TAPIO

Mistä tässä nyt on kysymys?

Sinun logiigasta asteroidin kanssa

siu lokkiikasta kirjoitti:

Mistä tässä nyt on kysymys?

Sinun logiigasta asteroidin kanssa

Etkö tosiaan tiennyt, että on olemassa tyypillisiä karjalaisnimiä? Ihan samaan tapaan kuin on olemassa muillekin seuduille tyypillisiä sukunimiä. Lueskele vaikka seuraava artikkeli:

http://www.genealogia.fi/nimet/nimi85s.htm

Tapio.Rautalapio kirjoitti:

Etkö tosiaan tiennyt, että on olemassa tyypillisiä karjalaisnimiä? Ihan samaan tapaan kuin on olemassa muillekin seuduille tyypillisiä sukunimiä. Lueskele vaikka seuraava artikkeli:

http://www.genealogia.fi/nimet/nimi85s.htm

Lue lisää

Tuo linkkisi ei tuonut mitään tieteellistä perustetta "tyypillisiä karjalaisnimiä" mihin tutkimukseen tuo linkkisi perustuu??

älä vaan anna sivun alalaidalla olevaa tekstiä "kotiseutukuvauksia 14. Helsinki 1911"

1 Huuskonen tavataan kyllä Pohjois-Hämeessä jo 1564 (ks. K. J. Jalkasen tutkimukseen "Pohjois-Hämeen erämaat, asutus ja olot vuoteen 1620" liitettyä sukunimitilastoa). Siellä tavataan myös "suursuvuista" Honkanen (Honkoinen), Savossa sen sijaan vain Hongastonmies, joka lienee, asumaseudusta päättäen, sama nimi. Samoin muutamia muitakin nimiä, kuten esim. Häkkänen, Kolari, Malkki (Malkkinen), Pakarinen (1586), Tiainen (1586) Tossavainen, Viinikainen y.m. tavataan 1564 ja 1586 savolaisten vieminä Pohjois-Hämeessä, mutta eivät löydy Gebhardin luettelossa v:lta 1571.

Lähde: Kansanvalistusseuran kotiseutukuvauksia 14. Helsinki 1911, 23 p. Myös julkaistu teoksessa: Suomalaisia sukuja ja sukunimiä. Joka perheen sukunimi- ja sukututkimusopas. Toim. Börje Thilman. Kauniainen 1968, s. 42–71.

tarkennusta, kirjoitti:

Tuo linkkisi ei tuonut mitään tieteellistä perustetta "tyypillisiä karjalaisnimiä" mihin tutkimukseen tuo linkkisi perustuu??

älä vaan anna sivun alalaidalla olevaa tekstiä "kotiseutukuvauksia 14. Helsinki 1911"

1 Huuskonen tavataan kyllä Pohjois-Hämeessä jo 1564 (ks. K. J. Jalkasen tutkimukseen "Pohjois-Hämeen erämaat, asutus ja olot vuoteen 1620" liitettyä sukunimitilastoa). Siellä tavataan myös "suursuvuista" Honkanen (Honkoinen), Savossa sen sijaan vain Hongastonmies, joka lienee, asumaseudusta päättäen, sama nimi. Samoin muutamia muitakin nimiä, kuten esim. Häkkänen, Kolari, Malkki (Malkkinen), Pakarinen (1586), Tiainen (1586) Tossavainen, Viinikainen y.m. tavataan 1564 ja 1586 savolaisten vieminä Pohjois-Hämeessä, mutta eivät löydy Gebhardin luettelossa v:lta 1571.

Lähde: Kansanvalistusseuran kotiseutukuvauksia 14. Helsinki 1911, 23 p. Myös julkaistu teoksessa: Suomalaisia sukuja ja sukunimiä. Joka perheen sukunimi- ja sukututkimusopas. Toim. Börje Thilman. Kauniainen 1968, s. 42–71.

