Loistehosta

"Esimerkiksi moottorit KULUTTAVAT loistehoa. Kompensointikondensaattorit TUOTTAVAT loistehoa"

Valovirta puhuu taas läpiäpäähänsä, niin pakko oikaista herran puheita.

Myös Kondensaattorit tuottavat loistehoa. Eikö sekin jo tullut selväksi kysymyksen asettelijaltakin. Nimenomaan ne kompensoivat toisiaan, toinen ei vain kuluta tai toinen tuota. Jos jotain muuta väität et tiedä asioista.

sähköamistelija kirjoitti:

"Esimerkiksi moottorit KULUTTAVAT loistehoa. Kompensointikondensaattorit TUOTTAVAT loistehoa"

Valovirta puhuu taas läpiäpäähänsä, niin pakko oikaista herran puheita.

Myös Kondensaattorit tuottavat loistehoa. Eikö sekin jo tullut selväksi kysymyksen asettelijaltakin. Nimenomaan ne kompensoivat toisiaan, toinen ei vain kuluta tai toinen tuota. Jos jotain muuta väität et tiedä asioista.

Lue lisää

Tarkennetaan vielä, että kondensaattorit tuottavat kapasitiivistä loistehoa ja induktiivinen kuorma taas tuottaa induktiivistä loistehoa.

mb-- kirjoitti:

Tarkennetaan vielä, että kondensaattorit tuottavat kapasitiivistä loistehoa ja induktiivinen kuorma taas tuottaa induktiivistä loistehoa.

passiiviset komponentit yhtään mitään. Tai sitten on maailman energiapula ratkaistu, tarvitaan vaan konkkia ja keloja!

hophophophop kirjoitti:

passiiviset komponentit yhtään mitään. Tai sitten on maailman energiapula ratkaistu, tarvitaan vaan konkkia ja keloja!

Alan miehet ja mikseivät raittiitkin sähkärit saavat korjata, jos mennään metsään, mutta:

Loisteho on semmoinen inssien keksimä mukava abstraktio sille, että sähkövirran kulku ei aina johda sähköenergian kulutukseen. Konkka varaa itsensä ensimmäisen varttijakson aikana täyteen, puskee toisella neljänneksellä energian takaisin verkkoon, sitten kolmannella taas varastoi määränsä verran sähkökenttään ja oksentaa viimeisellä neljännesjaksolla taas kaiken varaamansa energian verkkoon. Virta siis kulkee mutta energiaa ei siirry kovinkaan pysyväisluonteisesti kuluttajan päähän. Sitä vaan pallotellaan verkon ja konkan välillä, siis sitä energiaa.

Joku lie keksinyt, että kun energiaa siirtämätöntä virran osaa kuvaa imaginääriluvulla ja energiaa siirtävää reaaliluvulla niin koko helamentti pyörii kivasti kompleksitasossa sen mukaan, paljonko kutakin on. Notaatio vakiintui insinöörien keskuudessa, koska hullut tykkää pyörivästä.

Jos nyt konkan perään laitetaan käämi s.e. niiden reaktanssit ovat samat, käämi sitoo magneettikenttäänsä 2. neljännesjaksolla sen energian, josta konkka pyrkii eroon. Vastaavasti, kun käämi haluaa lahjoittaa kaiken pois, ottaa konkka sen riemumiellä vastaan.

Kaikkein parastahan tässä koko hommassa on se, että johtojen siirtohäviöt ovat resistiivisiä, joten kylppäriin saa halvan lattialämmityksen kun laittaa valuun puolentusinaasataa metriä kiinteistöä syöttävää kaapelia. Sitten kipinän lähdettyä häiritsemästä voi rakennella joka laitteelle oman rautasydänmuuntajan (ilman kompensointikonkkia) ja lattia lämpenee puoleen hintaan. Kun pistää riittävästi kuormaa, niin jenkkilaitteitakin voi käytellä ihan sellaisenaan.

