Surkuhupaisaa

Turhautunut jannu

Valitsin sitte graduaiheen, jota ei voi tutkia. Tai voi, mutta siitä tulee paska. Hienoa kun on mennyt tälleen puoli vuotta gradusemmaa hukkaan. Elikkä ongelma on siinä, että teoriaa on olemassa, mutta teoriassa todetaan, ettei sitä juurikaan voi kovinkaan "akateemisesti" tutkia, koska liian laaja ja monisyinen aihe.

En osannut tuolla alkupäässä rajata tutkimusta oikein ja oma graduryhmä ei myöskään osannut neuvoa, kun aihe ei ole monellekkaan tuttu. Proffa ei myöskään tunne aihetta. Tosi hienoa olla yksin tän ongelman kanssa, kun tulee fiilis ettei osaa. Ite piti raivata artikkelien läpi tänne asti huomatakseen, ettei tää toimi.

Noh, jos jatkan tästä gradusta tulee pintaraapaisu, joka ei oikein kosketa mitään. Aineiston olen kerännyt puoliksi ja itse asiassa ongelma on myös aineiston keruussa, koska aihe on niin laaja.

Ei tässä voi muuta syyttää kuin itseään, kun ei osaa tehdä tutkimusta. Gradumasis päällä ja en tiedä mistä kysyä apua? Proffa on sen verran kiireinen ettei jaksa/ehdi lukea juttuani läpi. Tuo syö paljon kun teoria ei vain sovi tai ei toimi, mikä merkkaa sitä ettei aineistoakaan ole järkevää kerätä, koska ei ole mitään mihin verrata ja ja minkä perusteella kerätä.

Jos vain voisi aloittaa alusta...

40

1652

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Gradua vaille

      Jep. Tiedän tunteen. Valitsin myös itse ihan mahdottoman aiheen. Myös ohjaajani on täysin mahdoton, todennäköisesti siitä syystä, että ei tunne aihetta. Kukaan muukaan ei oikein tunne aihetta eikä siinä ole juuri mahdollisuksia edetä. Olen aloittanut alusta jo kolme kertaa ja mietin eilen, että montako kertaa niin voi tehdä. Ja voiko vielä tyhjentää pöydän kokonaan ja valita jotain ihan muuta. Ja tähän on nyt mennyt kaksi vuotta. Tänään olen ollut pääasiassa masentunut enkä ole edes avannut gradu -tiedostoa. Itkemisestä on tullut jokapäiväistä.

      • Otan osaa

        Tervehdys. Kuinka sattuikaan, olen tismalleen samankaltaisessa tilanteessa, ollut jo pari vuotta. Gradun aihe mahdoton, kuitenkin epämääräistä väkerrystä nyt ehkä 30 sivua, joskin asiassa ei olla vieläkään. Olen epätoivon partaalla, kun tiedän, että nyt olisi asiaan päästävä. Siksi tilanne onkin ollut nyt hyydyksissä ehkä vuoden tai enemmänkin. Kiittelen myös mielessäni ohjaavaa professoria, joka ei alaa tuntemattomana osannut arvioida aiheen mahdottomuutta, tai edes esittää minulle jotain aihetta, vaan piti "keksiä itse" ja sitten kävi näin. Epätoivoista! Tsemppiä teille molemmille, saa nähdä valmistunko minä itse koskaan, vai jätänkö opintoni alemman tutkinnon tasolle. Alusta tekisi mieli minunkin aloittaa, mutta mikäpä takaisi, etten olisi pian samassa tilanteessa, pätevää aiheen arvioijaa kun ei ole. Niin - minähän olen tilastojen valossa Suomen parhaassa oikeustieteellisessä - pah.


      • sisua tai jotakin

        että runouden kääntäminen on mahdotonta, ja juuri siksi välttämätöntä. Minusta tuntuu, että aiheessasi on jotakin samaa.
        Tervetuloa mahdottomuuden ihaniin huoneisiin! Niissä syntyy jotakin tärkeää, usko tai älä.
        Miltä aloilta te noita mahdottomia aiheita oikein keksitte? Humanisti ei ole niistä ennen kuullutkaan.


      • sisua tai jotakin
        Otan osaa kirjoitti:

        Tervehdys. Kuinka sattuikaan, olen tismalleen samankaltaisessa tilanteessa, ollut jo pari vuotta. Gradun aihe mahdoton, kuitenkin epämääräistä väkerrystä nyt ehkä 30 sivua, joskin asiassa ei olla vieläkään. Olen epätoivon partaalla, kun tiedän, että nyt olisi asiaan päästävä. Siksi tilanne onkin ollut nyt hyydyksissä ehkä vuoden tai enemmänkin. Kiittelen myös mielessäni ohjaavaa professoria, joka ei alaa tuntemattomana osannut arvioida aiheen mahdottomuutta, tai edes esittää minulle jotain aihetta, vaan piti "keksiä itse" ja sitten kävi näin. Epätoivoista! Tsemppiä teille molemmille, saa nähdä valmistunko minä itse koskaan, vai jätänkö opintoni alemman tutkinnon tasolle. Alusta tekisi mieli minunkin aloittaa, mutta mikäpä takaisi, etten olisi pian samassa tilanteessa, pätevää aiheen arvioijaa kun ei ole. Niin - minähän olen tilastojen valossa Suomen parhaassa oikeustieteellisessä - pah.

        30 sivua, etkä ole vielä päässyt asiaan.
        Olet keskellä prosessia. Jokainen kirjoittamasi sivu on arvokas, vaikka niistä lopulliseen graduusi tulisi vain yksi tai kaksi. Ne selventävät ajatteluasi ja vievät sinua lähemmäksi tutkimuksesi kovaa ydintä. Älä keskeytä prosessiasi väkivalloin, vaan kirjaa kaikki mieleesi tuleva. Jossakin vaiheessa alat karsia tekstiäsi, mutta sen aika ei selvästikään ole vielä.


    • sisua tai jotakin

      pysty enää rajaamaan aihetta ja ottamaan keräämästäsi aineistosta vain niitä kohtia, jotka mahtuvat rajaukseesi?
      Kiinnostaisi kovasti tietää, mikä on sellainen aihe, mitä ei voi tutkia. Ellei sitä ole ennen tutkittu, voit käsittääkseni tehdä pioneerityötä. Jostakinhan on aloitettava.
      En osaa enempää neuvoa, kun en tunne aihetta, mutta aika mielenkiintoinen olisi varmaankin luku, jossa kertoisit lainausten avulla, miksi aihettasi ei voi tutkia, ja miksi päädyit rajaamaan sen niin kuin rajasit.
      Tutkimuksia on kovin monenlaisia: määrällisiä ja laadullisia, teorialähtöisiä ja aineistolähtöisiä. Minusta tuntuu, että olet tekemässä aineistolähtöistä tutkimusta, halusitpa tai et. Tutustu vaikka netissä sellaisen tekemiseen ja kaso, tuleeko siitä mitään.

    • Ei vain osata

      Se, että tuntuu tekevänsä sellaisesta aiheesta gradua, josta "kukaan ei ole koskaan tehnyt", johtuu vain puutteellisesta asiaan perehtymisestä. Näin tutkimuksen rakenne, metodit tai tausta ovat jääneet hatariksi ja siksi tehtävä tuntuu vaikealta. Myös tutkimuksen tavoite ja rajaukset ovat jääneet joko kokonaan määrittämättä tai liian vähälle huomiolle.

      En oikein usko, että kukaan graduvaiheessa törmää sellaiseen tutkimuskysymykseen tai metodiikkaan, jota ei kirjallisuudessa olisi ainakin sivuttu. Voin kokemuksesta kertoa, että opinnäytteissä päästään erittäin harvoin täysin uuteen asiaan, yleensä ne ovat korkeintaan uusien näkökulmien kiertämistä vanhan asian ympärillä. Aina eivät edes tätäkään.

      Joten kehotan näin tuntevia selvittämään asioiden taustaa tarkemmin. Muutaman kirjan tai artikkelin lukeminen auttaa hyvin monissa tapauksissa. Yleensä opinnäytteen tekijä ei tunne aihealuettaan riittävällä tarkkuudella, ja siksi homma tökkii.

      • Gradua vaille

        En tietenkään tunne aihealuetta riittävällä tarkkuudella. Olen graduntekijä, en mikään tutkija. Ja kyllä on luettu artikkeleita ja kirjoja ja metodeita. En nyt sano, että aihe olisi mahdoton, mutta työmäärä on kohtuuton graduksi. Olen sitä mieltä, että kaikki kiertyy kunnolliseen ohjaukseen: ne opiskelutoverit, jotka ovat saaneet kunnollista ohjausta alkuvaiheessa eivät ole joutuneet hakoteille ja kummallisiin aiheisiin ja heidän gradunsa etenevät vauhdilla. Ne taas, kuten minä ja näköjään muutama muukin, jotka eivät ole onnistuneet puristamaan ohjaajastaan kunnollisia neuvoja valitsevat aloittelevalle tutkijalle liian vaativia tutkimusongelmia, tuskailevat, masentuvat ja päätyvät makamaan moottoritielle.


