Header tiedostot

TribaKalle

Hei, olen pitkään tehnyt C ohjelmat siten että on main.cpp tiedosto ja sitten kaikki muut osa alueet jaettu xxxxx.cpp ja xxxxx.h tiedostoihin.

Mutta nyt törmäsin erään pelin lähdekoodiin jossa päätiedosto oli .cc päätteinen (ilmeisesti jotain C# tai vastaavaa tarkoittaa), tämän lisäksi muut osa-alueet olivan PELKÄSTÄÄN .h tiedostoissa, eli funktoiden määrittelyiden lisäksi myös itse funktiot samassa tiedostossa.

Tämä näyttää erittäin selkeältä ja nopealta tavalta mutta kun itse tekee tuolla tapaa ei kääntäjä osaa kääntää koodia, vaan valittaa että header tiedostoissa määritellyt funktiot eivät löydy mistään.

Onko tämä siis nykypäivinä edes mahdollista, minusta olisi vaan tavattoman selkeää lisätä koodit yhteen header tiedostoon sen sijasta että kirjoitat (melkein) samat asiat kahdesta .cpp ja .h tiedostoihin?

15

840

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Tarkoittaa sitä, että peli on koodattu päin helvettiä ja tuollainen on niin sanotusti ongelmien kerjäämistä. Onpas hauskaa jos (kun) tarvitsevat käyttää ristiin osia ja samoja tiedostoja liitetään includella niin käännösaika räjähtää helposti käsiin ja muuta hauskaa. Ei C:tä eikä C :aa ole niin tarkoitettu käytettäväksi. Sitä varten on muita kieliä kuten vaikka Java.

      • wizses125

        Paitsi että header tiedostoissa käytetään #ifndef #endif systeemiä niin niitä ei tarvitse kääntää moneen kertaan joten käännösaika ei muutu miksikään.


      • wizses125 kirjoitti:

        Paitsi että header tiedostoissa käytetään #ifndef #endif systeemiä niin niitä ei tarvitse kääntää moneen kertaan joten käännösaika ei muutu miksikään.

        Itseasiassa kyllä kasvaa ja paljon kun joutuu käymää kaikki läpi aina vähintään kerran.


      • Mee neuvoon sit

        Kirjastofunktio pitää ensinnäkin esitellä jossain ja toisaalta määritellä. Tästä on oiva esimerkki standardi-c:n kaikille vähänkin ohjelmoineille tuttu ja tuiki tarpeellinen ”math.h”. Nyt te ette ole kyllä yhtään jyvällä standardista(kaan) c: n syntaksista.


      • Mee neuvoon sit kirjoitti:

        Kirjastofunktio pitää ensinnäkin esitellä jossain ja toisaalta määritellä. Tästä on oiva esimerkki standardi-c:n kaikille vähänkin ohjelmoineille tuttu ja tuiki tarpeellinen ”math.h”. Nyt te ette ole kyllä yhtään jyvällä standardista(kaan) c: n syntaksista.

        Tietysti pitää. Sitä varten ne otsikkotiedostot ovat. Se koodi sitten pidetään siitä erillään.


      • On ja ei oo noin
        M-Kar kirjoitti:

        Tietysti pitää. Sitä varten ne otsikkotiedostot ovat. Se koodi sitten pidetään siitä erillään.

        Jossä teet siitä tuolla tavalla kirjaston, siitä ei tule mitään: vain atk-jumala voi tietää, missä määrittelysi ovat.


      • ICT-Piru
        On ja ei oo noin kirjoitti:

        Jossä teet siitä tuolla tavalla kirjaston, siitä ei tule mitään: vain atk-jumala voi tietää, missä määrittelysi ovat.

        Ei sitä sorsa-tiedostoa (eli 'määrittelyä') tarvitse olla edes koko koneella, riittää että on header ja linkitettävä binääri ko. kirjastosta. Ei taida sulla olla homma ihan hallussa.


      • ICT-Piru kirjoitti:

        Ei sitä sorsa-tiedostoa (eli 'määrittelyä') tarvitse olla edes koko koneella, riittää että on header ja linkitettävä binääri ko. kirjastosta. Ei taida sulla olla homma ihan hallussa.

        Aivan.


      • Näin se on
        M-Kar kirjoitti:

        Aivan.

        Senkin atk-pölkkypäät: avaja puhuu kirjastoista, joita hän on tuomassa koneelleen. Ei ole vielä mitään käännöksiä siitä eikä linkityksiäkään.


