Header tiedostot

TribaKalle

Hei, olen pitkään tehnyt C ohjelmat siten että on main.cpp tiedosto ja sitten kaikki muut osa alueet jaettu xxxxx.cpp ja xxxxx.h tiedostoihin.

Mutta nyt törmäsin erään pelin lähdekoodiin jossa päätiedosto oli .cc päätteinen (ilmeisesti jotain C# tai vastaavaa tarkoittaa), tämän lisäksi muut osa-alueet olivan PELKÄSTÄÄN .h tiedostoissa, eli funktoiden määrittelyiden lisäksi myös itse funktiot samassa tiedostossa.

Tämä näyttää erittäin selkeältä ja nopealta tavalta mutta kun itse tekee tuolla tapaa ei kääntäjä osaa kääntää koodia, vaan valittaa että header tiedostoissa määritellyt funktiot eivät löydy mistään.

Onko tämä siis nykypäivinä edes mahdollista, minusta olisi vaan tavattoman selkeää lisätä koodit yhteen header tiedostoon sen sijasta että kirjoitat (melkein) samat asiat kahdesta .cpp ja .h tiedostoihin?

15

928

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Tarkoittaa sitä, että peli on koodattu päin helvettiä ja tuollainen on niin sanotusti ongelmien kerjäämistä. Onpas hauskaa jos (kun) tarvitsevat käyttää ristiin osia ja samoja tiedostoja liitetään includella niin käännösaika räjähtää helposti käsiin ja muuta hauskaa. Ei C:tä eikä C :aa ole niin tarkoitettu käytettäväksi. Sitä varten on muita kieliä kuten vaikka Java.

      • wizses125

        Paitsi että header tiedostoissa käytetään #ifndef #endif systeemiä niin niitä ei tarvitse kääntää moneen kertaan joten käännösaika ei muutu miksikään.


      • wizses125 kirjoitti:

        Paitsi että header tiedostoissa käytetään #ifndef #endif systeemiä niin niitä ei tarvitse kääntää moneen kertaan joten käännösaika ei muutu miksikään.

        Itseasiassa kyllä kasvaa ja paljon kun joutuu käymää kaikki läpi aina vähintään kerran.


      • Mee neuvoon sit

        Kirjastofunktio pitää ensinnäkin esitellä jossain ja toisaalta määritellä. Tästä on oiva esimerkki standardi-c:n kaikille vähänkin ohjelmoineille tuttu ja tuiki tarpeellinen ”math.h”. Nyt te ette ole kyllä yhtään jyvällä standardista(kaan) c: n syntaksista.


      • Mee neuvoon sit kirjoitti:

        Kirjastofunktio pitää ensinnäkin esitellä jossain ja toisaalta määritellä. Tästä on oiva esimerkki standardi-c:n kaikille vähänkin ohjelmoineille tuttu ja tuiki tarpeellinen ”math.h”. Nyt te ette ole kyllä yhtään jyvällä standardista(kaan) c: n syntaksista.

        Tietysti pitää. Sitä varten ne otsikkotiedostot ovat. Se koodi sitten pidetään siitä erillään.


      • On ja ei oo noin
        M-Kar kirjoitti:

        Tietysti pitää. Sitä varten ne otsikkotiedostot ovat. Se koodi sitten pidetään siitä erillään.

        Jossä teet siitä tuolla tavalla kirjaston, siitä ei tule mitään: vain atk-jumala voi tietää, missä määrittelysi ovat.


      • ICT-Piru
        On ja ei oo noin kirjoitti:

        Jossä teet siitä tuolla tavalla kirjaston, siitä ei tule mitään: vain atk-jumala voi tietää, missä määrittelysi ovat.

        Ei sitä sorsa-tiedostoa (eli 'määrittelyä') tarvitse olla edes koko koneella, riittää että on header ja linkitettävä binääri ko. kirjastosta. Ei taida sulla olla homma ihan hallussa.


      • ICT-Piru kirjoitti:

        Ei sitä sorsa-tiedostoa (eli 'määrittelyä') tarvitse olla edes koko koneella, riittää että on header ja linkitettävä binääri ko. kirjastosta. Ei taida sulla olla homma ihan hallussa.

        Aivan.


      • Näin se on
        M-Kar kirjoitti:

        Aivan.

        Senkin atk-pölkkypäät: avaja puhuu kirjastoista, joita hän on tuomassa koneelleen. Ei ole vielä mitään käännöksiä siitä eikä linkityksiäkään.