      • Eka kirjoittaja

        Tänään kävin valistavan keskustelun proffan kanssa, joka ei ole ohjaajani. Tämä kaveri oli alan proffa, jolle graduni suuntautuu ja oli kyllä mukava olo, kun joku tiesi mistä puhuin ja puhuimme samaa teoriakieltä. Sanoi, että aihe on tutkittavissa ja mielenkiintoinen, mutta joudun tekemään hommia yhdistääkseni yhden teorian toiseen. Tämä on tutkimukseni suuri kompastuskivi. En ole ainakaan vielä 2 viikon pähkäilyn jälkeen osannut yhdistää näitä järkevällä tavalla. Jos saan nämä teoriat sopusointuun yhdistelemällä löydän teemat joilla lompsia haastattelemaan.

        Joko olen liian itsekriittinen tai realisti, mielestäni tutkimukseni punainenlanka, eli tavoite ja ongelmat ovat huonoja. Tosin taustalla voi vaikuttaa se, että minulla ei ole "grandteoriaa", jonka perusteella jakaa tutkimusentavoite osakysymyksiksi. Sääli, oli kaikki niin paljon helpompaa... Noh 40 sivuu plakkarissa.


      • sisua tai jotakin
        Gradua vaille kirjoitti:

        En tietenkään tunne aihealuetta riittävällä tarkkuudella. Olen graduntekijä, en mikään tutkija. Ja kyllä on luettu artikkeleita ja kirjoja ja metodeita. En nyt sano, että aihe olisi mahdoton, mutta työmäärä on kohtuuton graduksi. Olen sitä mieltä, että kaikki kiertyy kunnolliseen ohjaukseen: ne opiskelutoverit, jotka ovat saaneet kunnollista ohjausta alkuvaiheessa eivät ole joutuneet hakoteille ja kummallisiin aiheisiin ja heidän gradunsa etenevät vauhdilla. Ne taas, kuten minä ja näköjään muutama muukin, jotka eivät ole onnistuneet puristamaan ohjaajastaan kunnollisia neuvoja valitsevat aloittelevalle tutkijalle liian vaativia tutkimusongelmia, tuskailevat, masentuvat ja päätyvät makamaan moottoritielle.

        kloppi! Lopeta heti paikalla puheet moottoritiellä makaamisesta. Maailmassa on ainakin viisi miljardia ihmistä, joilla on isommat ongelmat kuin sinulla. Ajattele vaikka haitilaisia tai pohjoiskorealaisia. Eipä tarvitse siellä graduja murehtia, eikä moottoritielle menemistäkään. Ja kyllä Suomessakin on monta ihmistä, joiden suurin huolenaihe on leivän hankkiminen lapsilleen eikä keskeneräinen gradu.
        Kyllä sinä sen gradusi saat puserrettua, kunhan panostat siihen tarpeeksi. Ja ellet halua panostaa, ei kukaan sinua siihenkään pakota.
        Gradu on sinun, ei ohjaajasi, vastuulla. Luulen, että ongelmasi on juuri siinä, että et ole sitä ymmärtänyt.
        Tee itsesi näköinen gradu. Ohjaajasi on jo omansa tehnyt.
        Usko tai älä, muutaman vuoden kuluttua et muista koko gradua, mutta maisterinpapereita on kiva väläyttää työhaastattelussa. Jos haastattelussa käy hyvin, ei niitä tarvitse sen jälkeen enää väläytelläkään.


      • Gradua vaille
        Eka kirjoittaja kirjoitti:

        Tänään kävin valistavan keskustelun proffan kanssa, joka ei ole ohjaajani. Tämä kaveri oli alan proffa, jolle graduni suuntautuu ja oli kyllä mukava olo, kun joku tiesi mistä puhuin ja puhuimme samaa teoriakieltä. Sanoi, että aihe on tutkittavissa ja mielenkiintoinen, mutta joudun tekemään hommia yhdistääkseni yhden teorian toiseen. Tämä on tutkimukseni suuri kompastuskivi. En ole ainakaan vielä 2 viikon pähkäilyn jälkeen osannut yhdistää näitä järkevällä tavalla. Jos saan nämä teoriat sopusointuun yhdistelemällä löydän teemat joilla lompsia haastattelemaan.

        Joko olen liian itsekriittinen tai realisti, mielestäni tutkimukseni punainenlanka, eli tavoite ja ongelmat ovat huonoja. Tosin taustalla voi vaikuttaa se, että minulla ei ole "grandteoriaa", jonka perusteella jakaa tutkimusentavoite osakysymyksiksi. Sääli, oli kaikki niin paljon helpompaa... Noh 40 sivuu plakkarissa.

        Niin, no se moottoritie oli kärjistys. Mutta ei se opiskelijoiden masennuskaan ole ihan pieni ongelma. Sitäpaitsi Haiti ja Pohjois-Korea ovat asioita joihin ei ole helppoa ratkaisua. Suomessa on tutkitusti 15 000 yliopisto-opiskelijaa, joiden ainoa puuttuva opintosuoritus on gradu. Se on jo kansantaloudellinenkin ongelma, kun koulutetut ihmiset ansaitsevat elantoaan kaupan kassalla, koska tutkinto puuttuu. Ja tähän olisi helppo ratkaisu: kunnollinen ohjaus!!


      • sisua tai jotakin
        Gradua vaille kirjoitti:

        Niin, no se moottoritie oli kärjistys. Mutta ei se opiskelijoiden masennuskaan ole ihan pieni ongelma. Sitäpaitsi Haiti ja Pohjois-Korea ovat asioita joihin ei ole helppoa ratkaisua. Suomessa on tutkitusti 15 000 yliopisto-opiskelijaa, joiden ainoa puuttuva opintosuoritus on gradu. Se on jo kansantaloudellinenkin ongelma, kun koulutetut ihmiset ansaitsevat elantoaan kaupan kassalla, koska tutkinto puuttuu. Ja tähän olisi helppo ratkaisu: kunnollinen ohjaus!!

        ylioppilas oli takavuosina lähes akateeminen oppiarvo. Hyvin monet merkkihenkilötkin ovat olleet ja ovat ikuisia ylioppilaita Aleksis Kivestä alkaen.

        Mutta kyllä heiltäkin gradu tarvittaessa syntyy. Se nähtiin kaksi vuotta sitten, kun tutkinnonuudistus sai ihmisiin liikettä, ja maistereita valmistui kuin liukuhihnalta.

        Tarvitsisitkohan sinäkin jotakin vastaavaa saadaksesi kirjoitushommasi vauhtiin? Loppujen lopuksihan se on vain kirjoitushomma.


      • Näin käy
        Gradua vaille kirjoitti:

        Niin, no se moottoritie oli kärjistys. Mutta ei se opiskelijoiden masennuskaan ole ihan pieni ongelma. Sitäpaitsi Haiti ja Pohjois-Korea ovat asioita joihin ei ole helppoa ratkaisua. Suomessa on tutkitusti 15 000 yliopisto-opiskelijaa, joiden ainoa puuttuva opintosuoritus on gradu. Se on jo kansantaloudellinenkin ongelma, kun koulutetut ihmiset ansaitsevat elantoaan kaupan kassalla, koska tutkinto puuttuu. Ja tähän olisi helppo ratkaisu: kunnollinen ohjaus!!

        Kun yliopistojen talouskurimus yhä syvenee, niin ne perustavat gradupajoja, joissa työllistettävät maisterit kirjoittavat loppututkintoa vailla olevien gradut. "Tekijän" tarvitsee vain allekirjoittaa työnsä.

        Menee tosi helpoksi.


      • Eka kirjoittaja
        Näin käy kirjoitti:

        Kun yliopistojen talouskurimus yhä syvenee, niin ne perustavat gradupajoja, joissa työllistettävät maisterit kirjoittavat loppututkintoa vailla olevien gradut. "Tekijän" tarvitsee vain allekirjoittaa työnsä.

        Menee tosi helpoksi.

        OK, elikkä ongelmani on tämä. Mulla on viitekehys, joka jakautuu viiteen alueeseen tutkimuksessa. Ongelmana on, että muuttujia on niin paljon ja en osaa sanoa mitkä muuttujat ovat tärkeimpiä ja relevamteimpia, että ne pitäisi sijoittaa viitekehykseen. Lisäksi muuttujat ovat keskinäisriippuvia. Toiseksi mitään valmista muuttujien listaa ei ole olemassa, joten ne pitää itse päätellä. Tarkastelutaso on valittu, joten se puoli kunnossa. Nyt ollaan sen verran pitkällä, että aihetta ei oikein voi enää rajata uudelleen. Eli teoriassani on vielä iso puute... Kaksi viikkoa tässä jumitilassa... Melkein voisin jättää gradun kesken, mutta enpä taida viittiä. Mielummin palautan ihan paskan pintaraapaisun kuin jätän palauttamatta.

