Kannattaako lisäeristys?

ei tapahdu noilla hinnoilla kannattavasti?


Oot "peto" laskemaan.

ykä kirjoitti:

ei tapahdu noilla hinnoilla kannattavasti?


Oot "peto" laskemaan.

Kiitos "laskukoneelle" ;-)
Ei näytä kauheesti kannattavan ainakaan harkkotalossa. Jos 240m2 vaippaan menee harkkoja 240*8,33 = n. 2000kpl ja matalaenergia/tavallisen hintaero on 2€/kpl, niin pelkästään harkkojen lisäkustannuksissa ollaan jo 4000€:ssa tuossa esimerkissä.Optiroc:lla 300->380 U-arvon parannus 0,07w/m2K.

Pihi kirjoitti:

Kiitos "laskukoneelle" ;-)
Ei näytä kauheesti kannattavan ainakaan harkkotalossa. Jos 240m2 vaippaan menee harkkoja 240*8,33 = n. 2000kpl ja matalaenergia/tavallisen hintaero on 2€/kpl, niin pelkästään harkkojen lisäkustannuksissa ollaan jo 4000€:ssa tuossa esimerkissä.Optiroc:lla 300->380 U-arvon parannus 0,07w/m2K.

Lue lisää

taitaa usein olla, ettei kannata. Toisaalta usein eristys tehdään myös asumismukavuuden parantamiseksi.

Joissakin tapauksissa kannattaa ehkä parantaa saman tien enemmän, koska luultavasti tuplaamalla kustannus voidaan saada esim kolminkertainen lisäeriste, työn osuushan ei juurikaan muutu lisäeristämisessä paksuuden kasvaessa.

Sehän ainakin on varmaa, ettei näiden parannustöiden kannattavuutta todella aina lasketa.

Laskennassa oli siis pelkkä "eristekuutio", jolloin tuli tällaisia tuloksia. Siihen kun lisätään ikkunat ja ovet heikompine eristysarvoineen ja usein enemmän tai vähemmän vuotavine karmeineen ym., niin alkaa näiden lukujen valossa seinäeristeen paksuntaminen tuntua melko turhalta. Lisänneekö tuota mukavuuttakaan niin paljon, että olisi vaivan väärti. Tiivistämisellä päästäisin todennäköisesti samaan "mukavuusasteen" nousuun murto-osalla kustannuksista...

Ja silti aina esimerkiksi vanhan talon laajemman remontin kohdalla mietitään ensiksi lisäeristämisen laajuutta...

_oi kirjoitti:

taitaa usein olla, ettei kannata. Toisaalta usein eristys tehdään myös asumismukavuuden parantamiseksi.

Joissakin tapauksissa kannattaa ehkä parantaa saman tien enemmän, koska luultavasti tuplaamalla kustannus voidaan saada esim kolminkertainen lisäeriste, työn osuushan ei juurikaan muutu lisäeristämisessä paksuuden kasvaessa.

Sehän ainakin on varmaa, ettei näiden parannustöiden kannattavuutta todella aina lasketa.

Lue lisää

Eli tavan puurankainen villa levy-seinä U=0.25 ja puuristikko yläpohja U=0,10, alapohja U=0,18 ja ilmavuotoluku 7 (eli keskimääräinen suomalainen talo) ja vertaillaanpa tiivistä rakennetta (esim. täyskivitalo, myös katto) samoilla U-arvoilla (ilmavuotoluku 1).

Paljonkohan normaalikokoisessa talossa euroja säästyy paremman tiiveyden ansiosta?
Esim. seinää 240 m2, lattiaa 180 m2, kattoa 180 m2, ikkunoita 32 m2, ulko-ovia 8 m2, energia 0,08 eur/mwh, LTO 50% hyötysuhde.

TULOS:

Tavan puurankarakenne (ilmavuotoluku 7):
Lämmitykseen kuluu 35 516 kwh (2 841 eur)

Täyskivitalo, myös yläpohja (ilmavuotoluku 1):
Lämmitykseen kuluu 27 404 kwh (2 192 eur)

ELI:

20 vuoden aikana energiaa säästää 12980 euroa (ilman korko- yms. kuluja).

