Nannin vetolaite VP 120 S tilalle

Nanniko?

Kohta on Volvo menossa vaihtoon. Nannin 20 heppainen kiinnoistaisi kun sitä on paljon kehuttu ja kaikki huoltokohteet ovat siinä mukavasti edessä. Eikä edullinen hintakaan haittaa. Ongelma on, että olen aikeissa vaihtaa myös vetolaitteen. Näyttäisi, että Nannin vetolaite ei oikein heittämällä istu VP 120 S:n aukkoon.

Onko kokemuksia VP:n vetolaitteen korvaamisesta muiden valmistajien vetolaitteilla, erityisesti Nannissa käytetyn osalta? Miten asennus sujuu ja mitä maksaa jos (ja kun) teettää ammattilaisella? Meneekö säästö hankintahinnassa (Volvoon verrattuna) korkeampiin asennuskuluihin? Moottori itsessään tuntuisi menevän vanhan Volvon paikalle ilman ongelmia.

50

3623

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • 7865590

      Eikö joku sole (mitsubishin paljon japsi kalastusaluksissa käytetty kone) olisi vakuuttavampi luotettavuuden suhteen. Solella on adaptereita volvon vetolaitteeseen.

      • sdfa asfasdf as

        Tuliko kukaan lukeneeksi alkuperäistä kysymystä? Tuossa kysyttiin VETOLAITTEEN sovittamisesta eikä pohdittu sitä mikä kone pitäisi laittaa.


      • A29MH
        sdfa asfasdf as kirjoitti:

        Tuliko kukaan lukeneeksi alkuperäistä kysymystä? Tuossa kysyttiin VETOLAITTEEN sovittamisesta eikä pohdittu sitä mikä kone pitäisi laittaa.

        Juu siihenkin on ympäripyöreästi jo vastattu tässä.
        Aika moni vastannut on tehnyt homman näköjään itse ja lähtenyt vaihtoon niillä kriteereillä, että uusi paketti sopii pienellä vaivalla vanhaan paikkaan. Pieni vaiva tarkoittaa, että voidaan käyttää vanhaa vetolaitetta ja petiä, tai sitten että uusi vetolaite sopii vanhaan paikkaan.

        Mikäli aikoo joka tapauksessa käyttää ammattilaista, kannattanee suoraan kysellä ammattilaiselta, eikä teeseitse miehiltä täältä.

        Jos suoraan haluaa Nannin tapauksessa säästää kustannuksissa, kannattaa käyttää olemassa olevaa Volvon vaihdetta sovitteella Nanniin, jolloin voidaan käyttää vanhaa petiä. Kuten joku vastanneista oli tehnyt. Jos vanha vetolaite on sökö ja siten pakko vaihtaa (mikä tuntuu kuitenkin epätodennäköiseltä), paisuu homma ja kustannukset. Sitten kannattaa alkaa jo miettiä paljonko siihen vanhaan veneeseen nyt ylipäänsä kannattaa sijoittaa?

        Yhtään en tiedä mitä asennus ammattilaisella maksaa?
        1500€ jos homma käy "heittämällä"?
        3000€ jos menee vaikeaksi?
        Ei mitään hajua, riippuu niin täydellisen yksilöllisesti siitä nykyisestä veneestä.
        Kalliimmilla moottoreilla saattaa asennus tinkimällä kuulua kauppaankin!

        Niin monta mutkaa on matkassa, että yksiselitteistä suoraa vastausta ei voi antaa. Ainoastaa huomion arvoisia vinkkejä. Toistaiseksi vastanneista ei kukaan ole vaihtanut Volvon vetolaitetta Nannin vetolaitteeseen...


      • 19+12
        A29MH kirjoitti:

        Juu siihenkin on ympäripyöreästi jo vastattu tässä.
        Aika moni vastannut on tehnyt homman näköjään itse ja lähtenyt vaihtoon niillä kriteereillä, että uusi paketti sopii pienellä vaivalla vanhaan paikkaan. Pieni vaiva tarkoittaa, että voidaan käyttää vanhaa vetolaitetta ja petiä, tai sitten että uusi vetolaite sopii vanhaan paikkaan.

        Mikäli aikoo joka tapauksessa käyttää ammattilaista, kannattanee suoraan kysellä ammattilaiselta, eikä teeseitse miehiltä täältä.

        Jos suoraan haluaa Nannin tapauksessa säästää kustannuksissa, kannattaa käyttää olemassa olevaa Volvon vaihdetta sovitteella Nanniin, jolloin voidaan käyttää vanhaa petiä. Kuten joku vastanneista oli tehnyt. Jos vanha vetolaite on sökö ja siten pakko vaihtaa (mikä tuntuu kuitenkin epätodennäköiseltä), paisuu homma ja kustannukset. Sitten kannattaa alkaa jo miettiä paljonko siihen vanhaan veneeseen nyt ylipäänsä kannattaa sijoittaa?

        Yhtään en tiedä mitä asennus ammattilaisella maksaa?
        1500€ jos homma käy "heittämällä"?
        3000€ jos menee vaikeaksi?
        Ei mitään hajua, riippuu niin täydellisen yksilöllisesti siitä nykyisestä veneestä.
        Kalliimmilla moottoreilla saattaa asennus tinkimällä kuulua kauppaankin!

        Niin monta mutkaa on matkassa, että yksiselitteistä suoraa vastausta ei voi antaa. Ainoastaa huomion arvoisia vinkkejä. Toistaiseksi vastanneista ei kukaan ole vaihtanut Volvon vetolaitetta Nannin vetolaitteeseen...

        Kauankos muuten vetolaitteet noin yleensä kestää? Mulla edellinen omistaja on vaihtanut koneen muutama vuosi sitten, mutta vetolaite on alkuperäinen eli parikytävuotias 102S. Jos oletan että kone pelittää hyvin tästä 20 vuotta eteenpäin, niin missähän kunnossa mahtaa olla silloin noin neljäkymmentävuotias vetolaite?


      • uusloota
        19+12 kirjoitti:

        Kauankos muuten vetolaitteet noin yleensä kestää? Mulla edellinen omistaja on vaihtanut koneen muutama vuosi sitten, mutta vetolaite on alkuperäinen eli parikytävuotias 102S. Jos oletan että kone pelittää hyvin tästä 20 vuotta eteenpäin, niin missähän kunnossa mahtaa olla silloin noin neljäkymmentävuotias vetolaite?

        Aika pomminvarma peli tuo on. Kestävyys alkaa olla rajoilla siinä 40hv tienoilla kokemuksen mukaan. Vaihda vetolaitteen öljyt riittävän usein ja huolehdi kunnosta muutenkin, niin kyllä se kestää.
        Öljynvaihdon yhteydessä voit vähän katsoa miltä litku näyttää.
        Jos on kovasti joukossa metallijauheta, niin kannattaa vaihtoväliä tihentää.
        Jos taas alkaa olla ihan selvää metallinkappaletta, niin avaa ihmeessä laatikko ja tee isompi huolto!
        Aika pieni on kustannus vaihtaa ne öljyt vaikka joka kevät kun ne suosituksen mukaiset (tavalliset)vaihteistoöljyt ostaa paikallisesta autotarvikeliikkeestä.


      • dfghdfhdh
        uusloota kirjoitti:

        Aika pomminvarma peli tuo on. Kestävyys alkaa olla rajoilla siinä 40hv tienoilla kokemuksen mukaan. Vaihda vetolaitteen öljyt riittävän usein ja huolehdi kunnosta muutenkin, niin kyllä se kestää.
        Öljynvaihdon yhteydessä voit vähän katsoa miltä litku näyttää.
        Jos on kovasti joukossa metallijauheta, niin kannattaa vaihtoväliä tihentää.
        Jos taas alkaa olla ihan selvää metallinkappaletta, niin avaa ihmeessä laatikko ja tee isompi huolto!
        Aika pieni on kustannus vaihtaa ne öljyt vaikka joka kevät kun ne suosituksen mukaiset (tavalliset)vaihteistoöljyt ostaa paikallisesta autotarvikeliikkeestä.

        veneessäni on akseliveto. Peräprutkun huoltoihin tottuneena sisäkoneen huoltaminen tuntuu työläältä, siihen päälle vielä jonkun vetolaiteen huollot, niin eihän sitä muuta ehdikkään tehdä kuin huoltaa konetta, mikä ei ole purjehdusharrastukseni päätarkoitus.


      • 20+5
        dfghdfhdh kirjoitti:

        veneessäni on akseliveto. Peräprutkun huoltoihin tottuneena sisäkoneen huoltaminen tuntuu työläältä, siihen päälle vielä jonkun vetolaiteen huollot, niin eihän sitä muuta ehdikkään tehdä kuin huoltaa konetta, mikä ei ole purjehdusharrastukseni päätarkoitus.

        Joku vitsi vai?
        Akselivetoa pidetään toki turvallisena, mutta sama vaihde siinäkin on koneen perässä!
        Et säästy yhdeltäkään vaihteiston huollolta verrattuna S-vetolaitteeseen.

        Tuohon edellä kyseltyyn vaihteen käyttöikään vaikuttaa suuresti myös KÄYTTÄJÄ.
        Kuinka ollakaan viestistäsi juolahti mieleeni.