        Mitä pitäis tehä? Auttaako vielä kolmas viikko teorian pureskelua`?


      • mutta silti ehdotan
        Eka kirjoittaja kirjoitti:

        OK, elikkä ongelmani on tämä. Mulla on viitekehys, joka jakautuu viiteen alueeseen tutkimuksessa. Ongelmana on, että muuttujia on niin paljon ja en osaa sanoa mitkä muuttujat ovat tärkeimpiä ja relevamteimpia, että ne pitäisi sijoittaa viitekehykseen. Lisäksi muuttujat ovat keskinäisriippuvia. Toiseksi mitään valmista muuttujien listaa ei ole olemassa, joten ne pitää itse päätellä. Tarkastelutaso on valittu, joten se puoli kunnossa. Nyt ollaan sen verran pitkällä, että aihetta ei oikein voi enää rajata uudelleen. Eli teoriassani on vielä iso puute... Kaksi viikkoa tässä jumitilassa... Melkein voisin jättää gradun kesken, mutta enpä taida viittiä. Mielummin palautan ihan paskan pintaraapaisun kuin jätän palauttamatta.

        Mitä pitäis tehä? Auttaako vielä kolmas viikko teorian pureskelua`?

        Etkö pysty millään karkealla tai niukalla aineistolla määrittämään ensin suuren muuttujamäärän tärkeysjärjestystä ja mahdollisia korrelaatioita? Sitten toisella kierroksella teet tarkemman analyysin.


      • eka kirjoittaja
        mutta silti ehdotan kirjoitti:

        Etkö pysty millään karkealla tai niukalla aineistolla määrittämään ensin suuren muuttujamäärän tärkeysjärjestystä ja mahdollisia korrelaatioita? Sitten toisella kierroksella teet tarkemman analyysin.

        Ongelma on siinä, että muuttujat pitää ensin tunnistaa (joko teoriasta tai haastatteluin), jonka jälkeen voin muodostaa muuttujakategoriat, jolla teen analyysin ja laitan ne järjestykseen. Ongelma on siinä, että tutkimuksen ote on sen verran korkea, että se kattaa niin monia viitekehysalueita. Muuttujat liittyvät haastateltavien yleisiin käsitykseen ilmiöstä, jolloin ennen haastattelua minulla tulisi olla teemat valmiina. Koska teemoja ei ole kuin hyvin karkealla tasolla teoriassa käsitelty voi olla vaikeaa saada haastateltavien käsityksiä esille ja kysyä relevantteja kysymyksiä. Ja tämä on kvalitutkimus, koska ilmiö niin monitahoinen.

        Suurin ongelma on siinä, etten alun alkean osannut rajata tutkimusta kunnolla.


      • sisua tai jotakin
        Eka kirjoittaja kirjoitti:

        OK, elikkä ongelmani on tämä. Mulla on viitekehys, joka jakautuu viiteen alueeseen tutkimuksessa. Ongelmana on, että muuttujia on niin paljon ja en osaa sanoa mitkä muuttujat ovat tärkeimpiä ja relevamteimpia, että ne pitäisi sijoittaa viitekehykseen. Lisäksi muuttujat ovat keskinäisriippuvia. Toiseksi mitään valmista muuttujien listaa ei ole olemassa, joten ne pitää itse päätellä. Tarkastelutaso on valittu, joten se puoli kunnossa. Nyt ollaan sen verran pitkällä, että aihetta ei oikein voi enää rajata uudelleen. Eli teoriassani on vielä iso puute... Kaksi viikkoa tässä jumitilassa... Melkein voisin jättää gradun kesken, mutta enpä taida viittiä. Mielummin palautan ihan paskan pintaraapaisun kuin jätän palauttamatta.

        Mitä pitäis tehä? Auttaako vielä kolmas viikko teorian pureskelua`?

        että jos asia ei lähde purkautumaan toisesta päästä, sitä on ruvettava purkamaan toisesta. Eli lähtisitkin aineistosta. Sieltä saattaisivat ne tärkeimmät muuttujat putkahtaa esiin ihan itsestään.
        Tai sitten sijoittaisit viitekehykseesi muutaman muuttujan vaikka tikalla heittämällä. Tutkimuksesi lopuksi voisit sitten kertoa, että myös sitä ja tätä olisi ollut syytä tarkastella, mutta se jäi tämän tutkimuksen ulkopuolelle.
        Aihepiiriäsi tuntematta totean, että muuttujia piisaa ääretön määrä, eikä niitä kaikkia saa mahtumaan mihinkään tutkimukseen. Pintaraapaisu on ihan hyvä lähtökohta.
        Pureskelu ei auta, ellet löydä jotakin todella ratkaisevaa uutta lähdettä. Sen sijaan aineiston kerääminen ja sen analysointi auttaa varmasti.


      • Eka kirjoittaja
        sisua tai jotakin kirjoitti:

        että jos asia ei lähde purkautumaan toisesta päästä, sitä on ruvettava purkamaan toisesta. Eli lähtisitkin aineistosta. Sieltä saattaisivat ne tärkeimmät muuttujat putkahtaa esiin ihan itsestään.
        Tai sitten sijoittaisit viitekehykseesi muutaman muuttujan vaikka tikalla heittämällä. Tutkimuksesi lopuksi voisit sitten kertoa, että myös sitä ja tätä olisi ollut syytä tarkastella, mutta se jäi tämän tutkimuksen ulkopuolelle.
        Aihepiiriäsi tuntematta totean, että muuttujia piisaa ääretön määrä, eikä niitä kaikkia saa mahtumaan mihinkään tutkimukseen. Pintaraapaisu on ihan hyvä lähtökohta.
        Pureskelu ei auta, ellet löydä jotakin todella ratkaisevaa uutta lähdettä. Sen sijaan aineiston kerääminen ja sen analysointi auttaa varmasti.

        Näinhän se on kaikkia muuttujia on mahdoton määrittää. Tosin nyt olen löytänyt kaksi vaihtoehtoista lähetysmistapaa tutkimukseen ja nipun muuttujakategorioita, jotka ovat niin ristissä kuin vai voin olla. Ongelma tässä on se, että olen rajannut tutkielmanaiheen huonosti. Aihe on sen verran laaja, että liian monia tekijöitä mukana. Sen verran pitkällä olen kirjoitustyössä (45s), että ei enää muuteta mihinkään asettelua, ainakaan radikaalisti.

        Proffa kun ei osannut auttaa enkä itse aikoinaan osannut aihetta paremmin rajata, niin siitä saa sitten kärsiä. Hassua, kun lukee muiden kirjoituksia, niin heillä motivaatio hukassa? Itselläni on motivaatio korkealla, mutta aihe on hankala. Teen todellakin henkistä aivojumppaa sen eteen, ettei huonoaiheen rajaus lannistaisi minua liikaa ja menetä motivaatiota. Lähellä on ollut, mutta kovan työn teon jälkeen aina nytkähtänyt hieman eteenpäin.

        Itse asiassa ongelmat tutkimuksessa ovat kahden suuntaiset - aineistonkeruu on vaikeaa, koska aihe niin laaja, ettei haastateltavilla välttis ole rahkeita siihen vastata, paitsi johtajilla. Toiseksi johtaja tason heppuja on sen verran vähän, että aineisto voi jäädä kevyeksi. Olisi pitänyt vain etsiä joku malli ja testata sitä eikä itse hapuilla erilaisten miljardien muuttujien joukossa...

        Miksi ihminen ei vain osaa rajata graduansa ja tehdä tutkimusta niin kuin pitää? Itse olen tosi huono näissä hommissa.


      • sisua tai jotakin
        Eka kirjoittaja kirjoitti:

        Näinhän se on kaikkia muuttujia on mahdoton määrittää. Tosin nyt olen löytänyt kaksi vaihtoehtoista lähetysmistapaa tutkimukseen ja nipun muuttujakategorioita, jotka ovat niin ristissä kuin vai voin olla. Ongelma tässä on se, että olen rajannut tutkielmanaiheen huonosti. Aihe on sen verran laaja, että liian monia tekijöitä mukana. Sen verran pitkällä olen kirjoitustyössä (45s), että ei enää muuteta mihinkään asettelua, ainakaan radikaalisti.

