Usein kuulee puhuttavan, että ranskalaiset ovat ulkomaalaisia kohtaan kylmiä ja tylyjä.
Pitääkö se paikkaansa. Miten ranskassa suhtaudutaan kieltä taitamattomaan turistiin?
Pitääkö se paikkaansa. Miten ranskassa suhtaudutaan kieltä taitamattomaan turistiin?
Vastaukset 15
Vanhimmat
Yleensä todella lämpimästi, jos turisti on viitsinyt opetella edes pari sanaa ranskaa. Aivan keskeisillä parilla kolmella kohteliaisuudella pääsee todella pitkälle!
Mitä kuuntelet työmatkalla autoradiosta tai iPod'sta? Kirjakaupassa, ainakin Akateemisessa, on useampia CD-kielikursseja, joista osa soveltuu hyvin kuunneltavaksi autoradiosta tai iPod'sta.
Heippa. Ranskalaiset ei kaikki puhu mielellään englantia, joko eivät halua taikka eivät sitä niin hyvin osaa. Itse Parisiissa käydessäni emme puhuneet muuten ranskaa muuta kuin tervehdykset, päivää, iltaa, näkemiin ja kiitos ja anteeksi. :) Varmaan se aika mongerrukselta kuulosti mutta tuli yritettyä ja luulen, että se auttoi. Saimme opastusta hyvin. Jos ei muuten niin elekielellä sitten tai näytettiin sanakirjasta lauseita.
Kylmyyttä en huomannut olleskaan. Ystävällisiä oli ihmiset enimmäkseen. Toki Pariisikin suurkaupunki, mahtuu monenlaista tallaajaa..
Katsotaampa toisin päin.
Kahvilaan tulee asiakas,kävelee tiskin luo sanomatta mitään ja tilaa kahvia tms.(kielellä millä tahansa.)
Tarjoilija katsoo tulijaa, asiakas on ehkä puolalainen tai venäläinen.Tylyä käytöstä.
Ikává kyllä suomessa on käytöstavat muuttuneet huonompaan suuntaan,ei enáá edes tervehditä.
Kun menet kahvilaan sano jo ovella kuuluvasti BON JOUR,huomaat,että usein suurin osa asiakkaistakin
vastaa siihen. Se sulattaa jäätä.
Pois mennessä ARVAA (ei oikein äännetty mutta ymmärtävät.)
Ole ystävällinen ja iloinen. Monet kerrat olen joutunut näyttämään Suomen sijaintia setelistä maksaessani.kun käytös on muuttunut lopulta ystävälliseksi.
Muista miten metsä vastaa.
Ranskalaisten maine tylyinä on aika isolta osalta amerikkalaisten turistien tuotosta. Amerikkalaiset turistit ovatkin usein varsin ärsyttäviä: kovaäänisiä, epäkunnioittavia, kulttuuria tuntemattomia, olettavat että kaikki toimii kuin kotona ja valittavat kaikesta poikkeavasta. Eivät tietenkään kaikki, mutta riittävän iso osa, jotta paikallisilla olisi jo mitta jokseenkin täynnä määkiviä jenkkejä. Heti kun ymmärtävät, ettei suomalaisturisti olekaan Atlantin takaa, asenne saattaa jo lieventyä. Ja loppujen lopuksi ei sitä kaikkea kannata ottaa ihan kirjaimellisesti.
Sama kokemus mulla, että suomalaisten huonot tavat syynä ilmiöön "metsä vastaa..."
Aina Ranskasta Suomeen tullessani saan kulttuurishokin jo lentokentällä kun näen pitkästä aikaa humalaisia miehiä, riehuvia lapsia ja töniviä mykkiä tötteröitä Helsingin koneen odotussalissa.
