Meillä on ok-talossa parcan 200 litran lämminvesivaraaja joka on kilven mukaan valmistettu 1985. Kauankohan varaajat yleensä kestää? Lämmitysteho on vain 1 asennossa eli kaikkia tehoja ei ole käytetty.Kyseessä pystyvaraaja.
varaajan käyttöikä?
parca
3118187
1Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 31
Vanhimmat
Meillä -89 valmistunut talo, ja kerran on vastukset sekä anodit vaihdettu varaajaan. Nyt alkaa oikuttelemaan taasen joten taitaa olla sama homma edessä. Säännöllisesti kun vain nuo vastukset yms sakan puhdistaa varaajasta niin pidempää huomattavasti käyttöikää.
Meillä Niben 300litran varaaja, joka toimii yösähköllä täydellä 3kW:n teholla.
Lämminvesivaraajien tekninen ikä on 20 vuotta. Käyttö-ikään vaikuttaa varaajan käyttö, huolto sekä veden laatu. Korroosiosuojauksena on varaajissa ruostumaton teräs, emali tai kupari.
Kunnallisissa vesissä voi pääsääntöisesti käyttää kaikkia kolmea tyyppiä, mutta porakaivo-, lähde- ja järvivesien kanssa mikään korroosiosuojaus ei ole riittävä kaikille vesilaadulle. Tästä esimerkkinä vahvasti kloridipitoinen vesi, johon emalivaraaja soveltuu ruostumatonta varaajaa paremmin.
Emalista korroosiosuojausta käytettäessä on suoja-anodi tarkistettava säännöllisesti. Kuparista korroosiosuojausta käytetään pääsääntöisesti kunnallisissa vesissä. Kupari liukenee veteen mikäli ph-arvo on alle 6,5. Tämä näkyy vesikalusteissa vihreänä värinä.
Suomessa lämminvesivaraajien korroosiosuojia on kolmea
päätyyppiä, ruostumaton teräs, kupari ja emali.
Kaikki kolme korroosiosuojausta sopivat vesijohtovedelle.
Porakaivosta, lähteestä tai vesistöstä tulevalle vedelle on suositeltavaa tehdä vesianalyysi.
Ruostumattomasta teräksestä tehtyjä varaajia ei voi käyttää
jos korkeat kloridipitoisuudet voivat aiheuttaa pistemäistä syöpymistä tai veden kalkkipitoisuus on korkea, eli vesi on kovaa. Valitse silloin emaloitu tai kuparinen lämminvesivaraaja.
Lisäksi kokemus opettanut, että varaajissakin on ns. maanantai versioita :)
Omituisia ovat lämminvesivaraajien takuuajat
OSO Norjalainen esitteissä on 15 vuotta säiliö muut 5 vuotta
CTC 5 vuoden toimintatakuu
HAATO 5 vuoden takuu
NIBE takuuaikaa ei löytynyt netistä eikä käyttöohjeista
JÄSPI RST takuuaikaa ei esiinny missään, myyjä saattaa luvata vaikka mitä,
tosin ei kirjallisesti mutta pakkauksessa oleva huoltokirja antaa vain 2 vuoden takuun/1 vuosi muut laittet samaa kertoi tehdas Salossa. Eivätkö he luota omiin
tuotteisiin ja valmistukseen
muuta esimerkki poimittuna
Minulla on tekninen ikä täyttynyt 18 vuotta sitten mutta tämä epätekninen jatkuu ja jatkuu...
Minulla on aloittajan kanssa samana vuonna hankittu 300 litran Parca. Nyt se on ollut 39 vuotta käytössä eikä mitään korjauksia ole tarvittu. Tietysti päästän venttiilistä vettä jonkun kuukauden välein ettei se jumiinnu.
Takuilla on merkitystä vain jos laite on huono.
Minulla kesti 26 vuotta sitten vesi tuli ulos pohjasta pistesyöpymistä
Tiedän lämmönvesivaraajan, jonka ikä on 44 vuotta. Nyt on vaihto edessä. Kyllä tuo noin 20 vuotta on vähän hanurista vedetty luku.
Vaihtaisin sen miinan uuteen. Riskit kasvavat. Vaihdoin yhtä vanhan, joka oli talon sisustetussa alakerrassa, puulattialla. Vihjasin omistajalle iästä, ja koko alakerran 80 m2 uusimisesta. Homma tehtiin heti Allas alle ja siihen kosteushälytys.
