Veneellä Tallinnaan

kysyjä halusi listaa hyvistä pulppareista merelle ja sitten oli kyse tallinnaan menosta hyvällä säällä. Kuka on myräkästä puhunut miitään???

Aloittaja kysyi millä veneellä pääsee kauniilla ilmalla tallinnaan eikä puhunut myräkkäkelpoisen veneen tarpeesta mitään. Ihmeellisen sönkköä porukkaa kun pitää tuputtaa sitä omaa sanomaa vaikka kysyjä ei ole siitä kiinnostunut.

Halviten ja parhaiten tallinnaan pääsee Nordlandialla, mutta aloittaja varmaan tiesi sen jo.

sönksönk kirjoitti:

Aloittaja kysyi millä veneellä pääsee kauniilla ilmalla tallinnaan eikä puhunut myräkkäkelpoisen veneen tarpeesta mitään. Ihmeellisen sönkköä porukkaa kun pitää tuputtaa sitä omaa sanomaa vaikka kysyjä ei ole siitä kiinnostunut.

Halviten ja parhaiten tallinnaan pääsee Nordlandialla, mutta aloittaja varmaan tiesi sen jo.

Lue lisää

peijoonan nopeesti ei-kauniiksi. Tallinnaan menee kumminkin nelisen tuntia ajella ja siitä jonkunmoinen aika ajetaan kumpikin ranta näkymättömissä.

sönksönk kirjoitti:

Aloittaja kysyi millä veneellä pääsee kauniilla ilmalla tallinnaan eikä puhunut myräkkäkelpoisen veneen tarpeesta mitään. Ihmeellisen sönkköä porukkaa kun pitää tuputtaa sitä omaa sanomaa vaikka kysyjä ei ole siitä kiinnostunut.

Halviten ja parhaiten tallinnaan pääsee Nordlandialla, mutta aloittaja varmaan tiesi sen jo.

Lue lisää

Oletko koskaan ollut veneilemässä Suomenlahdella? Myräkkä voi syntyä puolessa tunnissa jo, vallitseva aallonkorkeus voi siinä ajassa kehittyä 0 metristä 1.5 metriin. Siinä on leikki kaukana jos olet keskellä lahtea jollain hiton pulpettiveneellä, ja myrsky vain yltyy. Tuskin mukana edes hätäraketteja, EPIRBiä tai mitään muutakaan puhelinta lukuunottamatta.

Täysin hölmöläisen hommaa lähtä rannasta niin kauaksi ettei takaisin ehdi alle puolessa tunnissa jos ei ole edes pelastuslauttaa paatissa.

Jos hakusessa on ns. peruspulppari joka sietää jossainmäärin aallokkoa, voisi Rönnqvist olla varteen otettava vaihtoehto!

Kmh -veneellä ei kannata tallinnaan mennä, välissä on merta. En ole koskaan ollut 30 km päässä rannasta veneellä. 16,198 meripeninkulman päässä kylläkin. Jätetään noi kilsat sinne maanteille ja lätäkköveneilyyn automiehille, käytetetään me merimiehet jo 400 vuotta vakiintuneina olleita mittayksiköitä. Sieltä plotterista kyllä löytyy ne oikeat yksiköt. Näin voidaan puhua samoista asioista.

Että silleen!!! kirjoitti:

Jos hakusessa on ns. peruspulppari joka sietää jossainmäärin aallokkoa, voisi Rönnqvist olla varteen otettava vaihtoehto!

...on edes verrata Rönnkyä johonkin aikaisemmin ehdotetuista Jenkki-veneistä. Ne on oikeasti tehty merelle, ja niissä on sitten jotain huviveneilyynkin liittyvää. Rönkyn ainua oikea käyttö liittyy kalastukseen. Ei ne ole huviveneitä.
Jopa Yamarin 61 Center Console päihittää mennen tullen Rönkyn tuolla merellä, kun huviveneilystä tai retkeilystä on kysymys. Rönkyn mainoskampanja voisi jo loppua täällä.

Sitten tää 1 mestari alkaa vinoilemaan yksiköistä. Varsinainen pilkunviilaaja. No täällähän niitä ilmestyy joka keskusteluun. Yksiköistä riippumatta kuljettu nopeus kulutettuun aikaan nähden ratkaisee.

tallinnaanjatakas kirjoitti:

Kmh -veneellä ei kannata tallinnaan mennä, välissä on merta. En ole koskaan ollut 30 km päässä rannasta veneellä. 16,198 meripeninkulman päässä kylläkin. Jätetään noi kilsat sinne maanteille ja lätäkköveneilyyn automiehille, käytetetään me merimiehet jo 400 vuotta vakiintuneina olleita mittayksiköitä. Sieltä plotterista kyllä löytyy ne oikeat yksiköt. Näin voidaan puhua samoista asioista.

Lue lisää

sunkin aika siirtyä kilometreihin. niistä tullaan jatkossa puhumaan.

maalla ja merellä kirjoitti:

...on edes verrata Rönnkyä johonkin aikaisemmin ehdotetuista Jenkki-veneistä. Ne on oikeasti tehty merelle, ja niissä on sitten jotain huviveneilyynkin liittyvää. Rönkyn ainua oikea käyttö liittyy kalastukseen. Ei ne ole huviveneitä.
Jopa Yamarin 61 Center Console päihittää mennen tullen Rönkyn tuolla merellä, kun huviveneilystä tai retkeilystä on kysymys. Rönkyn mainoskampanja voisi jo loppua täällä.

Sitten tää 1 mestari alkaa vinoilemaan yksiköistä. Varsinainen pilkunviilaaja. No täällähän niitä ilmestyy joka keskusteluun. Yksiköistä riippumatta kuljettu nopeus kulutettuun aikaan nähden ratkaisee.

Lue lisää

Juuri näin.
Hanki valtameren rannikolle hyväksytty, luokitettu, suosittu, painavava ja kantava, syvä-v, isolla moottorilla, jenkki, englantilainen, tai muu sellainen, missä on iso valtameri vieressä.

maalla ja merellä kirjoitti:

...on edes verrata Rönnkyä johonkin aikaisemmin ehdotetuista Jenkki-veneistä. Ne on oikeasti tehty merelle, ja niissä on sitten jotain huviveneilyynkin liittyvää. Rönkyn ainua oikea käyttö liittyy kalastukseen. Ei ne ole huviveneitä.
Jopa Yamarin 61 Center Console päihittää mennen tullen Rönkyn tuolla merellä, kun huviveneilystä tai retkeilystä on kysymys. Rönkyn mainoskampanja voisi jo loppua täällä.

Sitten tää 1 mestari alkaa vinoilemaan yksiköistä. Varsinainen pilkunviilaaja. No täällähän niitä ilmestyy joka keskusteluun. Yksiköistä riippumatta kuljettu nopeus kulutettuun aikaan nähden ratkaisee.

Lue lisää

Busterilla ajoi joku suomalainen Islantiin. Se on siis selvä avomerivene. Keliäkin matkalle mahtui.

Annstinky kirjoitti:

Busterilla ajoi joku suomalainen Islantiin. Se on siis selvä avomerivene. Keliäkin matkalle mahtui.

se vene jolla soudettiin Atlantin yli? Mä haluun heti sellasen mun mökin rantaan jos vaikka myräkkä yllättäis!!!

tallinnaanjatakas kirjoitti:

Kmh -veneellä ei kannata tallinnaan mennä, välissä on merta. En ole koskaan ollut 30 km päässä rannasta veneellä. 16,198 meripeninkulman päässä kylläkin. Jätetään noi kilsat sinne maanteille ja lätäkköveneilyyn automiehille, käytetetään me merimiehet jo 400 vuotta vakiintuneina olleita mittayksiköitä. Sieltä plotterista kyllä löytyy ne oikeat yksiköt. Näin voidaan puhua samoista asioista.

Lue lisää

on se ainoa oikea. Joten tunge jonnekin ne meripeninkulmasi.

12 kirjoitti:

on se ainoa oikea. Joten tunge jonnekin ne meripeninkulmasi.

voit tunkea perseesees. Ainakin jos tän piti olla veneilypalsta. Älä rupee neuvomaan kokeneempias. Lentokoneen ohjaamossa puhutaan lentotasoista jaloissa ja tullaan puhumaankin. Menetkö vaatimaan uusia yksiköitä lomalennolla ohjaamoon, kun käytetään SINULLE sopimatonta mittayksikköä? Toki pihtiputaanmummmoille matkustamoon ilmoitetaan korkeus metreissä.

Kymmenissä purje- ja moottoriveneissä joissa olen ollut kyydisää tai ohjannut, en ole kuullut puhuttavan mistään muusta kuin somuista ja merimaileista. Nyt kun te aknenaamat vaaditte sieltä keravan kasiluokan atk. luokasta, että yksikkö pitää välittömästi muuttaa siksi ainoaksi tuntemaksenne, luletteko realistesesti niin tapahtuvan? Maassa maan tavalla, märkäkorvat sopeutukoot. Juuri kellekään VENEILIJÄLLE kmh ei sano VESILLÄ juuri mitään. Voit hiljaa laskeskellä päässä jos on niin nolosti että käytetty yksikkö ei hahmotu, mutta turha puolustaa typeryyttään ja esitellä kokemattommuuttaan suureen ääneen palstalla.

Pysyn kannassani että kmh-veneellä ei tallinnaan kannata mennä. Ne kuuluu korkeintaan 2km järville yms lutakoihin, ja poikasille. Arvaapa esim. mitä yksikköä nopeusnäyttö näyttää Silja Europan brygalla?Kyllä se alan termistö siitä karttuu kun kokemusta tulee:

Esim näin alkuun:
nokka = keula
se paksu naru = köysi
joustinpallukka = fendari
kmh = 1/1,852 solmua

tallinnaanjatakas kirjoitti:

voit tunkea perseesees. Ainakin jos tän piti olla veneilypalsta. Älä rupee neuvomaan kokeneempias. Lentokoneen ohjaamossa puhutaan lentotasoista jaloissa ja tullaan puhumaankin. Menetkö vaatimaan uusia yksiköitä lomalennolla ohjaamoon, kun käytetään SINULLE sopimatonta mittayksikköä? Toki pihtiputaanmummmoille matkustamoon ilmoitetaan korkeus metreissä.

Kymmenissä purje- ja moottoriveneissä joissa olen ollut kyydisää tai ohjannut, en ole kuullut puhuttavan mistään muusta kuin somuista ja merimaileista. Nyt kun te aknenaamat vaaditte sieltä keravan kasiluokan atk. luokasta, että yksikkö pitää välittömästi muuttaa siksi ainoaksi tuntemaksenne, luletteko realistesesti niin tapahtuvan? Maassa maan tavalla, märkäkorvat sopeutukoot. Juuri kellekään VENEILIJÄLLE kmh ei sano VESILLÄ juuri mitään. Voit hiljaa laskeskellä päässä jos on niin nolosti että käytetty yksikkö ei hahmotu, mutta turha puolustaa typeryyttään ja esitellä kokemattommuuttaan suureen ääneen palstalla.

Pysyn kannassani että kmh-veneellä ei tallinnaan kannata mennä. Ne kuuluu korkeintaan 2km järville yms lutakoihin, ja poikasille. Arvaapa esim. mitä yksikköä nopeusnäyttö näyttää Silja Europan brygalla?Kyllä se alan termistö siitä karttuu kun kokemusta tulee:

Esim näin alkuun:
nokka = keula
se paksu naru = köysi
joustinpallukka = fendari
kmh = 1/1,852 solmua

Lue lisää

tavannut niin ääliötä veneilijää, ettei tuntisi SI-järjestelmän yksiköitä, joten sinulla (jos nyt yleensä olet minkään sortin veneilijä, jota sopii epäillä) on hyvin kyseenalainen kunnia olla ensimmäinen.

Metrit ja sekunnit kerrannaisineen ovat vesillä ihan yhtä pitkiä kuin maallakin, joten mitään syytä vanhentuneiden perinneyksiköiden käyttöön ei ole, jos ei satu huvittamaan.

Tietysti on olemassa sinuntapaisiasi itsetuntovammaisia, joilla on jokin kummallinen tarve yrittää esittää olevansa jotain erikoista ja epätavallista käyttämällä kummallisia ja tarpeettomia ilmauksia, käsitteitä ja yksiköitä. Epätoivoisimmat puhuvat jopa tuulen nopeudesta solmuina.

Kuten sanot, maassa maan tavalla, joten vähemmistö sopeutuu. Veneilijät ovat vähemmistö, vaikka Suomessa epätavallisen suuri vähemmistö, joten juuri meidän veneilijöiden on aiheellista sopeutua yleisesti hyväksyttyyn ja tunnettuun kieleen, myös mittayksiköiden suhteen. Silläkään detaljilla, että meripeninkulma (määritelmänsä vuoksi) osuu yksiin leveyspiirien kaariminuutin kanssa, kun ei Itämeren puitteissa ole käytännön merkitystä.

23 kirjoitti:

tavannut niin ääliötä veneilijää, ettei tuntisi SI-järjestelmän yksiköitä, joten sinulla (jos nyt yleensä olet minkään sortin veneilijä, jota sopii epäillä) on hyvin kyseenalainen kunnia olla ensimmäinen.

Metrit ja sekunnit kerrannaisineen ovat vesillä ihan yhtä pitkiä kuin maallakin, joten mitään syytä vanhentuneiden perinneyksiköiden käyttöön ei ole, jos ei satu huvittamaan.

Tietysti on olemassa sinuntapaisiasi itsetuntovammaisia, joilla on jokin kummallinen tarve yrittää esittää olevansa jotain erikoista ja epätavallista käyttämällä kummallisia ja tarpeettomia ilmauksia, käsitteitä ja yksiköitä. Epätoivoisimmat puhuvat jopa tuulen nopeudesta solmuina.

Kuten sanot, maassa maan tavalla, joten vähemmistö sopeutuu. Veneilijät ovat vähemmistö, vaikka Suomessa epätavallisen suuri vähemmistö, joten juuri meidän veneilijöiden on aiheellista sopeutua yleisesti hyväksyttyyn ja tunnettuun kieleen, myös mittayksiköiden suhteen. Silläkään detaljilla, että meripeninkulma (määritelmänsä vuoksi) osuu yksiin leveyspiirien kaariminuutin kanssa, kun ei Itämeren puitteissa ole käytännön merkitystä.

Lue lisää

Turhaa hitsata. Oikeassa olet sanomisissasi, ei siinä mitään. Mutta turha noille wannabe-merimiehille on sanoa, ei ne tajua. Se Silja-vertaus oli paljastava: ne on just niitä, joita kaduttaa, etteivät ole lähteneet ammatikseen merille ja jotka haluaisivat olla oikeita merikarhuja. Kun eivät ole, yrittävät tekeytyä sellaisiksi sanastolla ja kipparilakilla.

Annstinky kirjoitti:

Busterilla ajoi joku suomalainen Islantiin. Se on siis selvä avomerivene. Keliäkin matkalle mahtui.

Mittatilaus-Fasterilla on ajettu Islantiin joku 10-15 vuotta sitten. Busterilla ei tietääkseni koskaan.

aiheesta huvittunut kirjoitti:

Turhaa hitsata. Oikeassa olet sanomisissasi, ei siinä mitään. Mutta turha noille wannabe-merimiehille on sanoa, ei ne tajua. Se Silja-vertaus oli paljastava: ne on just niitä, joita kaduttaa, etteivät ole lähteneet ammatikseen merille ja jotka haluaisivat olla oikeita merikarhuja. Kun eivät ole, yrittävät tekeytyä sellaisiksi sanastolla ja kipparilakilla.

Lue lisää

Niin maaliikenne on ainoa jossa käytetään yksinomaan SI-järjestelmää.