      • ICT-Piru
        Näin se on kirjoitti:

        Senkin atk-pölkkypäät: avaja puhuu kirjastoista, joita hän on tuomassa koneelleen. Ei ole vielä mitään käännöksiä siitä eikä linkityksiäkään.

        Sen verran sekavia ovat sepustukset, ettei oikein saa selvää mistä puhutaan.

        Mutta EI OLE sellaista sääntöä että kirjaston varsinainen toteutus eli lähdekoodi (.c, .cpp, .cc) PITÄÄ olla koneella. Header binääri riittää ja tämä on se ylivoimaisesti yleisin tapa tuoda kirjasto koneelle. Joskus toki kirjasto käännetään itse, kun valmis käännös puuttuu tai halutaan vaikkapa uudempi versio. Tällöin on tulisi olla mukana jonkin projektisysteemin tiedosto(t), jotta ne lähdekoodit löytyy käännöstä varten.

        Harvallapa esimerkiksi tuosta "math.h"-kirjastosta on koneella lähdekoodeja, eivätkä ole edes saatavilla kaikille kääntäjille.


      • Homma atk-hanskassa
        ICT-Piru kirjoitti:

        Sen verran sekavia ovat sepustukset, ettei oikein saa selvää mistä puhutaan.

        Mutta EI OLE sellaista sääntöä että kirjaston varsinainen toteutus eli lähdekoodi (.c, .cpp, .cc) PITÄÄ olla koneella. Header binääri riittää ja tämä on se ylivoimaisesti yleisin tapa tuoda kirjasto koneelle. Joskus toki kirjasto käännetään itse, kun valmis käännös puuttuu tai halutaan vaikkapa uudempi versio. Tällöin on tulisi olla mukana jonkin projektisysteemin tiedosto(t), jotta ne lähdekoodit löytyy käännöstä varten.

        Harvallapa esimerkiksi tuosta "math.h"-kirjastosta on koneella lähdekoodeja, eivätkä ole edes saatavilla kaikille kääntäjille.

        Avaaja tuo sorsia koneelle: pitää kertoa kääntäjälle, missä otsikkotiedostot (*.h, *.hpp) ja missä määrittelyt (*.c, *.cpp) ovat. Ensimmäisen käännöksen jälkeen kääntäjälle tarvitsee jokaisen käännöksen aikana kertoa, missä otsikkotiedostot (*.h, *.hpp), koska kääntäjä tietää, että ohjelmoijan määrittelyt (sorsat) ovat siinä ohjelmointieditorissa apposen auki eikä niitä tarvitse mistään etsiä, mutta tämä on vasta puoli atk-ruokaa. Kertokaas ohjelmoijat, miten homma siitä eteenpäin menee, jos aikoo jonkin tekkeleistään kääntymään ajokelpoiseksi sovelukseksi? Pidettäköön ajokelpoisena soveluksena sellaista, jonka voi resurssienhallinnasta tuplahiirenklikkauksella käynnistää, vaikka sen jälkeen tulisikin käsittämättömiä ajonaikaisia virheitä ja ylivuotoja ja tietokone käynnistyisi sen jäljestä itsestään vikasietotilassa.


    • jksadlkjdsaljasdlkas

      .cc-pääte tarkoittaa samaa kuin .cpp-pääte.

      Se #include "joku-tiedosto.h" lisää vain yksinkertaisesti kyseisen tiedoston sisällön siihen kohtaan koodia. Ei mitään tarkistuksia tai muuta monimutkaista. Ja siksipä siihen käy mikä vaan: #include "foo.cpp" #include "joku.txt".

      Siis on mahdollista työntää tiedostot kaikki includen avulla samaan läjään, jolloin käännöksestä tulee vain YKSI .o-tiedosto. Tämä on hölmöä, sillä pikku muutos yhteen tiedostoon ja kaikki joudutaan kääntämään (ison projektin kääntäminen kestää minuutteja). Ja static-määreellä ei enää merkitystä... Varmaan muitakin ongelmia.

      • Kyllähän tää 70-lukulainen kääntöjärjestelmä alkaa olla aikansa elänyt mutta valitettavasti sitä käyttävät kielet ei ole.

        Kuitenkin, ihan turhaa siitä on valittaa ja tehdä koodi päin persettä. Tuo koodin jakaminen erillisiin otsikko ja kooditiedostoihin on kuitenkin pieni vaiva siinä kaikessa mitä koodin tekemisessä tarvitsee tehdä. Ja jos se on olevinaan suuri vaiva niin sitten kannattaisi miettiä, että onkohan editori ihan varmasti hanskassa.