Loppuviimeksi haluan sanoa, että en ole sähköinsinööri. Tämä tieto varmasti yllätti kaikkia. Lisäksi pyydän arvoisaa kuulijakuntaa ottamaan huomioon, että univaje vaikuttaa kognitiivisiin toimintoihin humalatilan tavoin. Suokaa siis anteeksi kirjoituksen humanistinen (pthyi!) ilmiasu.

Maallikkosaarnaaja kirjoitti:

Alan miehet ja mikseivät raittiitkin sähkärit saavat korjata, jos mennään metsään, mutta:

Loisteho on semmoinen inssien keksimä mukava abstraktio sille, että sähkövirran kulku ei aina johda sähköenergian kulutukseen. Konkka varaa itsensä ensimmäisen varttijakson aikana täyteen, puskee toisella neljänneksellä energian takaisin verkkoon, sitten kolmannella taas varastoi määränsä verran sähkökenttään ja oksentaa viimeisellä neljännesjaksolla taas kaiken varaamansa energian verkkoon. Virta siis kulkee mutta energiaa ei siirry kovinkaan pysyväisluonteisesti kuluttajan päähän. Sitä vaan pallotellaan verkon ja konkan välillä, siis sitä energiaa.

Joku lie keksinyt, että kun energiaa siirtämätöntä virran osaa kuvaa imaginääriluvulla ja energiaa siirtävää reaaliluvulla niin koko helamentti pyörii kivasti kompleksitasossa sen mukaan, paljonko kutakin on. Notaatio vakiintui insinöörien keskuudessa, koska hullut tykkää pyörivästä.

Jos nyt konkan perään laitetaan käämi s.e. niiden reaktanssit ovat samat, käämi sitoo magneettikenttäänsä 2. neljännesjaksolla sen energian, josta konkka pyrkii eroon. Vastaavasti, kun käämi haluaa lahjoittaa kaiken pois, ottaa konkka sen riemumiellä vastaan.

Kaikkein parastahan tässä koko hommassa on se, että johtojen siirtohäviöt ovat resistiivisiä, joten kylppäriin saa halvan lattialämmityksen kun laittaa valuun puolentusinaasataa metriä kiinteistöä syöttävää kaapelia. Sitten kipinän lähdettyä häiritsemästä voi rakennella joka laitteelle oman rautasydänmuuntajan (ilman kompensointikonkkia) ja lattia lämpenee puoleen hintaan. Kun pistää riittävästi kuormaa, niin jenkkilaitteitakin voi käytellä ihan sellaisenaan.

Loppuviimeksi haluan sanoa, että en ole sähköinsinööri. Tämä tieto varmasti yllätti kaikkia. Lisäksi pyydän arvoisaa kuulijakuntaa ottamaan huomioon, että univaje vaikuttaa kognitiivisiin toimintoihin humalatilan tavoin. Suokaa siis anteeksi kirjoituksen humanistinen (pthyi!) ilmiasu.

Lue lisää

Tuo analyysi ei kyllä onnistu pelkillä peruskouluopinnoilla. Sen vuoksi olisi kiva tietää ammattisi tai opintosi. Arvelen, että olet matematiikko, fyysikko tai todella hyvän ammattikoulutuksen saanut sähköalan ammattilainen. Jos olet itseoppinut, niin hatunnosto!

Raitis inssi kirjoitti:

Tuo analyysi ei kyllä onnistu pelkillä peruskouluopinnoilla. Sen vuoksi olisi kiva tietää ammattisi tai opintosi. Arvelen, että olet matematiikko, fyysikko tai todella hyvän ammattikoulutuksen saanut sähköalan ammattilainen. Jos olet itseoppinut, niin hatunnosto!

Lue lisää

Itse taas olen ymmärtänyt sen niin, että alokkaat Virta ja Jännite marssivat hieman epätahtiin.
Jännite on se särmempi kaveri, joka edellä menee tasatahtiin. Virta taas poukkoilee perässä hieman epätahtiin. Tästä sitten seuraa se loisteho eli muodostelma hajoaa. Kersantti Konkka sitten parhaansa mukaan tahdittaa näitä kavereita.

