Avataanpas keskustelu lastentarhaopettajien vastuusta kiusaamisen kitkemiseen heti päiväkodissa ,jos se saa siellä rehottaa eikä siihen puututa se jatkuu koulussa ja työpaikalla .Onkohan kukaan tehnyt tästä tutkimusta ? Minulla on erittäin huonoja kokemuksia päiväkoti ja leikkipuistoelämästä Helsingin Munkkiniemestä jossa ohjaajat täysin välinpitämättömiä , jos lapsi tuli kertomaan että kiusataan käskettiin lapsen mennä toiseen päähän puistoa yksin leikkimään .Nämä kiusaajat saivat jatkaa omaa kiusausleikkiään eikä "lastentarhaopettajat" tehneet mitään, jatkoivat kesken jäänyttä juttuaan joka nyt pahasti keskeytettiin .Jos on noin leipääntynyt työhönsä eikä ole siitä yhtään kiinostunut eika tunne vastuutaan pitäisi vaihtaa alaa. Ihme ettei täällä keskustella kiusaamisesta , nopeasti ihmiset tuntuvat unohtavan mitä kamalaa voi tapahtua kun asioihin ei puututa .
Lastentarhaopettajien vastuu ???????
39
4322
Vastaukset
- sieltä se lähtee...
Sieltähän se kiusaaminen lähtee käyntiin, kun siihen annetaan lupa, mutta onhan se tiedossa, että kun Suomessa väärin tuon asian suhteen toimitaan, niin lisäähän noita järkkyjä tapauksia tulee. Eli vanhempana voi miettiä, että mitä tästä opimme, kasvata kiusaaja, niin pääsette molemmat helpommalla =(
- ex hoitaja
Tein päiväkotisijaisuuksia ja huomasi eräässäkin paikassa, että lapsia kohdeltiin eriarvoisesti. Pidetylle lapselle joka kiiusasi sallittiin kiusaaminen, mutta hampaisiin otettua lasta rangaistiin kaikesta. Itse tartuin asiaan ja laitoin kiusaajalle rajoja ja kappas hänelle se teki hyvää. Sitä kierrettä en pystynyt katkaisemaan mihin yksi syntipukiksi joutunut lapsi oli joutunut. Olin sijainen joten valtaa ei minulla ollut.
Yleensäkin ihmetyttää vanhempien sokea luottamus päiväkoteihin. Perhepäivähoidonkin laatu on kiinni tekijöistä. Jos päiväkodissa humaani henkilökunta on asiat kunnossa jos ei kiusaaminen sallitaan. samoin perhepäivähoito ei aina se "lämmin" ja hyvä hoitomuoto. Ilman valvontaa voi hoitaja käyttäytyä julmasti lasta/lapsia kohtaan.- Oliskohan niin...
Että vanhemmat tosiaan luottaa niihin "ammattilaisiin", koska kenen sitten, jos ei heidän, pitäisi osata käyttäytyä lasten kanssa...
Mutta kyllä se totta on, että se luottamus pitää kyseinalaistaa ja se pitää ansaita, ei vanhempien tule luottaa ihan suorilta vaan, kun onhan hän alan ammattilainen...
Mutta kyllä jonkun muunkin pitää valvoa ammattikuntaansa, kun pelkästään asiakkaiden, eli se valvonta on erittäin puutteellista sielläkin! - hzdf
Oliskohan niin... kirjoitti:
Että vanhemmat tosiaan luottaa niihin "ammattilaisiin", koska kenen sitten, jos ei heidän, pitäisi osata käyttäytyä lasten kanssa...
Mutta kyllä se totta on, että se luottamus pitää kyseinalaistaa ja se pitää ansaita, ei vanhempien tule luottaa ihan suorilta vaan, kun onhan hän alan ammattilainen...
Mutta kyllä jonkun muunkin pitää valvoa ammattikuntaansa, kun pelkästään asiakkaiden, eli se valvonta on erittäin puutteellista sielläkin!Täytyisi olla jotakin valvontaa...
Koulutus ei muuteen vaikuta ihmisen inhimilliseen käyttäytymiseen.
Vähän koulutusta saanut hoitaja voi olla lapsille ystävällisempi. Tietenkin joitakin välineitä koulutuksella saa ratkaista ongelma tilanteita, mutta jos ihmisellä on arvomaailmassa esim. kiusaamisen hyväksyminen ei koulutus asiaa auta. Tosin usein se, että opiskelee lastentarhanopettajaksi kertoo motivaatiosta juuri tähän työhön. Mutta ihmisellä itsellään voi olla omia käsittelemättömiä asiota joita purkaa lapsiin tai ne vaikuttavat välinpitämättömyytenä.
Päiväkotien liaan isot ryhmät voivat aiheuttaa sellaisia tilanteita, että "vaikean" lapsen ( tai jos jostakin omasta kätketystä syystä hoitohenkilkunta kokee niin)kanssa ei ehditä käsitellä asioita. Jotta ryhmään saataisiin kuri langetaan helposti "helppoihin" tapoihin ratkaista ongelmia. Elikkä annetaan osittain lasten keskenään toimia niin, että jotkut hallitsee...
Päiväkodissa ei tarvitse olla kuin pari työhönsä kypsähtänyttä ihmistä joilla sen lisäksi on väärä kuva lapsesta tai omasta tavastaan toimia ja seuraus on se, että kiusaaminen ohitetaan tai henkilökunta itse ottaa jonkun syntipukiksi. - Soveltuvuus...
hzdf kirjoitti:
Täytyisi olla jotakin valvontaa...
Koulutus ei muuteen vaikuta ihmisen inhimilliseen käyttäytymiseen.
Vähän koulutusta saanut hoitaja voi olla lapsille ystävällisempi. Tietenkin joitakin välineitä koulutuksella saa ratkaista ongelma tilanteita, mutta jos ihmisellä on arvomaailmassa esim. kiusaamisen hyväksyminen ei koulutus asiaa auta. Tosin usein se, että opiskelee lastentarhanopettajaksi kertoo motivaatiosta juuri tähän työhön. Mutta ihmisellä itsellään voi olla omia käsittelemättömiä asiota joita purkaa lapsiin tai ne vaikuttavat välinpitämättömyytenä.
Päiväkotien liaan isot ryhmät voivat aiheuttaa sellaisia tilanteita, että "vaikean" lapsen ( tai jos jostakin omasta kätketystä syystä hoitohenkilkunta kokee niin)kanssa ei ehditä käsitellä asioita. Jotta ryhmään saataisiin kuri langetaan helposti "helppoihin" tapoihin ratkaista ongelmia. Elikkä annetaan osittain lasten keskenään toimia niin, että jotkut hallitsee...
Päiväkodissa ei tarvitse olla kuin pari työhönsä kypsähtänyttä ihmistä joilla sen lisäksi on väärä kuva lapsesta tai omasta tavastaan toimia ja seuraus on se, että kiusaaminen ohitetaan tai henkilökunta itse ottaa jonkun syntipukiksi.Ammattiin soveltuvuutta toki testataan, mutta testit ei toimi, kun läpi pääsee jos jonkinlaista "sekopäätä", jotka ovat tosiaan sitten vielä lasten kanssa tekemisissä... He pääsevät aika suurelta osilta pilaamaan tätä maailmaa =(
- tyrsr
Minä tekisin valituksen asiasta. Nämä on niitä asioita jotka eivät muutu ellei tuollaisille ihmisille tule pelko oman aseman menetyksestä tai korkeammalta taholta tulevasta muistutuksesta. Valitettavasti seurausten pelko on myös tehokas kiusaamisen sallimisen esto. Itse en omaa lastani antaisi noiden käsiin...noin murkataan itsetunto.
kaikki kiusattujen vanhemmat taistelemaan lasten oikeuksista! - pallo vanhemmille
vastuu lastensa kasvattajina? Käytöstavat tulee oppia kotona siten, että lapsi ei vailla vanhempiensa välitöntä valvontaakaan kiusaa ketään. Soisaalisia taitoja täytyy opettaa ja niitä opetellaan. Laspen ei tarvitse kovin vanha olla kun hän jo tietää tekevänsä väärin kiusatessaan toista. Joten miksi hän tekisi sitä aikuisen nähden, ei tietenkään, vaan tekee sen poissa aikuisten silmien alta.