        Proffa kun ei osannut auttaa enkä itse aikoinaan osannut aihetta paremmin rajata, niin siitä saa sitten kärsiä. Hassua, kun lukee muiden kirjoituksia, niin heillä motivaatio hukassa? Itselläni on motivaatio korkealla, mutta aihe on hankala. Teen todellakin henkistä aivojumppaa sen eteen, ettei huonoaiheen rajaus lannistaisi minua liikaa ja menetä motivaatiota. Lähellä on ollut, mutta kovan työn teon jälkeen aina nytkähtänyt hieman eteenpäin.

        Itse asiassa ongelmat tutkimuksessa ovat kahden suuntaiset - aineistonkeruu on vaikeaa, koska aihe niin laaja, ettei haastateltavilla välttis ole rahkeita siihen vastata, paitsi johtajilla. Toiseksi johtaja tason heppuja on sen verran vähän, että aineisto voi jäädä kevyeksi. Olisi pitänyt vain etsiä joku malli ja testata sitä eikä itse hapuilla erilaisten miljardien muuttujien joukossa...

        Miksi ihminen ei vain osaa rajata graduansa ja tehdä tutkimusta niin kuin pitää? Itse olen tosi huono näissä hommissa.

        kuulostaa!

        Nyt kun vielä muistat kertoa tutkimuksssasi muutamin sanoin erilaisista muuttujista ja selostaa, miksi aineistonkeruu on tällaisessa tapauksessa vaikeaa - ja perustella sen riittävästi -niin hyvää tulee.

        Pidä mielessäsi, että tutkimuksen löydökset eivät tärkeintä, vaan se, että gradustasi näkyy, että sinä osaat tehdä tutkimusta, myös hankalasta aiheesta. Jos vastauksia ei tule paljon, niin sekin on kiinnostavaa. Joudut tietysti toteamaan, että näin pienen aineiston perusteella ei voi tehdä kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Hyvä tutkimus on sellainen, että seuraavat voivat ja haluavat jatkaa siitä, eli avoimia kysymyksiä jää.

        Jossitella ei kannata, vaan antaa mennä, jos kerran ohjaajasi on aiheesi hyväksynyt.

        Kannattaa myös luettaa vaikka hyvällä kaverilla tekstiä sitä mukaa kuin sitä tulee. Hän osaa ainakin varmaan esittää kysymyksiä, joista huomaat, mikä on jäänyt epäselväksi. Onhan hyvin tärkeää, että tutkimuksesi on ymmärrettävä.


      • Aidan alta
        sisua tai jotakin kirjoitti:

        kuulostaa!

        Nyt kun vielä muistat kertoa tutkimuksssasi muutamin sanoin erilaisista muuttujista ja selostaa, miksi aineistonkeruu on tällaisessa tapauksessa vaikeaa - ja perustella sen riittävästi -niin hyvää tulee.

        Pidä mielessäsi, että tutkimuksen löydökset eivät tärkeintä, vaan se, että gradustasi näkyy, että sinä osaat tehdä tutkimusta, myös hankalasta aiheesta. Jos vastauksia ei tule paljon, niin sekin on kiinnostavaa. Joudut tietysti toteamaan, että näin pienen aineiston perusteella ei voi tehdä kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Hyvä tutkimus on sellainen, että seuraavat voivat ja haluavat jatkaa siitä, eli avoimia kysymyksiä jää.

        Jossitella ei kannata, vaan antaa mennä, jos kerran ohjaajasi on aiheesi hyväksynyt.

        Kannattaa myös luettaa vaikka hyvällä kaverilla tekstiä sitä mukaa kuin sitä tulee. Hän osaa ainakin varmaan esittää kysymyksiä, joista huomaat, mikä on jäänyt epäselväksi. Onhan hyvin tärkeää, että tutkimuksesi on ymmärrettävä.

        Hittoako valitsette liian vaikeita aiheita. Ette kai oikeasti kuvittele että gradunne kiinnostavat ketään? Kyse on kuitenkin "vain" opinnäytetyöstä ja tärkein asia on sen suorittaminen. Suosittelen siis aiheen vaihtoa jos tuntuu liian vaikelta. Hommasta on aivan turha tehdä itselleen mitään riippakiveä ellei sitten välttämättä halua vetää itseään äärirajoille tai haaveile vaikka jatko-opinnoista.


      • eka kirjoittaja
        Aidan alta kirjoitti:

        Hittoako valitsette liian vaikeita aiheita. Ette kai oikeasti kuvittele että gradunne kiinnostavat ketään? Kyse on kuitenkin "vain" opinnäytetyöstä ja tärkein asia on sen suorittaminen. Suosittelen siis aiheen vaihtoa jos tuntuu liian vaikelta. Hommasta on aivan turha tehdä itselleen mitään riippakiveä ellei sitten välttämättä halua vetää itseään äärirajoille tai haaveile vaikka jatko-opinnoista.

        Olen samaa mieltä viimeisen kirjoittajan kanssa. Mutta kun opiskelija menee uuteen aiheesee sisälle, ei hän täysin tunne sen alueen rajoja. Tässä kohtaa yleensä tarvitaan ulkoista apua aiheen rajauksessa ja suunnan asettamisessa. Noh, ei tässä enää mitää voi tehdä.


      • Eka kirjoittaja
        eka kirjoittaja kirjoitti:

        Olen samaa mieltä viimeisen kirjoittajan kanssa. Mutta kun opiskelija menee uuteen aiheesee sisälle, ei hän täysin tunne sen alueen rajoja. Tässä kohtaa yleensä tarvitaan ulkoista apua aiheen rajauksessa ja suunnan asettamisessa. Noh, ei tässä enää mitää voi tehdä.

        Jaahas, nyt sitten muutin hieman tutkimuksen luonnetta. Löysin kirjallisuudesta 17 muuttujaa joita arvioin haastateltavilla. Ihme huopaamista ja soutamista tämä homma on? Meneekö muilla gradun tekeminen ilman ongelmia vai onko minä vain se joka on valinnut huonon aiheen?


      • eka kirjoittaja
        Eka kirjoittaja kirjoitti:

        Jaahas, nyt sitten muutin hieman tutkimuksen luonnetta. Löysin kirjallisuudesta 17 muuttujaa joita arvioin haastateltavilla. Ihme huopaamista ja soutamista tämä homma on? Meneekö muilla gradun tekeminen ilman ongelmia vai onko minä vain se joka on valinnut huonon aiheen?

        Ei täs ole vitunkaan järkee, mä en todellakaan ole osannu rajata tutkimusta. Juttelin just frendin kans ja se sanos et oon kolme viikkoo valittanu tätä samaa graduongelmaa ja ihmetteli miksei se ole jo ratkennut.

        Miettikää kolme viikkoa funtsinu tätä tutkimuksen "uudelleen"rajausta, kun en alussa osannut tätä rajata. Tällä hetkellä 40s tekstiä aiheesta jota ei voi tutkia. Tosi palkitsevaa tehdä 8 tuntia päivässä töitä, vain huomatakseen ettei tätä roskateoriaa voi tuoda empiriiaan tai saatikka saada tälle roskateorialle löydy kaikua empiriasta.

        Lisäksi painetta tuo valmiiksi sovitut haastattelut tälle viikolle??? Siis mitä vittua? Oma ohjaaja ei juurikaan tunnu olevan kiinnostunut, muut proffat eivät juurikaan osaa auttaa. Perseestä olla yksin tän ongelman kanssa...

        En yhtään ihmettele et jengillä jää gradut tekemättä, jos ja kun opiskelijoita päästetään tutkimaan aihetta jota ei voi tutkiä tällä osaamisella. Ei mulla vittu ole edes viitekehystä johon nojaisi, kun ei tästä ole sellasita....


      • sisua tai jotakin
        eka kirjoittaja kirjoitti:

        Ei täs ole vitunkaan järkee, mä en todellakaan ole osannu rajata tutkimusta. Juttelin just frendin kans ja se sanos et oon kolme viikkoo valittanu tätä samaa graduongelmaa ja ihmetteli miksei se ole jo ratkennut.

        Miettikää kolme viikkoa funtsinu tätä tutkimuksen "uudelleen"rajausta, kun en alussa osannut tätä rajata. Tällä hetkellä 40s tekstiä aiheesta jota ei voi tutkia. Tosi palkitsevaa tehdä 8 tuntia päivässä töitä, vain huomatakseen ettei tätä roskateoriaa voi tuoda empiriiaan tai saatikka saada tälle roskateorialle löydy kaikua empiriasta.

        Lisäksi painetta tuo valmiiksi sovitut haastattelut tälle viikolle??? Siis mitä vittua? Oma ohjaaja ei juurikaan tunnu olevan kiinnostunut, muut proffat eivät juurikaan osaa auttaa. Perseestä olla yksin tän ongelman kanssa...