Tämä alkaakin olla jo todellista säästöä!

Rento Rakentaja kirjoitti:

Eli tavan puurankainen villa levy-seinä U=0.25 ja puuristikko yläpohja U=0,10, alapohja U=0,18 ja ilmavuotoluku 7 (eli keskimääräinen suomalainen talo) ja vertaillaanpa tiivistä rakennetta (esim. täyskivitalo, myös katto) samoilla U-arvoilla (ilmavuotoluku 1).

Paljonkohan normaalikokoisessa talossa euroja säästyy paremman tiiveyden ansiosta?
Esim. seinää 240 m2, lattiaa 180 m2, kattoa 180 m2, ikkunoita 32 m2, ulko-ovia 8 m2, energia 0,08 eur/mwh, LTO 50% hyötysuhde.

TULOS:

Tavan puurankarakenne (ilmavuotoluku 7):
Lämmitykseen kuluu 35 516 kwh (2 841 eur)

Täyskivitalo, myös yläpohja (ilmavuotoluku 1):
Lämmitykseen kuluu 27 404 kwh (2 192 eur)

ELI:

20 vuoden aikana energiaa säästää 12980 euroa (ilman korko- yms. kuluja).

Tämä alkaakin olla jo todellista säästöä!

Lue lisää

12980€ ei riitä puurankatalon muuttamiseksi kivitaloksi. ;-)

Kimble71 kirjoitti:

12980€ ei riitä puurankatalon muuttamiseksi kivitaloksi. ;-)

Mutta myydessäsi talosi (kun rahat loppuvat kesken rakentamisen), saat täyskivitalosta tuplana paremman hinnan. Ainakin 2006 jälkeen, kun energiatodistukset jaetaan ja hallitsemattomat ilmavuodot otetaan laskelmissa huomioon....

Juuri vetoisasta 90-luvun puurankatalostaan eroon päässyt...

Rento Rakentaja kirjoitti:

Eli tavan puurankainen villa levy-seinä U=0.25 ja puuristikko yläpohja U=0,10, alapohja U=0,18 ja ilmavuotoluku 7 (eli keskimääräinen suomalainen talo) ja vertaillaanpa tiivistä rakennetta (esim. täyskivitalo, myös katto) samoilla U-arvoilla (ilmavuotoluku 1).

Paljonkohan normaalikokoisessa talossa euroja säästyy paremman tiiveyden ansiosta?
Esim. seinää 240 m2, lattiaa 180 m2, kattoa 180 m2, ikkunoita 32 m2, ulko-ovia 8 m2, energia 0,08 eur/mwh, LTO 50% hyötysuhde.

TULOS:

Tavan puurankarakenne (ilmavuotoluku 7):
Lämmitykseen kuluu 35 516 kwh (2 841 eur)

Täyskivitalo, myös yläpohja (ilmavuotoluku 1):
Lämmitykseen kuluu 27 404 kwh (2 192 eur)

ELI:

20 vuoden aikana energiaa säästää 12980 euroa (ilman korko- yms. kuluja).

Tämä alkaakin olla jo todellista säästöä!

Lue lisää

Tuossahan pitikin tarkastella vain u-arvon muutoksen kannattavuutta.
Ilmavuotoluvun pelkästään ottaminen tuohon mukaan on täysi tarpeetonta ja virheellistäkin sikäli, että tuntuu oudolta jos lisäeritys ei samalla pienentäisi ilmavuotoja.

Jos rakennuksen energiankulutusta pienennetään, on tietenkin kaikki energiavuodot otettava tarkasteltavaksi valoista ja käyttövesistä lähtien, mutta se onkin sitten aivan toinen stoori.
Miksi toisaalta samalla ei parannettaisi lto-hyötysuhdetta ja tasapainoitettaisi painesuhteita, jotka pienentävät ilmavuohäviötä.
Entäs ikkunat ja ulko-ovet ja lämmönsäätöautomatiikan parantaminen?

Kohteita on vaikka kuinka, että sen kun vaan kikkailemaan ...

_oi kirjoitti:

Tuossahan pitikin tarkastella vain u-arvon muutoksen kannattavuutta.
Ilmavuotoluvun pelkästään ottaminen tuohon mukaan on täysi tarpeetonta ja virheellistäkin sikäli, että tuntuu oudolta jos lisäeritys ei samalla pienentäisi ilmavuotoja.

