aavistat
etsin sinua
Kirjoitat sinikantista kirjaa
jos olet tässä olet tässä
minun silmieni ohi
aloitit onnen
erossa kaikesta
iloinen sininen
haudutettua teetä
en ymmärrä
posliinikuppien kieltä
muistot eivät kerro
innostuksenpuuska
joka ei toistu
orvokkien tuoksu
tapaamisaamunamme
aavistus
10
188
Vastaukset
että mun päiväkirjani on sininen * ihmettelee ja hymyilee *
Tässä kutkuttavassa runossasi on sitten taas se jokin,
arvuuttelevuus ja jonkinlainen tunteiden sekasorto
tjtn - mielettömän ihana teksti ja päätös - wau sanon minä.
Tykkää, tykkää, tykkää =)- Miekko
Aavistin sen.. näin unessa että kävin lukemassa sitä.. kääntelin hipihiljaa sivuja.. luin mielenkiinnolla varsinkin sivut 14 ja 15...;)
Tunteiden sekasorto.. aikas hyvin kiteytetty. Päätöksestä tykkäsit siis? Siitä kiittelen. Hieman arvellen laitoin nuo hemmetin orvokit... ensin suudelmia, sitten kukkia, seuraavaksi kai kirjoitan pitsinnypläyksestä saamari..
Kiitän sinua:) Miekko kirjoitti:
Aavistin sen.. näin unessa että kävin lukemassa sitä.. kääntelin hipihiljaa sivuja.. luin mielenkiinnolla varsinkin sivut 14 ja 15...;)
Tunteiden sekasorto.. aikas hyvin kiteytetty. Päätöksestä tykkäsit siis? Siitä kiittelen. Hieman arvellen laitoin nuo hemmetin orvokit... ensin suudelmia, sitten kukkia, seuraavaksi kai kirjoitan pitsinnypläyksestä saamari..
Kiitän sinua:)vai että pitsinnypläyksestä, jo vain sekin Sinulta varmaan
onnistuu, olet niin monitaitoinen ja oppivainenkin ( luulisin )
Sie mokoma käyt vaklailemassa päiväkirjaani öisin,
hiivatti soikoon, mihinköhän minä oikein joudunkaan kanssasi.
Juu, tykkäsin. Ja orvokit, nehän olivat suorastaan koruja
kakkusi päällä * tuoksutteluhymiö *- Miekko
lindalinda kirjoitti:
vai että pitsinnypläyksestä, jo vain sekin Sinulta varmaan
onnistuu, olet niin monitaitoinen ja oppivainenkin ( luulisin )
Sie mokoma käyt vaklailemassa päiväkirjaani öisin,
hiivatti soikoon, mihinköhän minä oikein joudunkaan kanssasi.
Juu, tykkäsin. Ja orvokit, nehän olivat suorastaan koruja
kakkusi päällä * tuoksutteluhymiö *Kyllä yöllä on sallittua tehdä sellaista mikä muulloin olisi ankarasti kiellettyä. Päiväkirjanpidossa on aina vaarana että se joutuu vääriin käsiin. Itse en pidä päiväkirjaa, mutta kalenteriin merkitsen päivän tapahtumia.. osa on selkokielellä, osa on kirjoitettu koodikielellä jota muut eivät ymmärrä.. juuri sen vuoksi että kalenteri saattaa helposti unohtua jonnekin.. Suosittelen:)
- mahdotonyhtalo
Sininen toistuu runoissasi :). Tästäkin runosta pidin. Siinä on kepeyttä ja sanavalintoja, jotka eivät ole näköisiäni. Siitä varmasti muodostuu toinen viehätys.
Runon sanomaan.. Aavistat, etsin sinua.. Jokaisella ihmisellä luulisin olevan aisti huomata toisen läsnäolo, jos huomaa toisen alkavan kiinnostuksen.. Tällaisia ajatuksia..- Miekko
Niin toistuu:) Miten voit muistaa tuon? Eihän täällä uskalla enää sanoa mitään:)
Eivät nämä sanavalinnat ole minunkaan näköisiäni. Mutta jokainen tällä vuosikymmenellä kirjoittamani runo on ollut vähän erinäköinen. Ihan hyvä, vaihtelua... ei samalla tavalla jaksaisi loputtomiin kirjoittaa.. kirjoittaa niin ettei kehity mihinkään.. se olisi aika turhauttava tilanne. Mieluummin sitä vaikka huononee tasaisesti kuin jatkaa samaa uraa, samaa latua.
Onkohan tämä aisti sitä elämää suurempaa.. joillakin on varmasti virittyneempi aisti kuin toisilla. Itse olen varmasti aika kehno aistimaan.. aisti on olemassa, mutta tulkitsen merkit joksikin muuksi. Toisaalta aistin läsnäolon jotenkin vahvana, mutta toisaalta läsnäolon laatu jää kysymysmerkiksi. Tai toisen ihmisen motiivit.