      • öljynvaihhtoa
        uusloota kirjoitti:

        Aika pomminvarma peli tuo on. Kestävyys alkaa olla rajoilla siinä 40hv tienoilla kokemuksen mukaan. Vaihda vetolaitteen öljyt riittävän usein ja huolehdi kunnosta muutenkin, niin kyllä se kestää.
        Öljynvaihdon yhteydessä voit vähän katsoa miltä litku näyttää.
        Jos on kovasti joukossa metallijauheta, niin kannattaa vaihtoväliä tihentää.
        Jos taas alkaa olla ihan selvää metallinkappaletta, niin avaa ihmeessä laatikko ja tee isompi huolto!
        Aika pieni on kustannus vaihtaa ne öljyt vaikka joka kevät kun ne suosituksen mukaiset (tavalliset)vaihteistoöljyt ostaa paikallisesta autotarvikeliikkeestä.

        Vetolaitteen 120S öljysuositus on muuten: samaa öljyä kuin moottoriin. Jossain määrin hämmentävä suositus. Varsinkaan jos ei edes tiedä mikä alkuperäinen kone on ollut (oletettavasti tietysti joku volvo) saati sitten että mikä sen öljysuositus on ollut.


      • sdaf sdaf asdf sdaf
        20+5 kirjoitti:

        Joku vitsi vai?
        Akselivetoa pidetään toki turvallisena, mutta sama vaihde siinäkin on koneen perässä!
        Et säästy yhdeltäkään vaihteiston huollolta verrattuna S-vetolaitteeseen.

        Tuohon edellä kyseltyyn vaihteen käyttöikään vaikuttaa suuresti myös KÄYTTÄJÄ.
        Kuinka ollakaan viestistäsi juolahti mieleeni.

        Plus niitä akselin stefoja pitää hoitaa, eli käytännössä akselivedossa on enemmän vuosittaista huoltohommaa kuin vetolaitteessa. Vetolaitteen haittapuoli on sitten se käyttäjästä riippuen 7-20 vuoden välein eteen tuleva kauluskumin vaihto, joka onkin sitten melko iso operaatio.


      • A29MH
        sdaf sdaf asdf sdaf kirjoitti:

        Plus niitä akselin stefoja pitää hoitaa, eli käytännössä akselivedossa on enemmän vuosittaista huoltohommaa kuin vetolaitteessa. Vetolaitteen haittapuoli on sitten se käyttäjästä riippuen 7-20 vuoden välein eteen tuleva kauluskumin vaihto, joka onkin sitten melko iso operaatio.

        Minä otan nuo vuosittaiset huoltohommat ihan harrastuksen kannalta.
        Veneilykausi alkaa minulla siitä kun käyn läpi pohjat ja tipautan vetolaitteista öljyt, eikä suinkaan siitä kun veneet menee veteen.
        Vetolaitteen(kin) öljyt pitäisi toki vaihtaa syksyllä ennen pakkasia ja/tai ainakin vähintään tarkistaa veden varalta, jottei sitten keväällä tule yllätyksiä kun vetolaite onkin halki oltuaan öljyn sijaan täynnä vettä! Meikä tyytyy syksyllä kokeilemaan tuleeko sieltä vettä ja vaihdan sitten kun taas linnut laulaa ja aurinko paistaa!

        Mikäli ei huoltohommat vähempää voisi kiinnostaa ja veneilykausi loppuu siihen kun paatti nousee ylös ja alkaa vasta siitä kun se on taas vesillä, niin onhan noita "ammattilaisia" jotka korvausta vastaan tekee hommat omistajan puolesta.

        Mitä siihen läpivientikumin vaihtoon tulee, niin on tosiaan sen verta kova homma, että veneilykausi pitenee sen parissa itse tehtynä mukavasti! ;-)


      • akseliveto helpompi
        sdaf sdaf asdf sdaf kirjoitti:

        Plus niitä akselin stefoja pitää hoitaa, eli käytännössä akselivedossa on enemmän vuosittaista huoltohommaa kuin vetolaitteessa. Vetolaitteen haittapuoli on sitten se käyttäjästä riippuen 7-20 vuoden välein eteen tuleva kauluskumin vaihto, joka onkin sitten melko iso operaatio.

        Itselläni on monivuotinen kokemus sekä S-vetolaitteista että "normaaleista" akselivedoista. Mielestäni akselivedossa ei ole juuri mitään "huoltohommaa" toisin kuin vetolaitteessa öljynvaihtoineen. Nykyisessä veneessäni akselissa on Manecraft-akselitiiviste, joka on käytännössä huoltovapaa. Veneeni on ollut useaan otteeseen ympärivuotisessa käytössä, jolloin akseliveto on suuri etu.
        Ehkä uusissa sarjatuotantoveneissä suositaan vetolaitetta, koska se on halvempi ja nopeampi asentaa. Ei kulu kalliita työtunteja vannasputken yms asennukseen eikä akselin rihtaukseen.

        Olen edellisen kirjoittajan kanssa täsmälleen päinvastaista mieltä: vetolaite vaatii enemmän huoltoa kuin akseliveto.


      • A29MH
        öljynvaihhtoa kirjoitti:

        Vetolaitteen 120S öljysuositus on muuten: samaa öljyä kuin moottoriin. Jossain määrin hämmentävä suositus. Varsinkaan jos ei edes tiedä mikä alkuperäinen kone on ollut (oletettavasti tietysti joku volvo) saati sitten että mikä sen öljysuositus on ollut.

        Juu. Kai ne silloin ennenwanhaan pelkäsivät, että joku 75W-90 vaihteistoöljy on Volvon perään kylmässä vedessä liian puuroa, tai sitten sillä ei todellakaan ole mitään väliä mitä sinne lykkää. Piilteeman yksi aste 30 on siinä tapauksessa hyvää ja halapaa!
        Uusiin 130S periin suosittelevatkin automaattivaihteiston öljyä (ATF Dexron II, tai III).


      • A29MH
        akseliveto helpompi kirjoitti:

        Itselläni on monivuotinen kokemus sekä S-vetolaitteista että "normaaleista" akselivedoista. Mielestäni akselivedossa ei ole juuri mitään "huoltohommaa" toisin kuin vetolaitteessa öljynvaihtoineen. Nykyisessä veneessäni akselissa on Manecraft-akselitiiviste, joka on käytännössä huoltovapaa. Veneeni on ollut useaan otteeseen ympärivuotisessa käytössä, jolloin akseliveto on suuri etu.
        Ehkä uusissa sarjatuotantoveneissä suositaan vetolaitetta, koska se on halvempi ja nopeampi asentaa. Ei kulu kalliita työtunteja vannasputken yms asennukseen eikä akselin rihtaukseen.

        Olen edellisen kirjoittajan kanssa täsmälleen päinvastaista mieltä: vetolaite vaatii enemmän huoltoa kuin akseliveto.

        Juu S-drivellä on akselivetoon verrattuna muutama etu:
        - Hiljaisempi.
        - Tiivis läpivienti.
        - Potkurin sivuttaisveto peruutettaessa pienempi.

        Akselivedolla etuja:
        - Turvallisuus

        Öljynvaihtoväli ja siten vuosihuolto on ainakin Volvon tapauksessa suositusten mukaan täsmälleen sama molemmilla vaihteistotyypeillä, eli siis syksyllä telakoinnin yhteydessä!


      • vuosittain?
        sdaf sdaf asdf sdaf kirjoitti:

        Plus niitä akselin stefoja pitää hoitaa, eli käytännössä akselivedossa on enemmän vuosittaista huoltohommaa kuin vetolaitteessa. Vetolaitteen haittapuoli on sitten se käyttäjästä riippuen 7-20 vuoden välein eteen tuleva kauluskumin vaihto, joka onkin sitten melko iso operaatio.

        Mitä ihmettä stefoille tehdään vuosittain? Minulla on ollut samat stefat ja samat öljyt nyt 15 v. Vuosittain olen tarkastanut öljypinnan, enkä kertaakaan öljyä lisännyt. Toissavuonna, kun tuli sopiva muiden pohjatöiden yhteydessä tilaisuus, otettiin akseli irti ja kumilaakeri potkurin luota vaihdettiin. Ei sitä pakko olisi ollut tehdä, mutta kun tilaisuus oli sopiva. Stefat taas eivät ole vuotaneet vähääkään. Ainoat haitat ovat ne mainitut vähän isommat tärinät ja äänet, mutta kuka sitä nyt muutenkaan turhia koneella ajaisi. Hyvän kompensoinnin saa hieman pienemmästä vastuksesta.


      • ääähhhhh
        vuosittain? kirjoitti:

        Mitä ihmettä stefoille tehdään vuosittain? Minulla on ollut samat stefat ja samat öljyt nyt 15 v. Vuosittain olen tarkastanut öljypinnan, enkä kertaakaan öljyä lisännyt. Toissavuonna, kun tuli sopiva muiden pohjatöiden yhteydessä tilaisuus, otettiin akseli irti ja kumilaakeri potkurin luota vaihdettiin. Ei sitä pakko olisi ollut tehdä, mutta kun tilaisuus oli sopiva. Stefat taas eivät ole vuotaneet vähääkään. Ainoat haitat ovat ne mainitut vähän isommat tärinät ja äänet, mutta kuka sitä nyt muutenkaan turhia koneella ajaisi. Hyvän kompensoinnin saa hieman pienemmästä vastuksesta.

        kyllähän sillä s-vedollakin voi 15 vuotta ajaa samoilla öljyillä kun ajaa vaan!
        Jos ei vaihda niin ei vaihda kuka sille minkään mahtaa!
        Onhan se joku myyntiargumentti mahdolliselle ostajalle sekin, että niin on vähän ajettu että on vielä sisäänajoöljytkin sisällä!
        Kaikkia järjen riemuvoittoja sitä merellä liikkuukin


      • tietää
        ääähhhhh kirjoitti:

        kyllähän sillä s-vedollakin voi 15 vuotta ajaa samoilla öljyillä kun ajaa vaan!
        Jos ei vaihda niin ei vaihda kuka sille minkään mahtaa!
        Onhan se joku myyntiargumentti mahdolliselle ostajalle sekin, että niin on vähän ajettu että on vielä sisäänajoöljytkin sisällä!
        Kaikkia järjen riemuvoittoja sitä merellä liikkuukin

        Ymmärrätköhän alkuunkaan mitä eroa on vetolaitteen ja akselistefojen öljyillä? Jos nyt itse vastaisi sen verran, ettei niillä mitään yhteistäkään ole. Akselistefoissa kun ei ole mitään voideltavaa mekaniikkaa. Eikä akselissa myöskään ollut mitään vikaa sen enempää kuin stefoissakaan. Itse asiassa samat öljyt siellä oli varmasti olleet veistämöltä lähtien, eli vielä paljon kauemmin kuin 15 v.