Ilmailu: Kaikki nopeudet solmuina, etäisyydet meripeninkulmina, ja korkeus jalkoina (lentopinnat ovat standardi-ilmanpaineella, 1013,2 hPa, 500 jalan välein jaoteltuja korkeuksia, käytetään yli 5.000 jalan korkeudessa. Esim. FL 70 = 7.000 jalkaa, ja FL 370 = 37.000 jalkaa).

Veneily: Etäisyydet meripeninkulmina ja kaapelinmittana (1/10 mpk), nopeudet solmuina, poislukien tuulen nopeus joka ilmoitetaan metreinä sekunnissa, tai beufortteina. Syyvyydet metreinä.

Tärkeintä on, että kaikki käyttävät samoja termejä, ja koska 80 % veneilijöistä käyttää vakiintuneita, ja kansaivälisiä yksiköitä, niin sen 20 %:n tulee opetella ne. Toki tämä koskee liikkumista vesillä, ei keskustelemista täällä.

Välittäjä_LKV kirjoitti:

Niin maaliikenne on ainoa jossa käytetään yksinomaan SI-järjestelmää.

Ilmailu: Kaikki nopeudet solmuina, etäisyydet meripeninkulmina, ja korkeus jalkoina (lentopinnat ovat standardi-ilmanpaineella, 1013,2 hPa, 500 jalan välein jaoteltuja korkeuksia, käytetään yli 5.000 jalan korkeudessa. Esim. FL 70 = 7.000 jalkaa, ja FL 370 = 37.000 jalkaa).

Veneily: Etäisyydet meripeninkulmina ja kaapelinmittana (1/10 mpk), nopeudet solmuina, poislukien tuulen nopeus joka ilmoitetaan metreinä sekunnissa, tai beufortteina. Syyvyydet metreinä.

Tärkeintä on, että kaikki käyttävät samoja termejä, ja koska 80 % veneilijöistä käyttää vakiintuneita, ja kansaivälisiä yksiköitä, niin sen 20 %:n tulee opetella ne. Toki tämä koskee liikkumista vesillä, ei keskustelemista täällä.

Lue lisää

En todellakaan usko, että 80% suomalaisista veneilijöistä käyttäisi noita yksiköitä. Ns. järjestäytyneistä veneilijöistä laskettuna tuo luku voi pitää paikkansa, mutta kun he ovat kaikista vesilläliikkuvista suomalaisista pieni vähemmistö, hyvä jos 10%, niin heikosti käy väitteellesi. Eikä sillä edes ole juuri väliä, koska
a) edes paikkansapitäessäänkään tuo perustelusi olisi arvoton, koska myös niiden solmuja ja meripeninkulmia käyttävien täytyy kuitenkin tuntea myös SI-järjestelmän yksiköt ja toisaalta samantekeväähän se loppujen lopuksi on, mitä joku muu käyttää. Toisin kuin ilmailussa, veneilyssä ei ole käytännössä lainkaan sellaista alusten välistä kommunikaatiota, jossa yksikkösekaannuksia voisi tapahtua.

ja

b) veneilijät ovat joka tapauksessa vain osa (0,5-15% riippuen veneilijän määritelmästä) suomalaisista ja kun ne loput 85-99,5% käyttävät SI-järjestelmää, niin omankin logiikkasi mukaan veneilijöidenkin on syytä käyttää niitä.

Termeillä ei itse asiassa ole edes mitään merkitystä vesillä ollessa, vain täällä keskusteltaessa.

Itse käytän sattumalta solmuja ja mpk, koska ensimmäisessä veneessäni oli analoginen nopeusnäyttö sillä asteikolla ja ehdin siihen tottua. Mutta mitään järkevää syytä ei ole, miksi en voisi yhtä hyvin käyttää SI-järjestelmän yksiköitä. Sillä ainoalla meripeninkulmaa puoltavalla tekijällä eli kaariminuutilla kun ei ole käytännön veneilyssä merkitystä.

Summa summarum: on samantekevää, kumpia yksiköitä kukin käyttää. Molemmilla pärjää loistavasti, mutta solmut ja mpk:t ovat normaalielämästä poikkeavia, joten siinä mielessä ne ovat turhia.

Välittäjä_LKV kirjoitti:

Niin maaliikenne on ainoa jossa käytetään yksinomaan SI-järjestelmää.

Ilmailu: Kaikki nopeudet solmuina, etäisyydet meripeninkulmina, ja korkeus jalkoina (lentopinnat ovat standardi-ilmanpaineella, 1013,2 hPa, 500 jalan välein jaoteltuja korkeuksia, käytetään yli 5.000 jalan korkeudessa. Esim. FL 70 = 7.000 jalkaa, ja FL 370 = 37.000 jalkaa).

Veneily: Etäisyydet meripeninkulmina ja kaapelinmittana (1/10 mpk), nopeudet solmuina, poislukien tuulen nopeus joka ilmoitetaan metreinä sekunnissa, tai beufortteina. Syyvyydet metreinä.

Tärkeintä on, että kaikki käyttävät samoja termejä, ja koska 80 % veneilijöistä käyttää vakiintuneita, ja kansaivälisiä yksiköitä, niin sen 20 %:n tulee opetella ne. Toki tämä koskee liikkumista vesillä, ei keskustelemista täällä.

Lue lisää

Kaiken tietävä välittäjä unohtaa että nopeusrajoitukset merenkulussa Suomessa ilmoitetaan kilometreinä tunnissa. Syvyydet meillä metreinä, mutta muualla maailmalla hyvin usein jalkoina.
Turha närkästyä jos joku haluaa ilmoittaa matkan merellä kilometreinä. Päässälaskua.

metrinen kirjoitti:

Kaiken tietävä välittäjä unohtaa että nopeusrajoitukset merenkulussa Suomessa ilmoitetaan kilometreinä tunnissa. Syvyydet meillä metreinä, mutta muualla maailmalla hyvin usein jalkoina.
Turha närkästyä jos joku haluaa ilmoittaa matkan merellä kilometreinä. Päässälaskua.

Lue lisää

Päässälaskun saa tehdä metrimies. Se, että kilsarajoitukset on laatinut puskasavolainen liikenneministeri työryhmineen myös merille, ei muuta asiaa. Kun minä aloittelin veneilyä, rajoitukset olivat ihan solmuissa.

SI rules pellepalstalla ja teiniviiksien takana, käytännössä toisin.

Jos kaikki muut veneilijät maailmassa (kansainvälisesti), ja laivat, käyttävät muita yksikötä kuin SI-järjestelmä, niin sinunkin on sopeuduttava. Huomioithan myös, että suomen viranomaiset käyttävät meripeninkulmia paikanmäärityksissä.

Ja voisit hieman siistiä kielenkäyttöäsi, silloinkin kun tiedostat olevasi väärässä..

Välittäjä_LKV kirjoitti:

Jos kaikki muut veneilijät maailmassa (kansainvälisesti), ja laivat, käyttävät muita yksikötä kuin SI-järjestelmä, niin sinunkin on sopeuduttava. Huomioithan myös, että suomen viranomaiset käyttävät meripeninkulmia paikanmäärityksissä.

Ja voisit hieman siistiä kielenkäyttöäsi, silloinkin kun tiedostat olevasi väärässä..

Lue lisää

En halua ottaa kantaa mpk/km -väittelyyn sinänsä, mutta kaksi kysymystä olisi:

1) Miksi se, että ennen on tehty jollain tavalla olisi peruste tehdä niin edelleen, jos "teknisesti" yhtä hyvä vaihtoehto on olemassa (ja lisäksi sellainen, joka luultavasti on useimmille ihmisille luontevampi?

2) Miksi muiden veneiijöiden valinta olisi peruste? itse omassa päässähän niitä yksiköitä käytetään (ja laitteissa), oman veneen kuljettamisessa. Mitä siihen muiden yksikköajatukset vaikuttavat?

Annstinky kirjoitti:

Busterilla ajoi joku suomalainen Islantiin. Se on siis selvä avomerivene. Keliäkin matkalle mahtui.

Buster, vaan tietenkin Faster....muistaaksen 7 metrinen paatti

Välittäjä_LKV kirjoitti:

Niin maaliikenne on ainoa jossa käytetään yksinomaan SI-järjestelmää.

Ilmailu: Kaikki nopeudet solmuina, etäisyydet meripeninkulmina, ja korkeus jalkoina (lentopinnat ovat standardi-ilmanpaineella, 1013,2 hPa, 500 jalan välein jaoteltuja korkeuksia, käytetään yli 5.000 jalan korkeudessa. Esim. FL 70 = 7.000 jalkaa, ja FL 370 = 37.000 jalkaa).

Veneily: Etäisyydet meripeninkulmina ja kaapelinmittana (1/10 mpk), nopeudet solmuina, poislukien tuulen nopeus joka ilmoitetaan metreinä sekunnissa, tai beufortteina. Syyvyydet metreinä.

Tärkeintä on, että kaikki käyttävät samoja termejä, ja koska 80 % veneilijöistä käyttää vakiintuneita, ja kansaivälisiä yksiköitä, niin sen 20 %:n tulee opetella ne. Toki tämä koskee liikkumista vesillä, ei keskustelemista täällä.

Lue lisää

nopeus ilmoitetaan SI järjestelmässä metriä sekunnissa....saas nähdä koska vaihtuu liikennemerkit....

23 kirjoitti:

tavannut niin ääliötä veneilijää, ettei tuntisi SI-järjestelmän yksiköitä, joten sinulla (jos nyt yleensä olet minkään sortin veneilijä, jota sopii epäillä) on hyvin kyseenalainen kunnia olla ensimmäinen.

Metrit ja sekunnit kerrannaisineen ovat vesillä ihan yhtä pitkiä kuin maallakin, joten mitään syytä vanhentuneiden perinneyksiköiden käyttöön ei ole, jos ei satu huvittamaan.

Tietysti on olemassa sinuntapaisiasi itsetuntovammaisia, joilla on jokin kummallinen tarve yrittää esittää olevansa jotain erikoista ja epätavallista käyttämällä kummallisia ja tarpeettomia ilmauksia, käsitteitä ja yksiköitä. Epätoivoisimmat puhuvat jopa tuulen nopeudesta solmuina.

Kuten sanot, maassa maan tavalla, joten vähemmistö sopeutuu. Veneilijät ovat vähemmistö, vaikka Suomessa epätavallisen suuri vähemmistö, joten juuri meidän veneilijöiden on aiheellista sopeutua yleisesti hyväksyttyyn ja tunnettuun kieleen, myös mittayksiköiden suhteen. Silläkään detaljilla, että meripeninkulma (määritelmänsä vuoksi) osuu yksiin leveyspiirien kaariminuutin kanssa, kun ei Itämeren puitteissa ole käytännön merkitystä.

Lue lisää

Jokainen käyttäköön yksiköitä mitkä nyt parhaalta tuntuu. En kuitenkaan itse ymmärrä miksi sekoittaa yksiköitä navigointiin joita ei ole ko työvälineissä eli merikortissa, GPS. Jos merikortissa olisi kilometrit vaihtaisin samantien kilometreihin. Mutta siihen asti aijon käyttää nm solmu jne yksikköä. Onneksi ollaan päästy pois jaloista jotka on viellä monen maan merikorteissa. Turha lässyttää että jossain plotterissa on km, tämä ei tarkoita sitä etteikö se käyttäisi samaa projektiota eli kaariminuutteja jne.

Jos navigointi on sitä että plotteri päälle ja hanaa. Ei varmaan tarvii yksiköitä muuhun kuin siihen kysymykseen "koska ollaan perillä" ja näin saattaa vääristyä tämä yksiköiden tarkoitus. Tee mielikuvaharjoitus aja hanko kiel legi käyttäen GPS ja kompassia niin että et kertaakaan käytä yksikköä nm, solmu? Aika jeesus olet jos vastaranta osuu kohdille.

Jos on kaunis helteinen ja tuuleton kesäpäivä, niin on riski myös äkilliselle ukkosmyräkälle. Olen kerran nähnyt saaren rannalta Kotkan edustalla, kun tällainen kirjaimellisesti vyöryi noin vartissa minuutissa Etelästä päälle. Ensin taivas tummui taivaanrannassa ja sinimustia pilviä vyöryi kovalla vauhdilla päälle. Sitten meni aurinko pimentoon ja tuuli nousi hetkessä myrskylukemiin yli 25 m/s. Esim saunan piipusta myrsky imaisi kekäleet pihalle ja puita kaatui. Siinä ei olisi ehtinyt millään vehkeellä karkuun jos olisi ollut yli 10 mailin päässä rannasta.

vaikka turhaan kirjoitti:

Jokainen käyttäköön yksiköitä mitkä nyt parhaalta tuntuu. En kuitenkaan itse ymmärrä miksi sekoittaa yksiköitä navigointiin joita ei ole ko työvälineissä eli merikortissa, GPS. Jos merikortissa olisi kilometrit vaihtaisin samantien kilometreihin. Mutta siihen asti aijon käyttää nm solmu jne yksikköä. Onneksi ollaan päästy pois jaloista jotka on viellä monen maan merikorteissa. Turha lässyttää että jossain plotterissa on km, tämä ei tarkoita sitä etteikö se käyttäisi samaa projektiota eli kaariminuutteja jne.

Jos navigointi on sitä että plotteri päälle ja hanaa. Ei varmaan tarvii yksiköitä muuhun kuin siihen kysymykseen "koska ollaan perillä" ja näin saattaa vääristyä tämä yksiköiden tarkoitus. Tee mielikuvaharjoitus aja hanko kiel legi käyttäen GPS ja kompassia niin että et kertaakaan käytä yksikköä nm, solmu? Aika jeesus olet jos vastaranta osuu kohdille.

Lue lisää

Sekä GPS:n että merikortin käyttö onnistuu aivan ongelmitta km-pohjaisella ajattelulla. Elektronisissa laitteissa (gps, plotteri) voi valita käytetyt yksiköt. Merikartassahan taas ei oikeastaan ole yksiköitä yhtään sen enempää kuin tavallisessa peruskartassa. Siinä on mittakaava, joka on täysin riittävä tieto. Sanoisin suorastaan niin, että jos ei osaa käyttää (mittakaavatiedon perusteella) merikarttaa aivan yhtäläisesti mpk/solmu- kuin km/km/h-ajattelulla, niin kartanlukutaidossa on jotain perusteellisesti vialla.

Tähän esitetään yleensä vastaväitteenä se, että käytetyn projektion vuoksi mittakaava ei ole täysin oikea koko karttalehden alueella. Tällä seikalla ei kuitenkaan ole mitään todellista käytännön merkitystä Itämeren piirissä tapahtuvassa huviveneilyssä (mikä seikka muuten yleensä todetaan myös alan oppikirjoissa). Kas kun ei tosielämässä navigoida niin, että "kun ajetaan tuohon suuntaan 100 mpk, ollaan 100 m tarkkuudella tuossa". Sijaintia tarkistetaan gps-tiedon ja maisemahavaintojen perusteella.

Ja perustotuushan on se, että huviveneilijä navigoi käytännössä maastohavaintojen sekä plotterin avulla. Ja jos hänellä ei ole plotteria, niin silloin pääasiassa vertaamalla maastohavaintoja paperikarttaan. Merkintälaskutyyppisellä navigoinnilla ei ole käytännön merkitystä (minkä senkin oppikirjat myöntävät).

navigaattori nav kirjoitti:

Sekä GPS:n että merikortin käyttö onnistuu aivan ongelmitta km-pohjaisella ajattelulla. Elektronisissa laitteissa (gps, plotteri) voi valita käytetyt yksiköt. Merikartassahan taas ei oikeastaan ole yksiköitä yhtään sen enempää kuin tavallisessa peruskartassa. Siinä on mittakaava, joka on täysin riittävä tieto. Sanoisin suorastaan niin, että jos ei osaa käyttää (mittakaavatiedon perusteella) merikarttaa aivan yhtäläisesti mpk/solmu- kuin km/km/h-ajattelulla, niin kartanlukutaidossa on jotain perusteellisesti vialla.

