Auringolta pakoon

Väite hopeataustaisesta verhosta tehokkaimpana heijastajana tuntuu elävän sitkeänä. Onkohan sille todistetta? Itse käyttäisin hopeoitua taustaa kylmätiloissa heijasteena, mutta ikkunalla luulen valkotaustaisen rullakaihtimen heijastavan lämpösäteilyn tehokkaimmin.
Hopean harmaa tausta ollee tummenpi väri, joka itsessään imee enemmän lämpöä kohti. Valkoisen hangen toteamme näin kevät aikaan huippu heijastajaksi.
Kuulen mielelläni oikean teorian hopean taustan paremmuudelle.

valkoisena kirjoitti:

Väite hopeataustaisesta verhosta tehokkaimpana heijastajana tuntuu elävän sitkeänä. Onkohan sille todistetta? Itse käyttäisin hopeoitua taustaa kylmätiloissa heijasteena, mutta ikkunalla luulen valkotaustaisen rullakaihtimen heijastavan lämpösäteilyn tehokkaimmin.
Hopean harmaa tausta ollee tummenpi väri, joka itsessään imee enemmän lämpöä kohti. Valkoisen hangen toteamme näin kevät aikaan huippu heijastajaksi.
Kuulen mielelläni oikean teorian hopean taustan paremmuudelle.

Lue lisää

Hopean heijastavuus on kantava, jota taas valkoinen ei tee samalla tavalla. Eli seisova ns. seisovat aallot eivät kuljeta energiaa kuten valkoinen. Valkoisella on kyllä valonohjaustehoa mutta ei samalla tavalla kuin hopeisilla tai muilla heijastavilla materiaaleilla kulta, alumiini, kromi jne. Valkoinen kaihdin tai rullaverho UV-säteen torjumiseen on kuitenkin parempi kuin musta tai muu tumma väri. Hopean kantavuuden ja ns. ohjaavuuden ansiosta UV- säde toimii hyvin UV:n lämmönohjaukseen poistavasti että eristävästi. Hopeakangasta käytetään mm. kuvauksissa poistamaan varjostuksia ja tasaamaan valoisuutta.
Heijastavuus ei kuitenkaan ole aina niin yksiselitteinen asia värin, muodon tai materiaalin suhteen. Pintaa, joka absorboi kaiken siihen osuvan sähkömagneettisen säteilyn, kutsutaan mustaksi kappaleeksi. Tällainen pinta myös säteilee kaikilla aallonpituuksilla. Sen sanotaan olevan täydellinen säteilijä eli sen lähettämällä säteilyllä on jatkuva, kaikki aallonpituudet sisältävä spektri. Esimerkiksi noki on ominaisuuksiltaan lähellä mustaa kappaletta. Siinä on paljon atomeihin sitoutumattomia elektroneja, jotka voivat värähdellä vapaasti ja vastaanottaa kaiken energiaisia fotoneita. Nämä elektronit voivat myös säteillä fotoneita kaikilla aallonpituuksilla.Intensiteettissä huomioidaan yhdessä kaikkien aallonpituuksien säteily. Intensiteetti ei ole kuitenkaan tasaisesti jakautunut eri aallonpituuksille. Säteilyspektrin muoto riippuu mustan kappaleen lämpötilasta. Säteily on voimakkaimmillaan kullekin lämpötilalle ominaisella aallonpituudella lm. Huipun paikalle pätee Wienin siirtymälaki. Spektri ei riipu siitä, mitä ainetta musta kappale on, ainoastaan lämpötilasta. Kun lämpötila nousee, säteilyn määrä kasvaa kaikilla aallonpituuksilla, mutta intensiteetin maksimikohta siirtyy Wienin lain mukaisesti lyhyempiä aallonpituuksia kohti. Klassisen sähkömagneettisen säteilyn aaltoteorian pohjalta laskettaessa intensiteetin I(λ) tulisi kasvaa rajatta aallonpituuden lyhentyessä, I(λ) µ 1/ λ. Esimerkiksi suljetun laatikon sisällä oleva sm-kenttä voi saada laatikon seinämistä, samoin luovuttaa seinämille, energiaa vain määräkokoisina annoksina hλ. Jossa h on Planckin vakio, k on Boltzmannin vakio T on Kelvin-lämpötila. Maailmankaikkeuden täyttää kosminen taustasäteily, joka on lämpötilassa 2.725 K olevan mustan kappaleen säteilyä. Sen spektri on tarkimmin mitattu mustan kappaleen spektri. ( Sähkömagneettisen säteilyn spektri ). Auringon pintaa voi pitää hyvänä approksimaationa mustana kappaleena. Se siis säteilee sm-säteilyä kaikilla aallonpituuksilla ja sen intensiteettijakautuma on suunnilleen Planckin lain mukainen. Auringon pinnan lämpötila on 5800 K. Tässä tulee huomioida mm. millä aallonpituudella auringon pinta säteilee voimakkaimmin ja mikä on auringon pinnan säteilyteho. Aurinko säteilee siis voimakkaimmin näkyvän valon alueella. Maan etäisyydellä intensiteetti on 1.4 kW/m2 (ns. aurinkovakio).
Tarkemmin sanottuna säteilyn intensiteetillä tarkoitetaan neliömetrille sekunnissa keskimäärin tulevan energian määrää eli säteilyn tehoa neliömetriä kohden. Mustan kappaleen säteilyn ja johtavuuden intensiteetti on verrannollinen lämpötilan neljänteen potenssiin (Stefanin-Boltzmannin laki). Tässä jotain havainnoillistamiseksi. Esimerkiksi peilejä on käytetty joskus peilaavuutensa ensiosta viestittelyvälineenä johon valkoinen ei taas pysty. Kun taas hypotermiaa kärsivä ihminen tai pelastettu eläin kääritään folion sisään, jotta lämpö saadaan pidettyä sisällä. Astronautit ja kosmonautit käyttävät avaruukypärissä myös hopeista visiiriä joka suojaa silmiä UV-säteilyltä. On aurinkokalvoja jotka ovat kiiltäviä ja toimii valon ja lämmönohjaajina samalla tavoin aurinkolaseissa mutta tässä kohtaan silmiä suojaavana (UV).