Raitis inssi kirjoitti:

Tuo analyysi ei kyllä onnistu pelkillä peruskouluopinnoilla. Sen vuoksi olisi kiva tietää ammattisi tai opintosi. Arvelen, että olet matematiikko, fyysikko tai todella hyvän ammattikoulutuksen saanut sähköalan ammattilainen. Jos olet itseoppinut, niin hatunnosto!

Lue lisää

Jotain vanhaa lastenlorua etäisesti mukaillen: fyysikkomaallikko tietenkin. Tai siis ei vielä valmis sellainen. Tie vienee ydinfysiikan pariin, mutta sähkö on noin huvin vuoksi kiinnostanut aina pikkupojasta lähtien. Milläköhän nykyisät pätevät lapsilleen, kun sulakettakaan ei voi enää vaihtaa jännitteellisenä. Voi vaan käännellä niitä tylsiä ja vaarattomia muovivipuja.

Ahexilla on tuossa alla hyvä analogia. Nimenomaan noin homma menee vaihesiirron kannalta. Itse hain postauksellani sitä, että Kersantti Konkkaa tarvitaan siksi, ettei lämmitetä siirtojohtoja turhaan. Harakat kun ei maksa lämmöstä. Jos siirtohäviöitä ei olisi, ei loisvirrastakaan näin äkkipäätä ajatellen olisi kovin suurta vaivaa.

Oikeastaan ei ollut tarkoitus sekaantua koko asiaan. Näitä loisvirtaketjuja vaan on nyt ollut aika runsaasti ja vähän on jäänyt semmoinen kutina, että monien suuren yleisön edustajien mielestä loisvirta on jokin hirvittävän mystinen entiteetti.

Mitä sitten tulee loistehon tuottoon ja kulutukseen, niin olisivatko nimitykset aikojen saatossa muuttuneet? Tai kenties kyseessä on jokin epävirallinen vertaus meitä maallikkoja varten. Voisin kuvitella, että sillä saa kätevästi talon isännän tyytyväiseksi ja hiljaiseksi kun vaan sanoo, että tuo laite kuluttaa loistehoa ja se täytyy tuottaa tällä konkalla.

Maallikkosaarnaaja kirjoitti:

Jotain vanhaa lastenlorua etäisesti mukaillen: fyysikkomaallikko tietenkin. Tai siis ei vielä valmis sellainen. Tie vienee ydinfysiikan pariin, mutta sähkö on noin huvin vuoksi kiinnostanut aina pikkupojasta lähtien. Milläköhän nykyisät pätevät lapsilleen, kun sulakettakaan ei voi enää vaihtaa jännitteellisenä. Voi vaan käännellä niitä tylsiä ja vaarattomia muovivipuja.

Ahexilla on tuossa alla hyvä analogia. Nimenomaan noin homma menee vaihesiirron kannalta. Itse hain postauksellani sitä, että Kersantti Konkkaa tarvitaan siksi, ettei lämmitetä siirtojohtoja turhaan. Harakat kun ei maksa lämmöstä. Jos siirtohäviöitä ei olisi, ei loisvirrastakaan näin äkkipäätä ajatellen olisi kovin suurta vaivaa.

Oikeastaan ei ollut tarkoitus sekaantua koko asiaan. Näitä loisvirtaketjuja vaan on nyt ollut aika runsaasti ja vähän on jäänyt semmoinen kutina, että monien suuren yleisön edustajien mielestä loisvirta on jokin hirvittävän mystinen entiteetti.

Mitä sitten tulee loistehon tuottoon ja kulutukseen, niin olisivatko nimitykset aikojen saatossa muuttuneet? Tai kenties kyseessä on jokin epävirallinen vertaus meitä maallikkoja varten. Voisin kuvitella, että sillä saa kätevästi talon isännän tyytyväiseksi ja hiljaiseksi kun vaan sanoo, että tuo laite kuluttaa loistehoa ja se täytyy tuottaa tällä konkalla.