Tähän esitetään yleensä vastaväitteenä se, että käytetyn projektion vuoksi mittakaava ei ole täysin oikea koko karttalehden alueella. Tällä seikalla ei kuitenkaan ole mitään todellista käytännön merkitystä Itämeren piirissä tapahtuvassa huviveneilyssä (mikä seikka muuten yleensä todetaan myös alan oppikirjoissa). Kas kun ei tosielämässä navigoida niin, että "kun ajetaan tuohon suuntaan 100 mpk, ollaan 100 m tarkkuudella tuossa". Sijaintia tarkistetaan gps-tiedon ja maisemahavaintojen perusteella.

Ja perustotuushan on se, että huviveneilijä navigoi käytännössä maastohavaintojen sekä plotterin avulla. Ja jos hänellä ei ole plotteria, niin silloin pääasiassa vertaamalla maastohavaintoja paperikarttaan. Merkintälaskutyyppisellä navigoinnilla ei ole käytännön merkitystä (minkä senkin oppikirjat myöntävät).

Lue lisää

Nämä "suuret" merimiehet pitävät meripeninkulmaa jotenkin autuaaksi tekevänä, vaikka tosiaan kartasta voi mitata matkat kilometreinä aivan yhtä hyvin viivottimella eikä tule niin helposti sitä virhettä, että ottaa minuutin kartan ala tai yläreunasta.

Se on sitten eri asia jos ruvetaan ajelemaan merkintälaskulla ja tähtien avulla, mutta tavallisessa saaristopörräyksessä ei tosiaankaan ole väliä miten matkan mittaa tai mitä yksikköä käyttää.

Ja kun joku taas sanoo, että käy navigaatiokursseilla, niin on tullut suoritetuksi avomerilaivurin tutkinto.

luikuri47 kirjoitti:

Nämä "suuret" merimiehet pitävät meripeninkulmaa jotenkin autuaaksi tekevänä, vaikka tosiaan kartasta voi mitata matkat kilometreinä aivan yhtä hyvin viivottimella eikä tule niin helposti sitä virhettä, että ottaa minuutin kartan ala tai yläreunasta.

Se on sitten eri asia jos ruvetaan ajelemaan merkintälaskulla ja tähtien avulla, mutta tavallisessa saaristopörräyksessä ei tosiaankaan ole väliä miten matkan mittaa tai mitä yksikköä käyttää.

Ja kun joku taas sanoo, että käy navigaatiokursseilla, niin on tullut suoritetuksi avomerilaivurin tutkinto.

Lue lisää

Lähdet jätkänsaaresta kohti tallinnaa oletetaan että voit ajaa suorinta kurssia.
Jätkänsaaren koordinaatit on

60°09′21″N, 24°54′51″E

Ja tallinna
59°26′20″N, 24°45′16″E

Laske tästä kurssi käyttäen apunasi vain km/h. Tämä on todella perus laskua jota tarvitaan jos suuntaa lähisaarista vähän kauemmaksi. Odotan innolla tämän laskun tulosta käyttäen kilometrejä.

turhaa taas kirjoitti:

Lähdet jätkänsaaresta kohti tallinnaa oletetaan että voit ajaa suorinta kurssia.
Jätkänsaaren koordinaatit on

60°09′21″N, 24°54′51″E

Ja tallinna
59°26′20″N, 24°45′16″E

Laske tästä kurssi käyttäen apunasi vain km/h. Tämä on todella perus laskua jota tarvitaan jos suuntaa lähisaarista vähän kauemmaksi. Odotan innolla tämän laskun tulosta käyttäen kilometrejä.

Lue lisää

Se on peruslasku, jolla vain ei satu olemaan mitään käyttöä TODELLISESSA veneilyssä. Ainakaan Itämerellä. Katos kun kukaan ei vaivaudu laskemaan, vaan ottaa eteen kartan ja vilkaisee siitä, mitä suuntaa noin suunnilleen pitää ajaa. (Ja nykyaikana luultavasti antaa plotterin kertoa, mutta oletetaan nyt vaikeusasteen vuoksi, ettei ole plotteria eikä edes gepsiin ole viitsitty syöttää reittipistettä.)

Kun mennään valtamerien ylitykseen, alkaisi tuolle laskemiselle olla järkevääkin käyttöä, mutta silloin ei enää riitä tuo peruskaava, koska pitää osata pallotrigoa.

Minullakin sattuu se rannikkotutkinto olemaan, mutten ole ikinä noita laskenut muualla kuin tentissä ja siihen harjoitellessa. Tallinnaan ja kauemmaskin on silti päästy, ilman karttaplotteriakin (ja jo ennen sitä rannikkotutkintoa). Ensimmäisen kerran sinne mennessä tein kirjaimellisesti kuten tuossa ylempänä esitin, eli piirsin Hki-Tallinna-välin karttaan lyijykynän ja viivottimen kanssa viivan suunnilleen Hgin majakalta Tallinnan majakalle ja mittasin tosisuunnan sekä laskin kompassisuunnan sille viivalle. (Joka jälkimmäinenkin on oikeastaan turhaa, koska gepsin voi panna ja mielestäni on järkevää panna näyttämään tosisuuntaa eikä kompassisuuntaa.)

Ja lisäksi: laskeminen onnistuu loistavasti ihan SI-järjestelmän yksiköilläkin. Sen tiedon ohella, että yksi leveyspiirin kaariminuutti on 1852 m, tarvitaan toiseksi tiedoksi pituuspiirin vastaava, joka katsotaan käytännössä taulukosta. Kun en viitsi hakea taulukkoa hyllystä, approksimoin tässä hyvin vuoksi, että yksi pituuspiirin kaariminuutti on puolet eli n. 925 m. Eli kun meillä on nyt suorakulmaisen kolmion molemmat kateetit, toteamme, että kulman vastaisen kateetin suhde kulman viereiseen kateettiin on tangentti. Seuraavaksi kysymme laskimelta, minkä kulman tangentti on (9,5*1852/2)/(43*1852) eli jotakuinkin tarkasti 0,11. Laskin sanoo, että jotakuinkin 6,3 astetta. Asteen kymmenesosillahan ei tee piruakaan, joten pyöristetään kuuteen asteeseen. Koordinaateista näkee suoraan, että maali on lähtöpisteestä katsoen jossain etelän ja lännen välillä eikä itse asiassa kovin paljoa länteen. Joten sanomme ruoria hoitavalle tylsämieliselle kilpapurjehtijaserkulle, että tästä lähdetään nyt suuntaan 186 astetta. "Ja katso se suunta gepsin näytöltä eikä kompassista, pälli!"

No, joku tietysti tarkistaa nyt kartalta ja huomaa, että jos se tylsämielinen kilpapurjehtija on onnistunut täydellisesti eliminoimaan sorron ja pitämään suunnan täsmälleen oikein, niin tuolla kurssilla on riskinä osua Aegnan luona kiville (kun tuo toisen kateetin pituuden approksimaatti ei ollut ihan tarkka). Mutta sillä taas ei ole pirunkaan väliä, koska kauan ennen sitä on maastohavaintojen avulla korjattu kurssi. No, tietysti vaarana on se, että navigaattori on nukahtanut ja se tylsämielinen kilpapurjehtija vetää kivikkoon, kun ei ole saanut uusia ohjeita. Olennaista nyt oli kuitenkin se, että laskutoimituksessa käytettiin vain SI-järjestelmän pituusyksiköitä.

laskumestari kirjoitti:

Se on peruslasku, jolla vain ei satu olemaan mitään käyttöä TODELLISESSA veneilyssä. Ainakaan Itämerellä. Katos kun kukaan ei vaivaudu laskemaan, vaan ottaa eteen kartan ja vilkaisee siitä, mitä suuntaa noin suunnilleen pitää ajaa. (Ja nykyaikana luultavasti antaa plotterin kertoa, mutta oletetaan nyt vaikeusasteen vuoksi, ettei ole plotteria eikä edes gepsiin ole viitsitty syöttää reittipistettä.)

Kun mennään valtamerien ylitykseen, alkaisi tuolle laskemiselle olla järkevääkin käyttöä, mutta silloin ei enää riitä tuo peruskaava, koska pitää osata pallotrigoa.

Minullakin sattuu se rannikkotutkinto olemaan, mutten ole ikinä noita laskenut muualla kuin tentissä ja siihen harjoitellessa. Tallinnaan ja kauemmaskin on silti päästy, ilman karttaplotteriakin (ja jo ennen sitä rannikkotutkintoa). Ensimmäisen kerran sinne mennessä tein kirjaimellisesti kuten tuossa ylempänä esitin, eli piirsin Hki-Tallinna-välin karttaan lyijykynän ja viivottimen kanssa viivan suunnilleen Hgin majakalta Tallinnan majakalle ja mittasin tosisuunnan sekä laskin kompassisuunnan sille viivalle. (Joka jälkimmäinenkin on oikeastaan turhaa, koska gepsin voi panna ja mielestäni on järkevää panna näyttämään tosisuuntaa eikä kompassisuuntaa.)

Ja lisäksi: laskeminen onnistuu loistavasti ihan SI-järjestelmän yksiköilläkin. Sen tiedon ohella, että yksi leveyspiirin kaariminuutti on 1852 m, tarvitaan toiseksi tiedoksi pituuspiirin vastaava, joka katsotaan käytännössä taulukosta. Kun en viitsi hakea taulukkoa hyllystä, approksimoin tässä hyvin vuoksi, että yksi pituuspiirin kaariminuutti on puolet eli n. 925 m. Eli kun meillä on nyt suorakulmaisen kolmion molemmat kateetit, toteamme, että kulman vastaisen kateetin suhde kulman viereiseen kateettiin on tangentti. Seuraavaksi kysymme laskimelta, minkä kulman tangentti on (9,5*1852/2)/(43*1852) eli jotakuinkin tarkasti 0,11. Laskin sanoo, että jotakuinkin 6,3 astetta. Asteen kymmenesosillahan ei tee piruakaan, joten pyöristetään kuuteen asteeseen. Koordinaateista näkee suoraan, että maali on lähtöpisteestä katsoen jossain etelän ja lännen välillä eikä itse asiassa kovin paljoa länteen. Joten sanomme ruoria hoitavalle tylsämieliselle kilpapurjehtijaserkulle, että tästä lähdetään nyt suuntaan 186 astetta. "Ja katso se suunta gepsin näytöltä eikä kompassista, pälli!"

No, joku tietysti tarkistaa nyt kartalta ja huomaa, että jos se tylsämielinen kilpapurjehtija on onnistunut täydellisesti eliminoimaan sorron ja pitämään suunnan täsmälleen oikein, niin tuolla kurssilla on riskinä osua Aegnan luona kiville (kun tuo toisen kateetin pituuden approksimaatti ei ollut ihan tarkka). Mutta sillä taas ei ole pirunkaan väliä, koska kauan ennen sitä on maastohavaintojen avulla korjattu kurssi. No, tietysti vaarana on se, että navigaattori on nukahtanut ja se tylsämielinen kilpapurjehtija vetää kivikkoon, kun ei ole saanut uusia ohjeita. Olennaista nyt oli kuitenkin se, että laskutoimituksessa käytettiin vain SI-järjestelmän pituusyksiköitä.

Lue lisää

Kuten ensimmäisessä viestissäni sanoin kukin taaplaa tyylillään ja miten parhaakseen näkee.

Kuitenkin sotkit tuohon laskuusi jotenkin luvun 1852 mikä on nm. Eli tätä laskua ei mielestäni voi laskea mitenkään normi ihmisen ymmärryksen sisällä ilman tuota maagista 1852 lukua. Tämä taas johtuu sitä että koordinaatit ovat kaariminuutteja. Mihin vedetään raja? Jos sanon position on tämä kaariminuutteja.
Mitä jos huudat VHF kaksitoista piip syväväylää ulos kohti... Mitä yksikköä tämä on? Vakavasti käyttäisitkö hätäsanomassa yksikköä km? vai miten tekisit.

En todellakaan pidä meripeninkulmista mutta kun ne nyt on navigoinnin perustana käytän näitä. Heti kun tulee merikartat km ja asteet radiaaneina, pikkusen toi radiaani tökkii mutta eiköhän sekin suju.

luikuri47 kirjoitti:

Nämä "suuret" merimiehet pitävät meripeninkulmaa jotenkin autuaaksi tekevänä, vaikka tosiaan kartasta voi mitata matkat kilometreinä aivan yhtä hyvin viivottimella eikä tule niin helposti sitä virhettä, että ottaa minuutin kartan ala tai yläreunasta.

Se on sitten eri asia jos ruvetaan ajelemaan merkintälaskulla ja tähtien avulla, mutta tavallisessa saaristopörräyksessä ei tosiaankaan ole väliä miten matkan mittaa tai mitä yksikköä käyttää.

Ja kun joku taas sanoo, että käy navigaatiokursseilla, niin on tullut suoritetuksi avomerilaivurin tutkinto.

Lue lisää

Kerrotko seikkaperäisen tarkasti miten mittaat kahden pisteen välisen etäisyyden merikortista viiviottimella ja saat tuloksen kilometreinä? Kirjoitit tämän ihan niinkuin se olisi helppoa minä en kyllä osaa. Onko tähän joku nyrkkisääntö tms?

turhaan turhaan kirjoitti:

Kerrotko seikkaperäisen tarkasti miten mittaat kahden pisteen välisen etäisyyden merikortista viiviottimella ja saat tuloksen kilometreinä? Kirjoitit tämän ihan niinkuin se olisi helppoa minä en kyllä osaa. Onko tähän joku nyrkkisääntö tms?

Lue lisää

on maailman helpoimpia asioita. Jokaisen kartan, olipa se meri- tai maa-alueita kuvaava, yhteydessä on mittakaava. Noissa tavallisimmin käytetyissä karttasarjoissahan se on 1:50 000, eli yksi mm kartalla on 50 000 mm, toisin sanoen 50 m maastossa. 1 cm on 500 m jne. Vastaavasti 1:20 000 kartalla 1 cm on 200 m.

Suunnattoman paljon selvempää ja yksinkertaisempaa kuin pelleillä 1852 m mittaisella meripeninkulmalla.

On vaikea uskoa, ettet olisi tätä tiennyt. Mutta jos et todella osannut, niin silloin sinä et kyllä ymmärrä kartoista yhtään mitään. Ja siitä seuraa, että olet täysin kelvoton suunnistajana niin maalla kuin merelläkin.

metribaarinpitäjä kirjoitti:

on maailman helpoimpia asioita. Jokaisen kartan, olipa se meri- tai maa-alueita kuvaava, yhteydessä on mittakaava. Noissa tavallisimmin käytetyissä karttasarjoissahan se on 1:50 000, eli yksi mm kartalla on 50 000 mm, toisin sanoen 50 m maastossa. 1 cm on 500 m jne. Vastaavasti 1:20 000 kartalla 1 cm on 200 m.

Suunnattoman paljon selvempää ja yksinkertaisempaa kuin pelleillä 1852 m mittaisella meripeninkulmalla.

On vaikea uskoa, ettet olisi tätä tiennyt. Mutta jos et todella osannut, niin silloin sinä et kyllä ymmärrä kartoista yhtään mitään. Ja siitä seuraa, että olet täysin kelvoton suunnistajana niin maalla kuin merelläkin.