      • järkeevaiei
        tietää kirjoitti:

        Ymmärrätköhän alkuunkaan mitä eroa on vetolaitteen ja akselistefojen öljyillä? Jos nyt itse vastaisi sen verran, ettei niillä mitään yhteistäkään ole. Akselistefoissa kun ei ole mitään voideltavaa mekaniikkaa. Eikä akselissa myöskään ollut mitään vikaa sen enempää kuin stefoissakaan. Itse asiassa samat öljyt siellä oli varmasti olleet veistämöltä lähtien, eli vielä paljon kauemmin kuin 15 v.

        No ymmärrätköhän sinä alkuunkaan mitä eroa on s-vetolaitteen tai akselivedon VAIHTEEN öljyillä?
        No jos nyt itse vastaisi sen verran että eipä juuri mitään.
        Aika monessa veneessä saa sinne akselin läpiviennin rasvakuppiin tuon lisäksi lisäillä vaseliinia ja sitten sitä puristella sinne akselille pitkin kauttakin.


      • mitäh?
        järkeevaiei kirjoitti:

        No ymmärrätköhän sinä alkuunkaan mitä eroa on s-vetolaitteen tai akselivedon VAIHTEEN öljyillä?
        No jos nyt itse vastaisi sen verran että eipä juuri mitään.
        Aika monessa veneessä saa sinne akselin läpiviennin rasvakuppiin tuon lisäksi lisäillä vaseliinia ja sitten sitä puristella sinne akselille pitkin kauttakin.

        Ja mitä helvetin tekoa vaihteen ja stefaboksin öljyillä on tekemistä samassa lauseessa? Ainoa yhteinen nimittäjä on potkuriakseli, joka sentään liittyy molempiin. Ja siitä vaihteiston öljystäkin; autojen vaihdelaatikot tulevat toimeen niillä "sisäänajoöljyillä" koko käyttöikänsä, joka vaikkapa kierroksina laskien on todella moninkertainen venekäyttöön verraten.

        Taliboksi rasvakuppeineen ei ole läheskään ainoa mahdollisuus akselin tiivistämiseen. Edellisessä veneessä oli eräänlainen taliboksi ilman rasvakuppia, eikä sitäkään tarvinnut kertaakaan kiristellä. Keväisin se saattoi vuotaa alkuun muutaman pisaran, ei koskaan niin paljoa, etteivät pisarat olisi haihtuneet matkalla pilssiin. Nyt on stefaboksi, joka ei ole mikään harvinaisuus veneissä. Kaksi stefatiivistettä messinkimuhvissa ja kumiletkulla kiinni vannasputkessa. Stefojen väli on täynnä öljyä, jota vesirajan yläpuolella oleva säiliö pitää veden painetta hieman korkeammassa paineessa. Toimii kin se kuuluisa junan vessa, eikä vaadi muuta kuin öljypinnan tarkkailun. Eikä siinä vielä kaikki, onhan niitä Manecrafteja ja monia muita akselitiivisteitä.


      • blaaaah
        mitäh? kirjoitti:

        Ja mitä helvetin tekoa vaihteen ja stefaboksin öljyillä on tekemistä samassa lauseessa? Ainoa yhteinen nimittäjä on potkuriakseli, joka sentään liittyy molempiin. Ja siitä vaihteiston öljystäkin; autojen vaihdelaatikot tulevat toimeen niillä "sisäänajoöljyillä" koko käyttöikänsä, joka vaikkapa kierroksina laskien on todella moninkertainen venekäyttöön verraten.

        Taliboksi rasvakuppeineen ei ole läheskään ainoa mahdollisuus akselin tiivistämiseen. Edellisessä veneessä oli eräänlainen taliboksi ilman rasvakuppia, eikä sitäkään tarvinnut kertaakaan kiristellä. Keväisin se saattoi vuotaa alkuun muutaman pisaran, ei koskaan niin paljoa, etteivät pisarat olisi haihtuneet matkalla pilssiin. Nyt on stefaboksi, joka ei ole mikään harvinaisuus veneissä. Kaksi stefatiivistettä messinkimuhvissa ja kumiletkulla kiinni vannasputkessa. Stefojen väli on täynnä öljyä, jota vesirajan yläpuolella oleva säiliö pitää veden painetta hieman korkeammassa paineessa. Toimii kin se kuuluisa junan vessa, eikä vaadi muuta kuin öljypinnan tarkkailun. Eikä siinä vielä kaikki, onhan niitä Manecrafteja ja monia muita akselitiivisteitä.

        josta pääsemmekin alkuperäiseen kysymykseen, että kumpi vaihdetyyppi vaatii enemmän vuosittaista huoltoa?
        1. s-veto, johon ei IKINÄ tarvitse vaihtaa öljyjä, eikä potkuriakselin stefaa.
        2. Akseliveto, jonka vaihteeseen ei myöskään IKINÄ tarvitse vaihtaa öljyjä, eikä akselin stefoihin tai muuhunkaan mahdolliseen läpivientiin tarvitse koskea muutakun silloin jos sattuu huvittaan 15 vuoden välein.
        Vai hä?
        Sinun kannattaa käyttää sitä ammattilaista noihin veneesi huoltohommiin ja ERITTÄIN suositeltavasti myös JA VARSINKIN autosi kohdalla!


      • jakeluun
        blaaaah kirjoitti:

        josta pääsemmekin alkuperäiseen kysymykseen, että kumpi vaihdetyyppi vaatii enemmän vuosittaista huoltoa?
        1. s-veto, johon ei IKINÄ tarvitse vaihtaa öljyjä, eikä potkuriakselin stefaa.
        2. Akseliveto, jonka vaihteeseen ei myöskään IKINÄ tarvitse vaihtaa öljyjä, eikä akselin stefoihin tai muuhunkaan mahdolliseen läpivientiin tarvitse koskea muutakun silloin jos sattuu huvittaan 15 vuoden välein.
        Vai hä?
        Sinun kannattaa käyttää sitä ammattilaista noihin veneesi huoltohommiin ja ERITTÄIN suositeltavasti myös JA VARSINKIN autosi kohdalla!

        Miksi pitäisi koskea edes 15 v välein johonkin, joka toimii täysin moittetta? Eipä siis mennä vaihtamaan öljyjä eikä stefoja, jos vanhat eivät tippaakaan vuoda. Ei niitä huvikseen vaihdeta sen enempää vetolaitteestakaan. Ja jos muut osat pysyvät kunnossa, ne eivät normaaleilla käyttötunneilla kulu loppuun. Veden alla toimivan vaihteiston öljyt on hyvä vaihtaa, jotta voidaan siitä tiiveydestä varmistua, sillä vuodon sattuessa tulee kallis remontti. Akselivedon stefojen vuotaessa tulee kiusallista tihkumista, mutta ei sen pahempaa. Jo sitä ennen alkaa suurella varmuudella öljyä kulumaan ilmaisten tulossa olevaa huoltotarvetta. Vetolaitteessa tulee vuosittaisen öljynvaihdon lisäksi ne kuminvaihdot. Akselivetoon lähes poikkeuksetta kuuluu kumilaakeri, joka on kulutustavaraa ja vaihdettava joskus, kun väljää siihen tulee.

        Vertailukohtana voisi ottaa vaikka kotitaloni keskuslämmityksen kiertovesipumpun. Pyöri kesäaikoja lukuunottamatta 24/7 noin 50 v. Tarvitut huoltotoimet tuona aikana olivat akselitiivisteen vaihto kolme kertaa ja pari tippaa öljyä vuosittain. Lopulta pumppu meni poistoon täysi toimintakuntoisena koko lämmitysjärjestelmän uusimisen yhteydessä.

        Sekä auton että veneen huolloissa riittänee hyvin, kun toimii valmistajan ohjeiden mukaan. Mikä muu olisi varsinkaan suositeltavaa?


      • onsevaikeeta
        jakeluun kirjoitti:

        Miksi pitäisi koskea edes 15 v välein johonkin, joka toimii täysin moittetta? Eipä siis mennä vaihtamaan öljyjä eikä stefoja, jos vanhat eivät tippaakaan vuoda. Ei niitä huvikseen vaihdeta sen enempää vetolaitteestakaan. Ja jos muut osat pysyvät kunnossa, ne eivät normaaleilla käyttötunneilla kulu loppuun. Veden alla toimivan vaihteiston öljyt on hyvä vaihtaa, jotta voidaan siitä tiiveydestä varmistua, sillä vuodon sattuessa tulee kallis remontti. Akselivedon stefojen vuotaessa tulee kiusallista tihkumista, mutta ei sen pahempaa. Jo sitä ennen alkaa suurella varmuudella öljyä kulumaan ilmaisten tulossa olevaa huoltotarvetta. Vetolaitteessa tulee vuosittaisen öljynvaihdon lisäksi ne kuminvaihdot. Akselivetoon lähes poikkeuksetta kuuluu kumilaakeri, joka on kulutustavaraa ja vaihdettava joskus, kun väljää siihen tulee.