1 + 1 = 3 kirjoitti:

Hopean heijastavuus on kantava, jota taas valkoinen ei tee samalla tavalla. Eli seisova ns. seisovat aallot eivät kuljeta energiaa kuten valkoinen. Valkoisella on kyllä valonohjaustehoa mutta ei samalla tavalla kuin hopeisilla tai muilla heijastavilla materiaaleilla kulta, alumiini, kromi jne. Valkoinen kaihdin tai rullaverho UV-säteen torjumiseen on kuitenkin parempi kuin musta tai muu tumma väri. Hopean kantavuuden ja ns. ohjaavuuden ansiosta UV- säde toimii hyvin UV:n lämmönohjaukseen poistavasti että eristävästi. Hopeakangasta käytetään mm. kuvauksissa poistamaan varjostuksia ja tasaamaan valoisuutta.
Heijastavuus ei kuitenkaan ole aina niin yksiselitteinen asia värin, muodon tai materiaalin suhteen. Pintaa, joka absorboi kaiken siihen osuvan sähkömagneettisen säteilyn, kutsutaan mustaksi kappaleeksi. Tällainen pinta myös säteilee kaikilla aallonpituuksilla. Sen sanotaan olevan täydellinen säteilijä eli sen lähettämällä säteilyllä on jatkuva, kaikki aallonpituudet sisältävä spektri. Esimerkiksi noki on ominaisuuksiltaan lähellä mustaa kappaletta. Siinä on paljon atomeihin sitoutumattomia elektroneja, jotka voivat värähdellä vapaasti ja vastaanottaa kaiken energiaisia fotoneita. Nämä elektronit voivat myös säteillä fotoneita kaikilla aallonpituuksilla.Intensiteettissä huomioidaan yhdessä kaikkien aallonpituuksien säteily. Intensiteetti ei ole kuitenkaan tasaisesti jakautunut eri aallonpituuksille. Säteilyspektrin muoto riippuu mustan kappaleen lämpötilasta. Säteily on voimakkaimmillaan kullekin lämpötilalle ominaisella aallonpituudella lm. Huipun paikalle pätee Wienin siirtymälaki. Spektri ei riipu siitä, mitä ainetta musta kappale on, ainoastaan lämpötilasta. Kun lämpötila nousee, säteilyn määrä kasvaa kaikilla aallonpituuksilla, mutta intensiteetin maksimikohta siirtyy Wienin lain mukaisesti lyhyempiä aallonpituuksia kohti. Klassisen sähkömagneettisen säteilyn aaltoteorian pohjalta laskettaessa intensiteetin I(λ) tulisi kasvaa rajatta aallonpituuden lyhentyessä, I(λ) µ 1/ λ. Esimerkiksi suljetun laatikon sisällä oleva sm-kenttä voi saada laatikon seinämistä, samoin luovuttaa seinämille, energiaa vain määräkokoisina annoksina hλ. Jossa h on Planckin vakio, k on Boltzmannin vakio T on Kelvin-lämpötila. Maailmankaikkeuden täyttää kosminen taustasäteily, joka on lämpötilassa 2.725 K olevan mustan kappaleen säteilyä. Sen spektri on tarkimmin mitattu mustan kappaleen spektri. ( Sähkömagneettisen säteilyn spektri ). Auringon pintaa voi pitää hyvänä approksimaationa mustana kappaleena. Se siis säteilee sm-säteilyä kaikilla aallonpituuksilla ja sen intensiteettijakautuma on suunnilleen Planckin lain mukainen. Auringon pinnan lämpötila on 5800 K. Tässä tulee huomioida mm. millä aallonpituudella auringon pinta säteilee voimakkaimmin ja mikä on auringon pinnan säteilyteho. Aurinko säteilee siis voimakkaimmin näkyvän valon alueella. Maan etäisyydellä intensiteetti on 1.4 kW/m2 (ns. aurinkovakio).
Tarkemmin sanottuna säteilyn intensiteetillä tarkoitetaan neliömetrille sekunnissa keskimäärin tulevan energian määrää eli säteilyn tehoa neliömetriä kohden. Mustan kappaleen säteilyn ja johtavuuden intensiteetti on verrannollinen lämpötilan neljänteen potenssiin (Stefanin-Boltzmannin laki). Tässä jotain havainnoillistamiseksi. Esimerkiksi peilejä on käytetty joskus peilaavuutensa ensiosta viestittelyvälineenä johon valkoinen ei taas pysty. Kun taas hypotermiaa kärsivä ihminen tai pelastettu eläin kääritään folion sisään, jotta lämpö saadaan pidettyä sisällä. Astronautit ja kosmonautit käyttävät avaruukypärissä myös hopeista visiiriä joka suojaa silmiä UV-säteilyltä. On aurinkokalvoja jotka ovat kiiltäviä ja toimii valon ja lämmönohjaajina samalla tavoin aurinkolaseissa mutta tässä kohtaan silmiä suojaavana (UV).

