Tarvitseeko kodinhoitohuone vesieristää? Ja tarkaa tietoa pesuhu

Älä nyt valheita viljele täällä. Vuoden -95 jälkeen tehdyissä märkätiloissa on oltava asianmukainen vedeneristys.. Mikäli näin ei ole, on tekijä korvausvelvollinen.

fajfn kirjoitti:

Älä nyt valheita viljele täällä. Vuoden -95 jälkeen tehdyissä märkätiloissa on oltava asianmukainen vedeneristys.. Mikäli näin ei ole, on tekijä korvausvelvollinen.

C2 astui voimaan 1999.

Tekijä ei myöskään ole koskaan korvausvelvollinen. Rakennuttaja eli työn tilaaja on itse aina vastuussa. Kannattaa tutustua MRL:ään.

Kiinteistöliitto Uusimaan lakimies Mia Pujals. "Koska kysyjä on teettämässä sellaista muutostyötä, jossa ei ole kyse yhtiölle kuuluvasta välittömästä korjaustarpeesta, hän vastaa kaikista kustannuksista, myös vesieristeistä." -- "Taloyhtiö voi halutessaan toki päättää, että se osallistuu osakkaan remonttiin esimerkiksi maksamalla vesieristyksen materiaalit."

LAKIMIES VASTAA
"Omat remontit" on maksettava kokonaan itse

http://www.hs.fi/lakimiesvastaa/artikkeli/Omat remontit on maksettava kokonaan itse/HA20070819SI1FA03esb

Joo jos viemäri tulvii, niin vesi menee oven ali kaikkialle jotka on samassa tasossa, siis sinun tulkinnan mukaan vesieriste koko kämppään.

Mites oletko ajatellut Wc-pyttyä, tulvii sekin ......
Kuinka keittiön allas?

Viemärin tulviminen on aika kaukaa haettu peruste lattian vesieristämiselle.

Oikea perustelu on järkevyys. Jos lattiassa on kaivo ja lattia on laatoitettu, niin pirustako kukaan näkee, että jotta onko se lattia oikeasti vettä pitävä vai ei ole. Vaikka nykyinen asukas tietäisikin, ettei lattia pidä vettä, niin seuraava tai sitä seuraava olettaa automaattisesti, että laattalattia kaivo = lotraaminen sallittu.

Siis vesieristys lattiaan, VAIKKA kyseessä ei ole märkätila. Eikä KHH myöskään sellaiseksi muutu, vaikka kaivo vesieritys lisätäänkin.

Ympäristöministeriön julkaisu: Kosteus rakentamisessa Rak MK C2 opas (Ympäristöopas 51) sanoo sivulla 44 mm. näin: "Tilan luokitteleminen märkätilaksi tapahtuu käyttötarkoituksen perusteella.Vaikka tilassa on vesilaitteita, vesijohtoverkostoon kytkettyjä laitteita, vesiputkistoja tms., joista käyttövirheen, vahingon tai muun tilapäisen syyn johdosta tilaan voi päästä vettä, ei tilaa katsota märkätilaksi. Täten esimerkiksi apukeittiön, kuraeteisen tai teknisen tilan luokittelu märkätilaksi on harkinnanvaraista ja se tulisi perustella tilaan suunnitellulla toiminnalla"

Ympäristöministeriön julkaisu: Vesivahinkojen ehkäisy rakentamisessa (Ympäristöopas 111) sanoo sivulla 18 mm seuraavaa: "Aina, kun tuilassa on lattiakaivo- oli tilan käyttötarkoitus mikä tahansa- on siellä oltava vedeneristys."

Edellä olevista voidaan todeta, ettei Ympäristöministeriön ohjeetkaan aivan sopusoinnussa keskenään ole. Kyllä se kuraeteisen "kurasyöppö" tai vastaava pesupiste on yhtälailla lattiakaivo, kuin pesuhuoneenkin kaivo.