Lue lisää

Valitettavasti kaikkea ei ole netissä kuten esimerkiksi Juhani Pöyhösen teosta "Suomalainen sukunimikartasto 2 - Karjalaiset nimet" SKS, 2003, 239 s

Heljä Pulli kirjoittaa "Yleisesti ottaen karjalaisen luterilaisen talonpoikaisväestön sukunimet olivat pysyviä ja siirtyivät polvesta toiseen nykyaikaan asti." (Genos 56(1985), s. 37-38)

Mikä tässä asiassa on niin vaikea ymmärtää?

Tapio.Rautalapio kirjoitti:

Valitettavasti kaikkea ei ole netissä kuten esimerkiksi Juhani Pöyhösen teosta "Suomalainen sukunimikartasto 2 - Karjalaiset nimet" SKS, 2003, 239 s

Heljä Pulli kirjoittaa "Yleisesti ottaen karjalaisen luterilaisen talonpoikaisväestön sukunimet olivat pysyviä ja siirtyivät polvesta toiseen nykyaikaan asti." (Genos 56(1985), s. 37-38)

Mikä tässä asiassa on niin vaikea ymmärtää?

Lue lisää

Mikä tässä asiassa on niin vaikea ymmärtää?

Se ettet vastaa kysymykseen ja annant alla olevia tietoja, "Sukunimen muuttuminen Karjalassa" kysyn mihin tutkimukseen väittesi perustuu?? vai perustuuko se pelkästään alla olevaan tietoon



http://www.genealogia.fi/genos/56/56_37.htm

Sukunimen muuttuminen Karjalassa

Heljä Pulli

Yleisesti ottaen karjalaisen luterilaisen talonpoikaisväestön sukunimet olivat pysyviä ja siirtyivät polvesta toiseen nykyaikaan asti. Viipurin Karjalan sukuja tutkiessa tulee kuitenkin eteen nimien muuttumisia, joiden syy on joskus helposti pääteltävissä: tilan uudelle viljelijälle siirtyi entisen isännän nimi tai kotivävylle appiukon nimi. Oliko kysymyksessä todella "kansan tapa" vai pappien, verokirjureitten ja muitten viranomaisten tapa soveltaa ruotsalaista käytäntöä? Joskus nimen muuttumisen syy jää arvailun varaan.
Jääsken (myöhemmän Antrean) Hannilan kylä on mainittu jo v:n 1543 maakirjassa. 1600-luvun jälkipuolella kylässä oli kolme taloa. Hannu Hannisen talo siirtyi Kostiaisen suvulle 1670-luvulla. Hannun sukunimenä on henkikirjoissa joskus Haajanen. Toisessa talossa eli Hannisen suku jatkuvasti ja kolmannessa talossa asuneen suvun nimi muuttui Hannisesta Haukaksi.

Vilppu Ollinpoika Hanninen (Philipus O. Hanninen, 1654) oli henkikirjoissa talon isäntänä vv. 1650-69; sukunimeä ei mainita joka vuosi. Jääsken käräjillä v. 1670 (jj 16:202) samainen Vilppu onkin Haukka (Philpus Hauka). Vilppu Ollinpoika Haukka haudattiin Jääskessä 4.5.1697. Häntä seurasi isäntänä hänen veljensä Pietari Ollinpoika Haukka, henkikirjoissa 1675-88.

Vilpun ja Pietarin isä, Olli Hanninen, oli isäntänä vv. 1635-46. Ruokolahden käräjillä v. 1666 (jj 13 :152, 220) esiintyi Olli Haukka (Oloff Hauka) Matti Pietarinpoika Hannisen kanssa. Kotipaikkaa ei näy tuomiokirjasta, mutta kaikesta päättäen se oli Hannila. Tämä Olli Haukka saattaisi olla Olli Hannisen pojanpoika, Olli Paavonpoika, henkikirjoissa 1663-75.