TOinen mikä alkuperäisen tekstissä ihmetytti, joka voi nyt puoleltani olla hiusten halkomista. Lastentarhaniopettajat työskentelevät päiväkodeissa, leikki- ja asukaspuistoissa on leikinohjaajia. Kumman ryhmän aikuisia alkuperäinen tarkoittaa? Kiusaamiseen pitää puuttua oli aikuinen mi
llä nmikkeellä tahansa. kiusaaminen on myös hyvin henkilökohtainen kokemus, toinen okee kiusaamiseksi sen, että leikki ei mene kuten itse haluaa, poistuu paikalta ja kertoo, että toiset eivät hänen kanssaan leiki. Vuorovaikutukseen tarvitaan aina vähintään kaksi ja jos heidän näkemyksensä eroavat toisistaan, pitääävähintäänkin toinen tilannetta kiusaamisena.- pallo kaikille
Ikävä kyllä monet vanhemmat eivät ota vastuuta joka heille kuuluu. Tällöin muiden tulee hoitaa rajojen laitto ja lasten suojaaminen.
kuulostaa tekosyiltä nuo ajatukset siitä, että kiusattu kuvittelee, että häntä kiusataan. Takavuosina noita argumentteja käytettiin paljon koulukiusaamistapauksissa.
Kyllä kiusaamisen ja lasten leikeissä ilmenevän nahistelun erottaa jos lapsia seuraa. ( Mitä hoitajien tuleekin tehdä). Nahistelu on sitä kun lapsille tulee leikissä riita. Kiusaamisessa kiusaaja lapsi/ lapset voivat henkisesti pahoin ja etsivät itselleen kohteen johon pahaa oloa purkaa. Tällöin lapsi lähtee tönimään tai leikin sisältönä toisen lapsen kanssa on sen korostaminen, että joku toinen lapsi ei saa tulla leikkiin mukaan. Tämä on eriasia kuin leikkiin syventyneet lapset jotka haluavat jatkaa tärkeää leikkiään.
Puistoissa usein isommat lapset valitsevat kiusaamisen kohteeksi pienempiä, he tönivät ja tekevät leikin siitä, että joku ei saa tulla leikkiin mukaan. Tämän on aikuisten katkaistava. Isoilla on oikeus leikkiä isompien leikkejä, mutta kiusata ei saa eikä omia puiston välineitä itselleen.
Samanikäisten lasten seurassa pienten keskuudessa systemaattista yhden lapsen kiusaamista on harvemmin vaan se on satunnaista. Satunnaiseen kiusaamiseen on puututtava koska tässä muotoutuu vääristyneitä malleja olla toisten kanssa jos kiusaaminen sallitaan. On myös aivan hyvä opettaa hyvän käyttäytymisen malleja lapsille. Hoitajilta asia vaatii sitä, että seuraavat lasten leikkejä, mutta jo turvallisuuden kannalta hyvä hoitaja seuraa lasten tekemisiä. Minusta aikuinen joka ei kykene erottamaan kiusaamista on tunnetasolla jotenkin hukassa. Koulutuksesta toivoisi silloin olevan apua jotta tällainen ihminen kykenee erottamaan kiusaamisen. - pallo vanhemmille
pallo kaikille kirjoitti:
Ikävä kyllä monet vanhemmat eivät ota vastuuta joka heille kuuluu. Tällöin muiden tulee hoitaa rajojen laitto ja lasten suojaaminen.
kuulostaa tekosyiltä nuo ajatukset siitä, että kiusattu kuvittelee, että häntä kiusataan. Takavuosina noita argumentteja käytettiin paljon koulukiusaamistapauksissa.
Kyllä kiusaamisen ja lasten leikeissä ilmenevän nahistelun erottaa jos lapsia seuraa. ( Mitä hoitajien tuleekin tehdä). Nahistelu on sitä kun lapsille tulee leikissä riita. Kiusaamisessa kiusaaja lapsi/ lapset voivat henkisesti pahoin ja etsivät itselleen kohteen johon pahaa oloa purkaa. Tällöin lapsi lähtee tönimään tai leikin sisältönä toisen lapsen kanssa on sen korostaminen, että joku toinen lapsi ei saa tulla leikkiin mukaan. Tämä on eriasia kuin leikkiin syventyneet lapset jotka haluavat jatkaa tärkeää leikkiään.
Puistoissa usein isommat lapset valitsevat kiusaamisen kohteeksi pienempiä, he tönivät ja tekevät leikin siitä, että joku ei saa tulla leikkiin mukaan. Tämän on aikuisten katkaistava. Isoilla on oikeus leikkiä isompien leikkejä, mutta kiusata ei saa eikä omia puiston välineitä itselleen.
Samanikäisten lasten seurassa pienten keskuudessa systemaattista yhden lapsen kiusaamista on harvemmin vaan se on satunnaista. Satunnaiseen kiusaamiseen on puututtava koska tässä muotoutuu vääristyneitä malleja olla toisten kanssa jos kiusaaminen sallitaan. On myös aivan hyvä opettaa hyvän käyttäytymisen malleja lapsille. Hoitajilta asia vaatii sitä, että seuraavat lasten leikkejä, mutta jo turvallisuuden kannalta hyvä hoitaja seuraa lasten tekemisiä. Minusta aikuinen joka ei kykene erottamaan kiusaamista on tunnetasolla jotenkin hukassa. Koulutuksesta toivoisi silloin olevan apua jotta tällainen ihminen kykenee erottamaan kiusaamisen.kiusaaminen tulee erottaa nahistelusta, ne ovat eri asioita ja nahisteluunkin tulee puuttua. Siltikin väitän, että kokemus on subjektiivinen ja oli sitten kyse nahistelusta tai kiusaamisesta,toinen osapuoli tuntee olonsa uhriksi, kiusatuksi ja häirityksi silloinkin, kun riitatilanteeseen on omassakin käytöksessä syytä.
Otanpa esimerkin omasta työstäni, jossa olemme syksyn aikana useasti saaneet miettiä, kuka kiusaa ketä vai kiusaako sittenkään kukaan ketään. Lapset A, B, C ja D haluavat leikkiä kuularadaksi kutsutulla välineellä. Saadakseen kuulat radalla pyörimään, on rata ensin rakennettava. A, B ja C ryhtyvät puuhaan ja kieltävät D:tä tulemasta mukaan. Aikuisen avulla D pääsee mukaan, mutta leikki keskeytyy hetken kuluttua rajuun riitaan; A, B ja C kertovat D:n kiusaavan, D:n mielestä rata kuuluu rakentaa tietyllä tavalla ja sitä eivät muut kolme hyväksy. D jää rakentamaan yksinään ja muut lähtevät muihin leikkeihin. Hetken kuluttua D kertoo, ettei kukaan leiki hänen kanssaan, häntä ei koskaan oteta mukaan.