Viime kerran palatessani Pariisista jo kentän ravintolassa törmäsin suomalaisiin turisteihin: he aiheuttivat jotain häiriötä, eivät osanneet tilata ruokalistalta, jolloin onneksi ranskalaiset tarjoilijattaret ohjasivat heidät pois ja läheiseen hampurilaispaikkaan. Noloa. Kyseessä kaksi n. 30-40 ikäistä naista ja useampi varhaisteini. Ei siis edes humalaisia miehiä...
Maassa maan tavalla, eli muistakaa hyvät ihmiset käytöstavat. Moni käyttäytyy ujouttaan myös töksähtävästi, se tulee unohtaa ja puhua reippaasti ja sanoa mielummin 5 kertaa kiitos kuin ei yhtään.
Samaa ajattelin myös ja yllätys oli suuri kun huomasi ranskalaisten todellakin olevan ystävällisiä ja avuliaita. Eiköhän se ole niin että, niin kaiku vastaa kuin sinne huutaa...
Ystävällisellä käytöksellä saa ystävällistä palvelua.
Kaksi kertaa pariisissa käyneenä, voin todeta että siellä on ystävällisempää väkeä kuin täällä suomessa. Kun muutaman sanan osaa ranskaa (päivää, kiitos, näkemiin ja anteeksi) on vastaanottokin paljon parempaa.
Kuten täällä on todettukin, riippuu kohtelu siitä, miten itse käyttäytyy. Itse olen nyt asunut Pariisissa jonkin aikaa, ja yleensä ottaen koen ranskalaiset ystävllisiksi - poikkeuksia toki löytyy. Tosin useimmiten asioin ranskaksi ja vähintäänkin aina aloitan ranskaksi sekä lausun kohteliaisuudet sillä.
Kannattaa siis opetella peruskohteliaisuudet ranskaksi - niillä pärjää jo melkeinpä kaikissa turistille välttämättömissä puuhissa (kaupassa, ravintolassa jne.). Kauppaan/ravintolaan astuessa todella tervehditään, bonjour/bonsoir (päivää/iltaa), kaupan kassalla lopuksi sanotaan jopa kolme kohteliaisuutta: merci, au revoir, bonne journée/soirée (kiitos, näkemiin, hyvää päivän/illan jatkoa). Ehkä eniten toistettu sana on kuitenkin pardon (anteeksi), joka sanotaan AINA, kun koskettaa toista vahingossa. Ja hipaisujahan ei voi välttää suurkaupungissa.
Oikeastaan tylympää kohtelua on ollut lähinnä asuinkulmieni halpamarketissa. Ei taida olla mikään unelmatyöpaikka... Sillä tavalla tylyä, että jakelevat vähemmän kohteliaisuuksia kuin muualla. Englantia eivät tosiaan monet suostu puhumaan, siihen kannattaa varautua. Edes pankissa en saanut palvelua englanniksi, kun olin ensin kohteliaasti esittänyt asiani ranskaksi, ja olisin halunnut lopuksi esittää tarkentavia hankalampia kysymyksiä englanniksi.
Se kannattaa myös muistaa, että Pariisi on maailman suosituin turistikohde, ja turisteja on ihan kyllästymiseen asti joka paikassa. Ei siis ole ihmekään, jos pariisilaiset eivät aina jaksa innostua hankalasti palveltavista turisteista.
Joo ja on varmaan parempi haeskella brittiaksenttia jos ja kun englantia joutuu käyttämään. Meluavat jenkit ärsyttävät itseänikin, vaikka en ole kaupungissa kauaa ehtinyt asua.
Bretagnelaiset vaikuttivat todella ystävällisiltä kun vietin siellä viikon autollen. Tarjoilijat hymyilivät ystävällisesti kun sekoilimme ranskankielisen menun äärellä. Pariisissa tarjoilijat näyttävät kärsiviltä vastaavassa tilanteessa eivätkä viitsi kätkeä kyllästymistään huonosti ruokakulttuuria tunteviin turisteihin. Lisäksi Bretagnessa ja etelä-Ranskassa kukaan ei vastaa englanniksi, kun yritän puhua ranskaa. Tämä tuntuu mukavalta. Pariisilaiset usein vaihtavat englantiin, mikä pistää mielen matalaksi. Oma ranskan taitoni on niin kauheaa ilmeisesti, että minun on kuunneltava heidän englantiaan, joka ei kauniilta kuulosta.