V:n 1665 ratsumiesten ja upseerien palkkatilojen tarkastusluettelossa (VA 8650) Vilppu Ollinpoika oli itse ratsumiehenä, v. 1666 (VA 8654) Vilpun veli (Sipi Ollinpoika). Ratsumiespalvelu olisi saattanut vaikuttaa nimen muuttumiseen, kun kahdessa muussakin Hannisen talossa oli samaan aikaan ratsumies. Mutta miksi juuri Haukka? Nimeä ei ole aikaisemmissa asiakirjoissa Hannilassa eikä sen lähistöllä. Sen sijaan tuomiokirjoissa (1666, jj 13:165-6 ja 1670, jj 16:281-2) mainitaan Nuutti Mikonpoika Haukka Ruokolahden Immalanjärveltä, mutta yhteyttä Hannilaan ei ole voitu osoittaa.


Genos 56(1985), s. 37-38

vastannut kysymys kirjoitti:

Mikä tässä asiassa on niin vaikea ymmärtää?

Se ettet vastaa kysymykseen ja annant alla olevia tietoja, "Sukunimen muuttuminen Karjalassa" kysyn mihin tutkimukseen väittesi perustuu?? vai perustuuko se pelkästään alla olevaan tietoon



http://www.genealogia.fi/genos/56/56_37.htm

Sukunimen muuttuminen Karjalassa

Heljä Pulli

Yleisesti ottaen karjalaisen luterilaisen talonpoikaisväestön sukunimet olivat pysyviä ja siirtyivät polvesta toiseen nykyaikaan asti. Viipurin Karjalan sukuja tutkiessa tulee kuitenkin eteen nimien muuttumisia, joiden syy on joskus helposti pääteltävissä: tilan uudelle viljelijälle siirtyi entisen isännän nimi tai kotivävylle appiukon nimi. Oliko kysymyksessä todella "kansan tapa" vai pappien, verokirjureitten ja muitten viranomaisten tapa soveltaa ruotsalaista käytäntöä? Joskus nimen muuttumisen syy jää arvailun varaan.
Jääsken (myöhemmän Antrean) Hannilan kylä on mainittu jo v:n 1543 maakirjassa. 1600-luvun jälkipuolella kylässä oli kolme taloa. Hannu Hannisen talo siirtyi Kostiaisen suvulle 1670-luvulla. Hannun sukunimenä on henkikirjoissa joskus Haajanen. Toisessa talossa eli Hannisen suku jatkuvasti ja kolmannessa talossa asuneen suvun nimi muuttui Hannisesta Haukaksi.

Vilppu Ollinpoika Hanninen (Philipus O. Hanninen, 1654) oli henkikirjoissa talon isäntänä vv. 1650-69; sukunimeä ei mainita joka vuosi. Jääsken käräjillä v. 1670 (jj 16:202) samainen Vilppu onkin Haukka (Philpus Hauka). Vilppu Ollinpoika Haukka haudattiin Jääskessä 4.5.1697. Häntä seurasi isäntänä hänen veljensä Pietari Ollinpoika Haukka, henkikirjoissa 1675-88.

Vilpun ja Pietarin isä, Olli Hanninen, oli isäntänä vv. 1635-46. Ruokolahden käräjillä v. 1666 (jj 13 :152, 220) esiintyi Olli Haukka (Oloff Hauka) Matti Pietarinpoika Hannisen kanssa. Kotipaikkaa ei näy tuomiokirjasta, mutta kaikesta päättäen se oli Hannila. Tämä Olli Haukka saattaisi olla Olli Hannisen pojanpoika, Olli Paavonpoika, henkikirjoissa 1663-75.