Lue lisää

Kumpa opettelisit edes vähän pilkkomaan tuota tekstiä luettavampaan muotoon.Yhtä perkelettä lukea tuollaista pötköä.

vittuuntunut kirjoitti:

Kumpa opettelisit edes vähän pilkkomaan tuota tekstiä luettavampaan muotoon.Yhtä perkelettä lukea tuollaista pötköä.

Joo. Varsinkin kun minäkään en ymmärtänyt siitä hevonsitä:)

varjoisaan kämppään, jossa paistaa aurinko vaan aamulla.

http://www.youtube.com/watch?v=8MjIqmHecTs

tolla tavalla ite tekisin.

Täässä on kovan talven jälkeen muutamana päivänä paistanut aurinko .joku älypää on tukehtumassa kämppäänsä voi näitä onnettomia mistä näitä oikeen tulee

Selektiivi päästää lämmön sisälle ja pitää sen sisällä. Saa totisesti nauttia lämmöstä!

Auringonvalon tehomaksimi on näkyvän valon alueella, joten lyhytaaltoista infrapunaakin tulee sieltä suunnalta enemmän kuin pitkäaaltoista. Kaikki pääsee hienosti selektiivilasin läpi sisälle.

Rakennuksen sisätiloista pukkaa puolestaan pitkäaaltoista infrapunaa, jonka selektiivi vangitsee sisälle. Ei pääse kerätty lämpö karkuun.

Tämä "ikkunoita käytetään ilmeisen aurinkoenergian keräiminä" ajattelu oli tosiaan vallalla vielä 2000-luvun alussa. Mieli (ja rakentamismääräykset) ovat kuitenkin muuttuneet, koska tuskallisen kuumista keleistä ei nykyään ole puutetta...

oli selektiivilasi tai ei, oli matalaenergiatalo tai ei, niin tällä viikolla töistä tullessa sisälämpö ollut 26-27 astetta, ikävä jäähdyttää taloa iv-koneella eli suoralla sähköllä.

ongelmat lisääntyy kun määräykset kiristyy. jotkut vielä suosii "passiivisen aurinkoenergian keräämistä". http://www.matalaenergia.blogikone.fi/ toivottavasti jakavat kokemuksiaan asumisesta.