Lue lisää

mitään loisvirtaa, vaan kyse on virran ja jännitteen vaihesiirrosta jonka aiheuttaa kapasitiivinen tai induktiivinen komponentti virtapiirissä (kulma siinä kompleksitason tehokolmiossa alkaa kasvaa).

Pätötehohan on virta x jännite x cos (vaihesiirtokulma). Vaihesiirtokulma on taas 0-90 astetta eli 0 ilman kapasitiivista/induktiivista komponenttia ja 90 puhtaasti niillä (tai -90 astetta). No kuitenkin se tehokerroin siis 0 ja 1 välillä, puhtaalla vastuksella siis 1. Teho (pätö- eli se mikä muuttuu esim. vastuksessa lämmöksi) siis pienenee kun piirissä on kapasitanssia tai induktanssia vaikka virta itseasiassa ei, se vain siirtyy eri vaiheeseen verrattuna jännitteeseen.

Koska nuo kapasitanssi ja induktanssi kuitenkin vaikuttavat siinä vaihesiirrossa eri suuntiin, voidaan toista kompensoida toisella niin että se vaihesiirto kumoutuu -> tehokerroin saadaan siihen 1:een, loisteho nollaan ja kaikki pätöteho saadaan siirtoverkosta läpi. Loisteho ikäänkuin ohentaa johtoja pätötehon kannalta, siksi siitä on haittaa. Kyse on, aivan oikein, siirtohäviöistä.

Olikohan tarpeeksi jämerää insinöörikieltä tuon vitsailun vastapainoksi ;)

vanhateekkari kirjoitti:

mitään loisvirtaa, vaan kyse on virran ja jännitteen vaihesiirrosta jonka aiheuttaa kapasitiivinen tai induktiivinen komponentti virtapiirissä (kulma siinä kompleksitason tehokolmiossa alkaa kasvaa).

Pätötehohan on virta x jännite x cos (vaihesiirtokulma). Vaihesiirtokulma on taas 0-90 astetta eli 0 ilman kapasitiivista/induktiivista komponenttia ja 90 puhtaasti niillä (tai -90 astetta). No kuitenkin se tehokerroin siis 0 ja 1 välillä, puhtaalla vastuksella siis 1. Teho (pätö- eli se mikä muuttuu esim. vastuksessa lämmöksi) siis pienenee kun piirissä on kapasitanssia tai induktanssia vaikka virta itseasiassa ei, se vain siirtyy eri vaiheeseen verrattuna jännitteeseen.

Koska nuo kapasitanssi ja induktanssi kuitenkin vaikuttavat siinä vaihesiirrossa eri suuntiin, voidaan toista kompensoida toisella niin että se vaihesiirto kumoutuu -> tehokerroin saadaan siihen 1:een, loisteho nollaan ja kaikki pätöteho saadaan siirtoverkosta läpi. Loisteho ikäänkuin ohentaa johtoja pätötehon kannalta, siksi siitä on haittaa. Kyse on, aivan oikein, siirtohäviöistä.

Olikohan tarpeeksi jämerää insinöörikieltä tuon vitsailun vastapainoksi ;)

Lue lisää

Oli tarpeeksi insinöörimäistä. Tuskin vaan insinöörikään sitä itse ymmärtää, hyväksyy vain kuin DIPLOMI-insinööri, professori, tai tohtori sen näin sanoo olevan.

Sähköfysiikkahan on hankalaa ja sitten tietysti on ydinfysiikka ja astrofysiikka vielä hankalampaa ja hiukkasfysiikka hankalinta.

Loistehon ymmärtäminen vaatisi laajempaa ymmärrystä sähköfysiikasta ja siitä, että miksi sitä ylipäätänsä on/mistä se johtuu. Tasavirtasysteemeissähän ei ole loistehoa, mutta siinä lienee omat huonot puolensa.