V:n 1665 ratsumiesten ja upseerien palkkatilojen tarkastusluettelossa (VA 8650) Vilppu Ollinpoika oli itse ratsumiehenä, v. 1666 (VA 8654) Vilpun veli (Sipi Ollinpoika). Ratsumiespalvelu olisi saattanut vaikuttaa nimen muuttumiseen, kun kahdessa muussakin Hannisen talossa oli samaan aikaan ratsumies. Mutta miksi juuri Haukka? Nimeä ei ole aikaisemmissa asiakirjoissa Hannilassa eikä sen lähistöllä. Sen sijaan tuomiokirjoissa (1666, jj 13:165-6 ja 1670, jj 16:281-2) mainitaan Nuutti Mikonpoika Haukka Ruokolahden Immalanjärveltä, mutta yhteyttä Hannilaan ei ole voitu osoittaa.


Genos 56(1985), s. 37-38

Lue lisää

Pöyhösen tutkimuksesta kertova lehtiartikkeli valaisee hieman lisää sitä, onko olemassa karjalaisia sukunimiä:

"Karjalan evakkojen asuinsijat on tutkittu
Karjalaisista sukunimistä on tehty kattava sukunimikartasto.

ANTTI O. ARPONEN
Helsinkiläinen tilastotieteilijä ja atk-asiantuntija Juhani Pöyhönen on tehnyt valtavan työn. Hän on tutkinut Karjalasta sotien takia evakkoon joutuneiden sukujen sijoituspaikat 30 vuotta sotien jälkeen.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura julkaisi viime vuonna Pöyhösen kirjan Suomalainen sukunimikartasto, osa 2. Siinä Pöyhönen selvittää karttojen avulla karjalaisten nimien esiintymisen Suomessa vuonna 1939 ja toisaalta vuonna 1969.
­·Innostuin tästä aihepiiristä jo 60 vuotta sitten koulupoikana. Vuonna 1998 ilmestyi Suomalaisen sukunimikartaston ensimmäinen osa, mutta siitä jätin pois siirtokarjalaiset, koska tavoitteena oli viime sotia
edeltäneiden aikojen nimistötilanteen selvittäminen. Nyt karjalaisista sukunimistä on oma kirjansa, kertoo Pöyhönen.
Itäsuomalaiset nimet ovat aina kiinnostaneet Pöyhöstä. Hän kävi koulua Käkisalmessa ja joutui sieltä evakkoon Helsinkiin. Se selittää kiinnostuksen Karjalan evakkojen vaiheisiin.

Runsas aineisto antoi hyvän pohjan

­·Karjalaisten nimien aineisto on 1960-luvun lopulta. Teossarjasta Siirtokarjalaisten tie löytyy 47 742 ruokakuntaa. Lisäksi sen ajan radioluparekisteristä saatiin 95 197 ruokakuntaa.
Juhani Pöyhösen kirjassa on 751 karttaa ja niissä esitellään lähes 1 400 karjalaisen sukunimen entiset ja nykyiset asuinsijat."

http://www2.lappeenranta.fi/lehtitietokanta/artikkeli.php?id=1430

Tapio.Rautalapio kirjoitti:

Pöyhösen tutkimuksesta kertova lehtiartikkeli valaisee hieman lisää sitä, onko olemassa karjalaisia sukunimiä:

"Karjalan evakkojen asuinsijat on tutkittu
Karjalaisista sukunimistä on tehty kattava sukunimikartasto.

ANTTI O. ARPONEN
Helsinkiläinen tilastotieteilijä ja atk-asiantuntija Juhani Pöyhönen on tehnyt valtavan työn. Hän on tutkinut Karjalasta sotien takia evakkoon joutuneiden sukujen sijoituspaikat 30 vuotta sotien jälkeen.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura julkaisi viime vuonna Pöyhösen kirjan Suomalainen sukunimikartasto, osa 2. Siinä Pöyhönen selvittää karttojen avulla karjalaisten nimien esiintymisen Suomessa vuonna 1939 ja toisaalta vuonna 1969.
­·Innostuin tästä aihepiiristä jo 60 vuotta sitten koulupoikana. Vuonna 1998 ilmestyi Suomalaisen sukunimikartaston ensimmäinen osa, mutta siitä jätin pois siirtokarjalaiset, koska tavoitteena oli viime sotia
edeltäneiden aikojen nimistötilanteen selvittäminen. Nyt karjalaisista sukunimistä on oma kirjansa, kertoo Pöyhönen.
Itäsuomalaiset nimet ovat aina kiinnostaneet Pöyhöstä. Hän kävi koulua Käkisalmessa ja joutui sieltä evakkoon Helsinkiin. Se selittää kiinnostuksen Karjalan evakkojen vaiheisiin.