Vaikka miten ohjeita kirjoittelisivat, niin älkää nyt hemmetissä silti jättäkö sitä vedeneristystä tekemättä. Ei se nyt sentään sen kokonaisuuden hintaan paljoa vaikuta. Ei tyhmä saa olla, vaikka siihen mahdolllisuus olisikin.

Ja tuolla aiemmin joku kirjoitteli 100 mm.n eristetystä kynnyksestä. Olisi varmaan hyvä, mutta ohjeet edellyttävät 15 mm.n kynnystä. Sekin riittää yleensä muodostamaan sellaisen eristetyn "altaan", johon mahtuvat normaalin pesukoneen tavanomaisen pesuohjelman vedet, vaikka kaivo ei lainkaan vetäisi.

huomaa että pekka ei ole katellut pyykkikonetta tai kuivausrumpua. Tai Pekalla on vanha pulsaattori ja vetoisa karjakeittiö missä pyykkiä pesee.....

Noin siinä käy, kun yrittää oikaista. Tuo edellä lainaamasi osa kirjoituksesta oli siis vain osa sen oppaan tekstistä.

RakMK C2 opas, sivu 44. : Märkätila on tila, jossa suunniteltu toiminta altistaa rakenteiden pinnat säännönmukaisesti roiskevedelle. Määräysten ja ohjeiden tarkoituksena on edistää sellaisten ratkaisujen käyttöönottoa, jotka vähentävät roiskeveden haitallisuutta sekä märkätilan että sitä ympäröivien rakenteiden kannalta. Määritelmässä esitettyjä märkätiloja ovat mm. kylpyhuoneet, suihkuhuoneet ja saunat. Sensijaan esimerkiksi WC-tilaa tai rakennuksen teknistä tilaa ei katsota välttämättä märkätilaksi. Tilan luokitteleminen märkätilaksi tapahtuu käyttötarkoituksen perusteella.............
...... Täten esimerkiksi apukeittiön, kuraeteisen tai teknisen tilan luokittelu on harkinnanvaraista ja se tulisi perustella tilaan suunnitelluilla toiminnoilla.

Kuten jo aiemmin totesin, mielestäni ainakin kuraeteisen pesupiste lattiassa vastaa lattiakaivoa, vaikkei se ohjeiden laatijan mukaan niin olisikaan.

Niitä märkätila-asentajan koulutuksia järjestetään hyvinkin vaihtelevan tasoisina, riippuen paikkakunnasta. Olen valitettavasti jotunut opastamaan näitä sertifikaatin saaneita "ammattilaisia" aivan kyllästymiseen saakka. Juuri tuo edellisen kirjoittajan mainitsema kynnys tuntuu olevan aika monille sertifikaattimiehille tuntematon asia. Eikä tunnu se tuoteperheajattelukaan kailkiie kovin tuttu olevan. Syyttömiä eivät tosin ole rauta- tai maalikaupan myyjätkään, kun myyät oikean primerin puuttuessa hyllystä jotain muuta tuotetta ja vakuuttavat silmät kirkkaina, että samaa tavaraa ne kaikki ovat. Vaan kun eivät ole.

Paikallisvalvoja kirjoitti:

Noin siinä käy, kun yrittää oikaista. Tuo edellä lainaamasi osa kirjoituksesta oli siis vain osa sen oppaan tekstistä.

RakMK C2 opas, sivu 44. : Märkätila on tila, jossa suunniteltu toiminta altistaa rakenteiden pinnat säännönmukaisesti roiskevedelle. Määräysten ja ohjeiden tarkoituksena on edistää sellaisten ratkaisujen käyttöönottoa, jotka vähentävät roiskeveden haitallisuutta sekä märkätilan että sitä ympäröivien rakenteiden kannalta. Määritelmässä esitettyjä märkätiloja ovat mm. kylpyhuoneet, suihkuhuoneet ja saunat. Sensijaan esimerkiksi WC-tilaa tai rakennuksen teknistä tilaa ei katsota välttämättä märkätilaksi. Tilan luokitteleminen märkätilaksi tapahtuu käyttötarkoituksen perusteella.............
...... Täten esimerkiksi apukeittiön, kuraeteisen tai teknisen tilan luokittelu on harkinnanvaraista ja se tulisi perustella tilaan suunnitelluilla toiminnoilla.