        En yhtään ihmettele et jengillä jää gradut tekemättä, jos ja kun opiskelijoita päästetään tutkimaan aihetta jota ei voi tutkiä tällä osaamisella. Ei mulla vittu ole edes viitekehystä johon nojaisi, kun ei tästä ole sellasita....

        että olet sopinut haastattelut. Ja haastattelulomakkeeseen tulee 17 muuttujaa, jotka olet jo valinnut, niinkö?
        Sinullahan rupeaa olemaan homma hanskassa.
        Mitä tuohon kolmen viikon pähkäilyyn tulee, niin moni on pähkäillyt vuosiakin ja pähkäilee vieläkin. En kuitenkaan suosittele sitä sinulle enkä muillekaan.
        Ei tutkimusta tehdä välttämättä jonkin teorian todistamiseksi vaan sen tutkimiseksi. Jos teoriasi ei toimi ja pystyt osoittamaan tieteellisesti, että se ei toimi tai sitä ei pysty tutkimaan sinun käyttämilläsi menetelmillä, niin se on aivan riittävä tutkimustulos. Ja jotakin muita graduusi kirjattavia löydöksiä saat takuulla haastatteluista.


      • -sivusta-----------
        eka kirjoittaja kirjoitti:

        Ei täs ole vitunkaan järkee, mä en todellakaan ole osannu rajata tutkimusta. Juttelin just frendin kans ja se sanos et oon kolme viikkoo valittanu tätä samaa graduongelmaa ja ihmetteli miksei se ole jo ratkennut.

        Miettikää kolme viikkoa funtsinu tätä tutkimuksen "uudelleen"rajausta, kun en alussa osannut tätä rajata. Tällä hetkellä 40s tekstiä aiheesta jota ei voi tutkia. Tosi palkitsevaa tehdä 8 tuntia päivässä töitä, vain huomatakseen ettei tätä roskateoriaa voi tuoda empiriiaan tai saatikka saada tälle roskateorialle löydy kaikua empiriasta.

        Lisäksi painetta tuo valmiiksi sovitut haastattelut tälle viikolle??? Siis mitä vittua? Oma ohjaaja ei juurikaan tunnu olevan kiinnostunut, muut proffat eivät juurikaan osaa auttaa. Perseestä olla yksin tän ongelman kanssa...

        En yhtään ihmettele et jengillä jää gradut tekemättä, jos ja kun opiskelijoita päästetään tutkimaan aihetta jota ei voi tutkiä tällä osaamisella. Ei mulla vittu ole edes viitekehystä johon nojaisi, kun ei tästä ole sellasita....

        miten paljon oot oppinu tuossa prosessissa! Taidat olla melkoinen perfektionisti. ;)

        Itse olen sitä mieltä, että jos pähkäiltävää on liikaa, kannattaa aloittaa melkeinpä alusta. Jos aihe on sellainen, että kiinnostaa ja homma etenee, niin samassa ajassa kuin pähkäilee mahdottoman aiheen kanssa, saa kirjoitettua 100 sivua helpommasta.

        Pääni oli pari kk jumissa kun en tiennyt mikä on tärkeää ja mikä ei, miten jatkaa jne. Minua auttoi, että lainasin kirjastosta kaiken mitä löytyi ja luin ne ja kirjoitin samalla vihkoon havaintoja kirjoista ja merkkasin sivunumerot. Vaati paljon sisua ja istumista ja kärsivällisyyttä ja... Ahdistavaa oli. Mutta auttoi!


      • Eka kirjoittaja
        -sivusta----------- kirjoitti:

        miten paljon oot oppinu tuossa prosessissa! Taidat olla melkoinen perfektionisti. ;)

        Itse olen sitä mieltä, että jos pähkäiltävää on liikaa, kannattaa aloittaa melkeinpä alusta. Jos aihe on sellainen, että kiinnostaa ja homma etenee, niin samassa ajassa kuin pähkäilee mahdottoman aiheen kanssa, saa kirjoitettua 100 sivua helpommasta.

        Pääni oli pari kk jumissa kun en tiennyt mikä on tärkeää ja mikä ei, miten jatkaa jne. Minua auttoi, että lainasin kirjastosta kaiken mitä löytyi ja luin ne ja kirjoitin samalla vihkoon havaintoja kirjoista ja merkkasin sivunumerot. Vaati paljon sisua ja istumista ja kärsivällisyyttä ja... Ahdistavaa oli. Mutta auttoi!

        Sama menetelmä minullakin on ollut, paitsi syksyn alussa vaihdoin ekan aiheen pois. Proffa halusi uuden aiheen ja laitoin hänelle tämän nykyisen aiheen. Itellä prosessi meni näin:

        -aluksi aihepiiri, joka kiinnosti
        -Sitten tutkimusen tavoitteen ja ongelman asetanta
        -Sitten viitekehyksen etsiminen (löytyi, mutta olikin loppujen lopuksi huono)
        -Tutkimusongelman uudelleen asettaminen
        -> loppu onkin ollut jatkuvaa aiheen rajausta...

        Elikkä en osannut aluksi rajata aihetta. Tämä viitekehys, jolla pelaan sisältää 17 muuttujakategoriaa, jotka sinänsä helvetin laajoja alueita (gradun saisi tehtyä jokaisesta) ja ne ovat kaikki vielä epäselviä aluieita. Elikka mitä tehdä?


      • -sivusta-----------
        Eka kirjoittaja kirjoitti:

        Sama menetelmä minullakin on ollut, paitsi syksyn alussa vaihdoin ekan aiheen pois. Proffa halusi uuden aiheen ja laitoin hänelle tämän nykyisen aiheen. Itellä prosessi meni näin:

        -aluksi aihepiiri, joka kiinnosti
        -Sitten tutkimusen tavoitteen ja ongelman asetanta
        -Sitten viitekehyksen etsiminen (löytyi, mutta olikin loppujen lopuksi huono)
        -Tutkimusongelman uudelleen asettaminen
        -> loppu onkin ollut jatkuvaa aiheen rajausta...

        Elikkä en osannut aluksi rajata aihetta. Tämä viitekehys, jolla pelaan sisältää 17 muuttujakategoriaa, jotka sinänsä helvetin laajoja alueita (gradun saisi tehtyä jokaisesta) ja ne ovat kaikki vielä epäselviä aluieita. Elikka mitä tehdä?

        Tiedän hyvin tunteen kun on liikaa "palikoita". Jos ei ole riittävästi pohjatietoa palikoiden käsittelyyn, sulla on aika epätoivoinen tehtävä edessä. Ei ihme jos lamaannut.

        En tiedä tavoitteistasi, mutta kannattaisko niitä laskea?

        Riittämättömyyden tunne on jatkuva (ainakin mulla) kun lukee jo valmistuneita töitä samasta aihepiiristä.


      • mutta silti ehdotan
        Eka kirjoittaja kirjoitti:

        Sama menetelmä minullakin on ollut, paitsi syksyn alussa vaihdoin ekan aiheen pois. Proffa halusi uuden aiheen ja laitoin hänelle tämän nykyisen aiheen. Itellä prosessi meni näin:

        -aluksi aihepiiri, joka kiinnosti
        -Sitten tutkimusen tavoitteen ja ongelman asetanta
        -Sitten viitekehyksen etsiminen (löytyi, mutta olikin loppujen lopuksi huono)
        -Tutkimusongelman uudelleen asettaminen
        -> loppu onkin ollut jatkuvaa aiheen rajausta...

        Elikkä en osannut aluksi rajata aihetta. Tämä viitekehys, jolla pelaan sisältää 17 muuttujakategoriaa, jotka sinänsä helvetin laajoja alueita (gradun saisi tehtyä jokaisesta) ja ne ovat kaikki vielä epäselviä aluieita. Elikka mitä tehdä?

        Olisiko mitenkään mahdollista tehdä kyselyä kategorioittain niin, että eri kategorioiden keskinäinen merkitys tai tärkeys selviäisi? Sittenhän voisi jo antaa jatkotutkimussuosituksen, että jatkossa tutkittaisiin näiden pääkategorioiden muuttujia.


      • mutta silti ehdotan
        -sivusta----------- kirjoitti:

        Tiedän hyvin tunteen kun on liikaa "palikoita". Jos ei ole riittävästi pohjatietoa palikoiden käsittelyyn, sulla on aika epätoivoinen tehtävä edessä. Ei ihme jos lamaannut.

        En tiedä tavoitteistasi, mutta kannattaisko niitä laskea?

        Riittämättömyyden tunne on jatkuva (ainakin mulla) kun lukee jo valmistuneita töitä samasta aihepiiristä.

        Opinnäytetöissä on useampi luokka: on kauttaaltaan hyvin tehtyjä töitä, on hyvin kirjoitettuja töitä, joiden sisältö on täyttä höttöä, on sisällöltään hyviä töitä, jotka on kirjoitettu huonosti, sekä töitä, jossa mikään osa-alue ei ole onnistunut.