Minulla on 300 litran Parca varaaja vuodelta 1985. Sijainti on kodinhoitohuoneessa jossa on tietysti lattiakaivo. En uusi ennen kuin 'sippaa'. Vesivahingon vaaraa ei ole.
Asioihin jotka toimii ei pidä koskea.
Eikun tekninen käyttöikä on 15 - 20 vuotta niin saa sakot jos tulee tietoon että varaaja on yli 30 vuotta vanha. Eihän talous pyöri jos ihminen laiminlyö tehtävänsä joka on kuluttaa, kulut...
Miten niin tulee sakot, jos varaaja on yli 30 vuotta vanha?
Se sakot oli sarkasmia koska nyt pitää kuluttaa aaa.
Meillä on ok-talossa jotain 140-litrainen pystymallinen Haato varaaja, voimavirralla käy. Asennettu n. 2001 tai jotain. Ylivanhako jo sekin? Nytten yksi pv huomasin, että kuumaa vettä meni siitä muoviletkua pitkin (kädellä koitin) kylmälle puolen kylmävesisäiliöön päin. Tutkittiin, niin mies huomasi että vesipumpun toiminnassa oli vikaa, puhdisti jonkun "kalvon", oli saostumaa tullut vedestä varmaan.
Miten mahdollista on, että kuuma vesi lähtee kylmälle päin? Näin naisihmisenä vaan mietin, oliko painetta enemmän siellä, kun kylmäsäiliö on pieni, ja vielä kun ei aina ole ollut tarpeeksi painetta pumpussa koko ajan. Nämä on varmasti ammattilaisen asioita, tai jotain osaa tuo ukkokin jo, mutta eipä sekään kaikkea. Sähkömies-veli tuon asensi. Ehkä paras olisi pyytää lvi ihminen katsomaan jossain vaiheessa. <Ja vaihdattaa koko boileri uusiksi ,vai spoileri vai broileri vai broidi..
Emmää ymmärrä, mutta utelias olen silti.
Meillä on Haato 140-litrainen malli vuosimallia 1997 eli tätä kirjoittaessa 26 vuotta vanha. Toimii edelleen moitteettomasti eikä ole ikinä tehty sille mitään, käytetty vaan ja ihan vakiolla 2kw pistorasialiitännällä on. Viiden hengen talous ja aina on lämmin vesi riittänyt. Tekninen käyttöikä 15 - 20 vuotta on markkinamiesten juttuja, hyvälaatuinen lämminvesivaraaja voi kestää ihan hyvin 30 - 40 vuotta. Maanantaikappaleet on sitten maanantaikappaleita.
Kyllä kait jos sitä joka värkkiä aina huoltaisi ohjeiden mukaan, niin tässä riittäisi mitkään rahat kun kaikki menisi johonkin huoltoihin ja ylläpitoihin. Saunan kiukaan kivetkin pitäisi muka vaihtaa vuoden välein jos saunoo 3 kertaa viikossa. On tuossa 12 vuotta menty samoilla kivillä ja ihan hyvin toimivat ja kiuaskin on sama halpis Narvi.
Täällä myös Haato, 200 litrainen, hankittu 1990 ja edelleen käytössä, ei mitään vikaa, samoin saman ikäinen Lohjan Isku-jet vesipumppu kalvopainesäiliöllä.
Lisään vielä, että varaaja on ollut koko ajan kytkimellä, joka kytkee sen yön ajaksi päälle, tämä oletettavasti säästää vastuksia, kun ei päivänmittaan jatkuvasti vettä käytettäessä lähde vastukset päälle.
Oletus on väärä. On ihan sama lämmittääkö veden lyhyissä vai pitkissä jaksoissa.
Et tunne fysiikan lakeja. Metalli laajenee lämmetessään, kutistuu kylmetessään, jolloin vastus liikkuu jokaisella lämmitys-jäähtymisjaksolla ja haurastuttaa sitä. Samoin metalli haurastuu aina enemmän, mitä useammin se jäähtyy ja taas kuumenee.
Edellä mainittu koski myös hehkulamppuja, silloin kun niitä vielä käytettiin, jokainen tiesi, että jatkuva sytyttely ja sammuttelu lyhentää lampun (vastuslangan) ikää.