Kuten jo aiemmin totesin, mielestäni ainakin kuraeteisen pesupiste lattiassa vastaa lattiakaivoa, vaikkei se ohjeiden laatijan mukaan niin olisikaan.

Niitä märkätila-asentajan koulutuksia järjestetään hyvinkin vaihtelevan tasoisina, riippuen paikkakunnasta. Olen valitettavasti jotunut opastamaan näitä sertifikaatin saaneita "ammattilaisia" aivan kyllästymiseen saakka. Juuri tuo edellisen kirjoittajan mainitsema kynnys tuntuu olevan aika monille sertifikaattimiehille tuntematon asia. Eikä tunnu se tuoteperheajattelukaan kailkiie kovin tuttu olevan. Syyttömiä eivät tosin ole rauta- tai maalikaupan myyjätkään, kun myyät oikean primerin puuttuessa hyllystä jotain muuta tuotetta ja vakuuttavat silmät kirkkaina, että samaa tavaraa ne kaikki ovat. Vaan kun eivät ole.

Lue lisää

Niin, itse olin mukana jo tehtaiden tuotekehittelyssä, testaamassa ensimmäisiä telattavia eristeitä ja myöhemmin mukana tuotekoulutuksissa ja aivan ensimmäisiin kuuluvissa märkätila-asentaja koulutuksissa kun niitä vihdoin alettiin järjestämään. Koulutuksista on hyötyä vaikka olisi vuosia kyseisiä töitä tehnyt. Voi olla että on vuosia tehnyt, mutta ei ole koskaan oppinut tekemään oikein.

Aina ei kaikkeen/kaikenlaisiin rakenteisiin ja esim eri materiaalien liitoskohtiin itse törmää ja silloin kerrottu tieto ja muiden kokemukset on hyvä tulevaa varten poimia talteen.

Kannattaa muistaa että vesieristäjä koulutus ei tee vesieristäjää, se on täydentävää koulutusta. Kokemus ja ammattitaito tulee tekemällä, mutta jo ensimmäistä, toista tai kolmatta kohdettaan tekeväkin voi olla jo sertifioitu märkätila-asentaja.
Kokemus vain kysytään, sitä ei varmisteta mitenkään....
Tiedän muutaman timpurin, jotka oman talon rakentamisen jälkeen innostuivat tekemään myös kaakelointeja ja kävivät kyseisen koulutuksen.
Lähes kuka vaan (rakennusmies) osaa levittää primerit, tasoitteet, vesieristeet, asentaa kaakelit hienosti ja saumata. Melko moni ei kiinnitä huomiota ainesosien sekoitukseen vesi:jauho tarkasti mitaten, riittäviin seisotusaikoihin ennen uudelleen sekoitusta, riittäviin kuivumisaikoihin ennen seuraavan tuotteen levitystä yms. Moni kakku päältä kaunis, mutta kun kaakelit sitten irtoaa, syytetään materiaalivalmistajia ja vakuutellaan työn tulleen suoritetuksi valmistajan ohjeita noudattaen.

Märkätila-asentaja koulutuksessa ei painoteta näitä asentajille tuotekoulutusten ja maalaisjärjen kautta tutuiksi tulevia seikkoja.
Kukaan ei pysty vuosienkaan jälkeen mutu.tuntumalla käyttämään oikeaa vesimäärää, se on aina mitattava.

Tuosta tuotemyynnistä, jos myyjä myy eri valmistajan primerit toisen valmistajan vesieristeisiin, tasoitteisiin yms tuotteisiin, siirtyy vastuu myyjälle (tekijä yksityishenkilö). Tuotteet kauppaan toimittanut valmistaja edellyttää saman tuoteperheen käyttämistä ohjeidensa mukaan, vain tuolloin valmistaja vastaa tuotteiden toimivuudesta.

Jos asentaja (ammattimies), asioita selvittämättä käyttää kaiken minkä työn teettäjä kohteeseen tuo siirtyy vastuu asentajalle ja asiakkaalle.