Seuraavana päivän aikuiset päättävät, että kuularadalla leikkii vain kaksi lasta kerrallaan, vuoro sattuu A:lle ja D:lle. Homma alkaa ja päättyy lähes samantien, D:n mielestä A ei osaa rataa rakentaa ja A on sitä mieltä, että D kiusaa. B:n ja C:n leikki sujuu ja A liittyy heidän joukkoonsa, D jää yksin ja toteaa, ettei muut ota häntä leikkiin mukaan. Miten ratkaisisitte asian? - ujyury
pallo vanhemmille kirjoitti:
kiusaaminen tulee erottaa nahistelusta, ne ovat eri asioita ja nahisteluunkin tulee puuttua. Siltikin väitän, että kokemus on subjektiivinen ja oli sitten kyse nahistelusta tai kiusaamisesta,toinen osapuoli tuntee olonsa uhriksi, kiusatuksi ja häirityksi silloinkin, kun riitatilanteeseen on omassakin käytöksessä syytä.
Otanpa esimerkin omasta työstäni, jossa olemme syksyn aikana useasti saaneet miettiä, kuka kiusaa ketä vai kiusaako sittenkään kukaan ketään. Lapset A, B, C ja D haluavat leikkiä kuularadaksi kutsutulla välineellä. Saadakseen kuulat radalla pyörimään, on rata ensin rakennettava. A, B ja C ryhtyvät puuhaan ja kieltävät D:tä tulemasta mukaan. Aikuisen avulla D pääsee mukaan, mutta leikki keskeytyy hetken kuluttua rajuun riitaan; A, B ja C kertovat D:n kiusaavan, D:n mielestä rata kuuluu rakentaa tietyllä tavalla ja sitä eivät muut kolme hyväksy. D jää rakentamaan yksinään ja muut lähtevät muihin leikkeihin. Hetken kuluttua D kertoo, ettei kukaan leiki hänen kanssaan, häntä ei koskaan oteta mukaan.
Seuraavana päivän aikuiset päättävät, että kuularadalla leikkii vain kaksi lasta kerrallaan, vuoro sattuu A:lle ja D:lle. Homma alkaa ja päättyy lähes samantien, D:n mielestä A ei osaa rataa rakentaa ja A on sitä mieltä, että D kiusaa. B:n ja C:n leikki sujuu ja A liittyy heidän joukkoonsa, D jää yksin ja toteaa, ettei muut ota häntä leikkiin mukaan. Miten ratkaisisitte asian?Tuossa kyse ei ole kiusaamisesta vaan tempperamentti eroista. Näin päättelen tietenkin lukemalla tekstisi.
Joskus aiempi kiusaaminen voi vieroittaa lapsen porukasta silloin kyse on ennemminkin kiusauksen seurauksista...lapset kokevat yhden lapsen hankalaksi herkemmin taikka sitten kiusattu on epävarma eikä enää osaa olla ryhmässä. Mutta tuossa täytyisi tietää porukan historia.
Kyse siis voi minusta olla myös siitä, että ryhmässä useampai ns. hallitseva persoona joille tekemisessä on tärkeää toteuttaa omaa näkemystään. Minusta tällöin pitäisi opettaa kaikille sitä, että jokaisen mielipidettä on kuultava ja jokaisella on vuoro päättää.
Se on tärkeä opetus. uskon, että tuossa jos jaksatte olla niitä oikeudenmukaisia se tulee vaikuttamaan noihin lapsiin. Ongelmahan on monesti, että syvällisempään kasvatustyöhön ei ehdi ja siitä seuraa se väsymys, ettei jaksa opettaa ja opastaa.
Tuo tilanne on aika yleinen aikuisillakin ryhmässä...jos ryhmään tulee pari ihmistä jotka ovat sellaisia jotka haluavat päättää asioista tulee helposti valtataistelu.
Sen seurauksena voi "hävinnyt" joutua kiusatuksi ei arkuuttaan vaan siksi, että omaa tahtoa.
En näkisi tuossa mitään muuta keinoa kuin kertatoisen jälkeen toimitte tuomareina ja pyritte oikeudenmukaisuuteen. - pallo vanhemmille
ujyury kirjoitti:
Tuossa kyse ei ole kiusaamisesta vaan tempperamentti eroista. Näin päättelen tietenkin lukemalla tekstisi.
Joskus aiempi kiusaaminen voi vieroittaa lapsen porukasta silloin kyse on ennemminkin kiusauksen seurauksista...lapset kokevat yhden lapsen hankalaksi herkemmin taikka sitten kiusattu on epävarma eikä enää osaa olla ryhmässä. Mutta tuossa täytyisi tietää porukan historia.
Kyse siis voi minusta olla myös siitä, että ryhmässä useampai ns. hallitseva persoona joille tekemisessä on tärkeää toteuttaa omaa näkemystään. Minusta tällöin pitäisi opettaa kaikille sitä, että jokaisen mielipidettä on kuultava ja jokaisella on vuoro päättää.
Se on tärkeä opetus. uskon, että tuossa jos jaksatte olla niitä oikeudenmukaisia se tulee vaikuttamaan noihin lapsiin. Ongelmahan on monesti, että syvällisempään kasvatustyöhön ei ehdi ja siitä seuraa se väsymys, ettei jaksa opettaa ja opastaa.
Tuo tilanne on aika yleinen aikuisillakin ryhmässä...jos ryhmään tulee pari ihmistä jotka ovat sellaisia jotka haluavat päättää asioista tulee helposti valtataistelu.
Sen seurauksena voi "hävinnyt" joutua kiusatuksi ei arkuuttaan vaan siksi, että omaa tahtoa.
En näkisi tuossa mitään muuta keinoa kuin kertatoisen jälkeen toimitte tuomareina ja pyritte oikeudenmukaisuuteen.Meistä työntekijöistäkään tässä neljän koplassa ei ole kiusaamisesta vaan eskari-iäisten lasten leikkitaitojen opettelussa. D:llä ne ovat vielä aikalailla hakusessa, se tulee päivittäin ilmi monessa eri yhteydessä ja siihen puututaan jatkuvasti ohjaamalla häntä lähestymään muita ystävällisemmin, odottamaan vuoroaan, ohjaamaan leikkiä ja antaa myös muiden ohjata.
Koska alkuperäinen ketju lähti kiusaamisesta ja henkilökunnan siihen puuttumisen kyseenalaistamisesta, vastasin siihen henkilökunnan näkökulmasta. Tin samalla esiin lasten subjektiivisen kokemuksen kiussamisesta eli juuri tuon, että aikuisen näkökulmasta kiusaaminen on eri asia kuin lapsen näkökulmasta. Esimerkkitapauksessani D on voimakkaasti sitä mieltä, että häntä kiusataan, sitä mieltä ovat myös hänen vanhempansa. *henkilökunta taas ajattelee, että D:llä on paljon oppimista lleikkimisestä ja kaverisuhteista, mutta muilla lapsilla on myös oikeus leikkiä omien taitojensa mukaan, ilman että heidän on jatkuvasti jaksettava ohjata yhtä taitamatonta. Ohjauksen hoitaa aikuiset siten, että D aikuisen tuella leikkii välillä muiden kanssa ja A,B ja C voivat leikkiä keskenään. Nuo neljä ovat samaa sukupuolta, ongelmia tulee tilanteessa, jossa nuo neljä ovat ainoat samaa sukupuolta olevat. - hzfdb
pallo vanhemmille kirjoitti:
Meistä työntekijöistäkään tässä neljän koplassa ei ole kiusaamisesta vaan eskari-iäisten lasten leikkitaitojen opettelussa. D:llä ne ovat vielä aikalailla hakusessa, se tulee päivittäin ilmi monessa eri yhteydessä ja siihen puututaan jatkuvasti ohjaamalla häntä lähestymään muita ystävällisemmin, odottamaan vuoroaan, ohjaamaan leikkiä ja antaa myös muiden ohjata.