Jos rakennuksen energiankulutusta pienennetään, on tietenkin kaikki energiavuodot otettava tarkasteltavaksi valoista ja käyttövesistä lähtien, mutta se onkin sitten aivan toinen stoori.
Miksi toisaalta samalla ei parannettaisi lto-hyötysuhdetta ja tasapainoitettaisi painesuhteita, jotka pienentävät ilmavuohäviötä.
Entäs ikkunat ja ulko-ovet ja lämmönsäätöautomatiikan parantaminen?

Kohteita on vaikka kuinka, että sen kun vaan kikkailemaan ...

Lue lisää

vain tuoda esille sen tosiasian, että parantamalla U-arvoja EI saavutetan niin dramaattista energian säästöä mitä markkinamiehet/-naiset toitottavat toinen toistaan paremmilla arvoilla. Ne ovat vain markkinointi temppuja. Eristepaksuutta kasvattamalla ei saavuteta välttämättä ilmatiiveyden paranemista. Ajattelepa villaseinää, jossa höyrynsulku ilmasulkuna, samat reiät ja epäjatkuvuuskohdat siinä ovat kuin vähemmän eristetyssä vastaavassa rakenteessa.

Elikkä ennemmin kannattaa parantaa rakenteiden ilmatiiveyttä, energian säästö on siten helpoimmin saavutettavissa.

LTOn parantamisella 50% (vakio) => 85% saadaan säästöön vain n. 5...10% käytetystä energiasta. 85% hyötysuhdehan tarkoittaa jo pyöriväkennoista konetta, arvelen....

Ikkunoita parantamalla 1,20 => 1,00 n. 2...3%

Rento Rakentaja kirjoitti:

vain tuoda esille sen tosiasian, että parantamalla U-arvoja EI saavutetan niin dramaattista energian säästöä mitä markkinamiehet/-naiset toitottavat toinen toistaan paremmilla arvoilla. Ne ovat vain markkinointi temppuja. Eristepaksuutta kasvattamalla ei saavuteta välttämättä ilmatiiveyden paranemista. Ajattelepa villaseinää, jossa höyrynsulku ilmasulkuna, samat reiät ja epäjatkuvuuskohdat siinä ovat kuin vähemmän eristetyssä vastaavassa rakenteessa.

Elikkä ennemmin kannattaa parantaa rakenteiden ilmatiiveyttä, energian säästö on siten helpoimmin saavutettavissa.

LTOn parantamisella 50% (vakio) => 85% saadaan säästöön vain n. 5...10% käytetystä energiasta. 85% hyötysuhdehan tarkoittaa jo pyöriväkennoista konetta, arvelen....

Ikkunoita parantamalla 1,20 => 1,00 n. 2...3%

Lue lisää

tässä kukaan ole sellaista väittänytkään, että saavutettaisiin jotain dramaattista!
Päin vastoin tässähän on todettu, ettei edes koko homma välttämättä ole kannattavaa.

Tuosta ilmavuotoasiasta en ala kinaamaan. Jos olet sitä mieltä, ettei lisäeristys vähennä ilmavuotoja, työn laatu on säälittävän huonoa ja koko lisäeristys lähes turhaan. Pidä arvoton mielipiteesi.

Totesin jo aikaisemmin, että pitää tarkastella samalla kaikkia energiankulutukseeen liittyviä asioita. Jokainen niistä tietenkin voi vaikuttaa vain vähän, koska niitä on lukuisa määrä.

Asioita vain ei pidä noukkia yksi sieltä, toinen täältä, ei esim ikkunoita paranneta yleensä 1,2 => 1,00. Jos ja kun ikkunat parannetaan, on yleensä vanhat ja huonokuntoiset, jotka mm vuotavat enemmään kuin uudet, vaikutukset eivät siis ole taulukkotavaraa.
Toisaalta samalla kun ikkunoita oleellisesti parannetaan, voidaan sisälämpötilaa laskea termisen viihtyvyyden siitä vähenemättä ja
tämä lämpötilan laskun aiheuttama säästö on vähintään samaa suuruusluokka, kuin ikkunan suorista lämpöhäviöiden pienenemisistä saatu.