Joo taas tätä viemäri tukkeutumista, mitä hyötyä siitä kostean tilan kynnyksestä on jos pohjapinta-alaa wc:llä 1,5m2? Lakennallisesti vettä mahtuu lattialle 10 pytyn vetoa yläkerroista. Ja myös pytty tulvii ja lavuaari jos ei ole sitä lattiakaivoa.

Ei muuta kuin tekee aloitetta että ovet saatava vesitiiviiksi ylös asti. Ai mutta mitäs sitten kun huussi on täynnä tätä vettä ja joku onneton aukaisee sen? Ei muuta vaihtoehtoa kuin täytyy olla ovessa läpinäkyvä mittalasi josta näkee veden korkeuden!

tolloko oot? kirjoitti:

Joo taas tätä viemäri tukkeutumista, mitä hyötyä siitä kostean tilan kynnyksestä on jos pohjapinta-alaa wc:llä 1,5m2? Lakennallisesti vettä mahtuu lattialle 10 pytyn vetoa yläkerroista. Ja myös pytty tulvii ja lavuaari jos ei ole sitä lattiakaivoa.

Ei muuta kuin tekee aloitetta että ovet saatava vesitiiviiksi ylös asti. Ai mutta mitäs sitten kun huussi on täynnä tätä vettä ja joku onneton aukaisee sen? Ei muuta vaihtoehtoa kuin täytyy olla ovessa läpinäkyvä mittalasi josta näkee veden korkeuden!

Lue lisää

Mietippä ennen kuin rupeat pätemään.... !!!
Mikä on normaali viemäriputken kallistus, mikä on viemäriputken tilavuus / 1jm, kuinka paljon viemäriputkea haaroineen normaali omakotitalossa on ?
Jos joku on niin idiootti että vetää vessan 10 kertaa vaikka lattialle on jo tulvinut vesi, ensin kaivon pinnalle saakka ja sitten 9:llä vedolla niin paljon että laskelmasi mukaan lattia on tullut täyteen :)

Äly hoi, kyllä kai jokainen tajuaa jättää pöntön vetämättä ja laittamatta astianpesukoneen päälle kun huomaa että jostain kaivosta alkaa tulvimaan.

Tiedoksesi että jos lattiakaivoa ei ole vesieristetty lattiapinnan kanssa niin jo siinä vaiheesssa kun vesi nousee lattialle, alkaa kosteus imeytymään lattiarakenteeseen jos lattiakaivon ympärillä ja kaivoon liittyen ei ole vesieristystä.

Aika idiootti. Kirjoituksesi perusteella voi vain ajatella että mielestäsi on parempi että ei vesieristetä, jolloin vesi katoaa rakenteisiin, jopa 10 wc;n vetämisen jälkeen, eikä tarvitse pelätä että vesi tulee muihin lattiatiloihin.
Jos se veriseristettäisiin niin silloin pitäisi kynnyksen olla 2 jm korkea että patoutumisen nostama vesi pysyy wc:ssä, jiiihaa mitä järjenjuoksua

No taidat itse olla kirjoitti:

Mietippä ennen kuin rupeat pätemään.... !!!
Mikä on normaali viemäriputken kallistus, mikä on viemäriputken tilavuus / 1jm, kuinka paljon viemäriputkea haaroineen normaali omakotitalossa on ?
Jos joku on niin idiootti että vetää vessan 10 kertaa vaikka lattialle on jo tulvinut vesi, ensin kaivon pinnalle saakka ja sitten 9:llä vedolla niin paljon että laskelmasi mukaan lattia on tullut täyteen :)

Äly hoi, kyllä kai jokainen tajuaa jättää pöntön vetämättä ja laittamatta astianpesukoneen päälle kun huomaa että jostain kaivosta alkaa tulvimaan.

Tiedoksesi että jos lattiakaivoa ei ole vesieristetty lattiapinnan kanssa niin jo siinä vaiheesssa kun vesi nousee lattialle, alkaa kosteus imeytymään lattiarakenteeseen jos lattiakaivon ympärillä ja kaivoon liittyen ei ole vesieristystä.