Koska alkuperäinen ketju lähti kiusaamisesta ja henkilökunnan siihen puuttumisen kyseenalaistamisesta, vastasin siihen henkilökunnan näkökulmasta. Tin samalla esiin lasten subjektiivisen kokemuksen kiussamisesta eli juuri tuon, että aikuisen näkökulmasta kiusaaminen on eri asia kuin lapsen näkökulmasta. Esimerkkitapauksessani D on voimakkaasti sitä mieltä, että häntä kiusataan, sitä mieltä ovat myös hänen vanhempansa. *henkilökunta taas ajattelee, että D:llä on paljon oppimista lleikkimisestä ja kaverisuhteista, mutta muilla lapsilla on myös oikeus leikkiä omien taitojensa mukaan, ilman että heidän on jatkuvasti jaksettava ohjata yhtä taitamatonta. Ohjauksen hoitaa aikuiset siten, että D aikuisen tuella leikkii välillä muiden kanssa ja A,B ja C voivat leikkiä keskenään. Nuo neljä ovat samaa sukupuolta, ongelmia tulee tilanteessa, jossa nuo neljä ovat ainoat samaa sukupuolta olevat.Minusta kiusaaminen johtuu kiusaajasta. Itse olen ollut päiväkodeissa töissä joten olen nähnyt monenlaisia tilanteita. Monesti lapsi jolla kotona ongelmia voi reagoida niin, että ei osaa toimia ryhmässä. Joskus lapsi kiusaa toisia ja purkaa pahaa oloaan. Ongelmat tosiaankaan eivät ole silloin toisten lasten kiusaaminen. Mutta siis sopeutumattomuus ei oikuta toisten alkamista kiusaamiseen.
Mutta tässä juuri tarvitaan sitä kasvatusta. Siksi tämä aika on tärkeää lapsille tulevan kannalle.
Ärsyttää kun monesti lastenhoito mielletään pelkästään lasten vahtimiseksi, sillä peli sääntöjen opettelu on tärkeää ja siihen tarvitaan aikuisia.
Tämänkaltaisissa tapauksissa henkilökunnan pitää olla tarkkana jotta ei ala näkemään "hankalassa" lapsessa aina sitä vikaa vaikka monesti voisi ryhmässä olon vaikeus aiheuttaa hankaluuksia.
Minun on tietenkin vaikea sanoa mielipidettäni kun en ole nähnyt tilannetta.
Itse menisin seuraamaan sivusta mitä tapahtuu... sen jälkeen voisi puuttua epäkohtiin niin, että samalla korostetaan myös jokaisen hyviä puolia ja sitä missä on toiminut esimerkillisesti. Minusta tuossa palkitseminen kun toimii ryhmässä reilusti voisi johtaa johonkin. palkitsemisen kun tekisi niin,e ttä kenestäkään ei tulisi sitä "hankalinta" jota "koulutetaan" voisi tehota.
- ulosjätetty äiti
tilattiin koululle kiusaamisen asiantuntija, joka korosti sitä, että valtarakenteet syntyvät juuri alkeisopetuksessa ja päiväkodissa. Salakavalasti, jos ei olla tiukkana. Sosiaalisia tilanteita ei välttämättä ole vieraiden lasten kanssa kuin vasta eskarissa ja siellä aikuisten tulee tietää, mikä on alistamista ja väkivaltaa ja puuttua hanakasti epäreiluihin tilanteisiin ja avata selvästi lapsien kanssa noita tilanteita.
On äärettömän epäkohteliasta antaa yhdenkään lapsen joutua olemaan yksin. Jos tuo lapsi yrittää tuoda uusia sääntöjä, miksei hänen anneta kokeilla miten ne uudet säännöt toimii? Jos ne ei toimi, kannattaa aikuisten perustella miksi uudet säännöt ei ole ok - siis lapsien kanssa (syyttelemättä!) yhdessä.
Johan noita klikkiytymisiä on joutunut näkemään joissain perhekahviloissa. Vanhemmat ovat taitavia esimerkkejä klikkien sallimiselle!!! Kun esim tulee uusi äiti lapsen kanssa toimintaan mukaan, häntä ei hyvässä lykyssä tervehditä eikä noteerata, vaan vanhat tutut äiteet jatkaa tarinointiaan ja antavat tulokkaan olla itsekseen...ja lapset näkee. Tuollaisten "leuhkiksien" lapset jatkaa tietenkin samanlaista käytöstä eskarissa! Hyvässä lykyssä hekin ovat klikissä ja on helppo esittää uuden tulokkaan olevan hankala. Ulosjättämisestä on tullut osa luonnetta ja hylkimisessä voidaan olla hyvinkin taitavia.
Ihmeellistä on ollut (en usko, että tämä on joka paikassa yleistä!), että ulosjättävät äidit on olleet lastentarhanopettajia...siis perhekahviloissa tai leikkikentillä. He puhelevat keskenään ja lapsensa ovat muualla keskenään. 3v lapset esim.- gfgzf
Noin se menee ...aikuisilla vain on vaikea katsoa peiliin ja myöntää asiaa koska se laittaisi aikuiset itse tarkistamaan omia tapojaan olla.
Olen samaa mieltä siinä, että olisi hyvä opettaa lapsia ottamaan yksinkin oleva lapsi mukaan leikkiin. On myös aikaa leikkiä parhaan kaverin kanssa joten on hyvää suvaitsevaisuuden opettelua leikkiä erinlaisten lasten kanssa. Näin se oppi tulee, että ei tarvitse klikkiytyä. Olen huomannut puistoissa saman ilmiön, että helposti vanhat tutut vain juttelee keskenään ja omien lasten ei anneta tutustua vieraaseen lapseen.
Sinä "ulosjätetty äiti" haluaisin jutella aiheesta kanssasi vielä. jos annan anonyymin sähköpostiosoitteen kirjoittaisitko.?.mielipiteesi on niin harvinaisen lähellä omiani :) - väsynyt lto
En tee enää päiväkotityötä. Suurin syy liittyi perhetilanteeseen, mutta yhtenä syynä oli juuri se, että meitä lastentarhanopettajia saa haukkua, syyllistää, kasvattaa, neuvoa, valvoa, ilmiantaa lähes rajattomasti, jos emme ammattikuntana toimi juuri niin kuin vanhemmat haluavat. On vanhempia, joiden kanssa ei voi ottaa yhtään ainutta " poikkipuolista" asiaa esille, vaan aina on vastauksena, että minä teen sinusta valituksen. Minustakin on tehty valitus mm siitä, kun pyysin vanhempia huuhtomaan kuravaatteet kotona ja tuomaan ne kuivana takaisin. Ne tuotiin yleensä auton lattialta edellisen päivän jäljilta valmiiksi märkinä ja kuraisina.
Osa vanhemmista ei kertakaikkiaan käsitä sitä, että ryhmässä toimiminen edellyttää muidenkin huomioonottamista, tasapuolisuutta, jakamista. Aina ei saa, vaikka haluaisikin. Aina ei voi olla eka. Se koskee meitä kaikkia. Tiedän, että tämän kuulostaa marisemiselta, mutta tosiasia on näin. Luojan kiitos, sekä vanhempien että työntekijöiden joukossa on myös aivan toista laitaa olevia ihmisiä, joiden kesken on luottamukselliset välit ja hankalatkin asiat voidaan hoitaa rakentavassa hengessä.