Tasavirta sopii tolloille, kun se on helppo ymmärtää ja niin sitä edustikin Edison. Tasavirta käytännössä tarkoittaisi tuulimylly joka talon nurkalle valaistukseen ja toinen mahdollisesti pyörittämään muita laitteita(siis Edisonin aikaan)

Vaihtovirta taas mahdollistaa helpomman muunnon suurista volteista pienempiin. Ja näin ollen ei tarvitse olla joka voltille omaa piuhaansa sähkölaitokselta käyttöpisteeseen.

ja mitä enemmän koittaa ymmärtää ja opiskella, niin sitä enemmän herää kysymyksiä.
No otetaan sitten pari kurssia lisää sähkötekniikan puolelta

ahex kirjoitti:

Oli tarpeeksi insinöörimäistä. Tuskin vaan insinöörikään sitä itse ymmärtää, hyväksyy vain kuin DIPLOMI-insinööri, professori, tai tohtori sen näin sanoo olevan.

Sähköfysiikkahan on hankalaa ja sitten tietysti on ydinfysiikka ja astrofysiikka vielä hankalampaa ja hiukkasfysiikka hankalinta.

Loistehon ymmärtäminen vaatisi laajempaa ymmärrystä sähköfysiikasta ja siitä, että miksi sitä ylipäätänsä on/mistä se johtuu. Tasavirtasysteemeissähän ei ole loistehoa, mutta siinä lienee omat huonot puolensa.

Tasavirta sopii tolloille, kun se on helppo ymmärtää ja niin sitä edustikin Edison. Tasavirta käytännössä tarkoittaisi tuulimylly joka talon nurkalle valaistukseen ja toinen mahdollisesti pyörittämään muita laitteita(siis Edisonin aikaan)

Vaihtovirta taas mahdollistaa helpomman muunnon suurista volteista pienempiin. Ja näin ollen ei tarvitse olla joka voltille omaa piuhaansa sähkölaitokselta käyttöpisteeseen.

ja mitä enemmän koittaa ymmärtää ja opiskella, niin sitä enemmän herää kysymyksiä.
No otetaan sitten pari kurssia lisää sähkötekniikan puolelta

Lue lisää

Loisteho vaihesiirtoineen, induktansseineen ja kapasitansseineen on asia joka opetetaan jo ammattikoulussa! Eikö sen ymmärtämiseen tarvita korkeamman sähkötekniikan tuntemusta! Ja toisekseen loisteho ei ole abstrakti käsite vaan ihan oikeaa tehoa jonka voimalaitos joutuu ihan oikeasti tuottamaan!

orava_majava kirjoitti:

Loisteho vaihesiirtoineen, induktansseineen ja kapasitansseineen on asia joka opetetaan jo ammattikoulussa! Eikö sen ymmärtämiseen tarvita korkeamman sähkötekniikan tuntemusta! Ja toisekseen loisteho ei ole abstrakti käsite vaan ihan oikeaa tehoa jonka voimalaitos joutuu ihan oikeasti tuottamaan!

Lue lisää

"vaan ihan oikeaa tehoa jonka voimalaitos joutuu ihan oikeasti tuottamaan!"

No ei ihan. Voimalaitos ei tuota mitään loistehoa tarkoituksella, kyse on vain siitä haitallisesta vaihesiirrosta joka aiheutuu kuorman (ja verkonkin) ominaisuuksista. Ongelma on siirtoverkon, ei varsinaisesti voimalaitoksen. Koska loisvirta kuitenkin aiheuttaa pätötehoista häviötä verkossa, se pätöteho joudutaan tuottamaan. Koska käyttäjä ei kuitenkaan saa sitä käyttöönsä, ei siitä voi laskuttaa, paitsi isoja käyttäjiä. Mitään loistehoa ei voimalassa tarkoituksella tuoteta, mutta sitä voidaan kylläkin kompensoida myös voimalan päässä, kuten muuallakin virtapiirissä jonka muodostavat voimalat, siirtoverkko ja kuluttajat. Koko homman juoni on tietysti siirtää energiaa voimalasta kuluttajille mahdollisimman pienillä häviöillä. Siitä tässä kompensointihommassa vain on kyse.

sähköamistelija kirjoitti:

"Esimerkiksi moottorit KULUTTAVAT loistehoa. Kompensointikondensaattorit TUOTTAVAT loistehoa"

Valovirta puhuu taas läpiäpäähänsä, niin pakko oikaista herran puheita.

