Aktiivisempia?

meidän kissa on muutenkin melko aktiivinen, joten en ole vielä huomannut suurta muutosta sen suhteen ;) mutta saa nähdä miksi se vielä tästä muuttuu :)

iinut kirjoitti:

meidän kissa on muutenkin melko aktiivinen, joten en ole vielä huomannut suurta muutosta sen suhteen ;) mutta saa nähdä miksi se vielä tästä muuttuu :)

Meillä Huugo on nyt ollut eilisestä tavallista vaisumpi. Ei innostunut samalla tavalla kissanmintustakaan kuin tavallisesti. Pentu sen sijaan singahtelee kuin ohjus, mutta niin se on tekee normaalistikin. Huugo näyttäisi syövän ylipäätänsä vähemmän. Söi äsken uutaman palan vanhaa naksucoctailia, jota on ollut tarjolla testin alusta. Kuppia ei ole kuitenkaan tarvinnut täytää. Vesikipoista vesi näyttää hupenevan entiseen tahtiinsa, mutta meillä onkin aina tykänny syödä kuivamuonaa. Pentu oli aikaisemmassa kodissa syönyt kaikkea, mutta täällä näytti ottavan oppia Huugosta, jota se matkii muussakin. Hauska seurata miten opit ja tavat siirtyvät. :-D

zenkatti kirjoitti:

Meillä Huugo on nyt ollut eilisestä tavallista vaisumpi. Ei innostunut samalla tavalla kissanmintustakaan kuin tavallisesti. Pentu sen sijaan singahtelee kuin ohjus, mutta niin se on tekee normaalistikin. Huugo näyttäisi syövän ylipäätänsä vähemmän. Söi äsken uutaman palan vanhaa naksucoctailia, jota on ollut tarjolla testin alusta. Kuppia ei ole kuitenkaan tarvinnut täytää. Vesikipoista vesi näyttää hupenevan entiseen tahtiinsa, mutta meillä onkin aina tykänny syödä kuivamuonaa. Pentu oli aikaisemmassa kodissa syönyt kaikkea, mutta täällä näytti ottavan oppia Huugosta, jota se matkii muussakin. Hauska seurata miten opit ja tavat siirtyvät. :-D

Lue lisää

Se on kyllä hieno katsoa miten pentu ottaa mallia. Meillä Nuttu tuli silloin 6,5-vuotiaan Nakun kaveriksi ja matki isoa kissaa kaikessa. Naku vihasi uutta tulokasta verisesti ekan kuukauden, mutta jo silloin huomasi miten Nuttu meni aina niihin paikkoihin missä Naku oli ollut, leikki niillä leluilla mitä iso kissa suosi yms. Sitten kun tulivat paremmin toimeen jo sain Nutun oppimaan istumaan ja tassun annon hetkessä, kun hän vain matki mitä vanhempi tekee saadakseen namin. Tosin nuoruuden into ei oikeen salli tehdä temppuja kunnolla, vaan pienen istumisen jälkeen aloitetaan osoittelemaan tassulla, jos se toimisi. Onneksi Naku on ollut niin kiltti, ettei pentukaan edes tajunnut kiipeillä verhoissa tai yrittää muita tuhojaan. Ei -sanakin opittiin hetkessä, eikä pikkuinen mennyt pöydälle kuin pari kertaa, vaikka edellisessä kodissa kissojen ruokakupit olivat pöydillä ja kissat siis myös. Tiedän kyllä että tytöt nukkuvat pöydillä kun emme ole paikalla, mutta esittävät sentään noudattavansa talon sääntöjä.

No, jos kissojen nimet ovat Morris ja MIni, niin mitä muuta voi kissoilta odottaa kuin hyväntuulista vauhdikkuutta?!? ;-) Tunnustaudun itse suureksi minifaniksi, mutta Mini-nimi oli jo lapsuudessa pikkiriikkisellä lemmikkikanilla, joten en voinut sitä tällä kertaa käyttää. Harkitsin Cooperia neidille nimeksi, mutta se on ehkä kuitenkin vähän liian poikamainen. Agent Cooper tulee myös mieleen. Joten toisaiseksi olkoon Fiona. Mulla ei ole ennen ollut kahta kaverikissaa, Huugo tuli 7-vuotiaan seuraa ikävöivän neidin seuralaiseksi, mutta heidän välinsä eivät koskaan lämmenneet sivistyneen viileää pidemmälle. Fionan ja Huugon leikeissä on yllättänyt se, että painimisesta ei kuulu hiiskaustakaan. Saatan olla aivan vieressä ja ihmetellä missä kissat ovat kun ei kuulu mitään ja huomaan, että tyypit ottavat matsia sohvalla. Meillä painitaan vain pehmeillä alustoilla: sängyllä ja sohvalla. Nyt tosin Fionalla taitaa olla joku aikuistumiskausi, sillä se leikkii enemmän yksikseen. Huugo on vähän apean oloinen kun toinen ei tulekaan joka kerta leikkimään, eikä edes noteeraa kun käy kutsumassa leikkiin. Voi olla, että se kuitenkin ikävöi vielä vanhaa kissaa. Käy ainakin katsomassa sen lempipaikkoja ja naukuu.