Ei myöskään iv-kojeen lto:n muutaminen 50% => 85%:in muuta hyötysuhdelukujen mukaisesti kulutusta, koska lto:n jäätymisen sulattamiseksi ja vastaavaksi ajaksi ilmanvaihdon lämmittämiseksi ei tarvita muuta energiaa, kun kyseessä on roottori.

Energiankulutuksen pienentämiseen sopii hyvin paljonkäytetty vertaus pienistä puroista syntyvistä isoita joista.

Rento Rakentaja kirjoitti:

Mutta myydessäsi talosi (kun rahat loppuvat kesken rakentamisen), saat täyskivitalosta tuplana paremman hinnan. Ainakin 2006 jälkeen, kun energiatodistukset jaetaan ja hallitsemattomat ilmavuodot otetaan laskelmissa huomioon....

Juuri vetoisasta 90-luvun puurankatalostaan eroon päässyt...

Lue lisää

Siis miltei mikä tahansa lisäeristys / maalämpöhässäkka kannattaa jos huomioidaan jälleenmyyntiarvon nousu.
(energian hinnan vääjäämätön nousu on siinä varmistuksena)

Mutta jos tekee talon itselleen niin silloin harvemmin jos koskaan "kannattaa" moiset extrat.

Kimble71 kirjoitti:

Siis miltei mikä tahansa lisäeristys / maalämpöhässäkka kannattaa jos huomioidaan jälleenmyyntiarvon nousu.
(energian hinnan vääjäämätön nousu on siinä varmistuksena)

Mutta jos tekee talon itselleen niin silloin harvemmin jos koskaan "kannattaa" moiset extrat.

Lue lisää

Väitää että kivitalosta saa tuplana sen mitä puutalosta. Toki kivitalo on kalliimpi kuin puutalo johtuen jo rakennuskustannukista mutta luulempa että niiden jälleemyynti arvoissa ei ole suurtakaan eroa kun suhteutetaan ne rakennuskustannuksiin. Myös vetoaminen vuoden 2006 jälkeen tuleviin energiatodistuksiin on aika hataraa. Hyvä puutalo on varmasti yhtä hyvä kuin kivitalokin ja jos myyntiarvo määritellään energiatodistuksen mukaan niin puutalon omistaja voi repiä ulkolaidoituksen irti ja lisätä eristettä hyvinkin pienin kustannuksin ja näin kasvattaa jälleenmyyntiarvoa. Tehkääpäs sama kivitalolle ja miettikää kustannuksia

On myöskin perusteetonta väitää että maalämpö lisää jälleenmyyntiarvoa enemmän kuin jokin muu jos nekin suhteutetaan perustuskustannuksiin. Maalämpö on päivän "muotiilmiö" ja tämä jälleenmyyntiarvon kasvaminen ei perustu mihinkään muuhun kuin valmistajien mainoslehtisiin. 20 vuoden kuluttua maalämpö saattaa olla vain yksi lämmitysmuoto muiden joukossa ja jälleenmyyntiarvoltaan samaaluokkaa kuin muut.

Tekemällä talo toimivaksi, muuneltaviksi ja asukkaisden toiveiden mukaan muuttuvaksi varmistetaan parhaiten hyvä jälleenmyyntiarvo.

rakentaja kirjoitti:

Väitää että kivitalosta saa tuplana sen mitä puutalosta. Toki kivitalo on kalliimpi kuin puutalo johtuen jo rakennuskustannukista mutta luulempa että niiden jälleemyynti arvoissa ei ole suurtakaan eroa kun suhteutetaan ne rakennuskustannuksiin. Myös vetoaminen vuoden 2006 jälkeen tuleviin energiatodistuksiin on aika hataraa. Hyvä puutalo on varmasti yhtä hyvä kuin kivitalokin ja jos myyntiarvo määritellään energiatodistuksen mukaan niin puutalon omistaja voi repiä ulkolaidoituksen irti ja lisätä eristettä hyvinkin pienin kustannuksin ja näin kasvattaa jälleenmyyntiarvoa. Tehkääpäs sama kivitalolle ja miettikää kustannuksia

On myöskin perusteetonta väitää että maalämpö lisää jälleenmyyntiarvoa enemmän kuin jokin muu jos nekin suhteutetaan perustuskustannuksiin. Maalämpö on päivän "muotiilmiö" ja tämä jälleenmyyntiarvon kasvaminen ei perustu mihinkään muuhun kuin valmistajien mainoslehtisiin. 20 vuoden kuluttua maalämpö saattaa olla vain yksi lämmitysmuoto muiden joukossa ja jälleenmyyntiarvoltaan samaaluokkaa kuin muut.