        Vertailukohtana voisi ottaa vaikka kotitaloni keskuslämmityksen kiertovesipumpun. Pyöri kesäaikoja lukuunottamatta 24/7 noin 50 v. Tarvitut huoltotoimet tuona aikana olivat akselitiivisteen vaihto kolme kertaa ja pari tippaa öljyä vuosittain. Lopulta pumppu meni poistoon täysi toimintakuntoisena koko lämmitysjärjestelmän uusimisen yhteydessä.

        Sekä auton että veneen huolloissa riittänee hyvin, kun toimii valmistajan ohjeiden mukaan. Mikä muu olisi varsinkaan suositeltavaa?

        Ja mitkäs ne valmistajan ohjeet ovatkaan koskien sitä sinun vaihdettasi?
        Lue nyt hyvä mies se manuaali edes joskus...


      • vaikeelle tuntuu
        onsevaikeeta kirjoitti:

        Ja mitkäs ne valmistajan ohjeet ovatkaan koskien sitä sinun vaihdettasi?
        Lue nyt hyvä mies se manuaali edes joskus...

        Ja taas löysi se merivaihde tiensä tänne, jolla ei ole edelleenkään mitään tekemistä akselistefojen kanssa. Tavallinen ZF-vaihde siinä on, joka tarvitsee muutaman desin tavallista moottoriöljyä. Noita ja erinäisiä muita merivaihteita on nähty koottuina ja purettuina, ne hallitaan ilman manuaalejakin. On sille korjaamokäsikirjakin ja läpi plärätty. Tarkastettu on, että vähääkään metallia ei kerry öljyyn ja että öljyä on. Pyörii noilla eväillä kepeästi ne muutamat vaivaiset tuhannet tunnit niin kuin pitääkin. Ei se niin vaikeaa ole sellaisenkaan akselitiivisteen kanssa, jossa takana on vettä 100 bar paineessa. Oliko vielä muuta?


      • lumiukkomikälumiukko
        vaikeelle tuntuu kirjoitti:

        Ja taas löysi se merivaihde tiensä tänne, jolla ei ole edelleenkään mitään tekemistä akselistefojen kanssa. Tavallinen ZF-vaihde siinä on, joka tarvitsee muutaman desin tavallista moottoriöljyä. Noita ja erinäisiä muita merivaihteita on nähty koottuina ja purettuina, ne hallitaan ilman manuaalejakin. On sille korjaamokäsikirjakin ja läpi plärätty. Tarkastettu on, että vähääkään metallia ei kerry öljyyn ja että öljyä on. Pyörii noilla eväillä kepeästi ne muutamat vaivaiset tuhannet tunnit niin kuin pitääkin. Ei se niin vaikeaa ole sellaisenkaan akselitiivisteen kanssa, jossa takana on vettä 100 bar paineessa. Oliko vielä muuta?

        Kyllä sä niin pihalla oot.
        Tässä sulle suoraan copypastea ZF:n manuaalista:

        2.1 Fluid type: Automatic Transmission
        Fluid (ATF).
        2.2 ATF quantity, ATF level: Fig. 6.
        2.3 ATF change: for the first time
        after approx 25 hours of operation,
        then at least once a
        year.

        Osaatko englantia, väi käännänkö?


      • lumiukkomikälumiukko
        lumiukkomikälumiukko kirjoitti:

        Kyllä sä niin pihalla oot.
        Tässä sulle suoraan copypastea ZF:n manuaalista:

        2.1 Fluid type: Automatic Transmission
        Fluid (ATF).
        2.2 ATF quantity, ATF level: Fig. 6.
        2.3 ATF change: for the first time
        after approx 25 hours of operation,
        then at least once a
        year.

        Osaatko englantia, väi käännänkö?

        On tässä:
        http://www.capedory.org/manuals/Hurth_HB_Transmission_Manual.pdf


      • A29MH
        lumiukkomikälumiukko kirjoitti:

        On tässä:
        http://www.capedory.org/manuals/Hurth_HB_Transmission_Manual.pdf

        Nimittelyt sikseen. Ketjun alkuperäinen pointti perustuu kuitenkin herra dfghdfhdh:n esittämään toteamukseen akselivedon vähäisempään huollon tarpeeseen.
        Kerrataanpas tässä nyt kuitenkin vielä molempiin vetotyyppeihin kuuluvat komponentit.

        S-Vetolaite
        - Vaihde->potkuriakseli->akselintiivistys->potkuri, huomattavaa on vielä vetolaitteen läpivientikumi(t).

        Akseliveto
        - Vaihde->akselintiivistys->akseli mahdollisine vetonivelineen ja kannatinlaakereineen->akselintiivistys->potkuri

        Pontentiaalisia huoltokohteita saattaa siis akselivedossa olla jopa enemmän kuin s-vetolaitteessa. Intervallit ilmoittaa valmistaja ja niitä on tässä turha alkaa spekuloimaan.
        Kumpikin tyyppi vaatii kuitenkin poikkeuksetta vuosittaista huoltoa öljynvaihtoineen, ainakin valmistajien ohjeiden mukaan.

        Edellä olevan väittelyn pohjalta voidaan todeta, että molemmilla vetotyypeillä voidaan ajaa useita vuosia myös laiminlyömällä valmistajan suositukset huollon suhteen. Mielestäni nuo vuosihuollot kuitenkin kuuluvat harrastukseen, eikä niitä tulisi laiminlyödä. Tarpeellisia tai ei.

        Silloin kun ostin tuon pikkuveneen 6 vuotta sitten, kyselin myyjältä koska vetolaitteen kumi on viimeksi vaihdettu. Vastaukseksi tuli, että mikä se on? Ei se kauppa siihen kaatunut, mutta tiesinpä ainakin mitä on odotettavissa. 20 vuotias kone oli likaisuudesta päätellen muutenkin ollut ilman huoltoa, joten pistin parin kesän jälkeen sitten vaihtoon koko paketin.
        Oikealla huollolla ja tuommoisilla veneeseen kertyvillä tavanomasilla käyttötunneilla luulisi vehkeiden kestävän ainakin 40 vuotta, jos ne ilman huoltoa kestävät sen 20!
        Taitaa se huoltojen laiminlyönti vaan olla aika tavallista. Nuo veneet jotka tälläkin hetkellä makaavat tuolla talvisäilytyspaikalla fendarit kyljillään ja kiinnitysköydet knaapeissa, lienevät juuri niitä joissa muutkin huollot on tekemättä. Ja noitahan riittää...


      • kenen pihalla
        lumiukkomikälumiukko kirjoitti:

        Kyllä sä niin pihalla oot.
        Tässä sulle suoraan copypastea ZF:n manuaalista:

        2.1 Fluid type: Automatic Transmission
        Fluid (ATF).
        2.2 ATF quantity, ATF level: Fig. 6.
        2.3 ATF change: for the first time
        after approx 25 hours of operation,
        then at least once a
        year.

        Osaatko englantia, väi käännänkö?

        Kun nyt tolle linjalle lähdettiin nurkan taakse, niin hain sitten hyllyltä sen korjaamomanuaalin. Tuskin kuitenkaan itse katsoit ZF BW-6:n manuskasta. Korjaamokäsikirjan mukaan siis pilkuntarkasti:

        Oil Grade:
        HD-engine oil SAE20 or 30 preferably as per specification MIL-L-2104 B; furthermore HD-engine oils SAE20 or 30 according to MIL-L-2104 A, supplement 1 or DEF 2101 D (see ZF list of lubricants for ZF marine reversing gears, which can be ordered from ZF Service Stations) are also permitted

        Oil capacity:
        Approx 0.4 litres (0.7 pints)

        Siinä besserwisserille, jos itse ymmärsit. Oliko vielä jotain lisättävää?


      • vielä kysymys
        kenen pihalla kirjoitti:

        Kun nyt tolle linjalle lähdettiin nurkan taakse, niin hain sitten hyllyltä sen korjaamomanuaalin. Tuskin kuitenkaan itse katsoit ZF BW-6:n manuskasta. Korjaamokäsikirjan mukaan siis pilkuntarkasti:

        Oil Grade:
        HD-engine oil SAE20 or 30 preferably as per specification MIL-L-2104 B; furthermore HD-engine oils SAE20 or 30 according to MIL-L-2104 A, supplement 1 or DEF 2101 D (see ZF list of lubricants for ZF marine reversing gears, which can be ordered from ZF Service Stations) are also permitted

        Oil capacity:
        Approx 0.4 litres (0.7 pints)

        Siinä besserwisserille, jos itse ymmärsit. Oliko vielä jotain lisättävää?

        Minä kun olen tällainen lumiukko peukalo keskellä kämmentä, en itse osaa vaihtaa niitä stefaboksin öljyjä. Viitsisitkö antaa kunnon seikkaperäiset ohjeet siihen, miten se tehdään.