Vaihdoin alaa vuosi sitten ja teen työtä työyhteisössä, jossa on pääosin aikuisia mutta johon kuuluu myös lapsityötä. Nautin taas työstäni ja tuskin palaan päiväkotiin. - väsynyt myös
väsynyt lto kirjoitti:
En tee enää päiväkotityötä. Suurin syy liittyi perhetilanteeseen, mutta yhtenä syynä oli juuri se, että meitä lastentarhanopettajia saa haukkua, syyllistää, kasvattaa, neuvoa, valvoa, ilmiantaa lähes rajattomasti, jos emme ammattikuntana toimi juuri niin kuin vanhemmat haluavat. On vanhempia, joiden kanssa ei voi ottaa yhtään ainutta " poikkipuolista" asiaa esille, vaan aina on vastauksena, että minä teen sinusta valituksen. Minustakin on tehty valitus mm siitä, kun pyysin vanhempia huuhtomaan kuravaatteet kotona ja tuomaan ne kuivana takaisin. Ne tuotiin yleensä auton lattialta edellisen päivän jäljilta valmiiksi märkinä ja kuraisina.
Osa vanhemmista ei kertakaikkiaan käsitä sitä, että ryhmässä toimiminen edellyttää muidenkin huomioonottamista, tasapuolisuutta, jakamista. Aina ei saa, vaikka haluaisikin. Aina ei voi olla eka. Se koskee meitä kaikkia. Tiedän, että tämän kuulostaa marisemiselta, mutta tosiasia on näin. Luojan kiitos, sekä vanhempien että työntekijöiden joukossa on myös aivan toista laitaa olevia ihmisiä, joiden kesken on luottamukselliset välit ja hankalatkin asiat voidaan hoitaa rakentavassa hengessä.
Vaihdoin alaa vuosi sitten ja teen työtä työyhteisössä, jossa on pääosin aikuisia mutta johon kuuluu myös lapsityötä. Nautin taas työstäni ja tuskin palaan päiväkotiin.Minä olen samaten ollut päiväkodissa töissä. Siinä olen samaa mieltä, että esim kun yrittää puhua kiusaaja lapsien vanhemmille on kuin puhuisi turhaan...
Itse työstä sain kuitenkin tarpeekseni sen takia, että päiväkodin työntekijöiden joukossa on aikuisia joista lasten nöyryytys on ihan ok juttu. - jappis
väsynyt myös kirjoitti:
Minä olen samaten ollut päiväkodissa töissä. Siinä olen samaa mieltä, että esim kun yrittää puhua kiusaaja lapsien vanhemmille on kuin puhuisi turhaan...
Itse työstä sain kuitenkin tarpeekseni sen takia, että päiväkodin työntekijöiden joukossa on aikuisia joista lasten nöyryytys on ihan ok juttu.jos oman kokemuksen kerron niin tosiaankin olen tälläisen ns.lastentarhanopen kanssa riidellyt lapseni tapaamisista kaksi vuotta ja sopuun ei ole päästy.Joskus ihmettelen asioita miten hän pystyy toimimaan kyseisessä virassa koska eikös se ole silleen että asioiosta vois sopia..Ammattilaisena ja tuttavapiirien hyväksikäytöllä on saanut asioita pitkitettyä ja edes oikeuden päätökset ei sido häntä...HÄN tietää lait mutta kiusaamisesta puheenollen niin miten itse kiusaaja voi opettaa kiusaajia muuten kuin olemalla hiljaa....
- mie vaan
jappis kirjoitti:
jos oman kokemuksen kerron niin tosiaankin olen tälläisen ns.lastentarhanopen kanssa riidellyt lapseni tapaamisista kaksi vuotta ja sopuun ei ole päästy.Joskus ihmettelen asioita miten hän pystyy toimimaan kyseisessä virassa koska eikös se ole silleen että asioiosta vois sopia..Ammattilaisena ja tuttavapiirien hyväksikäytöllä on saanut asioita pitkitettyä ja edes oikeuden päätökset ei sido häntä...HÄN tietää lait mutta kiusaamisesta puheenollen niin miten itse kiusaaja voi opettaa kiusaajia muuten kuin olemalla hiljaa....
eronneet lastentarhanopet on sekopäitä ja sellaiset vielä lapsista huolehtii.Itse aina otan selville minkälaiset on elämänsuhteet opella ettei se kiukku purkaudu lapsia kohtaan.
- Hohhoijaa!
mie vaan kirjoitti:
eronneet lastentarhanopet on sekopäitä ja sellaiset vielä lapsista huolehtii.Itse aina otan selville minkälaiset on elämänsuhteet opella ettei se kiukku purkaudu lapsia kohtaan.
kenenkään yksityiselämä ei kuulu sinulle pätkän vertaa. Et voi olla tosissas, että avioeron kokenut lastentarhanopettaja olisi eron jälkeen sopimaton työhönsä? Voi katinkontit ja herranpieksut tuota järjenköyhyyttä!!!!!! Mikäköhän on oma ammattisi kun pystyt laukomaan moisia käsityksiä? Avioeron kokenut psykologi kenties?
- hula palo
Oletsä aivan ulalla .kyllä sulla on vastuu omasta lapsesta .Ekö todella pysty kasvattamaan oma lastasi ? olet fodella avuton immeinen ,miksi halusit lapsia jos yhteiskunnan täytyy huolehtia niistä ?
- munkkalainen
opettajat sanovat ettei heillä esiinny kiusaamista, joten pahin on teillä vielä edessä kunhan lapsenne pääsee kouluun...sillä se ettei koulussa ole kiusaamista ei ole totta, mutta heillä on hyviä lakasijoita...
- huokausja helpotus
Pakko ketoa positiivisestakin. Tänään leikkipuistossa sain sivusta seurata kuinka hienoti iltapäiväkerhon naispuolinen ohjaaja puuttui kiusaamiseen. Hän kokosi porukan yhteen ja juttu käytiin läpi. Suuri ihailu tälle ohjaajalle niin hienosti hän hoiti tilanteen. ( tapahtui Malmin lähellä Helsingissä)
- Aina kaksi puolta
En missään tapauksessa hyväksy kiusaamista, oli kyseessä sitten leikkikenttä, tarha, koulu tai työpaikka.
Mutta mikä on kiusaamista?
Lapsien luonteissa on huimia eroja iästä riippumatta, eikä kukaan voi miellyttää kaikkia. Todelliseen kiusaamiseen on tietysti puututtava heti, mutta lapsissa (ja kaikenikäisissä ihmisissä) on myös olemassa tietynlainen ihmistyyppi, joka kokee "kiusaamiseksi" kaiken sellaisen, joka ei mene täysin oman halun mukaan.
Jos häviää pelissä tai kilvassa, aletaan heti itkeä, että muut on ilkeitä ja kiusaa. Tottahan muut lapset alkavat tällaista "itkupilliä" karsastaa, eikä häntä haluta leikkeihin.
Olen myös monesti miettinyt, että kiusauksen kohteena oleva lapsi saattaa vaihtaa koulua moneen kertaan ja joka koulussa hän joutuu kiusatuksi. Eikö tällöin pitäisi herätä kysymys, onko kenties tämän lapsen/nuoren omassa käytöksessä jotain vikaa? Jos jokaisessa eri porukassa joutuu kiusatuksi, niin vanhempien olisi myös syytä selvittää oman lapsen käytöstä ja tekemisiä.
Korostan vielä, että en missään tapauksessa hyväksy kiusaamista, mutta asia ei aina ehkä ole niin mustavalkoinen. Monen kiusatun vanhemmat eivät ehkä halua nähdä, että myös heidän omassa kullannupussaan voisi olla jotain vikaa, eikä pelkästään kiusaajissa.- hohoijaamieti
Kiusaamisen tunnistaa sillä kun miettii millaista kohtelua itse ei haluaisi toisilta ja miltä se tuntuisi. Kerran leikissä tullutta erimielisyyttä ei voi sanoa kiusaamiseksi, mutta jos asetelma on useimmiten se, että jotain syrjitään kyse on kiusaamisesta. Jos henkilö itse ensin lyö ja joku toinen ei halua siksi leikkiä kyse on muusta ongelmasta..