      • ICT-Piru
        Näin se on kirjoitti:

        Senkin atk-pölkkypäät: avaja puhuu kirjastoista, joita hän on tuomassa koneelleen. Ei ole vielä mitään käännöksiä siitä eikä linkityksiäkään.

        Sen verran sekavia ovat sepustukset, ettei oikein saa selvää mistä puhutaan.

        Mutta EI OLE sellaista sääntöä että kirjaston varsinainen toteutus eli lähdekoodi (.c, .cpp, .cc) PITÄÄ olla koneella. Header binääri riittää ja tämä on se ylivoimaisesti yleisin tapa tuoda kirjasto koneelle. Joskus toki kirjasto käännetään itse, kun valmis käännös puuttuu tai halutaan vaikkapa uudempi versio. Tällöin on tulisi olla mukana jonkin projektisysteemin tiedosto(t), jotta ne lähdekoodit löytyy käännöstä varten.

        Harvallapa esimerkiksi tuosta "math.h"-kirjastosta on koneella lähdekoodeja, eivätkä ole edes saatavilla kaikille kääntäjille.


      • Homma atk-hanskassa
        ICT-Piru kirjoitti:

        Sen verran sekavia ovat sepustukset, ettei oikein saa selvää mistä puhutaan.

        Mutta EI OLE sellaista sääntöä että kirjaston varsinainen toteutus eli lähdekoodi (.c, .cpp, .cc) PITÄÄ olla koneella. Header binääri riittää ja tämä on se ylivoimaisesti yleisin tapa tuoda kirjasto koneelle. Joskus toki kirjasto käännetään itse, kun valmis käännös puuttuu tai halutaan vaikkapa uudempi versio. Tällöin on tulisi olla mukana jonkin projektisysteemin tiedosto(t), jotta ne lähdekoodit löytyy käännöstä varten.

        Harvallapa esimerkiksi tuosta "math.h"-kirjastosta on koneella lähdekoodeja, eivätkä ole edes saatavilla kaikille kääntäjille.

        Avaaja tuo sorsia koneelle: pitää kertoa kääntäjälle, missä otsikkotiedostot (*.h, *.hpp) ja missä määrittelyt (*.c, *.cpp) ovat. Ensimmäisen käännöksen jälkeen kääntäjälle tarvitsee jokaisen käännöksen aikana kertoa, missä otsikkotiedostot (*.h, *.hpp), koska kääntäjä tietää, että ohjelmoijan määrittelyt (sorsat) ovat siinä ohjelmointieditorissa apposen auki eikä niitä tarvitse mistään etsiä, mutta tämä on vasta puoli atk-ruokaa. Kertokaas ohjelmoijat, miten homma siitä eteenpäin menee, jos aikoo jonkin tekkeleistään kääntymään ajokelpoiseksi sovelukseksi? Pidettäköön ajokelpoisena soveluksena sellaista, jonka voi resurssienhallinnasta tuplahiirenklikkauksella käynnistää, vaikka sen jälkeen tulisikin käsittämättömiä ajonaikaisia virheitä ja ylivuotoja ja tietokone käynnistyisi sen jäljestä itsestään vikasietotilassa.


    • jksadlkjdsaljasdlkas

      .cc-pääte tarkoittaa samaa kuin .cpp-pääte.

      Se #include "joku-tiedosto.h" lisää vain yksinkertaisesti kyseisen tiedoston sisällön siihen kohtaan koodia. Ei mitään tarkistuksia tai muuta monimutkaista. Ja siksipä siihen käy mikä vaan: #include "foo.cpp" #include "joku.txt".

      Siis on mahdollista työntää tiedostot kaikki includen avulla samaan läjään, jolloin käännöksestä tulee vain YKSI .o-tiedosto. Tämä on hölmöä, sillä pikku muutos yhteen tiedostoon ja kaikki joudutaan kääntämään (ison projektin kääntäminen kestää minuutteja). Ja static-määreellä ei enää merkitystä... Varmaan muitakin ongelmia.

      • Kyllähän tää 70-lukulainen kääntöjärjestelmä alkaa olla aikansa elänyt mutta valitettavasti sitä käyttävät kielet ei ole.

        Kuitenkin, ihan turhaa siitä on valittaa ja tehdä koodi päin persettä. Tuo koodin jakaminen erillisiin otsikko ja kooditiedostoihin on kuitenkin pieni vaiva siinä kaikessa mitä koodin tekemisessä tarvitsee tehdä. Ja jos se on olevinaan suuri vaiva niin sitten kannattaisi miettiä, että onkohan editori ihan varmasti hanskassa.