Runsas aineisto antoi hyvän pohjan

­·Karjalaisten nimien aineisto on 1960-luvun lopulta. Teossarjasta Siirtokarjalaisten tie löytyy 47 742 ruokakuntaa. Lisäksi sen ajan radioluparekisteristä saatiin 95 197 ruokakuntaa.
Juhani Pöyhösen kirjassa on 751 karttaa ja niissä esitellään lähes 1 400 karjalaisen sukunimen entiset ja nykyiset asuinsijat."

http://www2.lappeenranta.fi/lehtitietokanta/artikkeli.php?id=1430

Lue lisää

Annoit mitään sanomattoman tekstin ja hakukoneen joka antoi tulokseksi haulla hatakka, autokauppias??? Hatakoitakin on helsingissä

et siis vastaa kysymykseen:

Miten nämä nimet ovat tyypillisiä karjalaisia sukunimiä???



Kirjoittanut: Tapio.Rautalapio / 19.7.09 / klo 10:59
On olemassa monia tyypilliisiä karjalaisnimiä

Epäiletkö tosiaan? Hrajla, netti fenno ei tiedä yhtään mitään mistään :D
"Karjalaistyyppisiä tai muuten -nen-päätteettömiä olivat Ahokas, Harakka, Hulkko, Ihanus, Kiiski, Kontturi, Kuikka, Loikas, Määttä, Puhakka, Repo, Sorsa, Suihko, Sykkö, Tikka, Valjus, Varis ja Vänskä.
Sakkolasta, Karjalan kannakselta, löydämme taas 1850-luvulla esim. sukunimet Loponen, Pekkanen, Pitkänen ja Paakkarinen, mutta täällä olivat enemmistönä seuraavantyyppiset nimet: Hatakka, Kekki, Kelo, Kemppi, Kiuru, Kuisma, Kukko, Kuuppo, Käppi, Lamppu, Lemetti, Liira, Luukko, Naskali, Nuora, Paaso, Pajari, Paukku, Pekki, Pusa, Rastas, Ruuna, Sikiö, Silvasti, Susi, Torikka, Tuokko ja Viskari."

Tapio.Rautalapio kirjoitti:

Pöyhösen tutkimuksesta kertova lehtiartikkeli valaisee hieman lisää sitä, onko olemassa karjalaisia sukunimiä:

"Karjalan evakkojen asuinsijat on tutkittu
Karjalaisista sukunimistä on tehty kattava sukunimikartasto.

ANTTI O. ARPONEN
Helsinkiläinen tilastotieteilijä ja atk-asiantuntija Juhani Pöyhönen on tehnyt valtavan työn. Hän on tutkinut Karjalasta sotien takia evakkoon joutuneiden sukujen sijoituspaikat 30 vuotta sotien jälkeen.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura julkaisi viime vuonna Pöyhösen kirjan Suomalainen sukunimikartasto, osa 2. Siinä Pöyhönen selvittää karttojen avulla karjalaisten nimien esiintymisen Suomessa vuonna 1939 ja toisaalta vuonna 1969.
­·Innostuin tästä aihepiiristä jo 60 vuotta sitten koulupoikana. Vuonna 1998 ilmestyi Suomalaisen sukunimikartaston ensimmäinen osa, mutta siitä jätin pois siirtokarjalaiset, koska tavoitteena oli viime sotia
edeltäneiden aikojen nimistötilanteen selvittäminen. Nyt karjalaisista sukunimistä on oma kirjansa, kertoo Pöyhönen.
Itäsuomalaiset nimet ovat aina kiinnostaneet Pöyhöstä. Hän kävi koulua Käkisalmessa ja joutui sieltä evakkoon Helsinkiin. Se selittää kiinnostuksen Karjalan evakkojen vaiheisiin.