Myös Kondensaattorit tuottavat loistehoa. Eikö sekin jo tullut selväksi kysymyksen asettelijaltakin. Nimenomaan ne kompensoivat toisiaan, toinen ei vain kuluta tai toinen tuota. Jos jotain muuta väität et tiedä asioista.

Lue lisää

Yleensä kun täällä käy lukemassa viestejä, niin Valovirta on kyllä aika usein äänessä. Taitaa olla DippiInssi. Aina en ole hänen kanssaan samalla aaltopituudella, mutta tässä asiassa hän on ihan oikeasti oikeassa. Sähkötekniikassa on yleisesti tiedossa että induktanssi ihan oikeasti syö loistehoa ja kapasitanssi tuottaa loistehoa. Tässäkin tapauksessa molemmat periaatteessa tuottavat loistehoa, mutta kyse onkin käsitteistä sähkötekniikkaan liittyen.

Jos ihmiset jatkaisitte opintojanne hieman pidemmälle, niin nämä käsitteet kyllä tulevat teille tutuiksi. Ette te voi oman mielen mukaan mennä käytönjohtajalle sanomaan ettei moottorin syö loistehoa.. Se ukko nauraa teijjät pihalle koko paperitehtaasta.

fkljdsafkj kirjoitti:

Yleensä kun täällä käy lukemassa viestejä, niin Valovirta on kyllä aika usein äänessä. Taitaa olla DippiInssi. Aina en ole hänen kanssaan samalla aaltopituudella, mutta tässä asiassa hän on ihan oikeasti oikeassa. Sähkötekniikassa on yleisesti tiedossa että induktanssi ihan oikeasti syö loistehoa ja kapasitanssi tuottaa loistehoa. Tässäkin tapauksessa molemmat periaatteessa tuottavat loistehoa, mutta kyse onkin käsitteistä sähkötekniikkaan liittyen.

Jos ihmiset jatkaisitte opintojanne hieman pidemmälle, niin nämä käsitteet kyllä tulevat teille tutuiksi. Ette te voi oman mielen mukaan mennä käytönjohtajalle sanomaan ettei moottorin syö loistehoa.. Se ukko nauraa teijjät pihalle koko paperitehtaasta.

Lue lisää

"Loistehon ymmärtäminen vaatisi laajempaa ymmärrystä sähköfysiikasta ja siitä, että miksi sitä ylipäätänsä on/mistä se johtuu."

Vaatii vain syvällisempää asioihin perehtymistä.


"Sähkötekniikassa on yleisesti tiedossa että induktanssi ihan oikeasti syö loistehoa ja kapasitanssi
tuottaa loistehoa"
"Ette te voi oman mielen mukaan mennä käytönjohtajalle sanomaan ettei moottorin syö loistehoa.. Se ukko nauraa teijjät pihalle koko paperitehtaasta."

SähkönJAKELUtekniikan terminologiassa kyllä, koska indukstiivinen tehoosa on se ongelma. mutta yleisesti kun puhutaan loistehosta niin molemmat tuottavat loistehoa ja kompensoivat toisiaan. Selvästikkin sähköinen värähtelypiiiri on suurimmalle osalle tätä keskusteluketjua täysin vieras asia. Jos loistehon haluaa ymmärtää on siihen paneuduttava enemmän kuin mitä (D)-insinöörikoulussa opetetaan.

orava_majava kirjoitti:

"Loistehon ymmärtäminen vaatisi laajempaa ymmärrystä sähköfysiikasta ja siitä, että miksi sitä ylipäätänsä on/mistä se johtuu."

Vaatii vain syvällisempää asioihin perehtymistä.


"Sähkötekniikassa on yleisesti tiedossa että induktanssi ihan oikeasti syö loistehoa ja kapasitanssi
tuottaa loistehoa"
"Ette te voi oman mielen mukaan mennä käytönjohtajalle sanomaan ettei moottorin syö loistehoa.. Se ukko nauraa teijjät pihalle koko paperitehtaasta."