Aika idiootti. Kirjoituksesi perusteella voi vain ajatella että mielestäsi on parempi että ei vesieristetä, jolloin vesi katoaa rakenteisiin, jopa 10 wc;n vetämisen jälkeen, eikä tarvitse pelätä että vesi tulee muihin lattiatiloihin.
Jos se veriseristettäisiin niin silloin pitäisi kynnyksen olla 2 jm korkea että patoutumisen nostama vesi pysyy wc:ssä, jiiihaa mitä järjenjuoksua

Lue lisää

Alkuperäinen aihe oli as oy tapauksena kodinhoitohuone. Oletko miettinyt että yläkerrassa voi olla joku(x kappaletta) asumassa ja sillä luonnollisesti se wc-pytty? Mistä yläkerranasukas tietää nouseeko alakerrassa paskat lattialle kun asukkaat ovat vielä kuukauden kaukoitä matkalla? Luuletko että yksitasoisessa ok-talossa pytty vetää paskan jos viemäri tukossa?

Asiaan mennään; ei vaan olen huomannut kuinka ollaan hysteerisiä näissä vesieristys jutuissa, mutta ei ajatella faktoja. Suurin osa hartiapankki rakentajista ja urakoitsijoista tekee edelleen seinärakenteisiin märkätilojen osalla kaksinkertaista höyrynsulkua. sitten ihmetellään miksi seinärakenne homehtuu ja syytetään vesieristettä.

Vesieriste ja kankaat eivät ole kalliita minun mielestä, mutta hintaa siitä tulee kun laskee työkustannukset. Työmaat jossa olen ollut vaikuttamassa ollaan wc:n lattiat ja seinälle nosto eristetty ja nurkka puoleen väliin. lopulle osalle kosteussulkua ja kodinhoitohuoneen seinään johon tulee laatta. Kosteusulun päälle on myös mukavampi vedellä kiinnityslaasti ja jättää työaikaa. Märkätiloissa vesieriste limitetään ylhäällä alumiinfolioon tai muoviin jos ei ole saunaa märkätilojen yhteydessä. Sitten tulee asukas ja poraa hyllykön kaakelin saumasta kiinni ja laittaa vähän silikonia pölyiseen reikään.........
Putkien pintavedot märkätiloissa pitäisi kieltää myös samasta syystä........

Toinen paikka jossa tyritään on teknisissä tiloissa joissa on putkien nostoja lattioista, siellä näkee kaikenlaista ratkaisua. Omaan ok kämppääni jos nyt rakentaisin laittaisin vuotoanturit (jakotukit, pesukoneet, varaajat)ja m-venttiillin vesisyöttöön. Siinä ei paljoa vesieristeet auta kun tulee putkirikko ja ollaan kotoa pois vaikka hetken. Muistan yhden rakenteilla olevan paritalon maaliskuun pakkasaamuna kun ulkoa näki paksusta paannejäästä että on tainut tapahtua vesivahinko........

Tolloko idiootti oot kirjoitti:

Alkuperäinen aihe oli as oy tapauksena kodinhoitohuone. Oletko miettinyt että yläkerrassa voi olla joku(x kappaletta) asumassa ja sillä luonnollisesti se wc-pytty? Mistä yläkerranasukas tietää nouseeko alakerrassa paskat lattialle kun asukkaat ovat vielä kuukauden kaukoitä matkalla? Luuletko että yksitasoisessa ok-talossa pytty vetää paskan jos viemäri tukossa?

Asiaan mennään; ei vaan olen huomannut kuinka ollaan hysteerisiä näissä vesieristys jutuissa, mutta ei ajatella faktoja. Suurin osa hartiapankki rakentajista ja urakoitsijoista tekee edelleen seinärakenteisiin märkätilojen osalla kaksinkertaista höyrynsulkua. sitten ihmetellään miksi seinärakenne homehtuu ja syytetään vesieristettä.