Runsas aineisto antoi hyvän pohjan

­·Karjalaisten nimien aineisto on 1960-luvun lopulta. Teossarjasta Siirtokarjalaisten tie löytyy 47 742 ruokakuntaa. Lisäksi sen ajan radioluparekisteristä saatiin 95 197 ruokakuntaa.
Juhani Pöyhösen kirjassa on 751 karttaa ja niissä esitellään lähes 1 400 karjalaisen sukunimen entiset ja nykyiset asuinsijat."

http://www2.lappeenranta.fi/lehtitietokanta/artikkeli.php?id=1430

Lue lisää

Kirjoittanut: Tapio.Rautalapio / 19.7.09 / klo 10:59
On olemassa monia tyypilliisiä karjalaisnimiä

Epäiletkö tosiaan? Hrajla, netti fenno ei tiedä yhtään mitään mistään :D

Tapio.Rautalapio kirjoitti:

Pöyhösen tutkimuksesta kertova lehtiartikkeli valaisee hieman lisää sitä, onko olemassa karjalaisia sukunimiä:

"Karjalan evakkojen asuinsijat on tutkittu
Karjalaisista sukunimistä on tehty kattava sukunimikartasto.

ANTTI O. ARPONEN
Helsinkiläinen tilastotieteilijä ja atk-asiantuntija Juhani Pöyhönen on tehnyt valtavan työn. Hän on tutkinut Karjalasta sotien takia evakkoon joutuneiden sukujen sijoituspaikat 30 vuotta sotien jälkeen.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura julkaisi viime vuonna Pöyhösen kirjan Suomalainen sukunimikartasto, osa 2. Siinä Pöyhönen selvittää karttojen avulla karjalaisten nimien esiintymisen Suomessa vuonna 1939 ja toisaalta vuonna 1969.
­·Innostuin tästä aihepiiristä jo 60 vuotta sitten koulupoikana. Vuonna 1998 ilmestyi Suomalaisen sukunimikartaston ensimmäinen osa, mutta siitä jätin pois siirtokarjalaiset, koska tavoitteena oli viime sotia
edeltäneiden aikojen nimistötilanteen selvittäminen. Nyt karjalaisista sukunimistä on oma kirjansa, kertoo Pöyhönen.
Itäsuomalaiset nimet ovat aina kiinnostaneet Pöyhöstä. Hän kävi koulua Käkisalmessa ja joutui sieltä evakkoon Helsinkiin. Se selittää kiinnostuksen Karjalan evakkojen vaiheisiin.

Runsas aineisto antoi hyvän pohjan

­·Karjalaisten nimien aineisto on 1960-luvun lopulta. Teossarjasta Siirtokarjalaisten tie löytyy 47 742 ruokakuntaa. Lisäksi sen ajan radioluparekisteristä saatiin 95 197 ruokakuntaa.
Juhani Pöyhösen kirjassa on 751 karttaa ja niissä esitellään lähes 1 400 karjalaisen sukunimen entiset ja nykyiset asuinsijat."

http://www2.lappeenranta.fi/lehtitietokanta/artikkeli.php?id=1430

Lue lisää

Svekoilla ja suomenkarjalaisilla on yhteinen historia, kukaan ei vaan tiedä sitå

Tapio.Rautalapio kirjoitti:

Pöyhösen tutkimuksesta kertova lehtiartikkeli valaisee hieman lisää sitä, onko olemassa karjalaisia sukunimiä:

"Karjalan evakkojen asuinsijat on tutkittu
Karjalaisista sukunimistä on tehty kattava sukunimikartasto.