zenkatti kirjoitti:

No, jos kissojen nimet ovat Morris ja MIni, niin mitä muuta voi kissoilta odottaa kuin hyväntuulista vauhdikkuutta?!? ;-) Tunnustaudun itse suureksi minifaniksi, mutta Mini-nimi oli jo lapsuudessa pikkiriikkisellä lemmikkikanilla, joten en voinut sitä tällä kertaa käyttää. Harkitsin Cooperia neidille nimeksi, mutta se on ehkä kuitenkin vähän liian poikamainen. Agent Cooper tulee myös mieleen. Joten toisaiseksi olkoon Fiona. Mulla ei ole ennen ollut kahta kaverikissaa, Huugo tuli 7-vuotiaan seuraa ikävöivän neidin seuralaiseksi, mutta heidän välinsä eivät koskaan lämmenneet sivistyneen viileää pidemmälle. Fionan ja Huugon leikeissä on yllättänyt se, että painimisesta ei kuulu hiiskaustakaan. Saatan olla aivan vieressä ja ihmetellä missä kissat ovat kun ei kuulu mitään ja huomaan, että tyypit ottavat matsia sohvalla. Meillä painitaan vain pehmeillä alustoilla: sängyllä ja sohvalla. Nyt tosin Fionalla taitaa olla joku aikuistumiskausi, sillä se leikkii enemmän yksikseen. Huugo on vähän apean oloinen kun toinen ei tulekaan joka kerta leikkimään, eikä edes noteeraa kun käy kutsumassa leikkiin. Voi olla, että se kuitenkin ikävöi vielä vanhaa kissaa. Käy ainakin katsomassa sen lempipaikkoja ja naukuu.

Lue lisää

Voi kuinka surullista tuo toisen kissan kaipailu. Meillä kesti kuukausia ennen kuin tytöt ystävystyivät. Vieläkään eivät sylikkäin nuku, mutta mielellään jo suht lähekäin. Etsivät toisiaan jos ovat eri paikoissa. Ärsyttävää on se, että aina kun käymme vieraassa paikassa, tai ovat hetken erillään, he joutuvat hakemaan tasapainon uudelleen ja riitelevät uudestaan tosissaan. Myös pienen kissan leikkauksen jälkeen oli huonot välit muutaman päivän ajan. Leikkiminen on täälläkin aika hiljaista, mutta riidat pitää sitten paholaismaista mouruntaa. Namit yleensä parantavat välejä nopeasti... Toivottavasti ajan myötä teilläkin ystävystytään kunnolla.

Minäkin hehkutin noita mini-nimiä. Meillä on vuoden -92 vanhan mallinen mini, joka kyllä on nyt osissa odottaen kampiakselin korjaamista...

Heippa
meidän kisuli on nykyään yliaktiivinen:) Tänään löysimme sen lasten kerrossägystä, johon ei aikaisemmin ole vielä kiivennyt ja jonka akselportaat ovat aika vaikeasti hallittavissa. Parveke on myös uusi kestosuosikke, jonne pyydetään vähän väliä. Onneksi ilmat ovat olleet leutoja viime päivät niin herra on päässyt juoksemaan edes takaisin. Mielenkiintosta on seurata mitä seuraavaksi tapahtuu. Onkohan tosiaan raksut vaikuttaneet vai yleisesti kevätaurinko?

Sam kirjoitti:

Heippa
meidän kisuli on nykyään yliaktiivinen:) Tänään löysimme sen lasten kerrossägystä, johon ei aikaisemmin ole vielä kiivennyt ja jonka akselportaat ovat aika vaikeasti hallittavissa. Parveke on myös uusi kestosuosikke, jonne pyydetään vähän väliä. Onneksi ilmat ovat olleet leutoja viime päivät niin herra on päässyt juoksemaan edes takaisin. Mielenkiintosta on seurata mitä seuraavaksi tapahtuu. Onkohan tosiaan raksut vaikuttaneet vai yleisesti kevätaurinko?

Lue lisää

Meillä kevätaurinko kutsuu aina parvekkeelle. Naku tosin on saanut päähänsä että säät ovat minun ansioni/syyni. Jos on kaunista ja aurinkoista, saan kehuksi kehräystä ja puskuja, mutta jos parvekeelle mennessä onkin kylmää ja hämärää vanhempi kissamme katsoo minua pahasti ja on loukkaantunut siitä että olen hänelle tällaisen sään tehnyt. Ei meidän sisäkissalle oikeen ole säät tuttuja.

Tosin eipä ennen ole kevätkään saanut näin kovaa telmimistä aikaan, et ehkä nuo raksut oikeesti auttaa.