Tekemällä talo toimivaksi, muuneltaviksi ja asukkaisden toiveiden mukaan muuttuvaksi varmistetaan parhaiten hyvä jälleenmyyntiarvo.

Lue lisää

Oikeassa kivitalossa ei tartte edes repiä mitään vanhaa pois, riittä kun lämpörappaa päälle.... sikäli mikäli tarvetta olisi.

"puutaloja" on todella vaikea 15 vuoden jälkeen tiivistää, kun ne joka tapauksessa liitoksistaan ravistuvat.

Eikä kukaan väittänytkään että KOKO hinnan saa tuplana, minä ainakin ymmärsin, että rakennuskustannusten erotuksen saisi korkojen kanssa....

Rento Rakentaja kirjoitti:

vain tuoda esille sen tosiasian, että parantamalla U-arvoja EI saavutetan niin dramaattista energian säästöä mitä markkinamiehet/-naiset toitottavat toinen toistaan paremmilla arvoilla. Ne ovat vain markkinointi temppuja. Eristepaksuutta kasvattamalla ei saavuteta välttämättä ilmatiiveyden paranemista. Ajattelepa villaseinää, jossa höyrynsulku ilmasulkuna, samat reiät ja epäjatkuvuuskohdat siinä ovat kuin vähemmän eristetyssä vastaavassa rakenteessa.

Elikkä ennemmin kannattaa parantaa rakenteiden ilmatiiveyttä, energian säästö on siten helpoimmin saavutettavissa.

LTOn parantamisella 50% (vakio) => 85% saadaan säästöön vain n. 5...10% käytetystä energiasta. 85% hyötysuhdehan tarkoittaa jo pyöriväkennoista konetta, arvelen....

Ikkunoita parantamalla 1,20 => 1,00 n. 2...3%

Lue lisää

Jos lähdetään siitä, että ikkunan u arvo on 1,2 ja seinän 0,2, niin 1m2 ikkunasta menee lämpöä saman verran, kuin 6m2 seinästä. kun huoneesta on pakko olla 10% ikkunaa, niin esim 200m2 talossa pitäisi olla 20m2 ikunoita

oletetaan talo 20m*10m

ulkoseinää siis 60m
oletetaan korkeudeksi 2,6m
tulee 156m2.
U-arvolla 0,2W/m2K
tulee 31,2W/K

ikkunat 20m2*1,2W/m2K
tulee 24W/K

katto U arvo 0,1 = 20w/K (400mm) ja maanvarainen laatta samaa luokkaa pienemmän lämpötilaeron vuoksi.


Elikkä ikkunoista menee n. saman verran energiaa harakoille, kuin seinistä, katosta tai lattiasta.
Jotenka ikkunoiden parantaminen on yhtä kannattavaa, kuin seinienkin.

1,2 => 1,0 parannus vastaa
200 => 240 mm muutosta seinässä.

1,2 arvon ikkunoissa on jo tod. näk.selektiivit, ja tuo pudotus saadaan aikaan argonin lisäämisellä lasin väliin. Hinta luokkaa 5% ikkunoiden hinnasta elikkä tuolla minimi-ikkunamäärällä luokkaa pari-kolmesataa euroa.


Ilmastoinnin kautta 50% hyötysuhteella menee jotain 15-20% asunnon energiantarpeesta, jos tuo parannetaan esim 80% tulee säästöä 60% edelliseen verrattuna eli hukkaan menee luokkaa 6-8% Elikkä kokonaisenergiankulutuksesta säästyy luokkaa 9%-12% Eli melkolailla tuo mainitsemasi 5-10%

50% kone => hukkaan 50%
80% kone => hukkaan 20%

20%/50%=0,4 => 40% eli hukkaan 40% aiemmasta. => parannusta 60%



Eli jos ilmanvaihtokoneella saa säästöön 10% ja ikkunoilla 5%, niin putoaa esim. 20000kwh lämmityssähkölaskusta 3000kwh pois.