ANTTI O. ARPONEN
Helsinkiläinen tilastotieteilijä ja atk-asiantuntija Juhani Pöyhönen on tehnyt valtavan työn. Hän on tutkinut Karjalasta sotien takia evakkoon joutuneiden sukujen sijoituspaikat 30 vuotta sotien jälkeen.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura julkaisi viime vuonna Pöyhösen kirjan Suomalainen sukunimikartasto, osa 2. Siinä Pöyhönen selvittää karttojen avulla karjalaisten nimien esiintymisen Suomessa vuonna 1939 ja toisaalta vuonna 1969.
­·Innostuin tästä aihepiiristä jo 60 vuotta sitten koulupoikana. Vuonna 1998 ilmestyi Suomalaisen sukunimikartaston ensimmäinen osa, mutta siitä jätin pois siirtokarjalaiset, koska tavoitteena oli viime sotia
edeltäneiden aikojen nimistötilanteen selvittäminen. Nyt karjalaisista sukunimistä on oma kirjansa, kertoo Pöyhönen.
Itäsuomalaiset nimet ovat aina kiinnostaneet Pöyhöstä. Hän kävi koulua Käkisalmessa ja joutui sieltä evakkoon Helsinkiin. Se selittää kiinnostuksen Karjalan evakkojen vaiheisiin.

Runsas aineisto antoi hyvän pohjan

­·Karjalaisten nimien aineisto on 1960-luvun lopulta. Teossarjasta Siirtokarjalaisten tie löytyy 47 742 ruokakuntaa. Lisäksi sen ajan radioluparekisteristä saatiin 95 197 ruokakuntaa.
Juhani Pöyhösen kirjassa on 751 karttaa ja niissä esitellään lähes 1 400 karjalaisen sukunimen entiset ja nykyiset asuinsijat."

http://www2.lappeenranta.fi/lehtitietokanta/artikkeli.php?id=1430

Lue lisää

Ka sie tähtää hyvi tarkkaa sil viisii tehhään tapioit eiku tappioit, hitokaa viisii myö ei noist svekoloist, närpiö myö otetaa sit myö männää kottii

antaa vatauksen kirjoitti:

Kirjoittanut: Tapio.Rautalapio / 19.7.09 / klo 10:59
On olemassa monia tyypilliisiä karjalaisnimiä

Epäiletkö tosiaan? Hrajla, netti fenno ei tiedä yhtään mitään mistään :D

Lue lisää

No mitä sitä tyhmä Suomalainen kyselemään, kun vastaus on selvä

Tapio.Rautalapio kirjoitti:

Pöyhösen tutkimuksesta kertova lehtiartikkeli valaisee hieman lisää sitä, onko olemassa karjalaisia sukunimiä:

"Karjalan evakkojen asuinsijat on tutkittu
Karjalaisista sukunimistä on tehty kattava sukunimikartasto.

ANTTI O. ARPONEN
Helsinkiläinen tilastotieteilijä ja atk-asiantuntija Juhani Pöyhönen on tehnyt valtavan työn. Hän on tutkinut Karjalasta sotien takia evakkoon joutuneiden sukujen sijoituspaikat 30 vuotta sotien jälkeen.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura julkaisi viime vuonna Pöyhösen kirjan Suomalainen sukunimikartasto, osa 2. Siinä Pöyhönen selvittää karttojen avulla karjalaisten nimien esiintymisen Suomessa vuonna 1939 ja toisaalta vuonna 1969.
­·Innostuin tästä aihepiiristä jo 60 vuotta sitten koulupoikana. Vuonna 1998 ilmestyi Suomalaisen sukunimikartaston ensimmäinen osa, mutta siitä jätin pois siirtokarjalaiset, koska tavoitteena oli viime sotia
edeltäneiden aikojen nimistötilanteen selvittäminen. Nyt karjalaisista sukunimistä on oma kirjansa, kertoo Pöyhönen.
Itäsuomalaiset nimet ovat aina kiinnostaneet Pöyhöstä. Hän kävi koulua Käkisalmessa ja joutui sieltä evakkoon Helsinkiin. Se selittää kiinnostuksen Karjalan evakkojen vaiheisiin.