        Varsinkin tuon kakkosluokan työt näyttävät paremmilta kuin sitten oikeasti ovat, ja toisaalta kolmosluokan töistä saa helposti väärän ensivaikutelman. Tosin hyvin kirjoittaminen on helpompaa kuin hyvän sisällön saaminen, joten siihen kannattaa panostaa. Kikka voi mennä joskus kiireiseltä tarkastajalta läpi ja tuottaa työlle ansiotonta arvonnousua.


      • Eka kirjoittaja
        mutta silti ehdotan kirjoitti:

        Olisiko mitenkään mahdollista tehdä kyselyä kategorioittain niin, että eri kategorioiden keskinäinen merkitys tai tärkeys selviäisi? Sittenhän voisi jo antaa jatkotutkimussuosituksen, että jatkossa tutkittaisiin näiden pääkategorioiden muuttujia.

        Neljästä päälinjasta valitsin kaksi ja kategorioita kertyi kaikenkaikkiaan kaksitoista, jolla haastatteluita lähdetty tekemään. Aluksi niitä oli 28 tai jotain. Ei kata kaikkia osa-alueita, mutta vittu ei niitä tän gradun puitteissa voikkaan käsitellä. Homma rajautuu koko ajan.

        Joo tuo on ihan se tunne mikä minulla, on että palikoita liikaa. Se johtuu siitä, etten osannut rajata aihetta alussa. Tällä hetkellä en ole menossa syvälle yhteenkään palikkaan, vaan pintapuolisesti näitä kahtatoista palikkaa. (monet gradut menevät syvälle yhteen palikkaan). Minulla onkin tarkoituksena "holistinen" näkemys tässä graduviritelmässä.

        Alkuperäinen idea oli saada palikat järjestykseen subjektiivisen arvion kautta (objektiivinen arvio mahdoton). Mutta tämän alan spesialistiproffan kanssa keskusteltua, informatiivinen arvo palikoiden järjestyksestä on nolla. Ei ole järkevää laittaa isoja kompleksisia ilmiöitä järjestykseen, koska vastaajat eivät koe niitä samalla tavalla tai pysty käsittelemään niitä.

        Toisaalta käänsin koko asettelun ylösalaisin ja tutkin miten vastaajat ovat toimineet, jokaisen 12 kategorian kohdalla. Elikkä jokainen kategoria on ilmiönä olemassa. Jos toimintaa löytyy niin hyvä vastaajille (tai huono asia tutkimukseni kannalta), jos ei löydy niin siinä kohtaa on sitten "löydös".

        Tästä, tulee täysin kvalipohjainen "tutkimus", luonteeltaan kuvaileva koska kategoriat niin laajoja. Omat tavoitteet olen laskenut varsin alas tai pyrin saamaan eheän kokonaisuuden, jossa olisi pointti.

        Onko normaalia graduntekijöille, että koko gradun juonta on mahdoton miettiä kokonaisuutena yhtenä hetkenä? Tarkoitan sitä, että miettisin tuossa aamulla mitä teen, mitkä ovat kategoriat, mitä tuloksia saan, ja jne. Koko tämä kokonaisuus ei mahdu omaan ajattelukapasiteettiin samalla hetkellä? Paperilla se näyttää sentään joltain.

        Miksi osaamaton graduilija valitsee huonon aiheen ja epäonnistuu aiheen rajauksessa?


      • sisua tai jotakin
        Eka kirjoittaja kirjoitti:

        Neljästä päälinjasta valitsin kaksi ja kategorioita kertyi kaikenkaikkiaan kaksitoista, jolla haastatteluita lähdetty tekemään. Aluksi niitä oli 28 tai jotain. Ei kata kaikkia osa-alueita, mutta vittu ei niitä tän gradun puitteissa voikkaan käsitellä. Homma rajautuu koko ajan.

        Joo tuo on ihan se tunne mikä minulla, on että palikoita liikaa. Se johtuu siitä, etten osannut rajata aihetta alussa. Tällä hetkellä en ole menossa syvälle yhteenkään palikkaan, vaan pintapuolisesti näitä kahtatoista palikkaa. (monet gradut menevät syvälle yhteen palikkaan). Minulla onkin tarkoituksena "holistinen" näkemys tässä graduviritelmässä.

        Alkuperäinen idea oli saada palikat järjestykseen subjektiivisen arvion kautta (objektiivinen arvio mahdoton). Mutta tämän alan spesialistiproffan kanssa keskusteltua, informatiivinen arvo palikoiden järjestyksestä on nolla. Ei ole järkevää laittaa isoja kompleksisia ilmiöitä järjestykseen, koska vastaajat eivät koe niitä samalla tavalla tai pysty käsittelemään niitä.

        Toisaalta käänsin koko asettelun ylösalaisin ja tutkin miten vastaajat ovat toimineet, jokaisen 12 kategorian kohdalla. Elikkä jokainen kategoria on ilmiönä olemassa. Jos toimintaa löytyy niin hyvä vastaajille (tai huono asia tutkimukseni kannalta), jos ei löydy niin siinä kohtaa on sitten "löydös".

        Tästä, tulee täysin kvalipohjainen "tutkimus", luonteeltaan kuvaileva koska kategoriat niin laajoja. Omat tavoitteet olen laskenut varsin alas tai pyrin saamaan eheän kokonaisuuden, jossa olisi pointti.

        Onko normaalia graduntekijöille, että koko gradun juonta on mahdoton miettiä kokonaisuutena yhtenä hetkenä? Tarkoitan sitä, että miettisin tuossa aamulla mitä teen, mitkä ovat kategoriat, mitä tuloksia saan, ja jne. Koko tämä kokonaisuus ei mahdu omaan ajattelukapasiteettiin samalla hetkellä? Paperilla se näyttää sentään joltain.

        Miksi osaamaton graduilija valitsee huonon aiheen ja epäonnistuu aiheen rajauksessa?

        gradusi näyttää nytkähtäneen seuraavalle tasolle!
        Tavoitteesi eivät ole suinkaan alhaalla, jos pyrit siihen, mitä sanot.
        Hienoa, että olet löytänyt hankalaan aiheeseesi sopivan eli laadullisen lähestymistavan.
        Sinun kannattaa muistaa, että gradun tarkoituksena eivät ole löydökset, vaan sen osoittaminen, että osaat tehdä tutkimusta - jopa hankalasta aiheesta.
        Nyt vain työstät hommaa kategoria kerrallaan, niin kohta sinulla on kaipaamasi kokonaisuus kansissa. Sieltä voit sen sitten lukea, jos se vielä kiinnostaa.


      • eka kirjoittaja
        sisua tai jotakin kirjoitti:

        gradusi näyttää nytkähtäneen seuraavalle tasolle!
        Tavoitteesi eivät ole suinkaan alhaalla, jos pyrit siihen, mitä sanot.
        Hienoa, että olet löytänyt hankalaan aiheeseesi sopivan eli laadullisen lähestymistavan.
        Sinun kannattaa muistaa, että gradun tarkoituksena eivät ole löydökset, vaan sen osoittaminen, että osaat tehdä tutkimusta - jopa hankalasta aiheesta.
        Nyt vain työstät hommaa kategoria kerrallaan, niin kohta sinulla on kaipaamasi kokonaisuus kansissa. Sieltä voit sen sitten lukea, jos se vielä kiinnostaa.

        Tästä gradusta tulee todella huono. Kokonaisuus tuntuu möykyltä ja kummalliselta. Miksen valinnut jotain mielipideaihetta?

        Nyt olen viimeisen kahden kolmen viikon aikana ajatellut vain negatiivisestu g:stä. Pelkään että tämä negatiivisuus on tarttunut jo asenteeseeni ja suhtautumiseeni graduuun. Aihe on niin vaikea!


      • Eka kirjoittaja
        eka kirjoittaja kirjoitti:

        Tästä gradusta tulee todella huono. Kokonaisuus tuntuu möykyltä ja kummalliselta. Miksen valinnut jotain mielipideaihetta?

        Nyt olen viimeisen kahden kolmen viikon aikana ajatellut vain negatiivisestu g:stä. Pelkään että tämä negatiivisuus on tarttunut jo asenteeseeni ja suhtautumiseeni graduuun. Aihe on niin vaikea!

        Eteenpäin sanoi mummo lumessa! Gradu nytkähtelee koko ajan eteenpäin ja alkaa ehkä jo näyttää joltain? Kuka ties. Haastatteluita tekemässä ja katotaas mitäs tästä sitten tulee? Masentaa kun olen pudonnut niin kyydistä aikataulullisesti tän gradun kanssa? Olen noin 3-4kk myöhässä siitä missä mun pitäis olla... Ääh...