Lue lisää

Kyllä täytyy vihata meripeninkulmia että noin jaksaa itseään rääkätä. Mittaat siis merikortista
17.5cm ja sitten 1:20 000 kartalla jaat ton 5 ja saat balttiarallaan 3.5km

1:50 000 toi 17.5cm jaetaan 2 aika helppoa eli siis 8.75km

Ihan järkeen käypää ja pitänee paikkansa ihan riittävän hyvin ainakin normi 1:50 000 rannikkokartalla. Yleiskartalla sitten voi tulla turhan suuria virheitä 1:200 000?

navigaattori nav kirjoitti:

Sekä GPS:n että merikortin käyttö onnistuu aivan ongelmitta km-pohjaisella ajattelulla. Elektronisissa laitteissa (gps, plotteri) voi valita käytetyt yksiköt. Merikartassahan taas ei oikeastaan ole yksiköitä yhtään sen enempää kuin tavallisessa peruskartassa. Siinä on mittakaava, joka on täysin riittävä tieto. Sanoisin suorastaan niin, että jos ei osaa käyttää (mittakaavatiedon perusteella) merikarttaa aivan yhtäläisesti mpk/solmu- kuin km/km/h-ajattelulla, niin kartanlukutaidossa on jotain perusteellisesti vialla.

Tähän esitetään yleensä vastaväitteenä se, että käytetyn projektion vuoksi mittakaava ei ole täysin oikea koko karttalehden alueella. Tällä seikalla ei kuitenkaan ole mitään todellista käytännön merkitystä Itämeren piirissä tapahtuvassa huviveneilyssä (mikä seikka muuten yleensä todetaan myös alan oppikirjoissa). Kas kun ei tosielämässä navigoida niin, että "kun ajetaan tuohon suuntaan 100 mpk, ollaan 100 m tarkkuudella tuossa". Sijaintia tarkistetaan gps-tiedon ja maisemahavaintojen perusteella.

Ja perustotuushan on se, että huviveneilijä navigoi käytännössä maastohavaintojen sekä plotterin avulla. Ja jos hänellä ei ole plotteria, niin silloin pääasiassa vertaamalla maastohavaintoja paperikarttaan. Merkintälaskutyyppisellä navigoinnilla ei ole käytännön merkitystä (minkä senkin oppikirjat myöntävät).

Lue lisää

"Ja perustotuushan on se, että huviveneilijä navigoi käytännössä maastohavaintojen sekä plotterin avulla."

Kunhan se huviveneilijä sitten sumun yllättäessä ankkuroi aluksensa väylän ulkopuolelle, ja odottelee siellä kiltisti sään paranemista..

Pelkän plotterin opastama veneilijä on sumussa itsemurhaajaterroristiin verrattava aikapommi, ja pitäisi passittaa pakkohoitoon..

P.S. Sen tutka-antennin hankinta siihen useimissa plottereissa olevaan valmiiseen ohjelmistoon, ei paljoa maksa, mutta antaa mahdollisuuden liikkua silloin kun itse haluaa. Ai niin, tutkakuvaa pitää osata lukea, osaavatko nämä hörhöt lukea sitä?

laskumestari kirjoitti:

Se on peruslasku, jolla vain ei satu olemaan mitään käyttöä TODELLISESSA veneilyssä. Ainakaan Itämerellä. Katos kun kukaan ei vaivaudu laskemaan, vaan ottaa eteen kartan ja vilkaisee siitä, mitä suuntaa noin suunnilleen pitää ajaa. (Ja nykyaikana luultavasti antaa plotterin kertoa, mutta oletetaan nyt vaikeusasteen vuoksi, ettei ole plotteria eikä edes gepsiin ole viitsitty syöttää reittipistettä.)

Kun mennään valtamerien ylitykseen, alkaisi tuolle laskemiselle olla järkevääkin käyttöä, mutta silloin ei enää riitä tuo peruskaava, koska pitää osata pallotrigoa.

Minullakin sattuu se rannikkotutkinto olemaan, mutten ole ikinä noita laskenut muualla kuin tentissä ja siihen harjoitellessa. Tallinnaan ja kauemmaskin on silti päästy, ilman karttaplotteriakin (ja jo ennen sitä rannikkotutkintoa). Ensimmäisen kerran sinne mennessä tein kirjaimellisesti kuten tuossa ylempänä esitin, eli piirsin Hki-Tallinna-välin karttaan lyijykynän ja viivottimen kanssa viivan suunnilleen Hgin majakalta Tallinnan majakalle ja mittasin tosisuunnan sekä laskin kompassisuunnan sille viivalle. (Joka jälkimmäinenkin on oikeastaan turhaa, koska gepsin voi panna ja mielestäni on järkevää panna näyttämään tosisuuntaa eikä kompassisuuntaa.)

Ja lisäksi: laskeminen onnistuu loistavasti ihan SI-järjestelmän yksiköilläkin. Sen tiedon ohella, että yksi leveyspiirin kaariminuutti on 1852 m, tarvitaan toiseksi tiedoksi pituuspiirin vastaava, joka katsotaan käytännössä taulukosta. Kun en viitsi hakea taulukkoa hyllystä, approksimoin tässä hyvin vuoksi, että yksi pituuspiirin kaariminuutti on puolet eli n. 925 m. Eli kun meillä on nyt suorakulmaisen kolmion molemmat kateetit, toteamme, että kulman vastaisen kateetin suhde kulman viereiseen kateettiin on tangentti. Seuraavaksi kysymme laskimelta, minkä kulman tangentti on (9,5*1852/2)/(43*1852) eli jotakuinkin tarkasti 0,11. Laskin sanoo, että jotakuinkin 6,3 astetta. Asteen kymmenesosillahan ei tee piruakaan, joten pyöristetään kuuteen asteeseen. Koordinaateista näkee suoraan, että maali on lähtöpisteestä katsoen jossain etelän ja lännen välillä eikä itse asiassa kovin paljoa länteen. Joten sanomme ruoria hoitavalle tylsämieliselle kilpapurjehtijaserkulle, että tästä lähdetään nyt suuntaan 186 astetta. "Ja katso se suunta gepsin näytöltä eikä kompassista, pälli!"

No, joku tietysti tarkistaa nyt kartalta ja huomaa, että jos se tylsämielinen kilpapurjehtija on onnistunut täydellisesti eliminoimaan sorron ja pitämään suunnan täsmälleen oikein, niin tuolla kurssilla on riskinä osua Aegnan luona kiville (kun tuo toisen kateetin pituuden approksimaatti ei ollut ihan tarkka). Mutta sillä taas ei ole pirunkaan väliä, koska kauan ennen sitä on maastohavaintojen avulla korjattu kurssi. No, tietysti vaarana on se, että navigaattori on nukahtanut ja se tylsämielinen kilpapurjehtija vetää kivikkoon, kun ei ole saanut uusia ohjeita. Olennaista nyt oli kuitenkin se, että laskutoimituksessa käytettiin vain SI-järjestelmän pituusyksiköitä.

Lue lisää

Meripeninkulman pituuden ensin...

1,852 km on pelkkä likiarvo.

Perusteluja? kirjoitti:

En halua ottaa kantaa mpk/km -väittelyyn sinänsä, mutta kaksi kysymystä olisi:

1) Miksi se, että ennen on tehty jollain tavalla olisi peruste tehdä niin edelleen, jos "teknisesti" yhtä hyvä vaihtoehto on olemassa (ja lisäksi sellainen, joka luultavasti on useimmille ihmisille luontevampi?

2) Miksi muiden veneiijöiden valinta olisi peruste? itse omassa päässähän niitä yksiköitä käytetään (ja laitteissa), oman veneen kuljettamisessa. Mitä siihen muiden yksikköajatukset vaikuttavat?

Lue lisää

1 kysymys. Ennen tehtiin jotain mitä yhä tänäpäivänä käytetään jos esim navigointi perustuu karttaan jonka yksikkö on meripeninkulma. Siksi meripeninkulmaa tulee silloin käyttää karttaan pohjautuvissa laskuissa. Lopullisen tuloksen voi vaikka muuttaa kyyneröiksi jos mieli tekee. Kuitenkaan näitä ei tule muuttaa ennen lopputulosta.

2. Yhteisen sopimuksen mukaan myös matkat ilmoitetaan meripeninkulmissa esim jos ilmoitetaan sijainti on selkeämpää jos tähän ei sotketa muita yksiköitä. Jos veneesi syttyy palamaan ja ilmoitat plotterin perusteella sijaintisi ensin koordinaatit ja sitten suullinen kuvaelma. Esim Utö on 20km minun pohjoispuolella. Suuri riski että sinua haetaan 36km päästä. Tässä esimerkissä ei nyt suurta väliä mutta 100km tai 185km on jo mahdoton. Mutta jos sinulla olisi samat yksiköt laitteisssasi kuin viranomaisilla tätä vahinkoa ei tapahtuisi niin helposti. Hätääntyneenä laskeminen on aina suuri riski, ei ehkä kannata laskea tätä samanaikaisesti kun koittaa sammuttaa moottoritilaa?

Jos jostain syystä mittaat merikortista jotain ja siirrät tämän tiedon plotteriin pitää sinun aina muuttaa yksikköä. Harvinaista taitaa olla mutta miksi pitää kahta navigointi järjestelmää jossa on eri yksiköt?

pakko avautua kirjoitti:

Kyllä täytyy vihata meripeninkulmia että noin jaksaa itseään rääkätä. Mittaat siis merikortista
17.5cm ja sitten 1:20 000 kartalla jaat ton 5 ja saat balttiarallaan 3.5km

1:50 000 toi 17.5cm jaetaan 2 aika helppoa eli siis 8.75km

Ihan järkeen käypää ja pitänee paikkansa ihan riittävän hyvin ainakin normi 1:50 000 rannikkokartalla. Yleiskartalla sitten voi tulla turhan suuria virheitä 1:200 000?

Lue lisää

Pidät ilmeisesti siis sitä harpin pyörittelyä kivana tapana jos koet viivoittimen käytön itsensä rääkkäämiseksi.

Nyt en kyllä ymmärtänyt varmaan kaikkea, huh huh.

Välittäjä_LKV kirjoitti:

"Ja perustotuushan on se, että huviveneilijä navigoi käytännössä maastohavaintojen sekä plotterin avulla."

Kunhan se huviveneilijä sitten sumun yllättäessä ankkuroi aluksensa väylän ulkopuolelle, ja odottelee siellä kiltisti sään paranemista..

Pelkän plotterin opastama veneilijä on sumussa itsemurhaajaterroristiin verrattava aikapommi, ja pitäisi passittaa pakkohoitoon..

P.S. Sen tutka-antennin hankinta siihen useimissa plottereissa olevaan valmiiseen ohjelmistoon, ei paljoa maksa, mutta antaa mahdollisuuden liikkua silloin kun itse haluaa. Ai niin, tutkakuvaa pitää osata lukea, osaavatko nämä hörhöt lukea sitä?

Lue lisää

Tuskin sekunttikellolla ja kompassilla sumussa ajava on sen turvallisempi, mutta ehkä kellomies pistää veneensä helpommin ankkuriin kun ei tiedä sjaintiaan ollenkaan eli sikäli turvallisempi tapaus.

metkota kirjoitti:

Pidät ilmeisesti siis sitä harpin pyörittelyä kivana tapana jos koet viivoittimen käytön itsensä rääkkäämiseksi.

Nyt en kyllä ymmärtänyt varmaan kaikkea, huh huh.

Lue lisää

Mittaa pari käännöstä tuon viivottimen avulla. Sitten kokeilet harpilla kumpi on helpompaa?

Sinä teet siis näin
tosta tonne 5cm sitten tonne 8cm sitten 6 tästä tulee 19cm sitten jaetaan 2 ja saadaan about 10km

Minä teen näin
Harpilla otat 1nm kartan sivusta ja sitten senkun pyörittelee 1, 2, 3, 4, 5 joo vähän reilu 5nm.

Loppupeleissä aivan sama mutta en ymmärrä miksi pitää mennä ns perse edellä puuhun läpi harmaan kiven jumalauta... Eikö asioita voi tehdä niinkuin ne on tarkoitettu tehtäväksi? Minä pyrin navigoimaan niin että se toimii kaikkialla, ja kaikilla merikorteilla. Ei tule sellaista oho tää onkin näin isolla skaalalla mulla ei ole harppia tai. Perkula mä en osaa tätä C-mappia pitäis olla bluechart niin osaisin muuttaa nää asetukset...
Onkos tähän manuaalia. Perr nyt nollaantu tutkan asetukset omasta veneestä mistä tähän saa km kun merikortissa on etäisyydet lisätty km.

Piirrättekö muuten myös käännöspisteen km merikorttiin? Ainakin tutka-ajossa on mukavaa kun on valmiina noi käännöspisteet. Toivottavasti ette lainaa sitä km merikorttia kenellekkään. Vai onko nyt niin että nämä henkilöt jotka puolustavat km yksikköä ei ikinä oikeasti edes käytä mitään merikorttia. Plotteri päälle ja busterilla kaasua. Jos mennään merikortilla niin ainakin mennään väylää pitkin.

turhaan turhaan kirjoitti:

Mittaa pari käännöstä tuon viivottimen avulla. Sitten kokeilet harpilla kumpi on helpompaa?

Sinä teet siis näin
tosta tonne 5cm sitten tonne 8cm sitten 6 tästä tulee 19cm sitten jaetaan 2 ja saadaan about 10km

Minä teen näin
Harpilla otat 1nm kartan sivusta ja sitten senkun pyörittelee 1, 2, 3, 4, 5 joo vähän reilu 5nm.

Loppupeleissä aivan sama mutta en ymmärrä miksi pitää mennä ns perse edellä puuhun läpi harmaan kiven jumalauta... Eikö asioita voi tehdä niinkuin ne on tarkoitettu tehtäväksi? Minä pyrin navigoimaan niin että se toimii kaikkialla, ja kaikilla merikorteilla. Ei tule sellaista oho tää onkin näin isolla skaalalla mulla ei ole harppia tai. Perkula mä en osaa tätä C-mappia pitäis olla bluechart niin osaisin muuttaa nää asetukset...
Onkos tähän manuaalia. Perr nyt nollaantu tutkan asetukset omasta veneestä mistä tähän saa km kun merikortissa on etäisyydet lisätty km.

Piirrättekö muuten myös käännöspisteen km merikorttiin? Ainakin tutka-ajossa on mukavaa kun on valmiina noi käännöspisteet. Toivottavasti ette lainaa sitä km merikorttia kenellekkään. Vai onko nyt niin että nämä henkilöt jotka puolustavat km yksikköä ei ikinä oikeasti edes käytä mitään merikorttia. Plotteri päälle ja busterilla kaasua. Jos mennään merikortilla niin ainakin mennään väylää pitkin.

Lue lisää

Nyt alkaa jo hymyilyttämään ;)

metkota kirjoitti:

Nyt alkaa jo hymyilyttämään ;)

Mitä varten sä moottoriveneellä ajelet sitä siksakkia avomerellä vai oletko kenties liikkeellä puisella veneellä jossa on pumpulikangaspurjeet ja hamppuköysistö, niin kuin on tapana ollut. Et kai kuitenkin ole antanut periksi ja siirtynyt dacroniin ja polyesteriin vaikka aina on puuveneillä menty.

metkota kirjoitti:

Mitä varten sä moottoriveneellä ajelet sitä siksakkia avomerellä vai oletko kenties liikkeellä puisella veneellä jossa on pumpulikangaspurjeet ja hamppuköysistö, niin kuin on tapana ollut. Et kai kuitenkin ole antanut periksi ja siirtynyt dacroniin ja polyesteriin vaikka aina on puuveneillä menty.

Lue lisää

Siis ajan nykyaikaisella lasikuitu, teräs, alumiini veneillä yksi on oma ja loput ei...
Kaikissa on nykyaikaiset navigointivälineet tutkaa ei ole kaikissa mutta karttaplotterit jne löytyy
Kaikissa käytämme mittayksikkönä vain ja ainoastaan nm. astetta kulmiin ja metriä syvyyteen. Eli samoja yksiköitä kun normi merikortista löytyy.

nm ei todellakaan ole mikään muinaisjäänne. Se on tällähetkellä merikortissa käytössä oleva yksikkö. Jos pallo jaetaan uudestaan radiaaneihin voisi metrin ottaa käyttöön samantien. Mutta ei tuo helppoa ole sekään pii kun on likiarvo.

