Ajallisesti huiman kaaren vetäisee Kjell Westö uusimmassaan. Sodanpäättymisjuhlista Fortumin bonusskandaaliin, eli nykypäivään.
Suuret on teematkin, kuin myös eetos ja pikkusen paatoskin.
Ystävyys ja yksinäisyys, kesken jättäminen, kasvu, kestäminen tai luovutaminen. Sopeutuminen siihen mikä lopulta on tärkeintä ja välttämätöntä.
Kaiken keskellä Petos, joka on enemmän, Lupaus.
”Älä käy yöhön yksin
et tiedä mihin siellä törmäät
et tiedä kenen saaliiksi jäät
Pysy täällä luonani
ole janoni, ole juomani
Älä koskaan käy yöhön yksin”
A Wahl
Vain pieni laulunpätkä, jonka ympärille kaikki rakentuu.
Westön Helsinki-trilogia kasvaa tämän myötä neliosaiseksi ja saanee lopullisen kokonsa. Kai?
Pitkäntuntuinen alkupuolisko vaikuttaa hetkittäin edellisten teosten toisinnolta ja lukijaparka on hieman äimänkäkenä kaiken tietopuuron ja musiiikkiviitteiden keskellä. Vallankin jos 60-luvun poplaarimusiikin helmien tunteminen ei ole omaa ydinosaamisaluetta. Jälkipuoliskolla kaikki lopulta selviää, pala palalta ja sekä lukijaa että minäkertojakokijaa koukuttavasti huijaten.
Kaupungin, eli siis vain ja ainoastaan Helsingin kuvaajana Westö nousee liki outipakkasmaiseksi talojen ylistäjäksi. Tosin Westön talot on kuvitteellisessa lähiössä eikä Lauttasaaressa. Eihän Kjell liene ensimmäinen lähiöelämän kuvaaja, mutta tarkkanäköisin. Yhteiskunnallinen konsensus, luokka- ja kielirajojen hämärtyminen, sodan satuttamat miehet, sankariäidit eri keinoineen, kaikkitietävä taistolainen loisteputkisukupolvi ja sen uudet muodot, äärivihreät, saavat oman herkänanalyyttisen kuvauksensa.
Ja näin nopeasti aika valuu käsistä, kuten jo Missä kujemme kerran - teoksen kostonhimoisen, Francon aikaa kaipaavan maanpakolais- Cedricin tai Lucie-tädin.
Unelmista, lojaalisuudesta ja pettymyksistä, siitä tässä pohjimmiltaan on kai kyse. Kansallisen sekä kansainvälisen kehityksen kulminaatiopisteiden tarkasta havainnoinnista huolimatta.
“Ajattelin että sukupolvi toisensa jälkeen kävi läpi saman prosessin. Se astui elämään avoimin ja odottavin kasvoin, vilpittömin aikein. Jokaisessa sukupolvessa toiset karaistuivat, kun taas toiset, kuten Adriana, Ariel, Make Everi ja Pilvi-Pesonen, tuhoutuivat.”
Vain yksi asiavirhe hyppää silmille. Kirjoittaja ensi-illoittaa Exoduksen vuoteen 1967. Oma muistikuvani on paljon aiempi. Ja kun elokuvasta tuli puhe, niin enpä usko kenenkään kykenevän siirtämään valkokankaalle tätä, toteutuksen jäämättä perin torsoksi. Liian laaja ja monitasoinen on taipuakseen edes kolmen tunnin filmiksi.
Ainoa osaaja olisi Donner, jos järki pelaisi ja välineenä 12-osainen tv-sarja.
Pitkien kaarien Westö
3
780
Vastaukset
- saa kai kysyä
En oikein ymmärrä tuota yhden kaupungin märehtimistä kirjasta toiseen. Miksi se on niin "hienoa"?
- A. R itte
onko se niin hienoa, mutta hyvin Westö Stadia kuvaa. Eikä maassamme ole muuta yhtä antoisaa kaupunkia kuvattavaksi. Ja kokemustahan miulla tietennii on niin Tampereesta kuin Oulusta eikä niistä irtoa kovin laajaa juttua, vaikka joku Viita-Late ja Jokis-Seppo parhaansa yritti. Taisi Pennas-Ellukin mutaman sanan paperille pistää Tampereen kasvusta, siinä kaikki.
Tokkiinsa aina saa kysyä, ja kysyvälle vastataan niin kauan kuin jotain muistetaan.
- peacefrog
Sain eilen luettua loppuun. Teos oli kyllä erittäin hyvä, ei kalpene edellisten loistavien kirjojen rinnalla. Upeita ajatuksia elämästä, jopa 17- vuotias ymmärtää. Kai. Itselle vanhan rokin ystävänä täydellistä lisäherkkua on jutut juuri niistä itselleni rakkaista kappaleista ja bändeistä.
Westön kyky kuvata tunnelmia, maisemia, keskusteluja.. on erittäin hyvä. Juoni on hieno ja kirjalla on nerokas rakenne.
Kirjassa ainoa hieman ärsyttävä piirre oli Frankin ja Evan yhdessä, erikseen, yhdessä pomppiminen. Muuten huonoa sanottavaa on vaikea hakea.
Innolla odottelen uutta kirjaa Westöltä. Ja nyt se Sound of Silence soimaan.
4,5/5
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Porvarimediat paniikissa demareiden huiman kannatuksen vuoksi
Piti sitten keksiä "nimettömiin lähteisiin" perustuen taas joku satu. Ovat kyllä noloja, ja unohtivat sen, että vaalit1397648KATASTROFI - Tytti Tuppurainen itse yksi pahimmista kiusaajista!!!
STT:n lähteiden mukaan SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen on käyttäytynyt toistuvasti epäasiallisesti4237091Mikä siinä on ettei persuille leikkaukset käy?
On esitetty leikkauksia mm. haitallisiin maataloustukiin, kuin myös muihin yritystukiin. Säästöjä saataisiin lisäksi lei693623Lääppijä Lindtman jäi kiinni itse teosta
Lindtman kyselemättä ja epäasiallisesti koskettelee viestintäpäällikköä. https://www.is.fi/politiikka/art-20000117808521383256Juuri nyt! Tytti Tuppurainen on käyttäytynyt toistuvasti epäasiallisesti
Ai että mä nautin, Tytti erot vireille! "Käytös on kohdistunut avustajia ja toisia kansanedustajia kohtaan, uutisoi STT1092784Huomaatteko Demari Tytti ei esitä pahoitteluitaan
Samanlainen ilmeisesti kuin Marin eli Uhriutuu no he ovat Demareita ja muiden yläpuolella siis omasta mielestään442318- 1261926
Puolen vuoden koeaika
Voisi toimia meillä. Ensin pitäis selvittää "vaatimukset" puolin ja toisin, ennen kuin mitään aloittaa. Ja matalalla pro231793Turvaan tulleet lähettävät omia lapsiaan vaaraan - hullua
MOT-ohjelman jakso ”Loma vaihtui kahleisiin” kertoi, kuinka Suomessa ja muualla Euroopassa asuvat somaliperheet lähettäv261566Tytti Tuppurainen nöyryyttää avustajiaan
Tytti Tuppurainen nöyryyttää SDP:n eduskuntaryhmän kokouksissa sekä avustajia että kansanedustajia. Hän nolaa ihmisiä ju1821457