Mutta...
No viestissäsi ilmeni että et lainkaan tajunnut sitä, että kiusaaminen vaikuttaa ihmiseen. Meinaatko, että jos vaikka itse työpaikallasi joutuisit kiusatuksi, kukaan työkaveri ei haluaisi esim. syödä kanssasi. Selän takana kuiskuteltaisiin, hymähdeltäisiin ja sinusta levitettäisiin valheita. Niin etkö silloin pikkuhiljaa muuttuisi varovaisemmaksi? Kun sitten vaihtaisit työpaikkaa, olisit epävarmempi ja et niin luottaisi enää toisiin ihmisiin. Jos uudessa työpaikassa sattuisi olemaan joku tunnevammainen, ottaisi tietenkin hän sinut hampaisiin, sillä poikkeaisit vetäytymisellä muista. Tästä alkaisi kierre.
Koulumaailmassa monesti kiusaaminen alkaa juuri sillä kun lapsi muuton takia vaihtaa koulua ja on uudessa koulussa alussa yksin koska ei tunne ketään. Tiedän tapauksen jossa eräs tyttö muutti koulua ja hänestä, luokan entisestä hymytytöstä ja suosikista tuli kiusattu. Uudessa paikassa joutui aluksi olemaan yksin ja kiusaajat (heikkoja oikeasti kiusaajat) tarttuvat tähän yksinäiseen helppoon kohteeseen purkaakseen pahaa oloaan. Näissä tapauksissa kun kiusattu joutuu muuttamaan koulua, on hänellä ensin takana ahdistava tilanne ja uudessa paikassa hän on vielä alttiimpi kiusatuksi tulemiselle jo muutenkin. Minusta siksi kiusaajat tulisi siirtää koulusta eikä kiusattua.
Tuntuu, että aikuisilta oikeasti puuttuu empatia kyky kun kyse on lapsista. Omista pienistä työongelmista puhutaan, mutta ei edes mietitä miltä itsestä tuntuisi koulumaailmassa syrjittynä. Kauheista on se, että lapsi on aikuista enemmän tilanteen armoilla. - pois pian
hohoijaamieti kirjoitti:
Kiusaamisen tunnistaa sillä kun miettii millaista kohtelua itse ei haluaisi toisilta ja miltä se tuntuisi. Kerran leikissä tullutta erimielisyyttä ei voi sanoa kiusaamiseksi, mutta jos asetelma on useimmiten se, että jotain syrjitään kyse on kiusaamisesta. Jos henkilö itse ensin lyö ja joku toinen ei halua siksi leikkiä kyse on muusta ongelmasta..
Mutta...
No viestissäsi ilmeni että et lainkaan tajunnut sitä, että kiusaaminen vaikuttaa ihmiseen. Meinaatko, että jos vaikka itse työpaikallasi joutuisit kiusatuksi, kukaan työkaveri ei haluaisi esim. syödä kanssasi. Selän takana kuiskuteltaisiin, hymähdeltäisiin ja sinusta levitettäisiin valheita. Niin etkö silloin pikkuhiljaa muuttuisi varovaisemmaksi? Kun sitten vaihtaisit työpaikkaa, olisit epävarmempi ja et niin luottaisi enää toisiin ihmisiin. Jos uudessa työpaikassa sattuisi olemaan joku tunnevammainen, ottaisi tietenkin hän sinut hampaisiin, sillä poikkeaisit vetäytymisellä muista. Tästä alkaisi kierre.
Koulumaailmassa monesti kiusaaminen alkaa juuri sillä kun lapsi muuton takia vaihtaa koulua ja on uudessa koulussa alussa yksin koska ei tunne ketään. Tiedän tapauksen jossa eräs tyttö muutti koulua ja hänestä, luokan entisestä hymytytöstä ja suosikista tuli kiusattu. Uudessa paikassa joutui aluksi olemaan yksin ja kiusaajat (heikkoja oikeasti kiusaajat) tarttuvat tähän yksinäiseen helppoon kohteeseen purkaakseen pahaa oloaan. Näissä tapauksissa kun kiusattu joutuu muuttamaan koulua, on hänellä ensin takana ahdistava tilanne ja uudessa paikassa hän on vielä alttiimpi kiusatuksi tulemiselle jo muutenkin. Minusta siksi kiusaajat tulisi siirtää koulusta eikä kiusattua.
Tuntuu, että aikuisilta oikeasti puuttuu empatia kyky kun kyse on lapsista. Omista pienistä työongelmista puhutaan, mutta ei edes mietitä miltä itsestä tuntuisi koulumaailmassa syrjittynä. Kauheista on se, että lapsi on aikuista enemmän tilanteen armoilla.Nykyään lapset ovat niin pilalle lellittyjä että ei heitä pystykkään kasvattamaan. Totuus on se että kun on esim 21 täysin erilaista lasta täytyy olla jonkinlaiset yhteiset säännöt miten toimitaan. ja toisaalta se SUURIN VASTUU LAPSISTAAN PITÄISI vielä olla VANHEMMILLA. Me pk.ssa työskentelevät ammatti-ihmiset olemme vain marionetti nukkeja jotka pomppivat vain vanhempien toiveiden mukaan .ja todellakin uskallappas sanoa mistään mitään, vaikka se olisi kuinka lapsenparhaaksi, aina tulee haukut. Myös työnantajien taholta tulee jos mitä vaatimuksia miten pitäätehdä sitä ja tätä. Tulisipa päättäjät itse kokeilemaan NERONLEIMAUKSIAAN vaikkapa silloin kun ryhmästä puuttuu ihmisiä. taitas mennä heiltä sormi suuhun.
- ei mene noin
pois pian kirjoitti:
Nykyään lapset ovat niin pilalle lellittyjä että ei heitä pystykkään kasvattamaan. Totuus on se että kun on esim 21 täysin erilaista lasta täytyy olla jonkinlaiset yhteiset säännöt miten toimitaan. ja toisaalta se SUURIN VASTUU LAPSISTAAN PITÄISI vielä olla VANHEMMILLA. Me pk.ssa työskentelevät ammatti-ihmiset olemme vain marionetti nukkeja jotka pomppivat vain vanhempien toiveiden mukaan .ja todellakin uskallappas sanoa mistään mitään, vaikka se olisi kuinka lapsenparhaaksi, aina tulee haukut. Myös työnantajien taholta tulee jos mitä vaatimuksia miten pitäätehdä sitä ja tätä. Tulisipa päättäjät itse kokeilemaan NERONLEIMAUKSIAAN vaikkapa silloin kun ryhmästä puuttuu ihmisiä. taitas mennä heiltä sormi suuhun.
Lapset, jotka ovat kotona saaneet kaiken, hemmotellut, pikkupomot väittävät että haitä kiusataan, kun häviävät kilpailutilanteissa tai peleissä. Joku ei suostukaan häviämään tahallaan, vaan voittaa, reilusti. Vanhemmat ovat tehneet itse lapsilleenkarhunpalveuksen häviämällä tahallaan, uskottelemalla lapselle että hän on voittamaton, paras. Kun totuus iskee, se sattuu. Se ei ole kiusaamista.
Ne ovat ne vanhemmat, jotka ovat kiusanneet, kun eivät ole opettaneet tunnetaitoja, miten pettymyksiä siedetään.