      • 2gm20
        jakeluun kirjoitti:

        Miksi pitäisi koskea edes 15 v välein johonkin, joka toimii täysin moittetta? Eipä siis mennä vaihtamaan öljyjä eikä stefoja, jos vanhat eivät tippaakaan vuoda. Ei niitä huvikseen vaihdeta sen enempää vetolaitteestakaan. Ja jos muut osat pysyvät kunnossa, ne eivät normaaleilla käyttötunneilla kulu loppuun. Veden alla toimivan vaihteiston öljyt on hyvä vaihtaa, jotta voidaan siitä tiiveydestä varmistua, sillä vuodon sattuessa tulee kallis remontti. Akselivedon stefojen vuotaessa tulee kiusallista tihkumista, mutta ei sen pahempaa. Jo sitä ennen alkaa suurella varmuudella öljyä kulumaan ilmaisten tulossa olevaa huoltotarvetta. Vetolaitteessa tulee vuosittaisen öljynvaihdon lisäksi ne kuminvaihdot. Akselivetoon lähes poikkeuksetta kuuluu kumilaakeri, joka on kulutustavaraa ja vaihdettava joskus, kun väljää siihen tulee.

        Vertailukohtana voisi ottaa vaikka kotitaloni keskuslämmityksen kiertovesipumpun. Pyöri kesäaikoja lukuunottamatta 24/7 noin 50 v. Tarvitut huoltotoimet tuona aikana olivat akselitiivisteen vaihto kolme kertaa ja pari tippaa öljyä vuosittain. Lopulta pumppu meni poistoon täysi toimintakuntoisena koko lämmitysjärjestelmän uusimisen yhteydessä.

        Sekä auton että veneen huolloissa riittänee hyvin, kun toimii valmistajan ohjeiden mukaan. Mikä muu olisi varsinkaan suositeltavaa?

        akselivedon kumilaakeri sijaitsee?

        Olen melko newbie sisäkonejutuissa. Koneeni on Yanmar 2GM20, YanmarMaunual.pdf kappaleessa 4 "Maintenance and Inspection" olevassa taulukossa ei kerrota mitään akselin laakereista.


      • liikaa osia
        A29MH kirjoitti:

        Nimittelyt sikseen. Ketjun alkuperäinen pointti perustuu kuitenkin herra dfghdfhdh:n esittämään toteamukseen akselivedon vähäisempään huollon tarpeeseen.
        Kerrataanpas tässä nyt kuitenkin vielä molempiin vetotyyppeihin kuuluvat komponentit.

        S-Vetolaite
        - Vaihde->potkuriakseli->akselintiivistys->potkuri, huomattavaa on vielä vetolaitteen läpivientikumi(t).

        Akseliveto
        - Vaihde->akselintiivistys->akseli mahdollisine vetonivelineen ja kannatinlaakereineen->akselintiivistys->potkuri

        Pontentiaalisia huoltokohteita saattaa siis akselivedossa olla jopa enemmän kuin s-vetolaitteessa. Intervallit ilmoittaa valmistaja ja niitä on tässä turha alkaa spekuloimaan.
        Kumpikin tyyppi vaatii kuitenkin poikkeuksetta vuosittaista huoltoa öljynvaihtoineen, ainakin valmistajien ohjeiden mukaan.

        Edellä olevan väittelyn pohjalta voidaan todeta, että molemmilla vetotyypeillä voidaan ajaa useita vuosia myös laiminlyömällä valmistajan suositukset huollon suhteen. Mielestäni nuo vuosihuollot kuitenkin kuuluvat harrastukseen, eikä niitä tulisi laiminlyödä. Tarpeellisia tai ei.

        Silloin kun ostin tuon pikkuveneen 6 vuotta sitten, kyselin myyjältä koska vetolaitteen kumi on viimeksi vaihdettu. Vastaukseksi tuli, että mikä se on? Ei se kauppa siihen kaatunut, mutta tiesinpä ainakin mitä on odotettavissa. 20 vuotias kone oli likaisuudesta päätellen muutenkin ollut ilman huoltoa, joten pistin parin kesän jälkeen sitten vaihtoon koko paketin.
        Oikealla huollolla ja tuommoisilla veneeseen kertyvillä tavanomasilla käyttötunneilla luulisi vehkeiden kestävän ainakin 40 vuotta, jos ne ilman huoltoa kestävät sen 20!
        Taitaa se huoltojen laiminlyönti vaan olla aika tavallista. Nuo veneet jotka tälläkin hetkellä makaavat tuolla talvisäilytyspaikalla fendarit kyljillään ja kiinnitysköydet knaapeissa, lienevät juuri niitä joissa muutkin huollot on tekemättä. Ja noitahan riittää...

        Ei kai akselivedossa missään variaatiossa ole kaksia akselitiivisteitä? Ylivoimaisesti yleisin rakenne kuitenkin on vaihde-akseli-akselitiivistys-kannatinlaakeri-potkuri. Noista huoltohteita ovat akselitiivistys ja kannatinlaakeri, siis kaksi hyvin yksinkertaista komponenttia. Kun siihen ottaa vetolaitteen räjäytyskuvan viereen ja muistaa sekä sijannin veden suhteen että käsille päästävyyden, on ero melkoinen. Pieni lisä vielä huollon kannalta siitä, että kumiset kannatinlaakerit kuluvat pikkuhiljaa, vaihtoa on aikaa miettiä vuosia. Vetolaitteen komponentit menevät kerralla, jos sattuvat menemään.

        Koska ero asennuksessa on melkoinen ja vetolaitteella on selkeitä etuja käytössä, on sen suosituimmuusasema perusteltu, mutta ei huoltonäkökohdista katsoen.


      • moottorin osa
        2gm20 kirjoitti:

        akselivedon kumilaakeri sijaitsee?

        Olen melko newbie sisäkonejutuissa. Koneeni on Yanmar 2GM20, YanmarMaunual.pdf kappaleessa 4 "Maintenance and Inspection" olevassa taulukossa ei kerrota mitään akselin laakereista.

        Kumilaakeri sijaitsee akselilla potkurin edessä akselivetoisissa. Veneen rakenteesta riippuen laakeri on erillisessä laakerituessa rungon ulkopuolella, tai vannasputken jatkeessa rungon sisällä tai ainakin kiinni siinä. Laakerista ei siis voikaan olla mainintaa moottorin papereissa, vaan veneen ohjekirjoissa, jos sellaisia sattuu olemaan edes olemassa.


      • A29MH
        vielä kysymys kirjoitti:

        Minä kun olen tällainen lumiukko peukalo keskellä kämmentä, en itse osaa vaihtaa niitä stefaboksin öljyjä. Viitsisitkö antaa kunnon seikkaperäiset ohjeet siihen, miten se tehdään.

        Yritetään nyt kuitenkin vielä pysyä asialinjalla sillä joku saattaa oikeastikin olla tietämätön, mutta kuitenkin asiasta kiinostuonut.
        Tarkoituksella väärien ohjeiden ja toimintamallien jakaminen on vähän hölmöä.

        Stefaboksin rasva vaihtuu luonnollisen kulutuksen myötä varmastikin useimmilla tyypeillä. Valmistajalla varmasti on ohjeet mahdollisen huollon tarpeesta, kuten edellä on todettu.
        Kukaan vastanneista ei ole tainnut puhua varsinaisesta akselin tiivisteen öljynvaihdosta? Ainakaan minä en ole huomannut.

        Vanhoissa vaihteissa käytettiin moottoriöljyä, uusissa tuntuu olevan autoomaattivaihteiston öljyä. Aiemmin todettu sekin täällä.
        Öljynvaihtointervallit (suositukset) vaihteelle on todettu jo ainakin kahdesti.

        Öljynvaihtoväli vanhemmissa Volvon vaihteissa (siis sekä s-veto, että akseli) on 400 tuntia, tai kerran vuodessa. Öljyn tyyppi on edellä todettu. On vaikea uskoa muiden valmistajien suositusten olevan sen "huoltovapaampia", eikä ZF liene poikkeus vanhojenkaan vaihteiden osalta. Manuaalit saa valmistajien internet sivuilta, mikäli ovat päässeet hukkumaan.


      • sdfgggg
        moottorin osa kirjoitti:

        Kumilaakeri sijaitsee akselilla potkurin edessä akselivetoisissa. Veneen rakenteesta riippuen laakeri on erillisessä laakerituessa rungon ulkopuolella, tai vannasputken jatkeessa rungon sisällä tai ainakin kiinni siinä. Laakerista ei siis voikaan olla mainintaa moottorin papereissa, vaan veneen ohjekirjoissa, jos sellaisia sattuu olemaan edes olemassa.

        laakeri selvempi ilmaisu kuin akselin kumilaakeri...kiitos selvennyksestä anyway.


      • ymmyrkäisenä
        A29MH kirjoitti:

        Yritetään nyt kuitenkin vielä pysyä asialinjalla sillä joku saattaa oikeastikin olla tietämätön, mutta kuitenkin asiasta kiinostuonut.
        Tarkoituksella väärien ohjeiden ja toimintamallien jakaminen on vähän hölmöä.

        Stefaboksin rasva vaihtuu luonnollisen kulutuksen myötä varmastikin useimmilla tyypeillä. Valmistajalla varmasti on ohjeet mahdollisen huollon tarpeesta, kuten edellä on todettu.
        Kukaan vastanneista ei ole tainnut puhua varsinaisesta akselin tiivisteen öljynvaihdosta? Ainakaan minä en ole huomannut.

        Vanhoissa vaihteissa käytettiin moottoriöljyä, uusissa tuntuu olevan autoomaattivaihteiston öljyä. Aiemmin todettu sekin täällä.
        Öljynvaihtointervallit (suositukset) vaihteelle on todettu jo ainakin kahdesti.