Liikkuu mutta sen merkitys on minimaalinen. Minulla on 37 vuotta vanha varaaja, lämmitetty erittäin lyhyissä jaksoissa.
Mitä useammin eli lyhyemmissä jaksoissa lämmitetään, sitä pienempi on lämmönvaihtelu eli liike.
hahaaa, tää oli ihan paras :D Meinaatko ihan oikeasti, että se vastuslanka tarvitsee tunteja lämmetäkseen.
Kyllä se niin on, että vaikka termostaatti pätkisi lämmitysjaksoja lyhyemmiksi, joka kerta vastus saavuttaa sen maksimilämmön nopeasti, puhutaan mielummin sekunneista, kuin tunneista.
Kai olet perehtynyt millaisessa tilassa se vastuslanka on siellä vastuselementin sisällä hehkuu? Ilmeisesti et, kun niin pehmoisia väitteitä heittelet ilmoille.
Jännitteinen vastus on keraamisen kuoren sisällä, joka toimii samalla eristeenä vastuksen metalliseen kuoreen ja veteen nähden, eli se ohut VASTUSLANKA lämpenee todella nopeasti ja kuumaksi, kun se ei ole suorassa yhteydessä veteen.
Joka kerta, kun vastuslanka kuumenee, se elää voimakkaasti lämmön vaikutuksesta ja haurastuu. Metalli väsyy, se kestää vain tiettyyn rajaan asti muodonmuutoksia, mitä enemmän kuuma - kylmä vaihtelua, sen nopeammin vastuslanka palaa poikki.
Sen takia, jos mittaritaulussa on kellokytkin, kannattaa varaaja kytkeä käyttöön vain yöajaksi, edellyttää tietysti, että sen koko on riittävä. Silloin vastus lämmittää yhdellä jaksolla vuorokauden veden kulutuksen ja varaaja kestää pidempään.
Saat toki olla vahva uskossasi, aivan sama minulle, mutta maksat sen vastusten lyhyempänä käyttöikänä.
Minulla on 1985 hankittu varaaja, käyttöikä on arvoitus koska mitään korjauksia ei ole tehty, ehkä niitäkin tulee sitten joskus. Vesitilassa ei ole vastuksia. En ole vielä maksanut penniäkään lyhyempänä käyttöikänä. Outoa !
Oletko varma, ettei ne vastukset ole sinun hanurissa, vaikutat olevan todella sekaisin?
Pistäähän se vihaksi kun oma teoria heitetään muiden samanlaisten kanssa roskatynnyriin. Kokeile päteä jollain helpommalla alalla kun tietämyksesi on lapsen tasoa. Kerro vaikka totuuksia vaipan vaihdosta.
Minulla on aloittajan kanssa samanikäinen 1985 hankittu 300 litran Parca. Ei ole tehty mitään muuta kuin otettu vettä käyttöön. Vastukset ovat säiliön kyljissä ulkopuolella joten niitä ei tarvitse uusia. Joskus varmaan pitää uusia, ehkä jo tällä vuosikymmenellä.
Kannattaa miettiä vaihtamista viimeistään teknisen käyttöiän kohdalla. Kyllähän ne lämmittää, mutta vastauksiin kertyy vuosien saatossa kalkkia. Kalkki on erinomainen eriste. Tämä aiheuttaa että saman vesimäärän lämmittämiseen tarvitaan enemmän sähköä. Tästä johtuen uudet varaajat lämmittää veden nopeammin ja tehokkaammin.
Varaaja on aika yksinkertainen laite ja sieltä voi vaihtaa vastuksen jos epäilee. Kalkki ei suomessa ole ongelma.
Eikä varaajilla mitään teknistä ikää ole kunhan säiliö on rosteria ja muuten ehjä ja osia saa.
Kalkkia ei kerry vastuksiin jos ne eivät ole vedessä.
Jos vesijohtovesi on hyvälaatuista, niin varaaja kestää helposti 40 vuotta, ellei kyseessä ole maanantaikappale. Varaajan vakiovaruste, eli syöttösekotusventtiili alkaa yleensä oireilla aikaisemmin, mutta on niilläkin taipumus kestää yli 20 vuotta ilman ongelmia.
Minulla ei syöttösekoitusventtili ole temppuillut vie 38 vuoden aikana kertaakaan.