SähkönJAKELUtekniikan terminologiassa kyllä, koska indukstiivinen tehoosa on se ongelma. mutta yleisesti kun puhutaan loistehosta niin molemmat tuottavat loistehoa ja kompensoivat toisiaan. Selvästikkin sähköinen värähtelypiiiri on suurimmalle osalle tätä keskusteluketjua täysin vieras asia. Jos loistehon haluaa ymmärtää on siihen paneuduttava enemmän kuin mitä (D)-insinöörikoulussa opetetaan.

Lue lisää

No olihan tässä tosin alunperin kysymys sähköverkosta. Mutta sitä tosiasiaa se ei poista että kaupunkilegendaa kokojuttu kelan kulutuksesta ja konkan tuottamisesta loistehon suhteen. Ja näine kaupunkilegenda "tietoineen" kannattaa pysytellä siellä voimalaitoksen kellarissa eikä alkaa muille sitä enään opettamaan.

orava_majava kirjoitti:

No olihan tässä tosin alunperin kysymys sähköverkosta. Mutta sitä tosiasiaa se ei poista että kaupunkilegendaa kokojuttu kelan kulutuksesta ja konkan tuottamisesta loistehon suhteen. Ja näine kaupunkilegenda "tietoineen" kannattaa pysytellä siellä voimalaitoksen kellarissa eikä alkaa muille sitä enään opettamaan.

Lue lisää

Valovirta 6.12.2009 17:32
Esimerkiksi moottorit KULUTTAVAT loistehoa.

Yleensä kun täällä käy lukemassa viestejä, niin Valovirta on kyllä aika usein äänessä. Taitaa olla DippiInssi.
Ette te voi oman mielen mukaan mennä käytönjohtajalle sanomaan ettei moottorin syö loistehoa.. Se ukko nauraa teijjät pihalle koko paperitehtaasta.

Pieni ristiriita..hehheh

penttinärhi kirjoitti:

Valovirta 6.12.2009 17:32
Esimerkiksi moottorit KULUTTAVAT loistehoa.

Yleensä kun täällä käy lukemassa viestejä, niin Valovirta on kyllä aika usein äänessä. Taitaa olla DippiInssi.
Ette te voi oman mielen mukaan mennä käytönjohtajalle sanomaan ettei moottorin syö loistehoa.. Se ukko nauraa teijjät pihalle koko paperitehtaasta.

Pieni ristiriita..hehheh

Lue lisää

Mikäs ristiriita tässä nyt oikein on? hehheh...?

ghffasd kirjoitti:

Mikäs ristiriita tässä nyt oikein on? hehheh...?

Milläs te viisaat kompensoitte yliaaltoja ?
1500 kW , THDu

orava_majava kirjoitti:

No olihan tässä tosin alunperin kysymys sähköverkosta. Mutta sitä tosiasiaa se ei poista että kaupunkilegendaa kokojuttu kelan kulutuksesta ja konkan tuottamisesta loistehon suhteen. Ja näine kaupunkilegenda "tietoineen" kannattaa pysytellä siellä voimalaitoksen kellarissa eikä alkaa muille sitä enään opettamaan.

Lue lisää

Vai ajatusmalli loistehon tuotannosta ja kulutuksesta on pelkkää kaupunkilegendaa. No ei kai sen niin väliä, kunhan valtakunnassa pysyy valot päällä, vaikka sitten kaupunkilegendankin voimalla. Ja sekin on toki hyvä, että täältä keskustelupalstalta ja vieläpä eläimen kirjoittamana löytyy parempaa asiantuntemusta kuin esimerkiksi yliopistojen luennoitsijoilta ja kantaverkkoyhtiön asiantuntijoilta.

Kaupunkilegendaa suurjänniteverkkoon liittyen voi opiskella vaikka tästä:

http://powersystems.tkk.fi/opinnot/S-18.113/Luento 081105.pdf