        Öljynvaihtoväli vanhemmissa Volvon vaihteissa (siis sekä s-veto, että akseli) on 400 tuntia, tai kerran vuodessa. Öljyn tyyppi on edellä todettu. On vaikea uskoa muiden valmistajien suositusten olevan sen "huoltovapaampia", eikä ZF liene poikkeus vanhojenkaan vaihteiden osalta. Manuaalit saa valmistajien internet sivuilta, mikäli ovat päässeet hukkumaan.

        Akselin tiiviste, stefaboksin rasvat... Mistä nyt on kyse? Stefaboksissa ei ole rasvaa, siinä on kaksi stefatiivistettä (siis sellaisia huulitivisteitä) ja niiden välissä öljyä, jota ylempänä oleva säiliö pitää veden hydrostaattista painetta suuremmassa paineessa. Taliboksissa on talinarua puristettuna akselin ympärille, voideltuna ja tiivistettynä rasvakupista tulevalla vesivaseliinilla. Akselilla on jompikumpi tai joku muun tyyppinen akselitiiviste pitämässä meren ulkona. Merivaihteessa on tietysti stefa siinäkin pitämässä öljyt vaihteen puolella, mutta mikä näiden lisäksi on se "akselin tiiviste", johon voisi öljyt vaihtaa?

        Taitaa muuten olla käytännössä aniharva merivaihde, johon todella öljyt vuosittain vaihdetaan, vaikka ohjekirja niin sanoisikin.


      • olisikin
        sdfgggg kirjoitti:

        laakeri selvempi ilmaisu kuin akselin kumilaakeri...kiitos selvennyksestä anyway.

        Pitkäkölisissä ja joissakin eväkölisissäkin kumilaakeri on kuitenkin suoraan vannasputken päässä, jolloin ei ole oikein luonnikasta puhua akselituesta. Minä ainakin akselituen ymmärrän rungon ulkopuolisena, erillisenä evänä laakereineen potkurin edessä. Ja niin, useimmiten noissa käytetään sitä vesivoideltua kumilaakeria, mutta onhan siinä muitakin mahdollisuuksia.


      • A29MH
        ymmyrkäisenä kirjoitti:

        Akselin tiiviste, stefaboksin rasvat... Mistä nyt on kyse? Stefaboksissa ei ole rasvaa, siinä on kaksi stefatiivistettä (siis sellaisia huulitivisteitä) ja niiden välissä öljyä, jota ylempänä oleva säiliö pitää veden hydrostaattista painetta suuremmassa paineessa. Taliboksissa on talinarua puristettuna akselin ympärille, voideltuna ja tiivistettynä rasvakupista tulevalla vesivaseliinilla. Akselilla on jompikumpi tai joku muun tyyppinen akselitiiviste pitämässä meren ulkona. Merivaihteessa on tietysti stefa siinäkin pitämässä öljyt vaihteen puolella, mutta mikä näiden lisäksi on se "akselin tiiviste", johon voisi öljyt vaihtaa?

        Taitaa muuten olla käytännössä aniharva merivaihde, johon todella öljyt vuosittain vaihdetaan, vaikka ohjekirja niin sanoisikin.

        Niin.
        Öljynvaihto "akselintiivisteeseen" käsiteltiin edellä, enkä valitettavasti osaa ilmaista itseäni enää yhtään tarkemmin. Olen pahoillani.

        Puhuin tässä nyt epähuomiossa paikallisella murteella rasvasta kun tuo artikulointi on meikäläisellä muutenkin vähän hakusessa. Pyydän kovasti anteeksi. Tarkoitukseni oli käyttää terminä "voiteluaine".


      • jos pyydän?
        A29MH kirjoitti:

        Niin.
        Öljynvaihto "akselintiivisteeseen" käsiteltiin edellä, enkä valitettavasti osaa ilmaista itseäni enää yhtään tarkemmin. Olen pahoillani.

        Puhuin tässä nyt epähuomiossa paikallisella murteella rasvasta kun tuo artikulointi on meikäläisellä muutenkin vähän hakusessa. Pyydän kovasti anteeksi. Tarkoitukseni oli käyttää terminä "voiteluaine".

        Voisitko kuitenkin vielä yrittää selventää, jos kauniisti pyydän, niin puhumme kaikki samasta asiasta. Onko se "akselintiiviste" nyt se sama, joka vannasputken suulla pitää veden ulkopuolella, vai joku muu? Siihen muuhun kun viittasi edellinen lausumasi. Rasvan ja voiteluaineen sekoittelut annamme kyllä varmaan kaikki anteeksi, kunhan tiedämme komponentin, johon se liittyy.


      • A29MH
        jos pyydän? kirjoitti:

        Voisitko kuitenkin vielä yrittää selventää, jos kauniisti pyydän, niin puhumme kaikki samasta asiasta. Onko se "akselintiiviste" nyt se sama, joka vannasputken suulla pitää veden ulkopuolella, vai joku muu? Siihen muuhun kun viittasi edellinen lausumasi. Rasvan ja voiteluaineen sekoittelut annamme kyllä varmaan kaikki anteeksi, kunhan tiedämme komponentin, johon se liittyy.

        "Akselintiivisteellä" tarkoitan yleisesti potkuriakselin runkoläpiviennin kaikkia tyyppejä.
        Kuin myös vetoakselin ulostulon stefaa vaihteessa.


      • kyselee
        vielä kysymys kirjoitti:

        Minä kun olen tällainen lumiukko peukalo keskellä kämmentä, en itse osaa vaihtaa niitä stefaboksin öljyjä. Viitsisitkö antaa kunnon seikkaperäiset ohjeet siihen, miten se tehdään.

        Tässä on nyt päivä odoteltu niitä ohjeita öljyn vaihtoon. Tuleekohan niitä?


      • lumiukkomikälumiukko
        kyselee kirjoitti:

        Tässä on nyt päivä odoteltu niitä ohjeita öljyn vaihtoon. Tuleekohan niitä?

        Tässä nyt ei kukaan muu kuin sinä itte ole kirjoittanut moisesta.
        Oot itte ottanut koko öljynvaihdon stefaboksiin asian esille, eli jos sulla nyt on jotakin asian suhteen kerrottavaa niin kerro ihmeessä!


      • jakeluongelma
        lumiukkomikälumiukko kirjoitti:

        Tässä nyt ei kukaan muu kuin sinä itte ole kirjoittanut moisesta.
        Oot itte ottanut koko öljynvaihdon stefaboksiin asian esille, eli jos sulla nyt on jotakin asian suhteen kerrottavaa niin kerro ihmeessä!

        Katsotaanpa, mitä on kirjoiteltu:
        "Mitä ihmettä stefoille tehdään vuosittain? Minulla on ollut samat stefat ja samat öljyt nyt 15 v. Vuosittain olen tarkastanut öljypinnan, enkä kertaakaan öljyä lisännyt. Toissavuonna, kun tuli sopiva muiden pohjatöiden yhteydessä tilaisuus, otettiin akseli irti ja kumilaakeri potkurin luota vaihdettiin."

        "Ja mitä helvetin tekoa vaihteen ja stefaboksin öljyillä on tekemistä samassa lauseessa? Ainoa yhteinen nimittäjä on potkuriakseli, joka sentään liittyy molempiin. Ja siitä vaihteiston öljystäkin; autojen vaihdelaatikot tulevat toimeen niillä "sisäänajoöljyillä" koko käyttöikänsä, joka vaikkapa kierroksina laskien on todella moninkertainen venekäyttöön verraten.

        Taliboksi rasvakuppeineen ei ole läheskään ainoa mahdollisuus akselin tiivistämiseen. Edellisessä veneessä oli eräänlainen taliboksi ilman rasvakuppia, eikä sitäkään tarvinnut kertaakaan kiristellä. Keväisin se saattoi vuotaa alkuun muutaman pisaran, ei koskaan niin paljoa, etteivät pisarat olisi haihtuneet matkalla pilssiin. Nyt on stefaboksi, joka ei ole mikään harvinaisuus veneissä. Kaksi stefatiivistettä messinkimuhvissa ja kumiletkulla kiinni vannasputkessa. Stefojen väli on täynnä öljyä, jota vesirajan yläpuolella oleva säiliö pitää veden painetta hieman korkeammassa paineessa. Toimii kuin se kuuluisa junan vessa, eikä vaadi muuta kuin öljypinnan tarkkailun. Eikä siinä vielä kaikki, onhan niitä Manecrafteja ja monia muita akselitiivisteitä."

        Jos ei tuosta mennyt jakeluun, että kyse on potkuriakselin tiivistämiseen käytetystä stefaboksista, on jo takapihan puolella oleva lumiukko. Pelkän "boksi"-sanan olisi pitänyt riittää määrittämään aihe potkuriakselille, vaihteessa kun ei ole mitään bokseja. Enkä tunne tapausta, jossa tukilaakeri tai potkuriakseli yleensä olisi jossain tekemisissä vaihteen öljyjen tai niiden vaihtamisen kanssa. Kysehän oli akselivetoisen vuosittain vaatimasta huollosta. Vaihteen öljyt vaihtaa vuosittain kuka vaihtaa, mutta muuta ei sitten olekaan. Vai keksiikö joku?


