Aiemmassa keskustelussa oli virinnyt mielenkiintoinen sivujuonne aiheesta liimattu lamellihirsi vs. oikea massiivihirsi ja siirrän tätä keskustelua omaksi aiheekseen, on se sen verran mielenkiintoinen, ehkä keskustelu jatkuu?
Lamellihirsi ei minunkaan mielestä ole hirsi, vaan se on lamellihirsi. Itselläni on tosiaan se Kuusamo-talo lamellihirrestä juuri siitä syystä että halusimme minimoida puun elämistä seinässä, toisin sanoen rakensimme hirsitalon mutta pelasimme varmemman päälle.
Kyllä silti kieltämättä houkuttaa ajatus että joskus tekisimme oikeasta hirrestä. Silloin tehtäisiin pitkillä nurkilla, nyt on kotelonurkat. Siinä taas on toinen mielenkiintoinen kiistakapula johon löytyy kommenttia puolesta ja vastaan ja itsekin pitkään emmittiin että lyhyet vai pitkät nurkat.
Kyllä en usko että liimapuusta olisi löydettävissä hometta liiman likeltä koska ei se puu sitä vettä lävitseen laske, kyllä se pintakerros huokosineen sitä ilmasta sitoo ja päästää, mutta eihän talo nyt sentään veden alla ole upoksissa vuositolkulla niin että se alkais läpeensä kastua. Ei mene tavan talossa kosteus hirrestä läpi. Sen sijaan lämpö kyllä siirtyy. Sitä en osaa sanoa, miten se energiataloudellisesti vaikuttaa käytännössä, mutta mielenkiintoinen ilmiö on se, että näin pakkasella meillä ainakin kun on hirsikehikko tasakertaan saakka, se alakerta on ulkoa pinnastaan ihan eri näköinen kuin yläkerta joka on runkorakenteinen eli paneelilla verhottu. Paneelin pinnalla viihtyy kuura ihan eri tavalla kuin hirrellä. Kun tuulee seinään, paneelin pinnalla on jäinen kerros, samoin tietysti pari päivää hirren pinnallakin, mutta hirren pinnasta se enimmäkseen häviää?! Olen tulkinnut asian niin, että lämpö siirtyy hirressä ja hirsiseinä pitää itseään kuivempana ulkoakin. Se voi olla ulkoseinän kannalta pitkän päälle hyväkin, mene tiedä.
Mitä tulee siihen, miksi hirsitaloja ei mielellään rakenneta nykyään harjalle saakka hirrestä, niin varmasti kustannussyistäkin. Kyllähän tällaisia taloja on tehty ihan jokin aika taaksepäinkin, mutta nyt energiamääräysten kiristyttyä jo ennen tätä vuotta 2010 (milloin se taas tapahtuikaan), mentiin siihen, että lisäeristämättömän hirsitalon kohdalla joudutaan kompensoimaan seinien u-arvoja muilla rakenneosilla ja varsinkin 1,5-krs talojen kohdalla on erinomaisen kätevää kompensoida sillä, että tehdään yläkerros runkorakenteisena. Tämä tuo yksinkertaisuutta myös rakennesuunnitteluun, koska yläkerran rakenteet olisi huomattavasti hankalampaa suunnitella ja miksei myös asiantuntevasti toteuttaa mikäli niitä ei voisi tehdä kuten nyt tehdään: kattokehillä tehdään yläkerran rakenne hyvin pitkälti. Aika mielenkiintoista olisi alkaa yhdistää painunnan hallinta ja kattokehät - toisaalta painunnan hallinta ei ole yksinkertaista ilman kehiäkään erilaisilla palkkirakenteilla. Käsittääkseni vanhan ajan kurkihirsiratkaisuja ei enää rakenteellisesti hyväksytä. Pelkkä paksu hirsikin kannattamassa yläkertarakenteita ei ole enää kovin käytetty, vaan vaaditaan liimapuupalkkeja laskennallisista syistä. Hirren laskennallista kestävyyttä on vaikea laskeskella vakuuttavasti.
Ja hirsi myös maksaa aika paljon enemmän kuin runkorakenne, samoin hirren työstämiset, jotka menisivät yläkerran kohdalla nekin jo tasakertaa työläämmiksi ja nostaisivat kustannuksia. Ihan samoista syistähän moni hirsifirma ei mielellään kaupittele eikä välttämättä edes suostu tekemään taloon väliseiniä hirrestä, vaan nekin tehdään runkorakenteisena.
Mielenkiintoinen on myös väite, jonka joku esitti, että lamellihirret tehdään roskapuusta - se pitää minunkin mielestä osin kyllä paikkaansa. Kun hieroin kauppoja hirsipaketista, mm. Finnlamelli tarjosi pikkukuusesta liimattua moniosaista lamellia mainostaen sitä ekologisilla luontoarvoilla. En itse metsänomistajana oikein vakuuttunut. Talo pitää minusta tehdä tarpeeksi vanhasta puusta - varsinkin jos männystä tehdään, sillä mänty alkaa kehitellä kestävää sydänpuuta vasta vanhemmalla iällä. Kuusi ei samalla tavalla sydänpuuta kasvatakaan, mutta on senkin kohdalla etua isosta puusta. Itsellä tuli isoista kuusista lamellit ja olen ollut tyytyväinen - jos tekisin massiivihirrestä, valitsisin männyn koska se ei ole niin herkkä kieroutumaan.