        Kvalitatiivisen tutkimuksen ongelma on se, että haastattelut voivat muuttaa täysin gradun suuntaa. Elikkä kun aluksi on tutkimusongelma ja haastattelet siihen, pian huomaat, ettet saa siihen vastausta mihin haluiaisit. Sitten muokkaat tutkimuskyssärit sitten ainestoon sopivaksi... Heh...

        Mites muiden gradut etenevät?


      • sisua tai jotakin
        Eka kirjoittaja kirjoitti:

        Eteenpäin sanoi mummo lumessa! Gradu nytkähtelee koko ajan eteenpäin ja alkaa ehkä jo näyttää joltain? Kuka ties. Haastatteluita tekemässä ja katotaas mitäs tästä sitten tulee? Masentaa kun olen pudonnut niin kyydistä aikataulullisesti tän gradun kanssa? Olen noin 3-4kk myöhässä siitä missä mun pitäis olla... Ääh...

        Kvalitatiivisen tutkimuksen ongelma on se, että haastattelut voivat muuttaa täysin gradun suuntaa. Elikkä kun aluksi on tutkimusongelma ja haastattelet siihen, pian huomaat, ettet saa siihen vastausta mihin haluiaisit. Sitten muokkaat tutkimuskyssärit sitten ainestoon sopivaksi... Heh...

        Mites muiden gradut etenevät?

        juttua:

        On aivan turhaa tuskailla siksi, että gradu on "myöhässä" muutaman kuukauden. Minusta ajatus siitä, että gradu on aikataulullisesti myöhässä, on jotenkin outo. Tietysti on hyvä aikatauluttaa työnsä ihan käytännön syistä, mutta aikatauluja saa, voi ja täytyy muuttaa tilanteen mukaan.

        Se, mitä kerrot, ei ole kvalitatiivisen tutkimuksen ongelma vaan vahvuus. Sillä voi päästä pureutumaan asioihin, joihin kvantitatiiviset keinot eivät yllä. Ja kuten kerroit, tehdä aivan odottamattomiakin löydöksiä.

        Näin loppusuoralla voisit jo jättää murehtimisen vähemmälle ja alkaa nauttia tutkimuksen tekemisestä. Ehkä tämä on elämäsi viimeinen tutkimus.


      • näin se vain on
        Eka kirjoittaja kirjoitti:

        Eteenpäin sanoi mummo lumessa! Gradu nytkähtelee koko ajan eteenpäin ja alkaa ehkä jo näyttää joltain? Kuka ties. Haastatteluita tekemässä ja katotaas mitäs tästä sitten tulee? Masentaa kun olen pudonnut niin kyydistä aikataulullisesti tän gradun kanssa? Olen noin 3-4kk myöhässä siitä missä mun pitäis olla... Ääh...

        Kvalitatiivisen tutkimuksen ongelma on se, että haastattelut voivat muuttaa täysin gradun suuntaa. Elikkä kun aluksi on tutkimusongelma ja haastattelet siihen, pian huomaat, ettet saa siihen vastausta mihin haluiaisit. Sitten muokkaat tutkimuskyssärit sitten ainestoon sopivaksi... Heh...

        Mites muiden gradut etenevät?

        Usein tutkimuksilla on juuri sellainen piirre, että tutkimuksen aikana selviää, että ollaan tutkimassa väärää kysymystä. Juuri tällainen tieto vie alaa parhaiten eteenpäin. Tutkimuksesta, jonka tulos tiedetään varmasti jo tutkimusta aloitettaessa, ei juurikaan ole hyötyä, korkeintaan sellainen käy metodiharjoituksesta.


      • eka kirjoittaja
        näin se vain on kirjoitti:

        Usein tutkimuksilla on juuri sellainen piirre, että tutkimuksen aikana selviää, että ollaan tutkimassa väärää kysymystä. Juuri tällainen tieto vie alaa parhaiten eteenpäin. Tutkimuksesta, jonka tulos tiedetään varmasti jo tutkimusta aloitettaessa, ei juurikaan ole hyötyä, korkeintaan sellainen käy metodiharjoituksesta.

        Mitä tulee tähän "myöhässä" keskusteluun, niin olen asettanut itselleni aikataulun jossa g tulee palauttaa. Jos saisin päättää, en palauttaisi sitä koskaan, koska tutkiminen ei ole mielestäni kivaa tai mielekästä. Siksi stressaan tämän aikataulun vuoksi.

        Eräs ongelma on siinä, että analysoidessani aineistoa huomasin, että se ei kovinkaan hyvin istu alkuperäiseen "analyysityökaluun". Homma juontuu siitä, että aiheeni on liian laaja. Tällä hetkellä aihe, jota tutkin on vanha asia uudesta näkökulmasta. Aineisto vahvistaa tämän, mutta tuntuu typerältä todentaa vain nämä asiat? Lisäksi minun on vaikea tehdä eroa sen välillä mitä olen saanut aineistosta irti ja mitä tiedän tutkimuksesta omien aikaisempien kokemuksieni perusteella.

        "tutkimuksen aikana selviää, että ollaan tutkimassa väärää kysymystä." Pitäisikö tämän huomatessaan vaihtaa sitten tutkimuksen asemointia? Itse en todellakaan ala kirjoittamaan teoriaa uudestaan. Oli teoria sitten ohi aiheen, se on ja pysyy gradussani, prkl.

        Tähtäimessä 75 sivua, joten enää kolmekytä sivua analyysia johtopäätökset tyhjänpäiväisestä ilmiöstä!


      • sisua tai jotakin
        eka kirjoittaja kirjoitti:

        Mitä tulee tähän "myöhässä" keskusteluun, niin olen asettanut itselleni aikataulun jossa g tulee palauttaa. Jos saisin päättää, en palauttaisi sitä koskaan, koska tutkiminen ei ole mielestäni kivaa tai mielekästä. Siksi stressaan tämän aikataulun vuoksi.

        Eräs ongelma on siinä, että analysoidessani aineistoa huomasin, että se ei kovinkaan hyvin istu alkuperäiseen "analyysityökaluun". Homma juontuu siitä, että aiheeni on liian laaja. Tällä hetkellä aihe, jota tutkin on vanha asia uudesta näkökulmasta. Aineisto vahvistaa tämän, mutta tuntuu typerältä todentaa vain nämä asiat? Lisäksi minun on vaikea tehdä eroa sen välillä mitä olen saanut aineistosta irti ja mitä tiedän tutkimuksesta omien aikaisempien kokemuksieni perusteella.

        "tutkimuksen aikana selviää, että ollaan tutkimassa väärää kysymystä." Pitäisikö tämän huomatessaan vaihtaa sitten tutkimuksen asemointia? Itse en todellakaan ala kirjoittamaan teoriaa uudestaan. Oli teoria sitten ohi aiheen, se on ja pysyy gradussani, prkl.

        Tähtäimessä 75 sivua, joten enää kolmekytä sivua analyysia johtopäätökset tyhjänpäiväisestä ilmiöstä!

        saat ihan itse päättää, palautatko gradusi vai ei. Siihen sinulla on sama oikeus kuin 15 000 muullakin gradua vaille -maisterilla.

        Toisaalta luulisi, että koska tutkiminen ei ole sinusta kivaa eikä mielekästä, pyrkisit pääsemään siitä eroon mahdollisimman pian. Et taida olla oikein tutkijatyyppiä. Harvat ovat.

        Kerrot, että sinusta tuntuu typerältä vain todentaa vanhat asiat. Mitä oikein haluaisit? Kääntää aiemmat tutkimustulokset päälaelleen? Keksiä kylmäfuusion tai viisasten kiven, ratkaista Sammon salaisuuden, löytää ikuisen nuoruuden lähteen? Saanen vakuuttaa, että pro gradun tavoitteet on syytä pitää hieman vaatimattomampina.

        Eron tekeminen aineistosta irti saamasi ja omien aiempien kokemustesi välille on verrattain helppoa, kun viittaat tunnollisesti aineistoosi. Se, mitä et pysty perustelemaan aineistollasi tai muilla lähteillä, lienee sitten sinun aikaisempaa kokemustasi. Jos haluat esittää sitä työssäsi, niin muista kertoa, että se on nimenomaan sitä.

        Olet jo selvästi voiton puolella, joten jatka vain. Negatiivisuutesi vie voimiasi, joten siitä kannattaisi hankkiutua eroon.


      • eka kirjoittaja
        sisua tai jotakin kirjoitti:

        saat ihan itse päättää, palautatko gradusi vai ei. Siihen sinulla on sama oikeus kuin 15 000 muullakin gradua vaille -maisterilla.

        Toisaalta luulisi, että koska tutkiminen ei ole sinusta kivaa eikä mielekästä, pyrkisit pääsemään siitä eroon mahdollisimman pian. Et taida olla oikein tutkijatyyppiä. Harvat ovat.