"Englantia eivät tosiaan monet suostu puhumaan, siihen kannattaa varautua. Edes pankissa en saanut palvelua englanniksi, kun olin ensin kohteliaasti esittänyt asiani ranskaksi, ja olisin halunnut lopuksi esittää tarkentavia hankalampia kysymyksiä englanniksi."
..........edes pankissa..........tarkentavia ja hankalampia kysymyksiä englanniksi.......... tuota noin, perus ranskalainen ei yksinkertaisesti osaa puhua englantia, ymmärryskin on aika huonoa.
Kysessä ei siis ole ranskalaisten haluttomuus tai ylimielisyys omaa kieltä kohtaan, vaan ihan yksinkertaisesti osaamisen puute.
"Kauppaan/ravintolaan astuessa todella tervehditään, bonjour/bonsoir (päivää/iltaa)"
Todella? Kyllä tämä on ihan normaali tapa myös Suomessa.
Sepä se, monesti tuo tulkitaan tylyydeksi, mutta tosiasia on, etteivät varsinkaan keski-ikäiset ja sitä vanhemmat (eivätkä järin monet nuoretkaan) kerta kaikkiaan osaa sitä englantia. Ehkä vaikea uskoa, mutta todella moni ranskalainen myös ujostelee todella paljon englannin puhumista. Sitäpaitsi useat ranskalaiset ovat lukeneet pitkän englannin sijaan esim. pitkän saksan, etenkin luonnontieteisiin painottuville suositellaan usein englannin sijaan saksaa.
Asun nykyisin Pariisin seudulla ja yli 20 vuotta Ranskassa asuneena voin kertoa sen että Pariisissa on kohteliaisuus yleensä hieman alempana kuin muualla Ranskassa. On hyvä myös tietää se että Pariisista löytyy monta muotiravintolaa jossa on hyvin tyly palvelu ja huono mutta kallis ruoka. Niissä paikoissa on yleensä kova musiikki ja ne ovat tunnettuja siitä että menevät konkurssiin noin 6kk välein ja nousevat sitten taas muutamaksi viikoksi muodikkaiksi... Parhaan palvelun saa yleensä sivukaduilla olevista brasserie-ravintoloista.
Ranskalaisten englanninkielentasosta voin vain todeta sen että täkäläiset englanninopettajat joutuvat tenteissään vastaamaan 80% kysymyksistä ranskaksi ja heidän opettajansa puhuvat ns. Sorbonnen-englantia. Tästä syystä yliopistovuosinani puhuin yleensä parempaa englantia kuin opettajani... Kaikki leffat ja sarjat on dubattu joten paikalliset eivät helpolla englantia opi.
Olen asunut Pariisissa jonkin aikaa ja olen täällä ollessani huomannut, että puheet ranskalaisten haluttomuudesta puhua englantia ovat suurimmaksi osaksi täyttä shaipaa! Kuten edellä on jo mainittu, useimpien ranskalaisten englanninpuhumattomuus johtuu siitä yksinkertaisesta syystä, etteivät he osaa ko. kieltä.
Kuitenkin nykyään monet ranskalaiset (etenkin Pariisissa ja etenkin ns. turistialueilla) puhuvat englantia ja näpäyttävät ranskaa huonosti puhuvaa turistia vaihtamalla itse kielen englantiin. Toki on hyötyä, että osaa muutaman sanan (päivää, kiitos, näkemiin) ranskaa, mutta ranskan kielen osaamisella on turha rueta pröystäilemään jos sitä ei oikeasti osaa hyvin, tai saattaa saada kylmän suihkun niskaan.