Liimahirsi vs. oikea hirsi
8
5777
Vastaukset
- völjari
Kommentoin pitkän ja monitahoisen viestin yhtä osaa, nurkkia:
Useat lyhytnurkkaratkaisut tarvitsevat peitoksen nurkkalaudoitukset estämään sadeveden pääsyn salvosrakenteisiin. Erityisesti lohenpyrsö, joka rakenteenaan on suoraan sisäänuittava. Pitää kuitenkin muistaa että ei pitkät nurkat (yleensä noin 1.5 x hirren paksuus, esim 70mm -> 110 mm) ole mitenkään erityisen säänkestäviä. Rännit ovat tärkeitä, jottei räystäältä tuleva vesi uita jatkuvasti ulkonurkkien väliin. Olen lähnyt rakennuksia joissa nurkka on _sisältäpäin_ harmaantunut, syynä rakennuksen rännittömyys ja sadeveden juoksuttuminen vasten ulkonurkkaa vuodesta toiseen.- hyvä olla
Tämä nykyinen systeemi, joka käytännössä vaatii lisäeristyksen hirsitaloon on mielestäni hyvä. Eriste tulee tietenkin ulkopuolelle. Arvokas hirsiseinä on hyvin suojassa ulkopuoliselta kosteudelta ja auringon valolta.
Tälläinen ulkoa paneloitu talo sisältää kaikki hirsitalon parhaat ominaisuudet mutta poistaa ehkä niitä huonompia ominaisuuksia.
Puolitoista kerroksiseen talooni tulee tuettu harjahirsi, jonka varaan katto tulee paleilla toteutettuna.
HIrsirunko on käsinveistetty pelkkahirsi. Hirret eivät elä vuoden aikojen mukaan kun ovat tasalämpöisiä ja kuivia eristyksen ansiosta. - i98kotf
hyvä olla kirjoitti:
Tämä nykyinen systeemi, joka käytännössä vaatii lisäeristyksen hirsitaloon on mielestäni hyvä. Eriste tulee tietenkin ulkopuolelle. Arvokas hirsiseinä on hyvin suojassa ulkopuoliselta kosteudelta ja auringon valolta.
Tälläinen ulkoa paneloitu talo sisältää kaikki hirsitalon parhaat ominaisuudet mutta poistaa ehkä niitä huonompia ominaisuuksia.
Puolitoista kerroksiseen talooni tulee tuettu harjahirsi, jonka varaan katto tulee paleilla toteutettuna.
HIrsirunko on käsinveistetty pelkkahirsi. Hirret eivät elä vuoden aikojen mukaan kun ovat tasalämpöisiä ja kuivia eristyksen ansiosta.Ulkoverhous on hyvä olemassa mutta lisäeristys ei ole mielestäni tarpeellinen. Tuulensuojalevy riittää hyvin. Hirttä "kuluttaa" pohjoispuolen seinällä npeat lämpötilaerot vuorokauden aikana. Näyttää pahemmalta kuin mitä on.
Paleilla?
Hirret elää vallitsevan kosteuden mukaan aina. Eläminen on painuneessa rakenteessa kuitenkin niin pientä ettei sillä ole merkitystä.
Käsinveistetty pelkkahirsitalo? Mitä vaatimuksia rakennusmääräykset pitää sisällään? Lisäeristyksiä, koneellista ilmanvaihtoa?? - ei kehillä
i98kotf kirjoitti:
Ulkoverhous on hyvä olemassa mutta lisäeristys ei ole mielestäni tarpeellinen. Tuulensuojalevy riittää hyvin. Hirttä "kuluttaa" pohjoispuolen seinällä npeat lämpötilaerot vuorokauden aikana. Näyttää pahemmalta kuin mitä on.
Paleilla?
Hirret elää vallitsevan kosteuden mukaan aina. Eläminen on painuneessa rakenteessa kuitenkin niin pientä ettei sillä ole merkitystä.
Käsinveistetty pelkkahirsitalo? Mitä vaatimuksia rakennusmääräykset pitää sisällään? Lisäeristyksiä, koneellista ilmanvaihtoa??Hirsi 150mm, lisäksi 125mm eristettä (puhallussellua) ja tuulensuoja 12mm.
Koneellinen ilmanvaihto tarvitaan. - oho?
ei kehillä kirjoitti:
Hirsi 150mm, lisäksi 125mm eristettä (puhallussellua) ja tuulensuoja 12mm.
Koneellinen ilmanvaihto tarvitaan.Tuolla seinärakenteellako saadaan normit täytettyä? Mikä se termi nyt sitten onkaan?