Vesieriste ja kankaat eivät ole kalliita minun mielestä, mutta hintaa siitä tulee kun laskee työkustannukset. Työmaat jossa olen ollut vaikuttamassa ollaan wc:n lattiat ja seinälle nosto eristetty ja nurkka puoleen väliin. lopulle osalle kosteussulkua ja kodinhoitohuoneen seinään johon tulee laatta. Kosteusulun päälle on myös mukavampi vedellä kiinnityslaasti ja jättää työaikaa. Märkätiloissa vesieriste limitetään ylhäällä alumiinfolioon tai muoviin jos ei ole saunaa märkätilojen yhteydessä. Sitten tulee asukas ja poraa hyllykön kaakelin saumasta kiinni ja laittaa vähän silikonia pölyiseen reikään.........
Putkien pintavedot märkätiloissa pitäisi kieltää myös samasta syystä........

Toinen paikka jossa tyritään on teknisissä tiloissa joissa on putkien nostoja lattioista, siellä näkee kaikenlaista ratkaisua. Omaan ok kämppääni jos nyt rakentaisin laittaisin vuotoanturit (jakotukit, pesukoneet, varaajat)ja m-venttiillin vesisyöttöön. Siinä ei paljoa vesieristeet auta kun tulee putkirikko ja ollaan kotoa pois vaikka hetken. Muistan yhden rakenteilla olevan paritalon maaliskuun pakkasaamuna kun ulkoa näki paksusta paannejäästä että on tainut tapahtua vesivahinko........

Lue lisää

Onkohan tässä lattiakaivon vesieristämisessä kuitenkin pointti juuri siinä että patoutumistilanteessa vesi saattaa aina hetkittäinkin nousta kaivosta ylös, ja jokaisen nousun aikana sitä kosteutta sitten pääsee lattiarakenteeseen ja mahdollisesti myös lattiarakenteen alle (esim jos vanhempi talo / levytetyt lattiat yms) Se lattiakaivollisen tilan vesieristäminenhän on varmistustoimi, samalla lailla kuin astianpesukoneen alle asennettava kaukalokin. Vesivahingon sattuessa vesi on heti näkyvissä, eikä katoa rakenteisiin. Jos ei lattiakaivollisia tiloja eristeta, on aina edessä mahdollinen kosteusvaurio kun viemäri jostain syystä tukkeutuu. Tukkeutumaahan ei huomaa kuin siitä että vesi alkaa nousta kaivoista yms ylös...

Olisit heti kirjoittanut että yläkerta on eri asuntoa ja että asukkaat ovat kuukauden kaukoidässä juuri kun viemäri tukkeutuu, silloin olisi voinut kirjoittaa että tämähän ei auta mitään jos kaksi päällekkäin olevaa erillistä asuntoa yhtyy samaan viemäriin ja alakerran asukas sattumoisin on juuri silloin onnellisesti lomalla ja sieltä palattuaan pääsee sitten tutustumaan yläkerran asukkaan ulostenäytteisiin.

8+17 kirjoitti:

Onkohan tässä lattiakaivon vesieristämisessä kuitenkin pointti juuri siinä että patoutumistilanteessa vesi saattaa aina hetkittäinkin nousta kaivosta ylös, ja jokaisen nousun aikana sitä kosteutta sitten pääsee lattiarakenteeseen ja mahdollisesti myös lattiarakenteen alle (esim jos vanhempi talo / levytetyt lattiat yms) Se lattiakaivollisen tilan vesieristäminenhän on varmistustoimi, samalla lailla kuin astianpesukoneen alle asennettava kaukalokin. Vesivahingon sattuessa vesi on heti näkyvissä, eikä katoa rakenteisiin. Jos ei lattiakaivollisia tiloja eristeta, on aina edessä mahdollinen kosteusvaurio kun viemäri jostain syystä tukkeutuu. Tukkeutumaahan ei huomaa kuin siitä että vesi alkaa nousta kaivoista yms ylös...