        Kerrot, että sinusta tuntuu typerältä vain todentaa vanhat asiat. Mitä oikein haluaisit? Kääntää aiemmat tutkimustulokset päälaelleen? Keksiä kylmäfuusion tai viisasten kiven, ratkaista Sammon salaisuuden, löytää ikuisen nuoruuden lähteen? Saanen vakuuttaa, että pro gradun tavoitteet on syytä pitää hieman vaatimattomampina.

        Eron tekeminen aineistosta irti saamasi ja omien aiempien kokemustesi välille on verrattain helppoa, kun viittaat tunnollisesti aineistoosi. Se, mitä et pysty perustelemaan aineistollasi tai muilla lähteillä, lienee sitten sinun aikaisempaa kokemustasi. Jos haluat esittää sitä työssäsi, niin muista kertoa, että se on nimenomaan sitä.

        Olet jo selvästi voiton puolella, joten jatka vain. Negatiivisuutesi vie voimiasi, joten siitä kannattaisi hankkiutua eroon.

        On hieman surkuhupaisaa miettiä, miten "naivii" sitä oli kun lähti tähän aiheeseen missä olen nyt. Liian laaja ja homma tuntuu hajoavan käsiin. Olen valinnut uuden suunnan, joka ei tuo mitään uutta ja johon teoria ei istu.

        Mielenkiintoista olisi kuulla miten muiden gradunohjaajat ovat suunnanneet graduntekijää oikeaan suuntaan tai edes kertoneet millainen aihe on tutkittavissa?

        Loppujen lopuksi vastuuhan on graduntekijällä, joka perehtyy aiheeseen ja rajaa sen, mutta ekaa kertaa tutkimusta tekevä on aika pihalla uuden aiheen kanssa. Etenkin jos sitä ei alussa osata ohjata oikealle tasolle.

        Itse lähdin heti kirjoittamaan aiheesta, kuten nevottiin ja aihe suuntaitui liian laajalle. Enkä aio enää kirjoittaa teoriaa uuteen uskoon. Juuri tämä alun totaalisen väärän suunnan ja aiheen rajauksen hataruuden vuoksi, koko tämä projekti luo negatiivisen fiiliksen gradulle.

        tuli vain tällainen mieleen.


      • näin se vain on
        eka kirjoittaja kirjoitti:

        On hieman surkuhupaisaa miettiä, miten "naivii" sitä oli kun lähti tähän aiheeseen missä olen nyt. Liian laaja ja homma tuntuu hajoavan käsiin. Olen valinnut uuden suunnan, joka ei tuo mitään uutta ja johon teoria ei istu.

        Mielenkiintoista olisi kuulla miten muiden gradunohjaajat ovat suunnanneet graduntekijää oikeaan suuntaan tai edes kertoneet millainen aihe on tutkittavissa?

        Loppujen lopuksi vastuuhan on graduntekijällä, joka perehtyy aiheeseen ja rajaa sen, mutta ekaa kertaa tutkimusta tekevä on aika pihalla uuden aiheen kanssa. Etenkin jos sitä ei alussa osata ohjata oikealle tasolle.

        Itse lähdin heti kirjoittamaan aiheesta, kuten nevottiin ja aihe suuntaitui liian laajalle. Enkä aio enää kirjoittaa teoriaa uuteen uskoon. Juuri tämä alun totaalisen väärän suunnan ja aiheen rajauksen hataruuden vuoksi, koko tämä projekti luo negatiivisen fiiliksen gradulle.

        tuli vain tällainen mieleen.

        Jos ihminen opinnäytetyön tehtyään ymmärtää, miten opinnäytetyö olisi pitänyt tehdä, niin työ on onnistunut ja siinä on tapahtunut juuri työn tekemisellä tavoiteltavaa oppimista. Jotta kyseinen tieto menisi myös työn tarkastajien tietoon, on työn pohdinnassa syytä kirjata nämä tehdyt havainnot sekä aiheen uudelleenkäsittelyn tarvitsemat tavoitteet ja rajaukset.

        Joten ole onnellinen, että olet oppinut, miten tuollaista aihetta pitää lähestyä. Toivottavasti pääset soveltamaan oppimaasi myös tuleviin haasteisiin.


      • Eka kirjoittaja
        näin se vain on kirjoitti:

        Jos ihminen opinnäytetyön tehtyään ymmärtää, miten opinnäytetyö olisi pitänyt tehdä, niin työ on onnistunut ja siinä on tapahtunut juuri työn tekemisellä tavoiteltavaa oppimista. Jotta kyseinen tieto menisi myös työn tarkastajien tietoon, on työn pohdinnassa syytä kirjata nämä tehdyt havainnot sekä aiheen uudelleenkäsittelyn tarvitsemat tavoitteet ja rajaukset.

        Joten ole onnellinen, että olet oppinut, miten tuollaista aihetta pitää lähestyä. Toivottavasti pääset soveltamaan oppimaasi myös tuleviin haasteisiin.

        Mitä se hyödyttää analyysin tekemisessä, jos ei ole mahdollista tehdä analyysia ja kirjoittaa gradua loppuun? Voihan sen tehä tällä otteella, mutta ei siinä ole mielestäni tolkkua. Ainakaan proffa sitä ei ymmärrä, kun ei alaa tunne.

        Eniten harmittaa hyvä aihe, mutta helvatun heikot analyysityökalut. Tää on ärsyttävää!


      • eka kirjoittaja
        Eka kirjoittaja kirjoitti:

        Mitä se hyödyttää analyysin tekemisessä, jos ei ole mahdollista tehdä analyysia ja kirjoittaa gradua loppuun? Voihan sen tehä tällä otteella, mutta ei siinä ole mielestäni tolkkua. Ainakaan proffa sitä ei ymmärrä, kun ei alaa tunne.

        Eniten harmittaa hyvä aihe, mutta helvatun heikot analyysityökalut. Tää on ärsyttävää!

        Tunnetteko ketään kuka olisi kirjoittanut 40s liian laajasta aiheesta gradua ja kerännyt hankalasta laajasta aiheesta aineiston, jolloin aineiston taso on tosi pintaraapaisuja sieltä sun täältä? Lisäksi analyysityökalu, jolla aineistoa tulisi teorian avulla tarkastella ei sovi kyseiseen juttuun? Sellanen on meikän tilanne... Itseäni tässä soimaan...


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Nurmossa kuoli 2 Lasta..

      Autokolarissa. Näin kertovat iltapäivälehdet juuri nyt. 22.11. Ja aina ennen Joulua näitä tulee. . .
      Seinäjoki
      117
      5935
    2. Maisa on SALAKUVATTU huumepoliisinsa kanssa!

      https://www.seiska.fi/vain-seiskassa/ensimmainen-yhteiskuva-maisa-torpan-ja-poliisikullan-lahiorakkaus-roihuaa/1525663
      Kotimaiset julkkisjuorut
      145
      3863
    3. Vanhalle ukon rähjälle

      Satutit mua niin paljon kun erottiin. Oletko todella niin itsekäs että kuvittelet että huolisin sut kaiken tapahtuneen
      Ikävä
      50
      3285
    4. Mikko Koivu yrittää pestä mustan valkoiseksi

      Ilmeisesti huomannut, että Helenan tukijoukot kasvaa kasvamistaan. Riistakamera paljasti hiljattain kylmän totuuden Mi
      Kotimaiset julkkisjuorut
      468
      2719
    5. Purra hermostui A-studiossa

      Purra huusi ja tärisi A-studiossa 21.11.-24. Ei kykene asialliseen keskusteluun.
      Perussuomalaiset
      268
      1730
    6. Joel Harkimo seuraa Martina Aitolehden jalanjälkiä!

      Oho, aikamoinen yllätys, että Joel Jolle Harkimo on lähtenyt Iholla-ohjelmaan. Tässähän hän seuraa mm. Martina Aitolehde
      Suomalaiset julkkikset
      32
      1403
    7. Miten meinasit

      Suhtautua minuun kun taas kohdataan?
      Ikävä
      87
      1396
    8. Ensitreffit Hai rehellisenä - Tämä intiimiyden muoto puuttui suhteesta Annan kanssa: "Meillä ei..."

      Hai ja Anna eivät jatkaneet avioliittoaan Ensitreffit-sarjassa. Olisiko mielestäsi tällä parilla ollut mahdollisuus aito
      Ensitreffit alttarilla
      15
      1346
    9. Miksi pankkitunnuksilla kaikkialle

      Miksi rahaliikenteen palveluiden tunnukset vaaditaan miltei kaikkeen yleiseen asiointiin Suomessa? Kenen etu on se, että
      Maailman menoa
      156
      1272
    10. Mitä sanoisit

      Ihastukselle, jos näkisitte?
      Tunteet
      77
      1268
    Aihe