioittamista.

Lue lisää

Ei ujous ole mitenkään huono ominaisuus, mutta rumuus on, valitettavasti ja pituus. Lyhyillä ei ole mahdollisuuksia nyky-yhteiskunnassa. Kuka huolii johtajaksi pätkää, hahaa, hahaa! Kuka uskoo pätkän sanaan tai lihavan perusteluihin. Lihavat ne vasta mielistelijöitä ovat. On ehdottomasti etua ulkonäöstä. Sen on oltava huoliteltu ja tyttöjen oltava hienosti meikissä, mutta ei saa silti olla yliampuva. Siitä numero putoaa enemmän kuin ujoudesta (=tuntiosaamattomuudesta). Itse ihailen luokassa kauniita tyttöjä ja komeita poikia. Niissä on maamme tulevaisuus.

ansion mukaan kirjoitti:

Ei ujous ole mitenkään huono ominaisuus, mutta rumuus on, valitettavasti ja pituus. Lyhyillä ei ole mahdollisuuksia nyky-yhteiskunnassa. Kuka huolii johtajaksi pätkää, hahaa, hahaa! Kuka uskoo pätkän sanaan tai lihavan perusteluihin. Lihavat ne vasta mielistelijöitä ovat. On ehdottomasti etua ulkonäöstä. Sen on oltava huoliteltu ja tyttöjen oltava hienosti meikissä, mutta ei saa silti olla yliampuva. Siitä numero putoaa enemmän kuin ujoudesta (=tuntiosaamattomuudesta). Itse ihailen luokassa kauniita tyttöjä ja komeita poikia. Niissä on maamme tulevaisuus.

Lue lisää

oon 12-v haluan nyrjäyttää nilkan (miten sen nyt tekisi turvallisesti)
En kuulemani mukaan opettajalta en osaa luistella.
Opettaja huutaa kun ei osaa yksinkertaisesti luistella olen kyllä hidas mutta kirosanojen käyttäminen oppilaalle on kyllä sairasta. luistelua minulla on 2½ viikkoa eli noi 8 th.
eli siis haluan nyrjäyttä nilkan (kukaan ei voi sanoa etten yrittänyt luistella vaan olen kyllä!)
please keksikää miten voisin nyrjäyttää nilkan te jotka vastaatte nii ISO KIITOS!!