- eri asioita
Tekisin niinkin radikaalin väitteen kuin että lastentarhaiässä lapset ei vielä osaa kiusata sanan oikeassa merkityksessä. Johtuisiko itsekeskeisyydestä vai mistä, mutta heillä ei ole henkisiä edellytyksiä tuottaa toiselle kovinkaan syvää tuskaa.
Itse olin koulukiusattu luokilla 1-8 ja tiedän kuinka vakava asia se on. Lastentarhassa minua toki joskus nipisteltiin ja vainottiin, mutta se tuotti vain pientä mielipahaa. Koulussa vasta lapsilla oli sellaiset otteet että tuli tosi paha mieli.
En siis pidä lastentarha kiusaamista samana asiana kuin koulu/tp-kiusaamista.- äiti222
Kyllä ne osaa.
Tapaus oli pojasta, joka oppi päiväkodin mentaliteetin, että sai kiusata pienempiä. No tätä jatkui vuosia! Aina sama poika, ja ehkä pari muuta. Kuristivat kurkusta toista poikaa, potkivat ja repivät tyttöjä, nimittelivät, haukkuivat piirustuksia yms.
Kannattaa tutustua kiusaamisen tunnusmerkkeihin.
Ei satunnaisia tapauksia, vaan aina kohdistuu samoihin henkilöihin toistuvasti
Kannatan ehdottomasti pikaista koulutusta kaikille päiväkodinjohtajille, nykyisille ja uusille, että osaisivat puuttua oikealla tavalla tilanteisiin ja saada ne loppumaan heti.
- ex-surkimuslapsi
Minä luulen että jos ihminen ei ikinä ole kokenut kiusaamisen kohteeksi joutumista, niin hän ei vain ymmärrä miten pahalta se tuntuu. Sitähän ei voi käsittää järjellä, se kiusaamisesta tuleva oman vääränlaisuuden tunne on (varsinkin pienillä lapsilla!!) paljon voimakkaampi kuin mitä sen (aikuisen) toisten jatkuvalta nälvimiseltä välttyneen ihmisen mielestä "pitäisi olla". Koulutus ei kai voi ratkaista sitä että tarpeeksi syrjäänvetäytyvä joutuu syrjityksi. Mutta voiko 6-vuotiasta muka syyttää siitä että on liian negatiivinen asenne eikä osaa ottaa juttuja oikein jne. ?? Pitäisi jotenkin pystyä takomaan lasten päähän ajatusta että kaikki ovat tasan tasa-arvoisia.. riippumatta siitä onko heistä helppo tykätä. (olin itse lapsi josta ei ilmeisesti todellakaan ollut helppo tykätä niin että ulkopuolisuus on koettu)
- mikä se on
ei ole olemassakaan. Ei lastentarhanopettajalla eikä muulla henkilökunnalla. Uskon 100% kaikki lööpit mitä
päiväkodista on kijoitettu tuoliin teippaamiset yms. Kiusaaja saa kiusata, kiusattua ei oteta leikkiin mukaan vaan sorretaan ja ihmetellään jos lapsi regaoi. Regaoinnin jälkeen onkin helppo laittaa kaikke kiusatun syyksi ja kierre jatkuu. Jos jotain vakavempaa sattuu (kokemusta on) niin pyöritellään vaan päätä ja ihmetellään kun ei olla huomattu tapausta. Omaa lastani oli pidetty päiväkodin silmätikkuna useita vuosia,
katsottiin suurennuslasilla kaikki mitä hän teki. Häntä sai kiusata kaikessa rauhassa, ilkkua eikä tarvinnut ottaa leikkiin mukaan. Hän kiusasi jo pelkästään sillä kun pyrki toisten leikkiin mukaan. Varsinainen kiusaaja sai tehdä mitä halusi, terrorisoida koko ryhmää, ilman että kukaan puuttui siihen.
Samat lapset ovat vaihtuneet eskariin, siellä laitettiin kiusaaja heti ensimmäisenä eskaripäivänä kuriin ja järjestykseen. Oma lapseni on muuttunut täysin. Kiusaaja vei lapseni itsetunnon, eikä hän juuri uskaltanut
leikkiä muidenkaan lasten kanssa. Nyt tilanne on aivan toinen, lapsella on monta kaveria kiusaaja mukaanlukien. - Surullinen_543r
mikä se on kirjoitti:
ei ole olemassakaan. Ei lastentarhanopettajalla eikä muulla henkilökunnalla. Uskon 100% kaikki lööpit mitä
päiväkodista on kijoitettu tuoliin teippaamiset yms. Kiusaaja saa kiusata, kiusattua ei oteta leikkiin mukaan vaan sorretaan ja ihmetellään jos lapsi regaoi. Regaoinnin jälkeen onkin helppo laittaa kaikke kiusatun syyksi ja kierre jatkuu. Jos jotain vakavempaa sattuu (kokemusta on) niin pyöritellään vaan päätä ja ihmetellään kun ei olla huomattu tapausta. Omaa lastani oli pidetty päiväkodin silmätikkuna useita vuosia,
katsottiin suurennuslasilla kaikki mitä hän teki. Häntä sai kiusata kaikessa rauhassa, ilkkua eikä tarvinnut ottaa leikkiin mukaan. Hän kiusasi jo pelkästään sillä kun pyrki toisten leikkiin mukaan. Varsinainen kiusaaja sai tehdä mitä halusi, terrorisoida koko ryhmää, ilman että kukaan puuttui siihen.
Samat lapset ovat vaihtuneet eskariin, siellä laitettiin kiusaaja heti ensimmäisenä eskaripäivänä kuriin ja järjestykseen. Oma lapseni on muuttunut täysin. Kiusaaja vei lapseni itsetunnon, eikä hän juuri uskaltanut
leikkiä muidenkaan lasten kanssa. Nyt tilanne on aivan toinen, lapsella on monta kaveria kiusaaja mukaanlukien.Hei,
Lastani kiusataan Espoolaisessa päiväkodissa. Kiusaaminen on fyysistä ja julmaa, sitä on jatkunut jo kuukausia. Hoitajat eivät ota kiusaamista tosissaan ja päiväkodin johtaja ei puheista huolimatta ole tehnyt mitään.
Kenelle voin valittaa? - äitiksix3
Surullinen_543r kirjoitti:
Hei,
Lastani kiusataan Espoolaisessa päiväkodissa. Kiusaaminen on fyysistä ja julmaa, sitä on jatkunut jo kuukausia. Hoitajat eivät ota kiusaamista tosissaan ja päiväkodin johtaja ei puheista huolimatta ole tehnyt mitään.
Kenelle voin valittaa?Vaihda paikkaa. Meille se auttoi ja lapseni voi hyvin!
- teksti
http://webcache.googleusercontent.com/search?q=cache:Z13q4wO5suAJ:keskustelu.suomi24.fi/node/9613095 Jokela ,Kauhajoki ,pakolaisten vastaanottokeskus?&cd=1&hl=fi&ct=clnk&gl=fi&source=www.google.fi
hieman aiheen vierestä - ei tarhaan
Lastentarhan opet ei saata kuunnella kiusattua lasta tai hänen vanhempiaan ollenkaan. herkkää ja kilttiä lasta pidetään outona ja vaikeana tapauksena kun hänellä ei ole tuvallinen olo päivähoidossa. opettajien mielestä onkin hyvä kasvattaa sellaista lasta sallimalla kiusaaminen ja itsetunnon latistaminen. Itselläni on kokemuksia siitä miten helposti lapsi voi joutua aikuisen kiusattavaksi. lapsi ei voi mitenkään ymmärtää mistä se kaikki johtuu eikä osaa suojautua hyökkäyksiltä. lasta saatetaan jopa rankaista siitä, jos hän itkee tai valittaa kun joku on kohdellut huonosti. ja se vaikuttaa paljon lapsen tulevaisuuteen. siihen millainen on koulussa ja miten suhtautuu muihin ihmisiin jne. kukaan lapsi ei ole ansainnut huonoa kohtelua paikassa, jossa hän on vieraiden ihmisten keskellä ja päivät erossa vanhemmistaan.