Tollanen pumpulikankainen puuvene on kyllä hieno kerran päässyt mukaan oli kyllä ihan kiva vene.

kysymykseen kirjoitti:

1 kysymys. Ennen tehtiin jotain mitä yhä tänäpäivänä käytetään jos esim navigointi perustuu karttaan jonka yksikkö on meripeninkulma. Siksi meripeninkulmaa tulee silloin käyttää karttaan pohjautuvissa laskuissa. Lopullisen tuloksen voi vaikka muuttaa kyyneröiksi jos mieli tekee. Kuitenkaan näitä ei tule muuttaa ennen lopputulosta.

2. Yhteisen sopimuksen mukaan myös matkat ilmoitetaan meripeninkulmissa esim jos ilmoitetaan sijainti on selkeämpää jos tähän ei sotketa muita yksiköitä. Jos veneesi syttyy palamaan ja ilmoitat plotterin perusteella sijaintisi ensin koordinaatit ja sitten suullinen kuvaelma. Esim Utö on 20km minun pohjoispuolella. Suuri riski että sinua haetaan 36km päästä. Tässä esimerkissä ei nyt suurta väliä mutta 100km tai 185km on jo mahdoton. Mutta jos sinulla olisi samat yksiköt laitteisssasi kuin viranomaisilla tätä vahinkoa ei tapahtuisi niin helposti. Hätääntyneenä laskeminen on aina suuri riski, ei ehkä kannata laskea tätä samanaikaisesti kun koittaa sammuttaa moottoritilaa?

Jos jostain syystä mittaat merikortista jotain ja siirrät tämän tiedon plotteriin pitää sinun aina muuttaa yksikköä. Harvinaista taitaa olla mutta miksi pitää kahta navigointi järjestelmää jossa on eri yksiköt?

Lue lisää

ihmeen takia pitäisi muuttaa yksikköä, tai siis miksi se matka merikartasta mitattuna olisi muuna yksikkönä kuin (kilo)metreinä? 1 cm merikartalla on 500 m maastossa, piste.

metkota kirjoitti:

Mitä varten sä moottoriveneellä ajelet sitä siksakkia avomerellä vai oletko kenties liikkeellä puisella veneellä jossa on pumpulikangaspurjeet ja hamppuköysistö, niin kuin on tapana ollut. Et kai kuitenkin ole antanut periksi ja siirtynyt dacroniin ja polyesteriin vaikka aina on puuveneillä menty.

Lue lisää

Jos lainaan sinulta merikorttia ja olet piirtänyt siihen väylän mitä yksiköitä tähän on käytetty?
Luultavasti asteita eihän paljon muita normaalisti käytetä. Mutta jos merikorttiin on lisätty sivuutukset/käännöspisteet tutka ajoa varten mitä yksikköitä tämä on nm vai km?

26 kirjoitti:

ihmeen takia pitäisi muuttaa yksikköä, tai siis miksi se matka merikartasta mitattuna olisi muuna yksikkönä kuin (kilo)metreinä? 1 cm merikartalla on 500 m maastossa, piste.

Lue lisää

Ota ykeiskartta 1:250 000 ja mittaa 10cm ylhältä ja 10cm alhalta tarkasta miten suuri on heitto...
eli tuo ei pidä paikkaansa. Likiarvo on käytännössä melko riittävä. Mutta jos virta vähän vie ja tuuli vähän tuo virhearviointia sorrossa ja sitten viellä laskettu väärin. Missä mennään?

Tietysti positiota ihmetellään ja kurssia korjataan mutta...

turhaan t... kirjoitti:

Jos lainaan sinulta merikorttia ja olet piirtänyt siihen väylän mitä yksiköitä tähän on käytetty?
Luultavasti asteita eihän paljon muita normaalisti käytetä. Mutta jos merikorttiin on lisätty sivuutukset/käännöspisteet tutka ajoa varten mitä yksikköitä tämä on nm vai km?

Lue lisää

Käsittääkseni maan pinnalla tilanne on koordinaatistojen kanssa aivan sama kuin merelläkin, mutta SI-yksiköillä pärjätään.

Että sellaista.

26 kirjoitti:

ihmeen takia pitäisi muuttaa yksikköä, tai siis miksi se matka merikartasta mitattuna olisi muuna yksikkönä kuin (kilo)metreinä? 1 cm merikartalla on 500 m maastossa, piste.

Lue lisää

Viivoittimella?

Harpilla mitattaessa saa meripeninkulmat suoraan merikortista, kilometreiksi pitää muuntaa.

geodeetti 38 kirjoitti:

Käsittääkseni maan pinnalla tilanne on koordinaatistojen kanssa aivan sama kuin merelläkin, mutta SI-yksiköillä pärjätään.

Että sellaista.

Miten annat koordinaatit ihan SI järjestelmää hyväksikäyttäen?

ei pidä paikkaansa kirjoitti:

Ota ykeiskartta 1:250 000 ja mittaa 10cm ylhältä ja 10cm alhalta tarkasta miten suuri on heitto...
eli tuo ei pidä paikkaansa. Likiarvo on käytännössä melko riittävä. Mutta jos virta vähän vie ja tuuli vähän tuo virhearviointia sorrossa ja sitten viellä laskettu väärin. Missä mennään?

Tietysti positiota ihmetellään ja kurssia korjataan mutta...

Lue lisää

EVVK, eli toisella kotimaisella "who the fuck cares". Ei nykyaikana kukaan (no, lähes kukaan, aina joku die hard perinneveneilijä löytyy) navigoi noiden avulla. Sijainti otetaan maastohavainnoista tai satelliitista tai molemmista.

Merkintälaskua käytettiin aikoinaan, kun parempaa ei ollut. Sen sisäänrakennettu epätarkkuus on niin suuri jo itse mainitsemistasi syistä (sortuma), ettei sillä ole nykyaikana mitään virkaa. Siksi nuo laskentajututkin ovat merkityksettömiä. Jos ylipäätään tarvitaan parempaa tarkkuutta kuin 5 km, ei silloin pelleillä millään 1:250 000 yleiskartalla.

Ja todellisuudessa etäisyysmittauksiin kartalta riittää käpälä eli noin-mitta.

24 kirjoitti:

EVVK, eli toisella kotimaisella "who the fuck cares". Ei nykyaikana kukaan (no, lähes kukaan, aina joku die hard perinneveneilijä löytyy) navigoi noiden avulla. Sijainti otetaan maastohavainnoista tai satelliitista tai molemmista.

Merkintälaskua käytettiin aikoinaan, kun parempaa ei ollut. Sen sisäänrakennettu epätarkkuus on niin suuri jo itse mainitsemistasi syistä (sortuma), ettei sillä ole nykyaikana mitään virkaa. Siksi nuo laskentajututkin ovat merkityksettömiä. Jos ylipäätään tarvitaan parempaa tarkkuutta kuin 5 km, ei silloin pelleillä millään 1:250 000 yleiskartalla.

Ja todellisuudessa etäisyysmittauksiin kartalta riittää käpälä eli noin-mitta.

Lue lisää

Eli kysyn jotain ja aina vastataan jotain aivan muuta. Siis olen jatkuvasti ottanut sijaintini satelliitista? mikä tässä mättää mutta kas kummaa siinä lukee 60.20.00 .... ja tuo nyt sattuu olemaan kaariminuutteja. Eli suomeksi merinpeninkulmia. Eli jos mielestäsi meripeninkulmat pitää unohtaa unohda myös nuo koordinaatit ja merikortti.

Jos sateliitti antaa position meripeninkulmina kerro yksi hyvä syy miksi muuttaisin tämän kilometreiksi.

Jos ajaa pelkällä plotterilla eikä aijo käyttää merikorttia on aivan sama vaikka olis yksikkönä kilometri. Itse pyrin kuitenkin vähän karttaa välillä vilkuilemaan ja omasta mielestäni on näppärämpää jos näissä on sama yksikkö.

Kerrotko mikä on se juttu miksi pitäisi käyttä km? Onko se vain halu tehdä asiat SI järjestelmän mukaisesti? Vai onko jotain hyötyä jossain jos käyttää km? Keksin monta syytä miksi nm on käytössä järkevä, en vaan keksi yhtään järkevää miksi käyttää km. Ehkä jos soittelee kotiin no toisaalta silloinkin sanoo 2h kotiin jne...

turhaan... kirjoitti:

Eli kysyn jotain ja aina vastataan jotain aivan muuta. Siis olen jatkuvasti ottanut sijaintini satelliitista? mikä tässä mättää mutta kas kummaa siinä lukee 60.20.00 .... ja tuo nyt sattuu olemaan kaariminuutteja. Eli suomeksi merinpeninkulmia. Eli jos mielestäsi meripeninkulmat pitää unohtaa unohda myös nuo koordinaatit ja merikortti.

Jos sateliitti antaa position meripeninkulmina kerro yksi hyvä syy miksi muuttaisin tämän kilometreiksi.

Jos ajaa pelkällä plotterilla eikä aijo käyttää merikorttia on aivan sama vaikka olis yksikkönä kilometri. Itse pyrin kuitenkin vähän karttaa välillä vilkuilemaan ja omasta mielestäni on näppärämpää jos näissä on sama yksikkö.

Kerrotko mikä on se juttu miksi pitäisi käyttä km? Onko se vain halu tehdä asiat SI järjestelmän mukaisesti? Vai onko jotain hyötyä jossain jos käyttää km? Keksin monta syytä miksi nm on käytössä järkevä, en vaan keksi yhtään järkevää miksi käyttää km. Ehkä jos soittelee kotiin no toisaalta silloinkin sanoo 2h kotiin jne...

Lue lisää

ei ole mittayksikköä. Siinä on koordinaatit, mikä on eri asia. Paina tämä perusjuttu typerään päähäsi nyt alkajaisiksi. Se, että mpk:n määritelmä on yhtä kuin leveysasteiden kaariminuutti, ei tee siitä mitään "kartan yksikköä".

Satelliitti antaa sijainnin asteina, ei etäisyysyksiköinä.

24 kirjoitti:

ei ole mittayksikköä. Siinä on koordinaatit, mikä on eri asia. Paina tämä perusjuttu typerään päähäsi nyt alkajaisiksi. Se, että mpk:n määritelmä on yhtä kuin leveysasteiden kaariminuutti, ei tee siitä mitään "kartan yksikköä".

Satelliitti antaa sijainnin asteina, ei etäisyysyksiköinä.

Lue lisää

Sijaintini on 59.20 P ja 24.11 E ja ajan pohjoiseen. Seuraava sijaintini on 65.28 P ja 24.11 E.
Kuljin noin 8 mailia, sen näkee suoraan koordinaateista. Loogista.
Silloin kun käytetään sijaintitietoja asteina (satelliitieista tai kartalta, ei väliä), niin kyllä se helpottaa kun sijainnin ja kuljetun matkan välillä on suora yhteys.

17+11 kirjoitti:

Sijaintini on 59.20 P ja 24.11 E ja ajan pohjoiseen. Seuraava sijaintini on 65.28 P ja 24.11 E.
Kuljin noin 8 mailia, sen näkee suoraan koordinaateista. Loogista.
Silloin kun käytetään sijaintitietoja asteina (satelliitieista tai kartalta, ei väliä), niin kyllä se helpottaa kun sijainnin ja kuljetun matkan välillä on suora yhteys.

Lue lisää

sellanen iski, perskules. Meni numerot ihan sekasin.
Eka sijainti siis 59.20 P ja 24.11 E
Seuraava 59.28 P ja 24.10 E
Kuljin siis noin 8 mailia.

17+11 kirjoitti:

sellanen iski, perskules. Meni numerot ihan sekasin.
Eka sijainti siis 59.20 P ja 24.11 E
Seuraava 59.28 P ja 24.10 E
Kuljin siis noin 8 mailia.

Meinaan sen, että tuo maileilla ja asteluvuilla pelleily on melko joutavaa nykyveneilyssä. Ei niitä kukaan tosielämässä yhdistele.

24 kirjoitti:

ei ole mittayksikköä. Siinä on koordinaatit, mikä on eri asia. Paina tämä perusjuttu typerään päähäsi nyt alkajaisiksi. Se, että mpk:n määritelmä on yhtä kuin leveysasteiden kaariminuutti, ei tee siitä mitään "kartan yksikköä".

Satelliitti antaa sijainnin asteina, ei etäisyysyksiköinä.

Lue lisää

Jos maapallo olisi plätti kuin pannukakku tuo pitäisi paikkaansa suunnistuskartoissa se on näin. Jos katsot merikarttaa siinä sivussa lukee ihan selkeesti 60 astetta jne ei km siellä alhalla sellaisessa laatikossa. Eli maalla mittasuhde annetaan koska se pätee koko kartalla johtuen eri projektiosta. Merikorteissa tuo ei oikeasti täsmää koska mittasuhde vaihtuu samalla kartalla. Tämän takia merikortissa on yksikkö ja se perustuu asteisiin... jonka varmasti tunnetkin. Oikeasti et voi mitata 1cm kartalta ja sanoa että 500m no ehkä keskeltä mutta heittoa tulee mitä enemmän reunaa lähestyt. Eli ei ole mitään mittasuhdetta on vain asteita sovitusta lähtöpaikasta eli koordinaatteja kuten mainitsit.

Jos mittaat harpilla tai vaikka millä ja sitten katsot siitä sivusta samasta kohtaa ahaa 2nm ja tämä on oikein. Käytännössä varmasti tuo viivotin toimii mutta se on teoriassa väärin. Pannukakkukartalla tämä on se oikea tapa toimia, no eihän siinä ole koordinaatteja edes annettu.

turhaan... kirjoitti:

Jos maapallo olisi plätti kuin pannukakku tuo pitäisi paikkaansa suunnistuskartoissa se on näin. Jos katsot merikarttaa siinä sivussa lukee ihan selkeesti 60 astetta jne ei km siellä alhalla sellaisessa laatikossa. Eli maalla mittasuhde annetaan koska se pätee koko kartalla johtuen eri projektiosta. Merikorteissa tuo ei oikeasti täsmää koska mittasuhde vaihtuu samalla kartalla. Tämän takia merikortissa on yksikkö ja se perustuu asteisiin... jonka varmasti tunnetkin. Oikeasti et voi mitata 1cm kartalta ja sanoa että 500m no ehkä keskeltä mutta heittoa tulee mitä enemmän reunaa lähestyt. Eli ei ole mitään mittasuhdetta on vain asteita sovitusta lähtöpaikasta eli koordinaatteja kuten mainitsit.

Jos mittaat harpilla tai vaikka millä ja sitten katsot siitä sivusta samasta kohtaa ahaa 2nm ja tämä on oikein. Käytännössä varmasti tuo viivotin toimii mutta se on teoriassa väärin. Pannukakkukartalla tämä on se oikea tapa toimia, no eihän siinä ole koordinaatteja edes annettu.

Lue lisää

"Käytännössä varmasti tuo viivotin toimii mutta se on teoriassa väärin. Pannukakkukartalla tämä on se oikea tapa toimia, no eihän siinä ole koordinaatteja edes annettu. "

Nyt meni jo epätoivoiseksi, alat toteuttaa vanhaa insinöörivitsiä: "Okei, toimiihan se käytännössä mutta toimiiko teoriassa?" Toisin sanoet luontosi ei anna periksi myöntää todeksi jo tajuamaasi eli ettei mpk käyttöön ole mitään todellista pakottavaa tarvetta.

Ja kyllä kaikissa minun näkemissäni peruskartoissa on koordinaatisto ollut. Tosin sitä tarvitsee vielä vähemmän kuin merikartoissa.