Olisit heti kirjoittanut että yläkerta on eri asuntoa ja että asukkaat ovat kuukauden kaukoidässä juuri kun viemäri tukkeutuu, silloin olisi voinut kirjoittaa että tämähän ei auta mitään jos kaksi päällekkäin olevaa erillistä asuntoa yhtyy samaan viemäriin ja alakerran asukas sattumoisin on juuri silloin onnellisesti lomalla ja sieltä palattuaan pääsee sitten tutustumaan yläkerran asukkaan ulostenäytteisiin.

Lue lisää

Minusta tämä joittenkin tyyppien vastahakoisuus vedeneristyksiä kohtaa on täysin käsittämätöntä. C2:ssa sanotaan yksiselitteisesti, että märkätila tulee suunnitella ja toteuttaa siten, että vettä ei pääse valumaan tai siirtymään kapillaarivirtauksena ympäröiviin tiloihin tai rakenteisiin.

Tuossa on siis esitetty se vaadittava olennainen ominaisuus. Lisäksi määräyksiin liittyy useita ohjeita, joiden avulla saavutetaan tuo vaadittava olennainen ominaisuus. Niitä ohjeita ovat mm. juurikin tuo mainittu korotettu kynnys.

Mikäli rahat eivät riitä vedeneristyksen tekemiseen, on viisainta myydä asunto pois ja ostaa tilalle halvempi tai sitten muuttaa vuokralle. Ja jos jalka ei nouse tuollaisen vaaditun 15 mm:n kynnyksen yli, niin on kyllä syytä ruveta katsomaan kunnaliskotipaikkaa. Yksityisasunto ei ole silloin enää sopiva asumismuoto.

Paikallisvalvoja kirjoitti:

Minusta tämä joittenkin tyyppien vastahakoisuus vedeneristyksiä kohtaa on täysin käsittämätöntä. C2:ssa sanotaan yksiselitteisesti, että märkätila tulee suunnitella ja toteuttaa siten, että vettä ei pääse valumaan tai siirtymään kapillaarivirtauksena ympäröiviin tiloihin tai rakenteisiin.

Tuossa on siis esitetty se vaadittava olennainen ominaisuus. Lisäksi määräyksiin liittyy useita ohjeita, joiden avulla saavutetaan tuo vaadittava olennainen ominaisuus. Niitä ohjeita ovat mm. juurikin tuo mainittu korotettu kynnys.

Mikäli rahat eivät riitä vedeneristyksen tekemiseen, on viisainta myydä asunto pois ja ostaa tilalle halvempi tai sitten muuttaa vuokralle. Ja jos jalka ei nouse tuollaisen vaaditun 15 mm:n kynnyksen yli, niin on kyllä syytä ruveta katsomaan kunnaliskotipaikkaa. Yksityisasunto ei ole silloin enää sopiva asumismuoto.

Lue lisää

Paikallisvalvojalle heitän hatusta että onko määräyksissä sanottu että 15mm kynnys riittää märkätiloihin? Muistelisin että ei riitä.......

Kodin ok-talon tyypillinen 2.eteinen kurastopparilla on siis varustettava sinun mukaan 15mm kynnyksellä ennen seuraavaa huonetta? Märkätila on märkätila ja kodin hoitohuone ei ole sitä! Märkätiloihin EI SAA laittaa esim. tavallista pyykkikonetta, kotelointiluokka mikä lienee?

En muute yhtään säästele rakentaessa vesieristeitä ja kosteussulkuja, mutta olen huomannut että RAKENNUKSILLA EI HALLITA KOKONAISUUKSIA, eli mitä ne eristeet auttaa jos olet lomalla ja sammut lattiakaivon päälle? Niin tai sitten lattiakaivo tulvii.......

Tavallista järkeä tahtoo olla rajoitetusti

tolloko oot valvoja? kirjoitti:

Paikallisvalvojalle heitän hatusta että onko määräyksissä sanottu että 15mm kynnys riittää märkätiloihin? Muistelisin että ei riitä.......