Säästö vuodessa n.150€
Kannattavin näistä taitaa olla nuo ikkunat. Nekin vain rakennusvaiheessa.
1,0:sta alaspäin ei silti enää päästä pikkurahalla, joten se tie on nopeasti kuljettu loppuun.

Ilmavuodot ovat myös erittäin tärkeä osa, mutta niitä ei saa pois, kuin huolellisuudella. Taitaa olla myös halvin tapa säästää energiaa. Mutta kun sekin tie on kuljettu loppuun, jää enää eristevahvuuden kasvattaminen.
Tiiveyttä kun ei voi loputtomiin parantaa.

Ilmavuodot lasketaan yleensä erikseen energiankulutuksen lisäksi samoin, kuin ikkunat, ilmastointi, ym. joten seinien eristyskyvyn lisäämiseen se ei vaikuta.

Kun kaikki ynnätään saadaan kokonaisenergiankulutus.

Tosi sekainen viesti tuli

Joulu pukki kirjoitti:

Jos lähdetään siitä, että ikkunan u arvo on 1,2 ja seinän 0,2, niin 1m2 ikkunasta menee lämpöä saman verran, kuin 6m2 seinästä. kun huoneesta on pakko olla 10% ikkunaa, niin esim 200m2 talossa pitäisi olla 20m2 ikunoita

oletetaan talo 20m*10m

ulkoseinää siis 60m
oletetaan korkeudeksi 2,6m
tulee 156m2.
U-arvolla 0,2W/m2K
tulee 31,2W/K

ikkunat 20m2*1,2W/m2K
tulee 24W/K

katto U arvo 0,1 = 20w/K (400mm) ja maanvarainen laatta samaa luokkaa pienemmän lämpötilaeron vuoksi.


Elikkä ikkunoista menee n. saman verran energiaa harakoille, kuin seinistä, katosta tai lattiasta.
Jotenka ikkunoiden parantaminen on yhtä kannattavaa, kuin seinienkin.

1,2 => 1,0 parannus vastaa
200 => 240 mm muutosta seinässä.

1,2 arvon ikkunoissa on jo tod. näk.selektiivit, ja tuo pudotus saadaan aikaan argonin lisäämisellä lasin väliin. Hinta luokkaa 5% ikkunoiden hinnasta elikkä tuolla minimi-ikkunamäärällä luokkaa pari-kolmesataa euroa.


Ilmastoinnin kautta 50% hyötysuhteella menee jotain 15-20% asunnon energiantarpeesta, jos tuo parannetaan esim 80% tulee säästöä 60% edelliseen verrattuna eli hukkaan menee luokkaa 6-8% Elikkä kokonaisenergiankulutuksesta säästyy luokkaa 9%-12% Eli melkolailla tuo mainitsemasi 5-10%

50% kone => hukkaan 50%
80% kone => hukkaan 20%

20%/50%=0,4 => 40% eli hukkaan 40% aiemmasta. => parannusta 60%



Eli jos ilmanvaihtokoneella saa säästöön 10% ja ikkunoilla 5%, niin putoaa esim. 20000kwh lämmityssähkölaskusta 3000kwh pois.

Säästö vuodessa n.150€
Kannattavin näistä taitaa olla nuo ikkunat. Nekin vain rakennusvaiheessa.
1,0:sta alaspäin ei silti enää päästä pikkurahalla, joten se tie on nopeasti kuljettu loppuun.

Ilmavuodot ovat myös erittäin tärkeä osa, mutta niitä ei saa pois, kuin huolellisuudella. Taitaa olla myös halvin tapa säästää energiaa. Mutta kun sekin tie on kuljettu loppuun, jää enää eristevahvuuden kasvattaminen.
Tiiveyttä kun ei voi loputtomiin parantaa.