24 kirjoitti:

"Käytännössä varmasti tuo viivotin toimii mutta se on teoriassa väärin. Pannukakkukartalla tämä on se oikea tapa toimia, no eihän siinä ole koordinaatteja edes annettu. "

Nyt meni jo epätoivoiseksi, alat toteuttaa vanhaa insinöörivitsiä: "Okei, toimiihan se käytännössä mutta toimiiko teoriassa?" Toisin sanoet luontosi ei anna periksi myöntää todeksi jo tajuamaasi eli ettei mpk käyttöön ole mitään todellista pakottavaa tarvetta.

Ja kyllä kaikissa minun näkemissäni peruskartoissa on koordinaatisto ollut. Tosin sitä tarvitsee vielä vähemmän kuin merikartoissa.

Lue lisää

vastaa tähän kiitoss


Kerrotko mikä on se juttu miksi pitäisi käyttä km? Onko se vain halu tehdä asiat SI järjestelmän mukaisesti? Vai onko jotain hyötyä jossain jos käyttää km? Keksin monta syytä miksi nm on käytössä järkevä, en vaan keksi yhtään järkevää miksi käyttää km. Ehkä jos soittelee kotiin no toisaalta silloinkin sanoo 2h kotiin jne...

lisää ja turhaan kirjoitti:

vastaa tähän kiitoss


Kerrotko mikä on se juttu miksi pitäisi käyttä km? Onko se vain halu tehdä asiat SI järjestelmän mukaisesti? Vai onko jotain hyötyä jossain jos käyttää km? Keksin monta syytä miksi nm on käytössä järkevä, en vaan keksi yhtään järkevää miksi käyttää km. Ehkä jos soittelee kotiin no toisaalta silloinkin sanoo 2h kotiin jne...

Lue lisää

Vastaus on esitetty jo sen tuhannen kertaa, mutta esitetään se vielä kerran: SI-yksiköiden käytön tuoma hyöty on standardoinnissa. Siis yksilötason elämän selkeyttämisessä. Muussa elämässä käytetään niitä ja kun veneily on joka tapauksessa huviveneilijöille vain yksi elämän osa-alue, ei ole mitään järkeä käyttää sillä osa-alueella samoille suureille (aika, matka, nopeus) toisenlaisia yksiköitä kuin muussa elämässä.

Siis nimenomaan "nautical" -yksiköiden käyttö on se, mikä pitää perustella, ei normaaliyksiköiden käyttö. Usein esitetty argumentti "merellä käytetään" on arvoton, koska se ei todellisuudessa sisällä mitään perustelua. Paitsi tietysti traditiouunoille, joiden tosin pitäisi luopua kompassistakin ollakseen johdonmukaisia, historiallisessa perspektiivissä sekin on pelkkää nykyajan muotihömpötystä.

Jotta "nautical" -yksiköiden käytössä olisi mieltä, tulisi niiden antaa selkeää lisäarvoa navigointiin. NIMENOMAAN yksittäisen veneilijän näkökulmasta, siis tehdä hänen suunnistuksensa helpommaksi ja turvallisemmaksi (sekään ei ole argumentti, mitä muut mahdollisesti tekevät, koska huviveneilijän suunnistus ei sisällä erehdysvaaran sisältävää kommunikaatiota; sitäpaitsi kommunikaatiossa ilmoitetaan joka tapauksessa aina yksiköt, joten erehdysvaaraakaan ei ole). Se ainoa asia, jossa mpk ja solmu yksinkertaistavat asioita, on matkojen/suuntien laskeminen koordinaatteihin pohjautuen (ja päinvastoin, sijainnin laskeminen kuljettuun matkaan ja suuntaan perustuen), mutta kun niillä laskutoimituksilla ei ole mitään sijaa nykypäivän käytännön huviveneilyssä. Jos Suomen muutamasta kymmenestätuhannesta matkaveneilijästä löytyy edes 100, jotka aktiivisesti käyttävät ko. laskutoimituksia navigoinnissaan (huvin vuoksi harjoittelua ei oteta lukuun), niin sitä voi pitää ihmeenä.

Lyhyesti: koska käytännössä jokainen meistä käyttää maalla liikkuessaan kilometrejä, ei ole mitään syytä käyttää merellä jotain muita yksiköitä. Ne eivät ole hyödyksi.

Tämä keskustelu muistuttaa tuota toista ketjua, jossa joku rupesi tinkaamaan, että kompassi olisi tärkein käytännön navigointiväline. Vaikka kompassia varmasti käyttää aktiivisesti useampi kuin merkintälaskutekniikkaa, niin aivn varmasti jo valtaosa veneilijöistä nykypäivänä katsoo veneen liikkuessa suunnat plotterista tai gepsistä, ei kompassista. Jo pelkästään siksi, että ensinmainitut näyttävät oikein, kompassi eksymän ja erannon sekä veneen luontaisten liikkeiden vuoksi vain "sinnepäin".

24 kirjoitti:

Vastaus on esitetty jo sen tuhannen kertaa, mutta esitetään se vielä kerran: SI-yksiköiden käytön tuoma hyöty on standardoinnissa. Siis yksilötason elämän selkeyttämisessä. Muussa elämässä käytetään niitä ja kun veneily on joka tapauksessa huviveneilijöille vain yksi elämän osa-alue, ei ole mitään järkeä käyttää sillä osa-alueella samoille suureille (aika, matka, nopeus) toisenlaisia yksiköitä kuin muussa elämässä.

Siis nimenomaan "nautical" -yksiköiden käyttö on se, mikä pitää perustella, ei normaaliyksiköiden käyttö. Usein esitetty argumentti "merellä käytetään" on arvoton, koska se ei todellisuudessa sisällä mitään perustelua. Paitsi tietysti traditiouunoille, joiden tosin pitäisi luopua kompassistakin ollakseen johdonmukaisia, historiallisessa perspektiivissä sekin on pelkkää nykyajan muotihömpötystä.

Jotta "nautical" -yksiköiden käytössä olisi mieltä, tulisi niiden antaa selkeää lisäarvoa navigointiin. NIMENOMAAN yksittäisen veneilijän näkökulmasta, siis tehdä hänen suunnistuksensa helpommaksi ja turvallisemmaksi (sekään ei ole argumentti, mitä muut mahdollisesti tekevät, koska huviveneilijän suunnistus ei sisällä erehdysvaaran sisältävää kommunikaatiota; sitäpaitsi kommunikaatiossa ilmoitetaan joka tapauksessa aina yksiköt, joten erehdysvaaraakaan ei ole). Se ainoa asia, jossa mpk ja solmu yksinkertaistavat asioita, on matkojen/suuntien laskeminen koordinaatteihin pohjautuen (ja päinvastoin, sijainnin laskeminen kuljettuun matkaan ja suuntaan perustuen), mutta kun niillä laskutoimituksilla ei ole mitään sijaa nykypäivän käytännön huviveneilyssä. Jos Suomen muutamasta kymmenestätuhannesta matkaveneilijästä löytyy edes 100, jotka aktiivisesti käyttävät ko. laskutoimituksia navigoinnissaan (huvin vuoksi harjoittelua ei oteta lukuun), niin sitä voi pitää ihmeenä.

Lyhyesti: koska käytännössä jokainen meistä käyttää maalla liikkuessaan kilometrejä, ei ole mitään syytä käyttää merellä jotain muita yksiköitä. Ne eivät ole hyödyksi.

Tämä keskustelu muistuttaa tuota toista ketjua, jossa joku rupesi tinkaamaan, että kompassi olisi tärkein käytännön navigointiväline. Vaikka kompassia varmasti käyttää aktiivisesti useampi kuin merkintälaskutekniikkaa, niin aivn varmasti jo valtaosa veneilijöistä nykypäivänä katsoo veneen liikkuessa suunnat plotterista tai gepsistä, ei kompassista. Jo pelkästään siksi, että ensinmainitut näyttävät oikein, kompassi eksymän ja erannon sekä veneen luontaisten liikkeiden vuoksi vain "sinnepäin".

Lue lisää

... kuka vittu oikein olet koska me kaikki haluamme tietää kuka saatana on noin vitun väsymätön jästipää sönkkääjä! Vaadimme saada tietää oikean nimesi! Amen!

24 kirjoitti:

Vastaus on esitetty jo sen tuhannen kertaa, mutta esitetään se vielä kerran: SI-yksiköiden käytön tuoma hyöty on standardoinnissa. Siis yksilötason elämän selkeyttämisessä. Muussa elämässä käytetään niitä ja kun veneily on joka tapauksessa huviveneilijöille vain yksi elämän osa-alue, ei ole mitään järkeä käyttää sillä osa-alueella samoille suureille (aika, matka, nopeus) toisenlaisia yksiköitä kuin muussa elämässä.

Siis nimenomaan "nautical" -yksiköiden käyttö on se, mikä pitää perustella, ei normaaliyksiköiden käyttö. Usein esitetty argumentti "merellä käytetään" on arvoton, koska se ei todellisuudessa sisällä mitään perustelua. Paitsi tietysti traditiouunoille, joiden tosin pitäisi luopua kompassistakin ollakseen johdonmukaisia, historiallisessa perspektiivissä sekin on pelkkää nykyajan muotihömpötystä.

Jotta "nautical" -yksiköiden käytössä olisi mieltä, tulisi niiden antaa selkeää lisäarvoa navigointiin. NIMENOMAAN yksittäisen veneilijän näkökulmasta, siis tehdä hänen suunnistuksensa helpommaksi ja turvallisemmaksi (sekään ei ole argumentti, mitä muut mahdollisesti tekevät, koska huviveneilijän suunnistus ei sisällä erehdysvaaran sisältävää kommunikaatiota; sitäpaitsi kommunikaatiossa ilmoitetaan joka tapauksessa aina yksiköt, joten erehdysvaaraakaan ei ole). Se ainoa asia, jossa mpk ja solmu yksinkertaistavat asioita, on matkojen/suuntien laskeminen koordinaatteihin pohjautuen (ja päinvastoin, sijainnin laskeminen kuljettuun matkaan ja suuntaan perustuen), mutta kun niillä laskutoimituksilla ei ole mitään sijaa nykypäivän käytännön huviveneilyssä. Jos Suomen muutamasta kymmenestätuhannesta matkaveneilijästä löytyy edes 100, jotka aktiivisesti käyttävät ko. laskutoimituksia navigoinnissaan (huvin vuoksi harjoittelua ei oteta lukuun), niin sitä voi pitää ihmeenä.

Lyhyesti: koska käytännössä jokainen meistä käyttää maalla liikkuessaan kilometrejä, ei ole mitään syytä käyttää merellä jotain muita yksiköitä. Ne eivät ole hyödyksi.

Tämä keskustelu muistuttaa tuota toista ketjua, jossa joku rupesi tinkaamaan, että kompassi olisi tärkein käytännön navigointiväline. Vaikka kompassia varmasti käyttää aktiivisesti useampi kuin merkintälaskutekniikkaa, niin aivn varmasti jo valtaosa veneilijöistä nykypäivänä katsoo veneen liikkuessa suunnat plotterista tai gepsistä, ei kompassista. Jo pelkästään siksi, että ensinmainitut näyttävät oikein, kompassi eksymän ja erannon sekä veneen luontaisten liikkeiden vuoksi vain "sinnepäin".

Lue lisää

Tämän turhempaa väittelyä tuskin tulee olemaan. Henkilökohtaisesti minulla ei ole mitään merkitystä millä yksiköillä ajelet menemään varmasti pärjäät ihan siinä missä muutkin veneiliät ellet paremmin.

"Lyhyesti: koska käytännössä jokainen meistä käyttää maalla liikkuessaan kilometrejä, ei ole mitään syytä käyttää merellä jotain muita yksiköitä. Ne eivät ole hyödyksi."

Olet tässä täysin oikeassa parempi olisi jos olisi olemassa vain yksi yksikkö per suurre. Kuitenkaan emme pääse eroon tai saa standardoitua yhtä mittayksikköä niin että tätä käytettäisiin ensisijaisena yksikkönä kaikkialla.

On mielestäni parempi jos käyttää samoja mittayksikäitä kuin muutkin käyttävät sekaantumisten välttämiseksi. Jos ymmärsin oikein kirjoituksesi pyrit nimeenomaan tähän? sillä erotuksella että haluaisit myös muuallakin, eli maalla merellä ilmassa?

Vaikka normi veneiliä ei tarvitse yksikköä nm on ammattilaisilla käytössä nm se on ihan määrätty ei vaihtoehtoja. Ei voi piirtää merikorttiin mitään km matkaa koska tähän ei koskaan laiteta yksiköitä ne on aina asteita tai nm. Samaa korttia käyttää sitten useampi henkilö. Finlex käyttää nm yksikköä mm aluevesirajojen ilmoittamiseen. Ja mielestäni on parempi että käytämme kaikki samaa yksikköä kunnes tulee jokin uusi "virallinen"

Ja cm mittaaminen merikortista on väärin se ei pidä paikkaansa, riittävän likiarvon saa kyllä normaali navigointia varten

metkota kirjoitti:

Tuskin sekunttikellolla ja kompassilla sumussa ajava on sen turvallisempi, mutta ehkä kellomies pistää veneensä helpommin ankkuriin kun ei tiedä sjaintiaan ollenkaan eli sikäli turvallisempi tapaus.

Lue lisää

Mikäs se sellainen merenkävijä on joka ei solmuja tunne, eihän se saa venettäkään sitten kiinni.

Välittäjä_LKV kirjoitti:

Niin maaliikenne on ainoa jossa käytetään yksinomaan SI-järjestelmää.

Ilmailu: Kaikki nopeudet solmuina, etäisyydet meripeninkulmina, ja korkeus jalkoina (lentopinnat ovat standardi-ilmanpaineella, 1013,2 hPa, 500 jalan välein jaoteltuja korkeuksia, käytetään yli 5.000 jalan korkeudessa. Esim. FL 70 = 7.000 jalkaa, ja FL 370 = 37.000 jalkaa).

Veneily: Etäisyydet meripeninkulmina ja kaapelinmittana (1/10 mpk), nopeudet solmuina, poislukien tuulen nopeus joka ilmoitetaan metreinä sekunnissa, tai beufortteina. Syyvyydet metreinä.

Tärkeintä on, että kaikki käyttävät samoja termejä, ja koska 80 % veneilijöistä käyttää vakiintuneita, ja kansaivälisiä yksiköitä, niin sen 20 %:n tulee opetella ne. Toki tämä koskee liikkumista vesillä, ei keskustelemista täällä.

Lue lisää

Ei saa katsoa netistä.
Asialle on aivan järjellinen perustekin.

Lentoliikenteessä on lisänä noiden takapajuisten anglosaksien sentneri-guinea-pauna-pintti -järjestelmät toki mutta siitä se ei tule.

Välittäjä_LKV kirjoitti:

"Ja perustotuushan on se, että huviveneilijä navigoi käytännössä maastohavaintojen sekä plotterin avulla."

Kunhan se huviveneilijä sitten sumun yllättäessä ankkuroi aluksensa väylän ulkopuolelle, ja odottelee siellä kiltisti sään paranemista..

Pelkän plotterin opastama veneilijä on sumussa itsemurhaajaterroristiin verrattava aikapommi, ja pitäisi passittaa pakkohoitoon..

P.S. Sen tutka-antennin hankinta siihen useimissa plottereissa olevaan valmiiseen ohjelmistoon, ei paljoa maksa, mutta antaa mahdollisuuden liikkua silloin kun itse haluaa. Ai niin, tutkakuvaa pitää osata lukea, osaavatko nämä hörhöt lukea sitä?

Lue lisää

Jos sumu yllättää niin kyllä tuo plotteri on ainut järkevä apuväline.
Muutamia vuosi sitten sankka sumu yllätti ja kas kummaa,purkkarit ja isommat veneet olivat aivan pihalla kun turvautuivat pelkästään perinteisiin alkeis suunnistus vempaimiin.