    • dx

      C :ssa on sellainen huono puoli, että jos käytät templateja (joka on C :n versio genericseistä), pitää kyseinen koodi pistää otsikkotiedostoon. Tämä johtuu siitä, että koodi pitää olla käännösyksikön tiedossa silloin kun sitä templatea lähdetään instantioimaan. Voisiko kirjastosta suurin osa olla jotain templateja?

      • FireOfFeenix

        Valitettavasti c on lähes kaikki mahdollista. Siksi kai syntyi java ja C#, jotka poistavat header tiedostojen käytön ja poistavat kaikki ne hyvät tai huonot ominaisuudet, joita C mihin tahansa melkein pystyvässä maailmassa on. Paitsi muuten, en saanut Visual Basicin syntaksia täydellisesti toimimaan c :lla, vaikka taiteilin macroilla vaikka mitä. Melkein kaikki muu onnistui paitsi if lauseet toimivat c :ssa Visual Basicin syntaksilla. Kokeilkaa joskus ja miettikää sen jälkeen, onko uusia lähdekoodeja ottaessa oikeasti muuta mahdollisuutta kuin tutustua koodiin, jos haluaa sen toimivan jatkossa omalla koneella. Kaikissa tuntemissani lähdekoodeissa on ollut aina jotain outoa ja kummallista - ja aina niissä on joutunut lyömään päätään seinään, ennen kuin on saanut ne toimimaan. Tuo yllä kuvattu esimerkki on arkipäivää.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Aivosyöpää sairastava Olga Temonen TV:ssä - Viimeinen Perjantai-keskusteluohjelma ulos

      Näyttelijä-yrittäjä Olga Temonen sairastaa neljännen asteen glioomaa eli aivosyöpää, jota ei ole mahdollista leikata. Hä
      Maailman menoa
      91
      2910
    2. Pelotelkaa niin paljon kuin sielu sietää.

      Mutta ei mene perille asti. Miksi Venäjä hyökkäisi Suomeen? No, tottahan se tietenkin on jos Suomi joka ei ole edes soda
      Maailman menoa
      299
      1686
    3. Mikä saa ihmisen tekemään tällaista?

      Onko se huomatuksi tulemisen tarve tosiaan niin iso tarve, että nuoruuttaan ja tietämättömyyttään pilataan loppuelämä?
      Sinkut
      246
      1557
    4. Minkä merkkisellä

      Autolla kaivattusi ajaa? Mies jota kaipaan ajaa Mersulla.
      Ikävä
      87
      1391
    5. IL - VARUSMIEHIÄ lähetetään jatkossa NATO-tehtäviin ulkomaille!

      Suomen puolustuksen uudet linjaukset: Varusmiehiä suunnitellaan Nato-tehtäviin Puolustusministeri Antti Häkkänen esittel
      Maailman menoa
      402
      1384
    6. Nyt kun Pride on ohi 3.0

      Edelliset kaksi ketjua tuli täyteen. Pidetään siis edelleen tämä asia esillä. Raamattu opettaa johdonmukaisesti, että
      Luterilaisuus
      400
      1307
    7. Kiitos nainen

      Kuitenkin. Olet sitten ajanmerkkinä. Tuskin enää sinua näen ja huomasitko, että olit siinä viimeisen kerran samassa paik
      Tunteet
      2
      1089
    8. Esko Eerikäinen tatuoi kasvoihinsa rakkaan nimen - Kärkäs kommentti "Ritvasta" lävähti somessa

      Ohhoh! Esko Eerikäinen on ottanut uuden tatuoinnin. Kyseessä ei ole mikä tahansa kuva minne tahansa, vaan Eerikäisen tat
      Suomalaiset julkkikset
      38
      1037
    9. Hyväksytkö sinä sen että päättäjämme ei rakenna rauhaa Venäjän kanssa?

      Vielä kun sota ehkäpä voitaisiin välttää rauhanponnisteluilla niin millä verukkeella voidaan sanoa että on hyvä asia kun
      Maailman menoa
      329
      874
    10. Miksi Purra-graffiti ei nyt olekkaan naisvihaa?

      "Pohtikaapa reaktiota, jos vastaava graffiti olisi tehty Sanna Marinista", kysyy Tere Sammallahti. Helsingin Suvilahden
      Maailman menoa
      257
      855
    Aihe