Asiallisista ja vähemmän-, vaikka rakastankin aurinkoa niin esim. ruuan laitto yli 30 asteen lämmössä on aika
tuskallista puhumattakaan jos uuni vielä lämmittää. Siivouksenkin teen pilvisellä ilmalla.
Nyt jään miettimään ehdotuksia ja luulenpa että tuo ikkunoiden väliin laitettava säleverho tuntuu järkevimmältä ratkaisulta mutta katsotaan mihin päädyn lopulta. Kiitos vielä kerran.

Periaatteessa kaikki aurinkosuojaus on sitä tehokkaampaa, mitä lähempänä ulkopintaa suoja on.

Pihlan tapauksessa suoja on umpiolasielementin sisällä - ehkä siitä syystä, että pinnoite saadaan näin suojaan. Siis sama paikka kuin ns selektiivipinnoitteilla, joita käytetty jo vuosikymmeniä.

Nämä pinnoitteet ovat periaatteessa peilipintoja. Selektiivipinnoite heijastaa vain pitkäaaltoista lämpösäteilyä = huoneesta kylmään ulkoilmaan matkalla olevaa säteilyä.

Aurungonvalon tehohuippu on näkyvän valon alueella ja myös lyhytaaltoista infrapuna tulee paljon, joten selektiivilasi ei juuri auringolta suojaa.

Aurinkosuojalasi blokkaa myös lyhytaaltoista lämpösäteilyä eli pienentää sisään tulevaa lämpökuormaa. Varmaan se lasikin hieman lämpenee, tässäkin lämpö tulee lämpölasielementin ulompaan lasiin. Paljon paremi vaihtoehto näin kuin päästää kaikki sisään ja lämmittämään vaikka ikkunan sisäpuolelle asetettua aurinkosuojaverhoa!

Vaan tuloilmaikkunaan yhdistettynä tämä tai mikään muukaan (sälekaihdin lasivälissä tms ) ei ole hyvä. Tosin niissä tuloilmaikkunoissa on yleensä mahdolllisuus ottaa ilma sisään suoraan ulkoa eikä lasivälistä kesällä. Siis puhuttaessa tuloilmaikkunasta. Yleisin tapaus eli karmiventtiii ottaa ulkoilman aina suoraan ulkoa.

Eniten sijoitus vaikuttaa, jos käytetään heijastavan pinnan sijaan säteilyä absoboivaa pintaa. Siis tummat verhot tai sävytetyt lasit, jotka vähentävät myös näkyvän valon määrää.

Kas kun se näkyväkin valo = energiaa, sekin lämmittää sisätiloja. Jos halutaan todella tehokas suojaus, pitää käyttää sävytettyjä laseja (toimistotalojen ratkaisu).... tai täytyy laittaa miel. lasivälissä sijaitsevat kaihtimet kiinni!

Anonyymi00033 kirjoitti:

Periaatteessa kaikki aurinkosuojaus on sitä tehokkaampaa, mitä lähempänä ulkopintaa suoja on.

Pihlan tapauksessa suoja on umpiolasielementin sisällä - ehkä siitä syystä, että pinnoite saadaan näin suojaan. Siis sama paikka kuin ns selektiivipinnoitteilla, joita käytetty jo vuosikymmeniä.

Nämä pinnoitteet ovat periaatteessa peilipintoja. Selektiivipinnoite heijastaa vain pitkäaaltoista lämpösäteilyä = huoneesta kylmään ulkoilmaan matkalla olevaa säteilyä.

Aurungonvalon tehohuippu on näkyvän valon alueella ja myös lyhytaaltoista infrapuna tulee paljon, joten selektiivilasi ei juuri auringolta suojaa.

Aurinkosuojalasi blokkaa myös lyhytaaltoista lämpösäteilyä eli pienentää sisään tulevaa lämpökuormaa. Varmaan se lasikin hieman lämpenee, tässäkin lämpö tulee lämpölasielementin ulompaan lasiin. Paljon paremi vaihtoehto näin kuin päästää kaikki sisään ja lämmittämään vaikka ikkunan sisäpuolelle asetettua aurinkosuojaverhoa!