- eve-lissu
Tosi törkeetä heittää pallo vanhemmille,taisi tosiaan osua ja upota sinuun tämä juttu.Eli on totta,että päiväkodeissa ym.on näitä työhönsä kyllästyneitä tätejä.Vaikeaa on tietysti ihan pikkuasioihin puuttua,mutta eikai se ohjaaminen nyt niin vaikeaa ole.Sitten tulkitaaan se kiusattu huonostivoivaksi,kiusaajahan oikeasti voi huonosti.Työssä olevan vanhemman pitäisi tulla päiväkotiin ohjeistamaan ja kasvattamaan,niinkö?Jos lapsi viettää suurimman osan päivästä siellä päiväkodissa,kuuluu ohjeistus,kiusaamiseen puuttuminen ym,TYÖ päiväkodin tädin työhön.Lapseni sanoi esim.keinuista,että aina samat lapset saivat keinua koko ulkoilu vuoron.Näin sen itsekin,kun menin siihen aikaan hakemaan.Tyttö ei saanut keinua kertaakaan.Paitsi ihme kyllä sen jälkeen kun sanoin asiasta.useinhan täti ihmiset suuttuvat,kun heille sanoo jotain.Lapseni opettaja oli varsinainen painajainen yhtenä vuonna.Hän huusi lapselleni,kun hän ei oppinut jotain,ei saanut kysyä.Läksyjä oli tolkuttoman paljon.Ope nautti,kun hän sai lapseni itkemään.Hän kehoitti menemään päiväkodin puolelle.Hän vei lapselta ilon käydä koulua.Yritin valittaa hänestä.Tilanne vähän helpottui sen jälkeen.Joskushan nämä luonnehäiriöiset hakeutuvaat alalle,missä saa käyttää valtaa...
- äiti222
Olen ehdottomasti samaa mieltä, että koulukiusaamiseen puuttuminen pitäisi lähteä jo päiväkodilta!
Eskari-ikäinenkin on jo periaatteessa kerennyt oppia huonoille tavoille, jos ei päiväkodilla ole ollenkaan opetettu, että toisia ei lyödä, potkita tms. Puututaan kyllä ehkä, mutta ei saada tilannetta loppumaan..
Olen itsekin nähnyt miten kiusaajan vanhempia mielistellään eikä uskalleta suoraan sanoa että tuollainen käytös pitäisi yhdessä saada loppumaan. Miksi?
Jotkut päiväkodin johtajat eivät ollenkaan saa tilanteita loppumaan vaan samat lapset vuodesta toiseen kiusaavat.. johtuuko alueesta, että juuri sinne tulee niitä huonojen perheiden lapsia, jotka itse kärsii? en tiedä, mutta mielestäni päiväkodin johtajia, nykyisiä, pitäisi kouluttaa tähän asiaan liittyen asap!
Onko sellainen mentaliteetti, että lapsen pitää kestää jonkun verran väkivaltaa ikäisiltään? MInä en sellaista ymmärrä, vaikkakin ymmärrän että moni, ellei kaikki, lapset on 2-3 vuotiaina kumauttanut jotain.. Mutta mielestäni 4-7 vuotiaille pitäisi opettaa tiukan johdonmukaisesti esimerkiksi se, ettei toista saa lyödä/repiä/haukkua tms. Kyllä lapsi oppii käytöstavat, jos vanhemmat ja päiväkodin henkilöstä tekee siitä heti alusta selvän säännön. Pitäähän niillekin lapsille, jotka eivät lyö, taata oikeus koskemattomuuteen! - Ihmisyydestä jotakin
70-luvulla koulussa oli sääntö ettei opettajille saa kannella; olla kantelupukki. Nykyään on toisin, mutta silti opettajankin on vaikea puuttua esim. semmoiseen kiusaamismuotoon kuin eristäminen. Jotain lasta aletaan vaan syrjiä esim. vääränlaisen vaatetuksen tai ulkonäön takia. Monesti kiusaaminen alkaa jo päiväkodista ja jatkuu koulussa. Se on semmosta pelon maantiedettä tuo lasten elämä kouluissa nykyään. Tämä ihmisluonnon nurja puoli kiusaaminen on tullut meidän pihan hiekalaatikollakin ilmi. Aletaan syrjiä, ei oteta porukkaan. Vierestä olen katellut miten jotkut vanhemmat ovat vain tyytyväsiä siitä etteivät heidän lapsensa leiki jonkun tietyn lapsen kanssa. Minusta jo kansalaistaitoihin kuuluu se, että lasta opetetaan "leikkimään kaikkien kanssa".Tietenkin "mitä isot edellä, sitä pienet perässä" pätee tässäkin. Itse haluan opettaa lapselleni, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia. Lisäksi en puhu sontaa muista ihmisistä selän takana, jo sekin auttaa lasta tiettyyn muita ihmisiä arvostavaan, Ihmisen elämään.
- Hullunkurinen eskari
Minkä takia päiväkodissa ja eskarissa lihavat ja jyskyt ylivilkkaat pojat saavat riehua ja vaarantaa muiden turvallisuutta, mutta hyvin käyttäytyvä ja empaattinen liikunnallinen poika saa huomautuksen paperiin: tarvitsee vielä opettelua itsensä puolustamisessa. Sanoinkin pojalleni, että jos joku kiusaa sinua, sano että turpa kiinni, niin poikani sanoi vaan, en minä, se olisi rumaa.
- läpinäkyvää
Miten lastentarhan ammattilainen voi yhtä aikaa olla huolissaan siitä, ettei lastani vaan kiusattaisi koulussa ja sitten jättää kokonaan käsittelemättä päiväkodissa tapahtuneita lapseni räikeitä kiusaamistapauksia? Olen sataprosenttisesti sitä mieltä, että jos ei lto puutu kiusaamiseen, hänellä ei ole puhtaat jauhot pussissa.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Olen tosi outo....
Päättelen palstajuttujen perusteella mitä mieltä minun kaipauksen kohde minusta on. Joskus kuvittelen tänne selkeitä tap162158Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornosta
https://www.kymensanomat.fi/paikalliset/8081054 Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornon hallussapi842088- 1011387
Vanhalle ukon rähjälle
Satutit mua niin paljon kun erottiin. Oletko todella niin itsekäs että kuvittelet että huolisin sut kaiken tapahtuneen101236Hommaatko kinkkua jouluksi?
Itse tein pakastimeen n. 3Kg:n murekkeen sienillä ja juustokuorrutuksella. Voihan se olla, että jonkun pienen, valmiin k1461178Maisa on SALAKUVATTU huumepoliisinsa kanssa!
https://www.seiska.fi/vain-seiskassa/ensimmainen-yhteiskuva-maisa-torpan-ja-poliisikullan-lahiorakkaus-roihuaa/1525663811163Aatteleppa ite!
Jos ei oltaisikaan nyt NATOssa, olisimme puolueettomana sivustakatsojia ja elelisimme tyytyväisenä rauhassa maassamme.249886Omalääkäri hallituksen utopia?
Suurissa kaupungeissa ja etelässä moinen onnistunee. Suuressa osassa Suomea on taas paljon keikkalääkäreitä. Mitenkäs ha173864- 63844
- 60827