Ylä- ja alapohjan eristevahvuudet? Ikkunoiden luokitukset, onko vaatimuksia? Uusi kehikko, liukukiinnikkeillä ulkoseinän lisärunko vai antaako säännökset aikaa painumiseen? Eli voiko ulkopuolisen lisälämmöneristyksen suorittaa vasta esim. viiden vuoden päästä kun rakenne on painunut sen mitä se painuu?
Itse asun tilapäisesti vuokralla rivitalossa jonka runkovahvuus ei ole kokonaisuudessaan kuin tuon 125mm?? Toissa päivänä sähköt oli poikki puun kaaduttua linjalle muutaman tunnin ja kämppä kylmeni tosi nopeasti. Onhan se hienoa että energian kulutukseen kiinnitetään huomiota uusien rakennuksien ollessa kysymyksessä, mutta entäs vanha rakennuskanta? - kara,
kommentoida sinun käsitystäsi lohenpyrstönurkasta, nimittäin tämä nurkkamalli kaataa päästä sisään, mutta samalla viistous kaatuu yhtä paljon paljon sivusta ulos, joten oikein timrattuna ja huolella tilkittynä lohenpyrstönurkka ei vuoda sisälle minkäänlaisissa olosuhteissa, kuitenkin tasanurkat kannattaa aina suojata nurkkalaudoilla ennemmin tai myöhemmin.
Olen minäkin nähnyt sisänurkkia, joissa on kosteuden aiheuttamia värimuutoksia, mutta kun lähemmin olen tarkastellut näitä tapauksia, on nurkat olleet aina huolimattomasti tilkitty, nurkissa on ollut kylmäsiltoja, kosteus on kondensoitunut ja jopa jäätynyt kuuraksi nurkan sisälle ja jättänyt jälkensä hirsiin. Siis jos nurkat on kunnolla tiivistetty, ei sinne pääse syntymään kosteutta edes sadevedestä ja sitten rännit pitää olla talossa kun talossa .
- 22
Meillä on kokohirsinen mökki muistaakseni 20cm vahvuus höylättynä. Vähän on halkeillut, mutta se ei minua haittaa. Nurkat on pitkät.
Maapohjainen perustus on ja se on kunnolla lämmin noin vrk.n lämmittämisen jälkeen. Silloin pinnatkin on lämminneet. Peruslämpöä pidetään. Takan lämpiäminen kestää n. 8 tuntia. Sitten se pysyykin hyvin lämpöisenä, on iso mötikkä, paikalla koottu, ei valmismalli. Onneksi vetää hyvin.
Me maalattiin mökki valtticolorilla. Hirren voi pilata väärällä maalilla, mikä ei hengitä. On siihen vuosien aikaan tullut homepilkkuja. Pohjoinen sivu kärsii eniten, eteläinen taas auringon ja tuulen kulutuksesta eli pinta kaipaa useammin maalia. Harmillista, kun poistivat sen lyijyn maaleista. Ne menetti tehonsa, homehtuvat nopsaan. Sisäpintakin vaalennettiin 1% lla, merkkiä en muista.
On se vähän laskenut, ehkä viitisen senttiä. Pakkasilla paukkuu seinät. Ja järvi. On alkukantainen olo siellä.
Hyvä ilma on myös ilman koneita, ei vetoa kuitenkaan.- Real thing!
Jos halkeilut haittaa kannattaa hankkia liimapuutalo. Näyttääkin hirsitalolta. Sadan metrin päästä.
Itsellä halkeiluiden lisäksi ikävä kirveellä veistetty pinta.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 931702
Kolme miestä joukkoraiskasi nuoren naisen metsässä Helsingissä.
https://www.hs.fi/helsinki/art-2000011193871.html?utm_medium=promobox&utm_campaign=hs_tf&utm_source=is.fi&utm_content=pr2231397- 871321
Sunnuntai terveiset kaivatulle
Maa on vielä valkoinen vaikka vappu lähestyy, otetaan pitkästä aikaa pyhä terveiset kaivatullesi tähän ketjuun !!62985Aika usein mietin sitä
Että miksi juuri minä olen se jonka kanssa haluaisit vakavampaa? Mikä minusta voi tehdä sellaisen että koet niin syviä t46911- 47908
Miksei voitaisi vaan puhua asiat selväksi?
Minulla on ollut niin kova ikävä sinua, etten oikein edes löydä sanoja kuvaamaan sitä. Tuntuu kuin jokainen hetki ilman38898Eräästä kalastuksenvalvojasta leviää video !
Ennemmin tai myöhemmin tänne palstalle tulee videonpätkä, jossa kerrotaan paikallisesta "kalastuksen valvojasta". Ei si9854- 46832
IS Viikonloppu 26.-27.4.2025
Koviksen ovat laatineet Eki Vuokila ja piirrospuolista vastaa Lavonius, jolloin 2,5 vaikeusasteen ristikko on saatu aika35809