    • dx

      C :ssa on sellainen huono puoli, että jos käytät templateja (joka on C :n versio genericseistä), pitää kyseinen koodi pistää otsikkotiedostoon. Tämä johtuu siitä, että koodi pitää olla käännösyksikön tiedossa silloin kun sitä templatea lähdetään instantioimaan. Voisiko kirjastosta suurin osa olla jotain templateja?

      • FireOfFeenix

        Valitettavasti c on lähes kaikki mahdollista. Siksi kai syntyi java ja C#, jotka poistavat header tiedostojen käytön ja poistavat kaikki ne hyvät tai huonot ominaisuudet, joita C mihin tahansa melkein pystyvässä maailmassa on. Paitsi muuten, en saanut Visual Basicin syntaksia täydellisesti toimimaan c :lla, vaikka taiteilin macroilla vaikka mitä. Melkein kaikki muu onnistui paitsi if lauseet toimivat c :ssa Visual Basicin syntaksilla. Kokeilkaa joskus ja miettikää sen jälkeen, onko uusia lähdekoodeja ottaessa oikeasti muuta mahdollisuutta kuin tutustua koodiin, jos haluaa sen toimivan jatkossa omalla koneella. Kaikissa tuntemissani lähdekoodeissa on ollut aina jotain outoa ja kummallista - ja aina niissä on joutunut lyömään päätään seinään, ennen kuin on saanut ne toimimaan. Tuo yllä kuvattu esimerkki on arkipäivää.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Vihreiden, SDP:n ja Vasemmistoliiton kannattajista selvästi alle puolet on miehiä

      ja silti joku punafeministi valitti kokoomuksen naiskannattajien puutteesta, vaikka siellä on enemmän naisia kuin punavi
      Maailman menoa
      92
      2773
    2. On tiedossa, että venäjämieliset diggaavat diktatuurista venäjää

      jossa ei esim. ole sanan- ja lehdistönvapautta. Mutta keitä nämä venäjän palvojat sitten ovat, ei heitä toki paljon ole
      Maailman menoa
      62
      2655
    3. Ensin Henry Novak ja nyt sitten se Irlannin tapaus

      jossa mustaihoinen afrikkalainen mieshenkilö puukottaa valkoihoista maassa makaavaa miestä useita kertoa pään alueelle.
      Maailman menoa
      71
      2601
    4. Belfastissa käynnissä kunnon persuilu

      Joku random mamu tekee rikoksen, niin sikäläiset naamiopersut kostavat tuhoamalla kantaävestön omaisuutta. Liekö siellä
      Maailman menoa
      95
      2561
    5. Tytti Tuppurainen: Suomen pakolaiskiintiö pitäisi nostaa 10 000 vuodessa

      asia on faktaa, noin Tytti sanoi aiemmin. Kun taas Orpon hallitusohjelman mukaisesti Suomen pakolaiskiintiö on pudotettu
      Maailman menoa
      99
      2118
    6. Islamovasemmistolaisuus - tälläista termiä käytetään

      Termi tarkoittaa alunperin äärivasemmiston ja muslimifundamentalistien liittoa, jonka ytimessä oli antisemitismi. Isl
      Maailman menoa
      50
      2022
    7. Persujen kannatusromahdus tekee kesästä 2026 nautinnollisen

      Satoi tai paistoi, niin Suomen kansalaisella on kuluvana kesänä syytä hymyyn. Niin upealta tuntuu persujen kannatusroma
      Maailman menoa
      141
      1876
    8. Julkista rahaa ei tule antaa senttiäkään yksityisille yrityksille

      Julkinen raha on meidän yhteistä rahaa, ja se raha on tarkoitettu yhteiseen käyttöön, kuten esimerkiksi tuottamaan palve
      Maailman menoa
      36
      1855
    9. Joskus tulee niin

      Yksinäinen olo. Ei ole tarpeeksi ihmisiä elämässä, jotka tuntuisivat välitttävän aidosti. Jos mä ny saisin sairaskohtauk
      Ikävä
      61
      1695
    10. Mitä tapahtui?

      Mitä tapahtui keskiviikkoiltana kun oli paljon hälytysajoneuvoja ja mediheli?
      Kiuruvesi
      17
      1558
    Aihe