7+14 kirjoitti:

Buster, vaan tietenkin Faster....muistaaksen 7 metrinen paatti

Muistan tuon reissun, meinaan luin sen aikoinaan.
Kyllä siellä meinasi noutaja tulla sillä reissulla äijille mutta
mitä siitä enempää kun se tähän viestiketjuun liitty.

Annstinky kirjoitti:

Busterilla ajoi joku suomalainen Islantiin. Se on siis selvä avomerivene. Keliäkin matkalle mahtui.

Oli kyllä Faster... no detaljeja mutta on noissa kahdessa eroa.

nyt sentään pysyä asiassa. Hyvin vähäisellä säätiedotusten seurannalla voi valita kulkuaikansa niin, että pulpettiveneellä pärjää hyvin. Ei se myräkkä niin äkkiä ilmesty, että sitä tarvitsisi pelätä, jos veneellä voi pitää 25-30 solmun matkanopeutta. Tai siis 45-55 km/h nykyaikaisissa yksiköissä ilmaisten.

"Puhutaan nyt vaikka minimissään 4 hengen ja 4,5m veneistä alkaen."

Tuttu ajeli Tallinnaan Rönnqvistin Mini Max 11:ta. Hän kävi sillä myös Ahvenanmaalla. Köyhä opiskelija kun oli, mutta sai veneen ja pikkuprutkun käyttöönsä, niin se oli edullista ajoa. Säätä piti tietenkin kytätä ja myös hätämajoittumisvälineet olivat mukana.

http://www.ronnqvistbatar.fi/r11.htm

Kannattaa katsoa kolmas video, joka esittelee veneen liu'ussa. Kyllä sillä matka taittuu.

Jhrutseva kirjoitti:

"Puhutaan nyt vaikka minimissään 4 hengen ja 4,5m veneistä alkaen."

Tuttu ajeli Tallinnaan Rönnqvistin Mini Max 11:ta. Hän kävi sillä myös Ahvenanmaalla. Köyhä opiskelija kun oli, mutta sai veneen ja pikkuprutkun käyttöönsä, niin se oli edullista ajoa. Säätä piti tietenkin kytätä ja myös hätämajoittumisvälineet olivat mukana.

http://www.ronnqvistbatar.fi/r11.htm

Kannattaa katsoa kolmas video, joka esittelee veneen liu'ussa. Kyllä sillä matka taittuu.

Lue lisää

ala vähitellen loppua tämä jatkuva vitun Rönnqvist-propaganda, joka näköjään on täyttänyt koko keskustelupalstan!?!?! Miten helvetissä voi joka toinen viesti joka saamarin venetopicissa aina päätyä Rönnqvisteihin!?!?!?

alkaa riittää! kirjoitti:

ala vähitellen loppua tämä jatkuva vitun Rönnqvist-propaganda, joka näköjään on täyttänyt koko keskustelupalstan!?!?! Miten helvetissä voi joka toinen viesti joka saamarin venetopicissa aina päätyä Rönnqvisteihin!?!?!?

Lue lisää

mitenkähän rönkyllä pärjää jos nousee kunnon myräkkä?

rönkky4ever kirjoitti:

mitenkähän rönkyllä pärjää jos nousee kunnon myräkkä?

Huonostihan Rönkyllä pärjää, jos keli nousee, mutta muutenhan se on tuon kokoluokan veneistä paras. Harmittaa, että jäi liian korkean hinnan vuoksi ostamatta.

alkaa riittää! kirjoitti:

ala vähitellen loppua tämä jatkuva vitun Rönnqvist-propaganda, joka näköjään on täyttänyt koko keskustelupalstan!?!?! Miten helvetissä voi joka toinen viesti joka saamarin venetopicissa aina päätyä Rönnqvisteihin!?!?!?

Lue lisää

Onkohan tuommoista jatkuvaa mainostamista mahdollista saada johonkin tuomiolle vaikka häirinnästä tai vastaavasta, sitä on jatkunu jo kyllä liian kauvan.

0n 11 kirjoitti:

Onkohan tuommoista jatkuvaa mainostamista mahdollista saada johonkin tuomiolle vaikka häirinnästä tai vastaavasta, sitä on jatkunu jo kyllä liian kauvan.

Tuskin se mainostamista on. Kysymys on iPhone-ilmiöstä, Apple-uskovaisuudesta. Rönkky herättää jonkinlaista faniutta, syystä tai toisesta. En esimerkiksi luule, että veistämön edustaja mainoksia kirjoittaisi. Hänen suomen taitonsakin on sen verran kehno, että kirjoitukset kyllä erottaa.

Gjarde kirjoitti:

Tuskin se mainostamista on. Kysymys on iPhone-ilmiöstä, Apple-uskovaisuudesta. Rönkky herättää jonkinlaista faniutta, syystä tai toisesta. En esimerkiksi luule, että veistämön edustaja mainoksia kirjoittaisi. Hänen suomen taitonsakin on sen verran kehno, että kirjoitukset kyllä erottaa.

Lue lisää

Eikä veistämön edustaja varmaan haluaisi kysynnän räjähtävän koska silloin hän ei pysty toimittamaan tavaraa vaan joutuisi laajentamaan yritystä ja tekisi konkurssin, niin kuin monet yhden asian firmat ovat liian nopean laajentumisen myötä tehneet, niin hullua kuin se onkin.

Rönkky oli juuri jonkin lehden testissä ja jäi hännille.

uhfrl kirjoitti:

Eikä veistämön edustaja varmaan haluaisi kysynnän räjähtävän koska silloin hän ei pysty toimittamaan tavaraa vaan joutuisi laajentamaan yritystä ja tekisi konkurssin, niin kuin monet yhden asian firmat ovat liian nopean laajentumisen myötä tehneet, niin hullua kuin se onkin.

Rönkky oli juuri jonkin lehden testissä ja jäi hännille.

Lue lisää

"Rönkky oli juuri jonkin lehden testissä ja jäi hännille. "

Eli sen firman varastot räjähtää käsiin :)

Gjarde kirjoitti:

Tuskin se mainostamista on. Kysymys on iPhone-ilmiöstä, Apple-uskovaisuudesta. Rönkky herättää jonkinlaista faniutta, syystä tai toisesta. En esimerkiksi luule, että veistämön edustaja mainoksia kirjoittaisi. Hänen suomen taitonsakin on sen verran kehno, että kirjoitukset kyllä erottaa.

Lue lisää

...herättää faniutta Rönkky yhtä plajon kuin kaikki muutkin melkein yhtä maailman parhaat veneet!!!!

Ostaa heti Rönnqvist!!! Rönkky on paras! Rönkky on paras! Rönkky on paras! Rönkky on paras! Rönkky on paras! Rönkky on paras! vRönkky on paras! Rönkky on paras! Rönkky on paras! Rönkky on paras! Rönkky on paras! Rönkky on paras! Rönkky on paras! Rönkky on paras! Rönkky on paras! Rönkky on paras! Rönkky on paras! Rönkky on paras! Rönkky on paras! Rönkky on paras! Rönkky on paras! Rönkky on paras! Rönkky on paras! Rönkky on paras! Rönkky on paras! Rönkky on paras! Rönkky on paras! Rönkky on paras! Rönkky on paras! Rönkky on paras! Rönkky on paras! Rönkky on paras! Rönkky on paras! Rönkky on paras! Rönkky on paras!

Terhi Nordicilla on käyty todistettavasti jopa Saksassa asti, luulisi Tallinnan matkankin onnistuvan, jos keli on suotuisa ja merimiestaidot hallinnassa. Itse en toki lähtisiEstoniaa pienemmällä aluksella ja sekin upposi...

CE

CE pakko kirjoitti:

CE

ei todellakaan ole! Roudaat sen ribbis vaikka ensin viroon ja sieltä sitten ajamalla yli (esim). Kukaan ei kysele kilpien perään sen jälkeen!

CE-Merimies kirjoitti:

ei todellakaan ole! Roudaat sen ribbis vaikka ensin viroon ja sieltä sitten ajamalla yli (esim). Kukaan ei kysele kilpien perään sen jälkeen!

Edellisen vastauksen kirjoitti joka hyvin nuori ja kokematon henkilö, tai sitten vastuuton ja ajattelematon tyyppi.

Kun täällä aina silloin tällöin hehkutetaan RIB:n puolesta niin se, että osa RIBeistä on kovaan keliin sopivia, ei varmaan tarkoita että ribi kuin ribi on kelivene. RIB (Rigid Inflammable Boat) on siis kovapohjainen puhallettava paatti, ei muuta. Se makkarahan tulee ilmassa ajon aikana.

Kyllä ilman sitä makkaraa olevia keliveneitäkin löytyy yhtä hyvin.

1122 kirjoitti:

Edellisen vastauksen kirjoitti joka hyvin nuori ja kokematon henkilö, tai sitten vastuuton ja ajattelematon tyyppi.

Eiköhän amerikan pojilla kuitenkin ole tiukemmat vaatimukset turvallisuudessa, kuin euroopassa? Se että jostain puuttuu ostettavissa oleva "merkki", ei tee veneestä huonoa? Saathan tehdä itse veneen vaikka tyhjistä alumiinitölkeistä ilman ce-merkkiä, kysymys onkin siinä onko se turvallisempi kuin "merkitön" jenkkijahti??

Kyllä veneiden hinnat putoaisi reilusti ja samalla saisi turvallisemman, eikä tarvitsisi ajaa sillä 70-luvun viriviri-vehkeellä. Sama koskee näitä moottoreita, ilman vaatimuksenmukaisuus todistusta "saastuttaa" niin maan perkeleesti ja ei käy, kyllähän taas se 70-luvun huoltamaton 2-tahti on siis ympäristöystävällisempi ja muutenkin varmempi kuin pakasta vedetty mylly!!

Kommentoida voi, mutta omasta mielestäni CE-merkki on vain lapsellista pelleilyä!

ribari kirjoitti:

Kun täällä aina silloin tällöin hehkutetaan RIB:n puolesta niin se, että osa RIBeistä on kovaan keliin sopivia, ei varmaan tarkoita että ribi kuin ribi on kelivene. RIB (Rigid Inflammable Boat) on siis kovapohjainen puhallettava paatti, ei muuta. Se makkarahan tulee ilmassa ajon aikana.

Kyllä ilman sitä makkaraa olevia keliveneitäkin löytyy yhtä hyvin.

Lue lisää

nuo rib:it ja menkää tammitroolarilla.

kelpaisi suoraan lannoitteeksi pellolle. Silkkaa paskaa kun on.

"Muille, ette te tarvi solmuja, meripeninkulmia. Siellä keski suomes järvellä kun meette. Jos merelle eksytte niin opetelkaa ja käyttäytykää sen mukaisesti. Siellä käytetään tiettyjä mittoja kunkin asian mittaamiseen ja laskemiseen. Oli kyse vauhdista tai sijainnista. yhteinen kieli."

Ensinnäkin huviveneiijä ei tarvi mitään "yhteistä kieltä" kenenkään kanssa noissa navigointijutuissa. Laivoissa voi tullakin joku sählinki, jos sillalla joku puhuu pelkillä luvuilla ilman yksiköitä ja sattuisi tarkoittamaan eri yksiköitä kuin kuulija (ammattilaiset kyllä yleensä mainitsevat yksikön). Mutta huviveneessä ei sellaista ongelmaa ole. Ei siellä tarvitse kenellekään mitään selittää. Homman nimi on "every man for himself".

Ja jos vastoin todennäköisyyttä täytyy hätäilmoitukseen antaa sijainti, niin se otetaan koordinaatteina gepsistä tai plotterista. Ei millään epämääräisillä yksiköillä. Ja edelleen, jos noita ei ole käytössä, niin hätäkutsun vastaanottava viranomainen tunnistaa kyllä kilometrit ja osaa niitä käyttää. Viranomaisilta sitä apua pyydetään, muu on paskanjauhantaa.

Paras olis kun noi wannabe-merikarhut (joilla ei ole kantti merimiesamikseen riittänyt, vaikka mieli teki) pitäisivät turpansa kiinni ja pysyisivät pois vesiltäkin. Tajutkaa jo, pellet: se, mitä te olette suurella vaivalla jollain laivurikursseilla opetelleet, ei ole mitään ainoaa autuaaksitekevää totuutta. Jos ei pärjää SI-järjestelmän yksiköillä, on idiootti. Final truth.

Luoja olen minä kirjoitti:

kelpaisi suoraan lannoitteeksi pellolle. Silkkaa paskaa kun on.

"Muille, ette te tarvi solmuja, meripeninkulmia. Siellä keski suomes järvellä kun meette. Jos merelle eksytte niin opetelkaa ja käyttäytykää sen mukaisesti. Siellä käytetään tiettyjä mittoja kunkin asian mittaamiseen ja laskemiseen. Oli kyse vauhdista tai sijainnista. yhteinen kieli."

Ensinnäkin huviveneiijä ei tarvi mitään "yhteistä kieltä" kenenkään kanssa noissa navigointijutuissa. Laivoissa voi tullakin joku sählinki, jos sillalla joku puhuu pelkillä luvuilla ilman yksiköitä ja sattuisi tarkoittamaan eri yksiköitä kuin kuulija (ammattilaiset kyllä yleensä mainitsevat yksikön). Mutta huviveneessä ei sellaista ongelmaa ole. Ei siellä tarvitse kenellekään mitään selittää. Homman nimi on "every man for himself".

Ja jos vastoin todennäköisyyttä täytyy hätäilmoitukseen antaa sijainti, niin se otetaan koordinaatteina gepsistä tai plotterista. Ei millään epämääräisillä yksiköillä. Ja edelleen, jos noita ei ole käytössä, niin hätäkutsun vastaanottava viranomainen tunnistaa kyllä kilometrit ja osaa niitä käyttää. Viranomaisilta sitä apua pyydetään, muu on paskanjauhantaa.

Paras olis kun noi wannabe-merikarhut (joilla ei ole kantti merimiesamikseen riittänyt, vaikka mieli teki) pitäisivät turpansa kiinni ja pysyisivät pois vesiltäkin. Tajutkaa jo, pellet: se, mitä te olette suurella vaivalla jollain laivurikursseilla opetelleet, ei ole mitään ainoaa autuaaksitekevää totuutta. Jos ei pärjää SI-järjestelmän yksiköillä, on idiootti. Final truth.

Lue lisää

Höpö höpö sullekkin. Jos osalta huviveneiliöistä gepsi tai plotteri sanoo piip ja mykkenee, miten ne mitään osaa apua pyytää kun eivät tiedä edes missä on.

Luoja olen minä kirjoitti:

kelpaisi suoraan lannoitteeksi pellolle. Silkkaa paskaa kun on.

"Muille, ette te tarvi solmuja, meripeninkulmia. Siellä keski suomes järvellä kun meette. Jos merelle eksytte niin opetelkaa ja käyttäytykää sen mukaisesti. Siellä käytetään tiettyjä mittoja kunkin asian mittaamiseen ja laskemiseen. Oli kyse vauhdista tai sijainnista. yhteinen kieli."

Ensinnäkin huviveneiijä ei tarvi mitään "yhteistä kieltä" kenenkään kanssa noissa navigointijutuissa. Laivoissa voi tullakin joku sählinki, jos sillalla joku puhuu pelkillä luvuilla ilman yksiköitä ja sattuisi tarkoittamaan eri yksiköitä kuin kuulija (ammattilaiset kyllä yleensä mainitsevat yksikön). Mutta huviveneessä ei sellaista ongelmaa ole. Ei siellä tarvitse kenellekään mitään selittää. Homman nimi on "every man for himself".