      • aiheesta
        blaaaah kirjoitti:

        josta pääsemmekin alkuperäiseen kysymykseen, että kumpi vaihdetyyppi vaatii enemmän vuosittaista huoltoa?
        1. s-veto, johon ei IKINÄ tarvitse vaihtaa öljyjä, eikä potkuriakselin stefaa.
        2. Akseliveto, jonka vaihteeseen ei myöskään IKINÄ tarvitse vaihtaa öljyjä, eikä akselin stefoihin tai muuhunkaan mahdolliseen läpivientiin tarvitse koskea muutakun silloin jos sattuu huvittaan 15 vuoden välein.
        Vai hä?
        Sinun kannattaa käyttää sitä ammattilaista noihin veneesi huoltohommiin ja ERITTÄIN suositeltavasti myös JA VARSINKIN autosi kohdalla!

        Onpas täällä ollut sanailua liki tyhjästä. Hiukan sivuavasti aihetta on käsitelty sfnetin puolellakin, siellä oltiin tätä mieltä perämoottorin perän öljyistä:

        "Samaa mieltä. Autoissa peräöljyjä ja laatikkoöljyjä ei vaihdeta kertaakaan auton elinaikana. Omassa perämoottorissa olen vaihtanut vuosittain peräöljyt vain siksi, että näen onko stefa vuotanut vettä öljyn joukkoon. Ei öljyt mitenkään kemiallisesti muutu talven aikana itsekseen. Voihan noita öljyjä tietysti vaihtaa useammin, ei siitä haittaakaan ole eikä maksa paljoa."

        "Evarin Etec koneisiin ei vaihdeta öljyä kuin kerran kolmessa vuodessa tai
        jos käyttötunnit ylittää 300h. Tarkastamaan kehoitetaan kyllä vuodon
        varalta."


      • suora akseli
        aiheesta kirjoitti:

        Onpas täällä ollut sanailua liki tyhjästä. Hiukan sivuavasti aihetta on käsitelty sfnetin puolellakin, siellä oltiin tätä mieltä perämoottorin perän öljyistä:

        "Samaa mieltä. Autoissa peräöljyjä ja laatikkoöljyjä ei vaihdeta kertaakaan auton elinaikana. Omassa perämoottorissa olen vaihtanut vuosittain peräöljyt vain siksi, että näen onko stefa vuotanut vettä öljyn joukkoon. Ei öljyt mitenkään kemiallisesti muutu talven aikana itsekseen. Voihan noita öljyjä tietysti vaihtaa useammin, ei siitä haittaakaan ole eikä maksa paljoa."

        "Evarin Etec koneisiin ei vaihdeta öljyä kuin kerran kolmessa vuodessa tai
        jos käyttötunnit ylittää 300h. Tarkastamaan kehoitetaan kyllä vuodon
        varalta."

        Mistä ihmeestä täällä oikeastaan kinastellaan?
        Jos on ollut tarkoitus verrata veneen vedenalaisten osien huoltotarvetta, akseliveto on tietenkin yksinkertaisuudessaan ylivoimaisesti huolettomampi kuin vetolaite öljyineen ja tiivisteineen.
        Selvennyksen vuoksi panen vielä linkit räjäytyskuvista, että tulen ymmärretyksi.

        Tässä vetolaiteen alaosa
        http://www.marinepartseurope.com/fi/volvo-penta-rajaytyskuva-7744150-44-350.aspx

        ja tässä Volvo-Pentan akselivedon kumitutti, joka ei vaadi mitään erityistä huoltoa (vesillelaskun yhteydessä kumituttia kannattaa puristaa niin,että ilmat saa sieltä pois ja veden tuttiin).
        http://www.marinepartseurope.com/fi/volvo-penta-rajaytyskuva-7744150-44-376.aspx

        Tässä kuvia ja hintoja akselivedon osista:
        http://www.tekno-marine.fi/asennusv.htm


      • huoltanut
        A29MH kirjoitti:

        Nimittelyt sikseen. Ketjun alkuperäinen pointti perustuu kuitenkin herra dfghdfhdh:n esittämään toteamukseen akselivedon vähäisempään huollon tarpeeseen.
        Kerrataanpas tässä nyt kuitenkin vielä molempiin vetotyyppeihin kuuluvat komponentit.

        S-Vetolaite
        - Vaihde->potkuriakseli->akselintiivistys->potkuri, huomattavaa on vielä vetolaitteen läpivientikumi(t).

        Akseliveto
        - Vaihde->akselintiivistys->akseli mahdollisine vetonivelineen ja kannatinlaakereineen->akselintiivistys->potkuri

        Pontentiaalisia huoltokohteita saattaa siis akselivedossa olla jopa enemmän kuin s-vetolaitteessa. Intervallit ilmoittaa valmistaja ja niitä on tässä turha alkaa spekuloimaan.
        Kumpikin tyyppi vaatii kuitenkin poikkeuksetta vuosittaista huoltoa öljynvaihtoineen, ainakin valmistajien ohjeiden mukaan.

        Edellä olevan väittelyn pohjalta voidaan todeta, että molemmilla vetotyypeillä voidaan ajaa useita vuosia myös laiminlyömällä valmistajan suositukset huollon suhteen. Mielestäni nuo vuosihuollot kuitenkin kuuluvat harrastukseen, eikä niitä tulisi laiminlyödä. Tarpeellisia tai ei.

        Silloin kun ostin tuon pikkuveneen 6 vuotta sitten, kyselin myyjältä koska vetolaitteen kumi on viimeksi vaihdettu. Vastaukseksi tuli, että mikä se on? Ei se kauppa siihen kaatunut, mutta tiesinpä ainakin mitä on odotettavissa. 20 vuotias kone oli likaisuudesta päätellen muutenkin ollut ilman huoltoa, joten pistin parin kesän jälkeen sitten vaihtoon koko paketin.
        Oikealla huollolla ja tuommoisilla veneeseen kertyvillä tavanomasilla käyttötunneilla luulisi vehkeiden kestävän ainakin 40 vuotta, jos ne ilman huoltoa kestävät sen 20!
        Taitaa se huoltojen laiminlyönti vaan olla aika tavallista. Nuo veneet jotka tälläkin hetkellä makaavat tuolla talvisäilytyspaikalla fendarit kyljillään ja kiinnitysköydet knaapeissa, lienevät juuri niitä joissa muutkin huollot on tekemättä. Ja noitahan riittää...

        Tuolla tavalla huoltokohteita laskien pitäisi vetolaitteen osalta laskea pikemminkin.

        akselitiiviste - vaihde - kulmavaihde - pystyakseli - kulmavaihde - akselitiiviste - potkuriakseli

        Vaihteiston sisäänmenossa tai ulostulossa oleva stefa ei ole kuitenkaan huoltokohde. Siihen ei pidä koskea, ellei se ala vuotamaan. Stefa kiillottaa oman uransa akselille ja turhan purkamisen ja kokoamisen jälkeen kohdistus melko varmasti hiukan muuttuu ja stefa vain kuluu ylimääräisesti kiillottaessaan uutta uraa. Tehtaalla asennetut vaihteistot ovat venekäytön tunneissa laskettuina ikuisia, jos ei valmistusvikoja satu joukkoon, joten mitään yleistä huoltotarvetta ei siitä mekaniikasta tule. Vetolaite osin veden alla toimivana on tietysti herkempi. Akselivedon vaihteen öljyvuoto on sotkua tuova kiusa, vetolaitteessa välittömän korjaustarpeen aiheuttava. Kytkin on kuluva osa, joten huoltotarvetta pitäisi käytännössä katsoa sen osalta. Akselivetoisen vaihteen saattaa saada purettua moottoria petiltään irrottamatta, jos veneessä tilaa riittää. Vetolaitteen korjaus vaatii vähintään moottorin irrotuksen, ehkä telakoinnin.


      • niin tätä
        jakeluongelma kirjoitti:

        Katsotaanpa, mitä on kirjoiteltu:
        "Mitä ihmettä stefoille tehdään vuosittain? Minulla on ollut samat stefat ja samat öljyt nyt 15 v. Vuosittain olen tarkastanut öljypinnan, enkä kertaakaan öljyä lisännyt. Toissavuonna, kun tuli sopiva muiden pohjatöiden yhteydessä tilaisuus, otettiin akseli irti ja kumilaakeri potkurin luota vaihdettiin."

        "Ja mitä helvetin tekoa vaihteen ja stefaboksin öljyillä on tekemistä samassa lauseessa? Ainoa yhteinen nimittäjä on potkuriakseli, joka sentään liittyy molempiin. Ja siitä vaihteiston öljystäkin; autojen vaihdelaatikot tulevat toimeen niillä "sisäänajoöljyillä" koko käyttöikänsä, joka vaikkapa kierroksina laskien on todella moninkertainen venekäyttöön verraten.

        Taliboksi rasvakuppeineen ei ole läheskään ainoa mahdollisuus akselin tiivistämiseen. Edellisessä veneessä oli eräänlainen taliboksi ilman rasvakuppia, eikä sitäkään tarvinnut kertaakaan kiristellä. Keväisin se saattoi vuotaa alkuun muutaman pisaran, ei koskaan niin paljoa, etteivät pisarat olisi haihtuneet matkalla pilssiin. Nyt on stefaboksi, joka ei ole mikään harvinaisuus veneissä. Kaksi stefatiivistettä messinkimuhvissa ja kumiletkulla kiinni vannasputkessa. Stefojen väli on täynnä öljyä, jota vesirajan yläpuolella oleva säiliö pitää veden painetta hieman korkeammassa paineessa. Toimii kuin se kuuluisa junan vessa, eikä vaadi muuta kuin öljypinnan tarkkailun. Eikä siinä vielä kaikki, onhan niitä Manecrafteja ja monia muita akselitiivisteitä."