Runsas aineisto antoi hyvän pohjan

­·Karjalaisten nimien aineisto on 1960-luvun lopulta. Teossarjasta Siirtokarjalaisten tie löytyy 47 742 ruokakuntaa. Lisäksi sen ajan radioluparekisteristä saatiin 95 197 ruokakuntaa.
Juhani Pöyhösen kirjassa on 751 karttaa ja niissä esitellään lähes 1 400 karjalaisen sukunimen entiset ja nykyiset asuinsijat."

http://www2.lappeenranta.fi/lehtitietokanta/artikkeli.php?id=1430

Lue lisää

Minun isäni seudulla on hyvin monta hautaa, joissa on selkeästi karjalankielinen nimi

vastasi Thors itkua vääntäen.

Autokauppias.. kirjoitti:

Annoit mitään sanomattoman tekstin ja hakukoneen joka antoi tulokseksi haulla hatakka, autokauppias??? Hatakoitakin on helsingissä

et siis vastaa kysymykseen:

Miten nämä nimet ovat tyypillisiä karjalaisia sukunimiä???



Kirjoittanut: Tapio.Rautalapio / 19.7.09 / klo 10:59
On olemassa monia tyypilliisiä karjalaisnimiä

Epäiletkö tosiaan? Hrajla, netti fenno ei tiedä yhtään mitään mistään :D
"Karjalaistyyppisiä tai muuten -nen-päätteettömiä olivat Ahokas, Harakka, Hulkko, Ihanus, Kiiski, Kontturi, Kuikka, Loikas, Määttä, Puhakka, Repo, Sorsa, Suihko, Sykkö, Tikka, Valjus, Varis ja Vänskä.
Sakkolasta, Karjalan kannakselta, löydämme taas 1850-luvulla esim. sukunimet Loponen, Pekkanen, Pitkänen ja Paakkarinen, mutta täällä olivat enemmistönä seuraavantyyppiset nimet: Hatakka, Kekki, Kelo, Kemppi, Kiuru, Kuisma, Kukko, Kuuppo, Käppi, Lamppu, Lemetti, Liira, Luukko, Naskali, Nuora, Paaso, Pajari, Paukku, Pekki, Pusa, Rastas, Ruuna, Sikiö, Silvasti, Susi, Torikka, Tuokko ja Viskari."

Lue lisää

"Hatakoitakin on helsingissä"

Epäilemättä. Varmaan hautausmaallakin. Kuinka paljon Hatakoita mahtoi olla Helsingissä ennen talvisotaa? Sen voit ehkä tarkistaa Juhani Pöyhösen teoksesta "Suomalainen sukunimikartasto 2 - Karjalaiset nimet".

Hatakoilla on sukuseurakin. Sukuseuraan kuuluvat Jääsken, Kirvun, Antrean ja Metsäpirtin Hatakat.
Arvaatko, missä päin sijaitsevat Jääski, Kirvu, Antrea ja Metsäpirtti?

Arveletko, että Pöyhönen olisi tehnyt kirjan karjalaisista sukunimistä ellei olisi olemassa karjalaisia sukunimiä?

"ei sitten tapio kommentoi "

Itseasiassa kommentoin jo.
http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/8927875/43119320
http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/8927875/43119798
http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/8927875/43120292
http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/8927875/43121664
http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/8927875/43127705

Mihin tarkalleen ottaen kaipaisit vielä kommenttia?