Vaan tuloilmaikkunaan yhdistettynä tämä tai mikään muukaan (sälekaihdin lasivälissä tms ) ei ole hyvä. Tosin niissä tuloilmaikkunoissa on yleensä mahdolllisuus ottaa ilma sisään suoraan ulkoa eikä lasivälistä kesällä. Siis puhuttaessa tuloilmaikkunasta. Yleisin tapaus eli karmiventtiii ottaa ulkoilman aina suoraan ulkoa.

Eniten sijoitus vaikuttaa, jos käytetään heijastavan pinnan sijaan säteilyä absoboivaa pintaa. Siis tummat verhot tai sävytetyt lasit, jotka vähentävät myös näkyvän valon määrää.

Kas kun se näkyväkin valo = energiaa, sekin lämmittää sisätiloja. Jos halutaan todella tehokas suojaus, pitää käyttää sävytettyjä laseja (toimistotalojen ratkaisu).... tai täytyy laittaa miel. lasivälissä sijaitsevat kaihtimet kiinni!

Lue lisää

Ja noilla ikkunoilla on tosissaan eroa.

Taannoin asuin vm 2008 talossa, jossa speksien mukaan ikkunoiden U-arvo 1,2 ja rakennustapaselostuksen mukaan eteläjulkisivulla piti olla aurinkosuojalasit.

Tuskaisan kuuma talo kesällä - naapurit kehui 32 C lukemilla. Minulla petti hermo ja hommasin siirrettävän jäähdytyslaitteen, jota piti huudattaa koko kesä. Enkä kyllä huomannut eroa itä/eteläjulkisivun ikkunoissa. Sisin lasi kuumeni hienosti, vaikka sälekaihdin kiinni.

Vm 2012 talossa ikkunoiden U-arvo 1,0. Tässä huikea ero - jos pidin sälekaihtimet kiinni, lämpö pysyi ulkona = max. huonelämpötila jäi ilman jäähdytyslaitettakin n. 28 asteeseen. Pelkkä U-arvo 1,0 vs 1,2 ei näin isoa eroa selitä. Taisi olla tyhjää puhetta ne edellisen talon aurinkosuojalasit.

Mutta selväksi tuli sekin, että näkyvä valo = energiaa. Jos sälekaihtimet piti auki, kun aurinko paahtoi isoihin ikkunoihin, huonelämpötila nousi tyyliin 3 C tunnissa ja piti hyvin nopeasti viheltää peli poikki.

Anonyymi00035 kirjoitti:

Ja noilla ikkunoilla on tosissaan eroa.

Taannoin asuin vm 2008 talossa, jossa speksien mukaan ikkunoiden U-arvo 1,2 ja rakennustapaselostuksen mukaan eteläjulkisivulla piti olla aurinkosuojalasit.

Tuskaisan kuuma talo kesällä - naapurit kehui 32 C lukemilla. Minulla petti hermo ja hommasin siirrettävän jäähdytyslaitteen, jota piti huudattaa koko kesä. Enkä kyllä huomannut eroa itä/eteläjulkisivun ikkunoissa. Sisin lasi kuumeni hienosti, vaikka sälekaihdin kiinni.

Vm 2012 talossa ikkunoiden U-arvo 1,0. Tässä huikea ero - jos pidin sälekaihtimet kiinni, lämpö pysyi ulkona = max. huonelämpötila jäi ilman jäähdytyslaitettakin n. 28 asteeseen. Pelkkä U-arvo 1,0 vs 1,2 ei näin isoa eroa selitä. Taisi olla tyhjää puhetta ne edellisen talon aurinkosuojalasit.

Mutta selväksi tuli sekin, että näkyvä valo = energiaa. Jos sälekaihtimet piti auki, kun aurinko paahtoi isoihin ikkunoihin, huonelämpötila nousi tyyliin 3 C tunnissa ja piti hyvin nopeasti viheltää peli poikki.

Lue lisää

Nyt onkin kyse siitä, että se aurinkosuoja on väärässä lasissa näissä Pihla Varmoissa. Ei se auta yhtään, jos sen auringon torppaa siellä sälekaihdin välissä, sillä lämpö jää sinne ikkunoiden väliin. Pitäisi kieltää mainostaminen, jos se ei ole siinä ulkolasissa. Aurinkosuoja pitää aina olla ulommaisessa lasissa. Toki sen ymmärtää, ettei sitä varmaan tuossa Varmaikkunassa siihen voi laittaa, kun se ei ole kaksoislasi.