        Jos ei tuosta mennyt jakeluun, että kyse on potkuriakselin tiivistämiseen käytetystä stefaboksista, on jo takapihan puolella oleva lumiukko. Pelkän "boksi"-sanan olisi pitänyt riittää määrittämään aihe potkuriakselille, vaihteessa kun ei ole mitään bokseja. Enkä tunne tapausta, jossa tukilaakeri tai potkuriakseli yleensä olisi jossain tekemisissä vaihteen öljyjen tai niiden vaihtamisen kanssa. Kysehän oli akselivetoisen vuosittain vaatimasta huollosta. Vaihteen öljyt vaihtaa vuosittain kuka vaihtaa, mutta muuta ei sitten olekaan. Vai keksiikö joku?

        Yksi sanoi:

        "Plus niitä akselin stefoja pitää hoitaa, eli käytännössä akselivedossa on enemmän vuosittaista huoltohommaa kuin vetolaitteessa. Vetolaitteen haittapuoli on sitten se käyttäjästä riippuen 7-20 vuoden välein eteen tuleva kauluskumin vaihto, joka onkin sitten melko iso operaatio."

        Toinen kysyi:

        "Mitä ihmettä stefoille tehdään vuosittain? Minulla on ollut samat stefat ja samat öljyt nyt 15 v. Vuosittain olen tarkastanut öljypinnan, enkä kertaakaan öljyä lisännyt. Toissavuonna, kun tuli sopiva muiden pohjatöiden yhteydessä tilaisuus, otettiin akseli irti ja kumilaakeri potkurin luota vaihdettiin. Ei sitä pakko olisi ollut tehdä, mutta kun tilaisuus oli sopiva. Stefat taas eivät ole vuotaneet vähääkään. Ainoat haitat ovat ne mainitut vähän isommat tärinät ja äänet, mutta kuka sitä nyt muutenkaan turhia koneella ajaisi. Hyvän kompensoinnin saa hieman pienemmästä vastuksesta."

        Kolmas kommentoi:

        "kyllähän sillä s-vedollakin voi 15 vuotta ajaa samoilla öljyillä kun ajaa vaan!
        Jos ei vaihda niin ei vaihda kuka sille minkään mahtaa!
        Onhan se joku myyntiargumentti mahdolliselle ostajalle sekin, että niin on vähän ajettu että on vielä sisäänajoöljytkin sisällä!
        Kaikkia järjen riemuvoittoja sitä merellä liikkuukin"

        Ja sitten pari päivää kinasteltiin, yksi aidoista ja toinen seipäistä. On tää niin tätä, eikö ihmisillä parempaa tekemistä viikonloppuna ole, vai haittaako vain kinokset itse asiaa.


      • TRM

        Moottorit valmistaa suuri japanilainen teollisuusmoottoritehdas Kubota. Venekäyttöön näitä moottoreita marinoivat Nanni (Ranska, Italia, Hollanti) ja Beta Marine Englannissa. Niinpä moottorien nimet ovat Nanni Kubota tai Beta Kubota. Kubotat ovat huippuluokan moottoreita. Asensin vuonna 1999 Beta Kubotan (20-21 hv) 32-jalkaiseen purjeveneeseen ja se oli paras minulla olleista venemoottoreista.


    • A29MH

      Se moottorin petihän on konekohtainen. Ei nyt ole noita Nannin mittoja tässä, etkä kertonut mikä Volvo sinulla on ennestään, mutta on kyllä suoranainen ihme jos pystyt vanhaa petiä käyttämään.
      Ne vetolaitteen pään kiinitykset on se suurin ongelma, koska pedin sisään on laminoitu mutterit pulteille. Tarkoittaa siis sitä, että pedissä on pakko käyttää vanhoja pultinpaikkoja, tai sitten vaihtaa koko peti.
      Mikäli vaihdat uuteen Volvoon, tai pistät Nannin sovitteella vanhaan S-120 vaihteeseen, niin säästyt tuolta pedin vaihdolta.
      Toisaalta tietysti voihan sille uudelle vetolaitteellekin sorvauttaa soviterenkaan vanhaan petiin siinä missä vanhalle vaihteelle uuteen lohkoonkin, ehkä... Riippuu vähän mistä roikkuu... Voi mennä säätämiseksi kyllä... Hintaa en osaa arvata, kysy vaikka Mepratuotteelta jos asut Turun seudulla.
      Moottorin etutassujen kiinityksien siirtäminen on pikkujuttu ja mittatilaus sovitteet maksaa taskurahoja.

      Kyllä se koneen hinnassa säästetty raha tulee äkkiä käytettyä siinä asennuksessa. Nimen omaan se vetolaitteenpää on määräävä tekijä. Jos se sopii heittämällä vanhan vetolaitteen reikään ja reikiin, niin siitä vaan sitten.

      Ei se uusi Volvo sen kalliimpi ole kun ne muutkaan, kun kauppaa aletaan hieromaan... Toisaalta jos Volvo (Mazda) ei kelpaa...

      Tämä nyt tämmöistä omalta kohdalta heitettyä arviota, itsellä kun on ollut tapana vaihtaa nuo koneet itse ja omalle työlle en laske hintaa. Jos peti menee vaihtoon, niin veikkaanpa että ammattilaiseltakin kuluu hommaan neljä päivää ja maksaisko 50€/h vai...
      Joku korjatkoon joka ammattilaisia käyttää.

      Kysy suoraan venetelakoilta, jotka noita hommia tekee!

    • Purjehtija.

      Vaihdoin Volvon MD5:n tilalle, Nannin 21 heppasen 375he. Vetolaite Volvo VP 120S.
      Nannin etutassut ovat noin kymmenen senttiä korkeammalla kuin volvon, paikka suunnilleen sama.
      Hitsasin rosterista korotuspalikat.

    • vetukseen tyytyväine

      Tietääkseni Vetus-diesel sopii suoraan Volvon S-vetolaitteeseen. Kannattaa miettiä sitäkin vaihtoehtoa ja tehdä hintavertailuja. Mitsun kone (hollantilaisen Vetuksen marinoima) on hyvämaineinen merimoottori. Omassa veneessäni on 4-syl. Vetus ja käyttötunteja tähän mennessä n. 3000 h. Ei ole ollut mitään ongelmia tähän mennessä. Starttaa helposti ja käy tasaisesti. Varaosat (esim. implellerit ja suodattimet) ovat selvästi halvempia kuin VP.

      • A29MH

        Tuo Vetus lienee sama Mitsu kuin Solekin. Volvon vetolaite tarvitsee siis sovitteen, mutta yhdistelmä on siis siten kuitenkin mahdollinen. (Korjaa jos olen väärässä, sillä venenäyttelyssä oli esimerkiksi Solen perässä museokamaa oleva S110 laatikko sovitteella Solen perässä, enkä tiedä onko akselin paksuudessa ja rihloissa eroa S110->S120 välillä.)

        Sen sijaan pikku Perkinsit (uudet) on samoja Mazdoja kuin Volvotkin, eli ainakin se uuden mallinen S130 vetolaite sopii siis...
        Ikävästikin vanhaa vetolaitetta (S120) ei saa uuteen koneeseen, koska kampuran pää on uudessa koneessa paksumpi eikä hommaan voi siksi rakentaa holkkisovitetta.
        Sen sijaan uusi vetolaite menee holkilla vanhaan koneeseen kyllä ja sopiva holkki tuleekin vetolaitteen mukana (ihan niin kuin näitä vanhoja vetolaitteita muka joku joutuisi uuteen vaihtamaan vaihtamatta koko konetta)...


    • Jos vetolaite on kunnossa,miksi vaihtaa. Kaikki moottorin myyjät laittavat mukaan sovitteen jolla moottori liitetään vetolaitteeseen. Mikäli kierrosluku vanhan ja uuden välillä on suunnilleen sama ei tarvitse edes potkuria vaihtaa.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Immu otti pataan

      Olen pettynyt, hänen piti viedä Stagalaa kuin litran mittaa - mutta kuinka kävikään? Voi hemmetti sentään.... Ääääääh!
      Kotimaiset julkkisjuorut
      174
      2593
    2. Näetkö feminismin uhkana

      Vai mahdollisuutena kun deittailet naisia? Mitä miehet mieltä feminismistä?
      Ikävä
      206
      1204
    3. Tykkäätkö halaamisesta?

      Minä en. Tänään tuttava, jolle olen maininnut että en pidä halaamisesta, yritti halata minua ja olen vieläkin ihan raivo
      Maailman menoa
      113
      1111
    4. Hinduilu on suurta eksytystä

      tekosyvällinen tarina uppoaa moneen. Harhautusta todellisen Jumalan yhteydestä. Kuka haluaisi nähdä sielunvaelluksessa
      Hindulaisuus
      389
      940
    5. Malmin tapaus on järkyttävä

      Kolme ulkomaalaistaustaista miestä raiskasi nuoren tytön tavalla, jota ei meinaa uskoa todeksi. Mikä voisi olla oikeampi
      Maahanmuutto
      299
      933
    6. Miksi kaivata miestä

      jolla ei edes muna toimi?
      Ikävä
      101
      912
    7. Mitkä asiat teidän elämässänne on

      Tällä hetkellä parasta?
      Ikävä
      66
      878
    8. Mitä haluaisit kysyä

      Kaivatultasi?
      Ikävä
      62
      865
    9. Kyllä me vaan

      Tykätään toisistamme ❤️ siinä ei ole mitään väärää kenellekään
      Ikävä
      53
      851
    10. Oot nainen kaunis

      muista hymyillä jatkossakin.
      Ikävä
      46
      849
    Aihe