Ilmavuodot lasketaan yleensä erikseen energiankulutuksen lisäksi samoin, kuin ikkunat, ilmastointi, ym. joten seinien eristyskyvyn lisäämiseen se ei vaikuta.

Kun kaikki ynnätään saadaan kokonaisenergiankulutus.

Tosi sekainen viesti tuli

Lue lisää

jos on perillä noista arvoista.

>kannattaako laittaa eristeet esim 150mm reunoille 200mm tai koko matkalle 200 mm??

Oli tuolla rakentaja.fi:ssä jokin laskelma että about 70mm eristevahvuuden kasvattamisella tulisi about 2000kwh säästöt. Takaisinmaksuaika ois kuulemma jotain viiden vuoden luokkaa.

Niin tai näin ... meillä kasvatettiin 150mm:stä 200mm. Mielivaltaisiin lisäyksiin ei pidä mennä, se kun vaikuttaa hieman myös routimisriskiin (lisää sitä).

>Mitkä olisivat suositeltavat eristysmateriaalit??
>Onko Finnfoam "parempaa" kuin muut EPS eristeet?

Alapohjassa voi käyttää halvinta mahdollista. Meillä on finfoamia vain lattiavaluvahvistusten kohdalla (harkkoseinien kohdalla).
Finfoam ja solimate vastustavat höyrynkulkua enemmän kuin styrox. Se hidastaa siten mm. laatan kuivumista alaspäin.

>Eli mikä paksuus vastaa 100 mm EPSiä?

70mm

>Mikä on hinta/laatusuhteeltaan parasta maahan asennettavaa eristettä?

Lattiastyrox laatan alle.

Routaeristeeksi sovelsin lattia ja routastyroxia sekä finfoamia, paikasta riippuen. Routastyroxi (EPS R) höyrynsulkumuovi on yksinkertaisesti hyvä.

>Onko vanhanajan styroxia vielä olemassa vai onko tuo EPS juuri sitä??

Juu.

Kimble71 kirjoitti:

>kannattaako laittaa eristeet esim 150mm reunoille 200mm tai koko matkalle 200 mm??

Oli tuolla rakentaja.fi:ssä jokin laskelma että about 70mm eristevahvuuden kasvattamisella tulisi about 2000kwh säästöt. Takaisinmaksuaika ois kuulemma jotain viiden vuoden luokkaa.

Niin tai näin ... meillä kasvatettiin 150mm:stä 200mm. Mielivaltaisiin lisäyksiin ei pidä mennä, se kun vaikuttaa hieman myös routimisriskiin (lisää sitä).

>Mitkä olisivat suositeltavat eristysmateriaalit??
>Onko Finnfoam "parempaa" kuin muut EPS eristeet?

Alapohjassa voi käyttää halvinta mahdollista. Meillä on finfoamia vain lattiavaluvahvistusten kohdalla (harkkoseinien kohdalla).
Finfoam ja solimate vastustavat höyrynkulkua enemmän kuin styrox. Se hidastaa siten mm. laatan kuivumista alaspäin.

>Eli mikä paksuus vastaa 100 mm EPSiä?

70mm

>Mikä on hinta/laatusuhteeltaan parasta maahan asennettavaa eristettä?

Lattiastyrox laatan alle.

Routaeristeeksi sovelsin lattia ja routastyroxia sekä finfoamia, paikasta riippuen. Routastyroxi (EPS R) höyrynsulkumuovi on yksinkertaisesti hyvä.

>Onko vanhanajan styroxia vielä olemassa vai onko tuo EPS juuri sitä??

Juu.

Lue lisää

Materiaaleilla on suurinpiirtein sama lämmönjohtavuus joten ei voi sanoa 100 mm EPS = 70 mm Finfoamia. Finnfoamia käytetään kun eristeeltä vaaditaan suurta lujuutta joka Finnfoamilla on suurempi kuin tavallisella EPS:llä. Aiemmilla EPS eristeillä ongelma oli kosteuden imeytyminen eristeeseen levyn sahatusta reunasta ja siksi finnfoamia suositeltiin routaeristeeksi. Mutta uudet EPS Routa levyt on muottipuristettuja jolloin pinnasta on saatu tiivis ja kosteuden imeytyminen eristeeseen estyy.