Ja jos vastoin todennäköisyyttä täytyy hätäilmoitukseen antaa sijainti, niin se otetaan koordinaatteina gepsistä tai plotterista. Ei millään epämääräisillä yksiköillä. Ja edelleen, jos noita ei ole käytössä, niin hätäkutsun vastaanottava viranomainen tunnistaa kyllä kilometrit ja osaa niitä käyttää. Viranomaisilta sitä apua pyydetään, muu on paskanjauhantaa.

Paras olis kun noi wannabe-merikarhut (joilla ei ole kantti merimiesamikseen riittänyt, vaikka mieli teki) pitäisivät turpansa kiinni ja pysyisivät pois vesiltäkin. Tajutkaa jo, pellet: se, mitä te olette suurella vaivalla jollain laivurikursseilla opetelleet, ei ole mitään ainoaa autuaaksitekevää totuutta. Jos ei pärjää SI-järjestelmän yksiköillä, on idiootti. Final truth.

Lue lisää

Miten te ikinä vesillä käymätömät epäveneilijät jaksatte jankata tuubaa? Tämä on VENEILYPALSTA. VENEILYYN liittyy VENEILYTERMEJÄ. Tulet veneilypalstalle, ja kun et ymmärrä VENEILYTERMEJÄ, alkaa yhyy, yhyy nillitys, että ei niitä saa käyttää kun ei kuuppa riitä niitä ymmärtämään ja vähän hävettääkin kun on hölmö ja tietämätön. Ja kun se välikoppadexin nopeusmittari nyttää kilsoja, niin nyt kaikkien 99% rannikolla matkaveneilevistä jotka käyttävät meriyksiköitä, pitää käyttää niitä kilsoja. Huomaa kyllä tämän palstan sossukirjoiittelijat, aina heikoimman ja spedeimmän mukaan pitää mennä. Lammella metrejä soutelevat, teille on omat keskustelupalstanne. Täällä käytetään tälle palstalle kuuluvia termejä. Period.

Missähän ovat nämä metrilänkyttäjät todellisuudessa? vissiin siellä tarkkiksen ATK luokassa. Satojen veneilijöiden kanssa juteltuani Haminasta Visbyyseen parin vuosikymmmenen aikana, ei KUKAAN, KOSKAAN, KERTAAKAAN, ole käyttänyt kilsoja ja kmh.

capthook kirjoitti:

Miten te ikinä vesillä käymätömät epäveneilijät jaksatte jankata tuubaa? Tämä on VENEILYPALSTA. VENEILYYN liittyy VENEILYTERMEJÄ. Tulet veneilypalstalle, ja kun et ymmärrä VENEILYTERMEJÄ, alkaa yhyy, yhyy nillitys, että ei niitä saa käyttää kun ei kuuppa riitä niitä ymmärtämään ja vähän hävettääkin kun on hölmö ja tietämätön. Ja kun se välikoppadexin nopeusmittari nyttää kilsoja, niin nyt kaikkien 99% rannikolla matkaveneilevistä jotka käyttävät meriyksiköitä, pitää käyttää niitä kilsoja. Huomaa kyllä tämän palstan sossukirjoiittelijat, aina heikoimman ja spedeimmän mukaan pitää mennä. Lammella metrejä soutelevat, teille on omat keskustelupalstanne. Täällä käytetään tälle palstalle kuuluvia termejä. Period.

Missähän ovat nämä metrilänkyttäjät todellisuudessa? vissiin siellä tarkkiksen ATK luokassa. Satojen veneilijöiden kanssa juteltuani Haminasta Visbyyseen parin vuosikymmmenen aikana, ei KUKAAN, KOSKAAN, KERTAAKAAN, ole käyttänyt kilsoja ja kmh.

Lue lisää

Tuo ajatus "veneilyssä ja siitä puhuttaessa pitää käyttää veneilytermejä" on ns. nolla-argumentti. Terminologian funktio on informaation välittäminen, se on siis kommunikaation väline. Tästä seuraa itsestäänselvästi
a) että veneilyn harrastaminen ei itsessään edellytä mitään terminologiaa eikä esim. minkään merenkulkuspesifisten mittayksiköiden käyttöä, koska veneily ei itsessään ole kommunikaatiota. Voi vallan mainiosti veneillä keskustelematta koskaan kenenkään kanssa nopeuksista tai välimatkoista.
b) että myöskään veneilystä keskustelu tai muu veneilyyn liittyvä kommunikaatio ei edellytä sellaisten asioiden ilmaisemista "veneilytermeillä", joille on olemassa yleiskielinen tai muuten standardi vastine. Eikä myöskään sitä, että veneilyn harrastaja tuntisi "veneilytermit", koska kohdan a) nojalla ne eivät ole välttämättömyyksiä.

Sen sijaan, koska SI-järjestelmä on kansainvälisesti sovittu ja hyväksytty standardi, voi aina lähteä siitä, että vastapuolen on tunnettava esimerkiksi matkan yksikkö metri ja sen kerrannaiset. Täysin riippumatta siitä, mistä päin maailmaa tämä on kotoisin tai onko merenkulkija vai täysin "maaeläjä".

Perustelu "merellä käytetään meritermejä" on lähinnä säälittävä. Se paljastaa käyttäjänsä snobbailunhalun, pyrkimyksen erottua muista. Henkisen pienimunaisuuden, niin sanoakseni.

Mitä tulee siihen leveysminuuttia maapallon (ideaalipallossa, ei tarkasti ottaen todellisuudessa) pinnalla vastaavan välimatkan 1852 m synonyymiin eli meripeninkulmaan (nautical mile), niin sen käytöstä ei todellista funktionaalista hyötyä ole kuin äärimmäisen harvoille huviveneilijöille. Tämä johtuu siitä äärimmäisen yksinkertaisesta syystä, että useimmilla ei mitään käyttöä koordinaatistolle ylipäätään, koska lähes kaikkien navigointi on suhteellista eli lähtöpisteeseen ja maastohavaintoihin perustuvaa. Ja nekin, jotka kiinnittävät huomiota koordinaatteihin, harvoin jos koskaan harrastavat niihin perustuvaa etäisyyslaskentaa muuten kuin aivan huvin vuoksi.

Sinänsä on hieman koomista, että asiasta ylipäätään keskustellaan MOOTTORIvenepalstalla. Harvat moottoriveneet suuntaavat Itämerta kauemmaksi ja Itämerellä traditionaalisten yksiköiden lisäarvo on vielä olemattomampi kuin muualla.

18 kirjoitti:

Tuo ajatus "veneilyssä ja siitä puhuttaessa pitää käyttää veneilytermejä" on ns. nolla-argumentti. Terminologian funktio on informaation välittäminen, se on siis kommunikaation väline. Tästä seuraa itsestäänselvästi
a) että veneilyn harrastaminen ei itsessään edellytä mitään terminologiaa eikä esim. minkään merenkulkuspesifisten mittayksiköiden käyttöä, koska veneily ei itsessään ole kommunikaatiota. Voi vallan mainiosti veneillä keskustelematta koskaan kenenkään kanssa nopeuksista tai välimatkoista.
b) että myöskään veneilystä keskustelu tai muu veneilyyn liittyvä kommunikaatio ei edellytä sellaisten asioiden ilmaisemista "veneilytermeillä", joille on olemassa yleiskielinen tai muuten standardi vastine. Eikä myöskään sitä, että veneilyn harrastaja tuntisi "veneilytermit", koska kohdan a) nojalla ne eivät ole välttämättömyyksiä.

Sen sijaan, koska SI-järjestelmä on kansainvälisesti sovittu ja hyväksytty standardi, voi aina lähteä siitä, että vastapuolen on tunnettava esimerkiksi matkan yksikkö metri ja sen kerrannaiset. Täysin riippumatta siitä, mistä päin maailmaa tämä on kotoisin tai onko merenkulkija vai täysin "maaeläjä".

Perustelu "merellä käytetään meritermejä" on lähinnä säälittävä. Se paljastaa käyttäjänsä snobbailunhalun, pyrkimyksen erottua muista. Henkisen pienimunaisuuden, niin sanoakseni.

Mitä tulee siihen leveysminuuttia maapallon (ideaalipallossa, ei tarkasti ottaen todellisuudessa) pinnalla vastaavan välimatkan 1852 m synonyymiin eli meripeninkulmaan (nautical mile), niin sen käytöstä ei todellista funktionaalista hyötyä ole kuin äärimmäisen harvoille huviveneilijöille. Tämä johtuu siitä äärimmäisen yksinkertaisesta syystä, että useimmilla ei mitään käyttöä koordinaatistolle ylipäätään, koska lähes kaikkien navigointi on suhteellista eli lähtöpisteeseen ja maastohavaintoihin perustuvaa. Ja nekin, jotka kiinnittävät huomiota koordinaatteihin, harvoin jos koskaan harrastavat niihin perustuvaa etäisyyslaskentaa muuten kuin aivan huvin vuoksi.

Sinänsä on hieman koomista, että asiasta ylipäätään keskustellaan MOOTTORIvenepalstalla. Harvat moottoriveneet suuntaavat Itämerta kauemmaksi ja Itämerellä traditionaalisten yksiköiden lisäarvo on vielä olemattomampi kuin muualla.

Lue lisää

Ja ei mene finnipäähän vaan perille. Nola-argumentti on, että SINUN, asiaa harrastamattoman henkilön, oloa helpottaakseen on muiden, asiaa HARRASTAVIEN käytettävä SINUN mielvaltaista termitöäsi vaikka se köyhdyttäisi harrastajien välistä informaationkulkua.

VENEILIJÖIDEN ymmärtämystä helpottavat VENEILYTERMIT. Sinä et ole veneilijä. Sinulla on vaikeuksia ymmärtää veneilytermejä. Meitä, veneilijöitä, veneilytermit helpottavat. Niiden ei ole tarkoituskaan hahmottaa asioita SINULLE. Siksi me täällä VENEILYPALSTALLA käytämme VENEILYTERMEJÄ. Me puhumme harrastuksesta, ja puhuessamme haluamme tulla ymmärretyksi muiden HARRASTAJIEN taholta, tietämättömien välistähuutelijoiden ymmärtäminen ei ole niin tärkeää. Se on kommunikoinnin perusvaatimus. Sinun ei tarvitse käyttää veneilytermejä, koska et ole veneilijä, eikä kirjoittaa veneilypalstalle. Koska et halua/pysty niitä oppimaan, sinulle on satoja muita palstoja, joissa ei tarvitse käyttää veneilytermejä.

Miksi et mene nillittämään mastiffi-, skeet ammunta-, tai suuseksi palstalle heidän käyttämästään terminologiasta. Lopeta spämmääminen täällä. Et vaan nyt saa vakiintuneita harrastajia käyttämään SINUN mielivavaltaista terminologiaasi HEIDÄN harrastuksista puhuttaessa, jota SINÄ et harrasta. Vakiintuneet harrastajat kuvaavat moninaisia ilmiöitä ja vuorovaikutussuhteita harrastukseensa/elämäntapaansa liittyen vakiituneella terminolgialla. Sinulla ei ei ole näistä ilmiöistä ja vuorovaikutussuhteista hajuakaan. Se, että SINULLA ei ole hajuakaan, ei oikeuta sinua vaatimaan viestinnän ja asiasisällön köyhdyttämistä asioista keskusteltaessa, jotka asiaa harrastavat liittävät paljon laajempaan viitekehykseen kuin sinä. Vielä tarkennettuna, älä osallistu keskusteluun jota et ymmärrä, pysy poissa. Älä pakota muita, kokeneempia, oman typeryytesi tasolle. Sinä olet pikkumulkku kommari, en minä.

Etkö ymmärrä lukemaasi. Tässä alla tialstollisesti pätevä todistus siitä, että olet spämmäri etkä veneilljä. Lue tämä 60 kertaa läpi:

Missähän ovat nämä metrilänkyttäjät todellisuudessa? vissiin siellä tarkkiksen ATK luokassa. Satojen veneilijöiden kanssa juteltuani Haminasta Visbyyseen parin vuosikymmmenen aikana, ei KUKAAN, KOSKAAN, KERTAAKAAN, ole käyttänyt kilsoja ja kmh.

huviveneiljä merkitsee sijaintia kartalle? Vastaus: ei koskaan.

pysytään faktoissa kirjoitti:

huviveneiljä merkitsee sijaintia kartalle? Vastaus: ei koskaan.

ja isommilla vesillä varman kaikki merkka kartalle paikan joitakin kertoja päivässä. Jos olet niin hölmö että et käytä ollenkaan merikortteja niin silloin yksiköllä ei ole merkitysta. Mutta jos käytät, mitä kyllä vahvasti epäilen, varmaan hahmotat sijaintisi merikortilla, ja siinähän sitten konvertoit taas mielessäsi näitä teknisten apulaitteiden antamia Si järejstelmän lukemia tuohon kortille, kätevää. Päässälaskutaito ainakin kehittyy.

Merihädässä muutat myös varmaan sijantisi Km järjestelmäksi etkä piruutaisi anna sitä asteissa ja minuuteissa?

Minähän väitin vain että käytännöllisin yksikkö on merimaili, toki voi käyttää ihan mitä itse lystää. Jotenkin vain on hiukan epäloogista että kun plotterin paikkatiedot kyllä hyväksytääm asteissa ja minuuteissa, miksi halutan etäsyyksien suhteen muuttaa yksikköä/järjestelmää?

x-sailor kirjoitti:

ja isommilla vesillä varman kaikki merkka kartalle paikan joitakin kertoja päivässä. Jos olet niin hölmö että et käytä ollenkaan merikortteja niin silloin yksiköllä ei ole merkitysta. Mutta jos käytät, mitä kyllä vahvasti epäilen, varmaan hahmotat sijaintisi merikortilla, ja siinähän sitten konvertoit taas mielessäsi näitä teknisten apulaitteiden antamia Si järejstelmän lukemia tuohon kortille, kätevää. Päässälaskutaito ainakin kehittyy.

Merihädässä muutat myös varmaan sijantisi Km järjestelmäksi etkä piruutaisi anna sitä asteissa ja minuuteissa?

Minähän väitin vain että käytännöllisin yksikkö on merimaili, toki voi käyttää ihan mitä itse lystää. Jotenkin vain on hiukan epäloogista että kun plotterin paikkatiedot kyllä hyväksytääm asteissa ja minuuteissa, miksi halutan etäsyyksien suhteen muuttaa yksikköä/järjestelmää?

Lue lisää

Ehkä ne tekee sen siksi että kun eivät ole varmoja tai haluaa varmuuden sijainnistaan. Eivät ole sisäistänyt asteita sun muita. Pakko vänkää vastaan omaa epävarmuuttaan.

83730 kirjoitti:

Ehkä ne tekee sen siksi että kun eivät ole varmoja tai haluaa varmuuden sijainnistaan. Eivät ole sisäistänyt asteita sun muita. Pakko vänkää vastaan omaa epävarmuuttaan.

Eräs tuttava on käynyt usein Virosta hakemassa viinalastin Scantic 470 R veneellä jä perässä 50 hv Honda, pelkä merikortin ja kompassin avulla. Keli on kylläkin aina ollut poikkeuksellisen hyvä, hänen mielestään helppoa kuin tikkarin nuoleminen.

8+15 kirjoitti:

Eräs tuttava on käynyt usein Virosta hakemassa viinalastin Scantic 470 R veneellä jä perässä 50 hv Honda, pelkä merikortin ja kompassin avulla. Keli on kylläkin aina ollut poikkeuksellisen hyvä, hänen mielestään helppoa kuin tikkarin nuoleminen.

Lue lisää

Kiva kuulla, tämä veneluokka jo lisää mahdollisia Tallinnan matkaajia jo aikas paljon. Itsellä Yamarin 47 TC ja 60hv Yamaha.

Jos budjetti on riittävä, niin tälläisellä käy suht sutjakkaasti tallinnassa
http://www.fountainpowerboats.com/fish/boats/cc38_overview.html