Kepeyttä kirjoitin tähän. Kirjoitin ilosta, onnesta. Käytin sinistä ilon symbolina, iloinen sininen. Ja orvokit ovat sellaista keväthömppää. Kun luin tätä niin ajattelin, että onpa surumielinen. En ole mitenkään melankolinen tai nostalginen, mutta onko se jotain piilevää. Tai sitten se on nuo erikoiset sanavalinnat. - mahdotonyhtalo
Miekko kirjoitti:
Niin toistuu:) Miten voit muistaa tuon? Eihän täällä uskalla enää sanoa mitään:)
Eivät nämä sanavalinnat ole minunkaan näköisiäni. Mutta jokainen tällä vuosikymmenellä kirjoittamani runo on ollut vähän erinäköinen. Ihan hyvä, vaihtelua... ei samalla tavalla jaksaisi loputtomiin kirjoittaa.. kirjoittaa niin ettei kehity mihinkään.. se olisi aika turhauttava tilanne. Mieluummin sitä vaikka huononee tasaisesti kuin jatkaa samaa uraa, samaa latua.
Onkohan tämä aisti sitä elämää suurempaa.. joillakin on varmasti virittyneempi aisti kuin toisilla. Itse olen varmasti aika kehno aistimaan.. aisti on olemassa, mutta tulkitsen merkit joksikin muuksi. Toisaalta aistin läsnäolon jotenkin vahvana, mutta toisaalta läsnäolon laatu jää kysymysmerkiksi. Tai toisen ihmisen motiivit.
Kepeyttä kirjoitin tähän. Kirjoitin ilosta, onnesta. Käytin sinistä ilon symbolina, iloinen sininen. Ja orvokit ovat sellaista keväthömppää. Kun luin tätä niin ajattelin, että onpa surumielinen. En ole mitenkään melankolinen tai nostalginen, mutta onko se jotain piilevää. Tai sitten se on nuo erikoiset sanavalinnat.Ei se niin vaarallista, vaikka ihmisistä muistaisi muutamia seikkoja, kuten sinusta turkoosin sävyn. Eikö me siirrytä ihan virallisesti ensi vuosikymmenelle ensi vuonna, nyt on 10.vuosi ja 1.vuosi on 2011? Oikeaoppisesti vuosituhat vaihtui samoin periaattein 2001. Joskus olen liiankin tarkka..
- Miekko
mahdotonyhtalo kirjoitti:
Ei se niin vaarallista, vaikka ihmisistä muistaisi muutamia seikkoja, kuten sinusta turkoosin sävyn. Eikö me siirrytä ihan virallisesti ensi vuosikymmenelle ensi vuonna, nyt on 10.vuosi ja 1.vuosi on 2011? Oikeaoppisesti vuosituhat vaihtui samoin periaattein 2001. Joskus olen liiankin tarkka..
Ehkä tarkkaan ottaen niin, en ole luonteeltani vaan niinkään pedantti.. tällainen huithapeli. Kun tuota nykyistä vuosilukua kirjoittaa eri yhteyksiin niin tuntuu aivan kuin olisi tulevaisuuden ihminen, joku skifi-hahmo. Emme voi olla näin kaukana avaruusajassa.. haluan taas höyryveturien ja hyrysysyjen matkaan. Olen aikaani jäljessä.
En tiedä voiko liian tarkka olla. Olet omanlaisesi, se on plussaa.
- poskipusu
Jees, sitä kuuluisaa syvällisyyttä sopusointuisesti ja hauskasti esitettynä :) Tietoisuus toisesta, erillään olo, treffit toukokuussa… Tuli siis mieleen tällaisia asioita… Tee ja posliinikupit toivat ajatuksiin aasialaisen kulttuurin...
Lukemisen ilo syntyi omalla kohdallani ristiriitojen kautta. Itse en pidä sen kummemmin sinisestä, paitsi luonnossa. Se on niin viileä väri…mutta näköjään sininen voi muuttua mystisesti iloiseksikin :)
Erityismaininta tälle: ”jos olet tässä olet tässä” - hauska :)- Miekko
Kiitos:) Iloitsen että tykkäsit. Nimenomaan hain tuota erossaolon ja tapaamisen rinnakkaineloa. Hmm.. entä onko tuo lopun ensitapaaminen joku muisto vai tuleva tapahtuma.. treffit toukokuussa on ihan hauska ajatus.. kiitos siitä erityisesti:)
Aasialainen kulttuuri on vähän vieras, ei kiehdo oikeastaan ollenkaan minua.. Ehkä teekulttuurista brittiläinen tuntuu kiehtovammalta. Teen nyt karmean paljastuksen: hävettävimpiä huvejani on katsella nti Marplea teetä juoden.
Ristiriitaa en runossa pelkää.. ilmaisee ajatuksia selkeämmin tällä hetkellä sellainen kirjoittaminen.. vastakohtien kautta. Sininen on yksi lempiväreistäni.. johtuen erinäisistäkin seikoista, kuka tietää miten kukin mihinkin mieltyy.. luonnossa tosiaan ehdoton.. meren värinä, taivaan..mmm..:)
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 2217462
Etsin vastaantulevista sua
Nyt kun sua ei oo, ikävöin sua niin v*tusti. 😔Jokaisesta etsin samoja piirteitä, samantyyppistä olemusta, samanlaista s454850- 594752
- 753418
Kaikesta muusta
Mulla on hyvä fiilis. Mä selviän tästä ja sit musta tulee parempi ihminenkin. Ainut, mitä mun pitää nyt välttää on se ko162005Tekis mieli lähestyä sua
Mutta pelkään että peräännyt ja en haluis häiritä sua... En tiedä mitä tekisin olet ihana salaa sua rakastan...💗301870- 311819
Ajatteletko koskaan
Yhteisiä työvuosia ja millaista silloin oli? Haluaisin palata niihin vuosiin 🥹441667- 371578
- 1481337