Kodin ok-talon tyypillinen 2.eteinen kurastopparilla on siis varustettava sinun mukaan 15mm kynnyksellä ennen seuraavaa huonetta? Märkätila on märkätila ja kodin hoitohuone ei ole sitä! Märkätiloihin EI SAA laittaa esim. tavallista pyykkikonetta, kotelointiluokka mikä lienee?

En muute yhtään säästele rakentaessa vesieristeitä ja kosteussulkuja, mutta olen huomannut että RAKENNUKSILLA EI HALLITA KOKONAISUUKSIA, eli mitä ne eristeet auttaa jos olet lomalla ja sammut lattiakaivon päälle? Niin tai sitten lattiakaivo tulvii.......

Tavallista järkeä tahtoo olla rajoitetusti

Lue lisää

No eiköhän se ole melko pieni osa vahingoista kun sattuu silloin kun ollaan lomamatkalla tai sammutaan suihkussa kaivon päälle.

Rakennuksilla ei hallita kokonaisuuksia eli ei järjestetä pysyvää kosteusvahti palevlua jokaiseen kohteeseen sen varalta että lattiakaivon päälle sammutaan.
Olet oikeassa, samaa mieltä. Mitäs ne eristeet auttaa jos ei hallita kokonaisuutta, lähden bisselle ja huomenna varaan kaukomatkan, tana

tolloko oot valvoja? kirjoitti:

Paikallisvalvojalle heitän hatusta että onko määräyksissä sanottu että 15mm kynnys riittää märkätiloihin? Muistelisin että ei riitä.......

Kodin ok-talon tyypillinen 2.eteinen kurastopparilla on siis varustettava sinun mukaan 15mm kynnyksellä ennen seuraavaa huonetta? Märkätila on märkätila ja kodin hoitohuone ei ole sitä! Märkätiloihin EI SAA laittaa esim. tavallista pyykkikonetta, kotelointiluokka mikä lienee?

En muute yhtään säästele rakentaessa vesieristeitä ja kosteussulkuja, mutta olen huomannut että RAKENNUKSILLA EI HALLITA KOKONAISUUKSIA, eli mitä ne eristeet auttaa jos olet lomalla ja sammut lattiakaivon päälle? Niin tai sitten lattiakaivo tulvii.......

Tavallista järkeä tahtoo olla rajoitetusti

Lue lisää

Kukahan se tollo nyt sitten mahtaa olla. Voi voi kun olisit lukenut tuon edellisen komenttini niin kuin se on kirjoitettu. Kun juuri esitin sen määräyksissä esitetyn olennaisen ominaisuuden, eli sen, että vettä ei saa päästä valumaan eikä kapillaariviertauksena siirtymään rakenteisiin, eikä ympäröiviin kuiviin tiloihin. Se kynnys on esitetty määräyksiin liittyvissä ohjeissa ja se on nimenomaan 15 mm. HUOM! SIIS OHJE, EI MÄÄRÄYS. Se kynnys tehdään luonnollisesti kuivan tilan rajalle. Jos siis pesuhuoneen ja kodinhoitohuoneen välisellä ovella ei ole tuota korotettua kynnystä, niin sitten se tehdään sinne kodinhoitohuoneen ja kuivan tilan rajalle.

Sinun alkoholiongelmaasi ei voida sitten millään rakentamismääräyksille korjata. Jos sammut lattiakaivon päälle niin siinähän sammut.

Kun tuo pesukoneen pumppu sanoi itsensä irti niin pitihän se vesi lasketella lattialle. Sitä tehtiin muutaman kerran senkin takia, että isännältä jäi huomaamatta muutamat ruuvit kun laittoi pyykkiä koneeseen.

Kuivausrummusta tulevat vedet laskemme nykyään lattiakaivon kautta kun se kuivausrummun poistoletku joskus tukkeutui ja on niin tylsää koneita siirrellä.

Kun on lattiakaivo niin oletan, että vesieristeet löytyy. Ei se vesieriste mitään kallista ole. Moni juo lyhyessä ajassa tuon saman summan kurkusta alas. Tai syöttää rasvavarastojaan. Mikä kellekin on kallista.