Polttomootorin hyötysuhde 25%, sähkö 90%

Huomioipa vielä sen sähkön tekemiseen ja varastoimiseen menevät häviöt ja laske hyötysuhde vasta sitten. Talvisaikaan pitää vielä lämmittää kabiinia, että on mukavampi ajella. Polttomoottoriautossa tuo lämmitys hoituu osalla sitä hukkalämpöä (se 75 %), mutta mitenkäs sähköautolla? Tämäkin pitää huomioida kokonaishyötysuhteessa.
Odotan fiksuja laskelmia!

sitroen kirjoitti:

Huomioipa vielä sen sähkön tekemiseen ja varastoimiseen menevät häviöt ja laske hyötysuhde vasta sitten. Talvisaikaan pitää vielä lämmittää kabiinia, että on mukavampi ajella. Polttomoottoriautossa tuo lämmitys hoituu osalla sitä hukkalämpöä (se 75 %), mutta mitenkäs sähköautolla? Tämäkin pitää huomioida kokonaishyötysuhteessa.
Odotan fiksuja laskelmia!

Lue lisää

on lämpimissä maissa. Tuskin isoja valmistaja jaksaa kiinnostaa laittaa rahaa pohjoismaiden automarkkinoihin.

sitroen kirjoitti:

Huomioipa vielä sen sähkön tekemiseen ja varastoimiseen menevät häviöt ja laske hyötysuhde vasta sitten. Talvisaikaan pitää vielä lämmittää kabiinia, että on mukavampi ajella. Polttomoottoriautossa tuo lämmitys hoituu osalla sitä hukkalämpöä (se 75 %), mutta mitenkäs sähköautolla? Tämäkin pitää huomioida kokonaishyötysuhteessa.
Odotan fiksuja laskelmia!

Lue lisää

Lämmitetään sähköautoa diesel-webastolla, minkä hyötysuhde on 75% tai parempi.

Näin ollen sähköä käytetään auton liikutteluun hyvän hyötysuhteen takia, ja autoa lämmitetään nestemäisellä polttoaineella helpon, halvan ja hyvän hyötysuhteen takia.

gKOes kirjoitti:

Lämmitetään sähköautoa diesel-webastolla, minkä hyötysuhde on 75% tai parempi.

Näin ollen sähköä käytetään auton liikutteluun hyvän hyötysuhteen takia, ja autoa lämmitetään nestemäisellä polttoaineella helpon, halvan ja hyvän hyötysuhteen takia.

Lue lisää

Paljonkos se kokonaishyötysuhde sitten talvella on, kun mukaan otetaan sähkön tuotannon ja varastoinnin hyötysuhde, moottorin ja lämmitysjärjestelmän hyötysuhteet?
Eli paljonko alkuperäistä energiaa kuluu sanotaan sadalla kilometrillä kun ajelet vaikkapa kahdeksaakymppiä 20 asteen pakkasella?
Muutetaan se sitten vertailun vuoksi vaikka bensamääräksi, jolla saman saa aikaiseksi nykyautossa.

sitroen kirjoitti:

Paljonkos se kokonaishyötysuhde sitten talvella on, kun mukaan otetaan sähkön tuotannon ja varastoinnin hyötysuhde, moottorin ja lämmitysjärjestelmän hyötysuhteet?
Eli paljonko alkuperäistä energiaa kuluu sanotaan sadalla kilometrillä kun ajelet vaikkapa kahdeksaakymppiä 20 asteen pakkasella?
Muutetaan se sitten vertailun vuoksi vaikka bensamääräksi, jolla saman saa aikaiseksi nykyautossa.

Lue lisää

Kuluttaa n. 0,5l tunnissa polttoainetta. Eli litra dieseliä sisältää n. 10 kWh. Siitä sitten laskemaan.

Ja heikkenee se kokonaishyötysuhde tietysti talvella, mutta kuinka paljon, niin riippuu kymmenistä asioista. Jos tähän jotain ehdottaa, niin väärin menee tottakai.

Vai osaatko sinä ilmoittaa bensa-auton kulutuksen noilla tiedoilla? No etpä osaa, muuta kuin hatusta heittää jotain tai sitten perustella omilla kokemuksilla.

Mutta voisi tähän nyt heittää, että 80 kilometrin tuntinopeus tasaisella tiellä vaatii noin 6-8 kW tehon. Siihen voi lisätä lisävastuksia oman mielen mukaan, plus tuon webaston kulutuksen.

Eikä bensa-auton kulutuksessakaan oteta huomioon raakaöljyn etsimistä, kaivamista, pumppaamista, jalostamista, lisäaineistusta, kuljetusta, varastointia... Näin ollen ihan turha ottaa huomioon sähköntuotannon hyötysuhteita (mitkä kyllä kestäisi varsin hyvin vertailun).

KOpfesji kirjoitti:

Kuluttaa n. 0,5l tunnissa polttoainetta. Eli litra dieseliä sisältää n. 10 kWh. Siitä sitten laskemaan.

Ja heikkenee se kokonaishyötysuhde tietysti talvella, mutta kuinka paljon, niin riippuu kymmenistä asioista. Jos tähän jotain ehdottaa, niin väärin menee tottakai.

Vai osaatko sinä ilmoittaa bensa-auton kulutuksen noilla tiedoilla? No etpä osaa, muuta kuin hatusta heittää jotain tai sitten perustella omilla kokemuksilla.

Mutta voisi tähän nyt heittää, että 80 kilometrin tuntinopeus tasaisella tiellä vaatii noin 6-8 kW tehon. Siihen voi lisätä lisävastuksia oman mielen mukaan, plus tuon webaston kulutuksen.

Eikä bensa-auton kulutuksessakaan oteta huomioon raakaöljyn etsimistä, kaivamista, pumppaamista, jalostamista, lisäaineistusta, kuljetusta, varastointia... Näin ollen ihan turha ottaa huomioon sähköntuotannon hyötysuhteita (mitkä kyllä kestäisi varsin hyvin vertailun).

Lue lisää

No jos nuo väitteesi ovat totta, niin mikä estää tekemästä näitä ihmesähköautoja?
Ne harvat testatut ovat käytännössä osoittautuneet täysiksi susiksi.
Joku mopoauton tapainen kauppakassi (kesällä) tai sähköskootteri voisi lyhyillä matkoilla esim. kaupunkioloissa olla hyväkin ratkaisu, mutta taitaa ainakin Suomen lainsäädäntö asettaa tarpeettomia esteitä sellaisen käytölle.

"Vai osaatko sinä ilmoittaa bensa-auton kulutuksen noilla tiedoilla? No etpä osaa, muuta kuin hatusta heittää jotain tai sitten perustella omilla kokemuksilla."
Kyllä minä osaan.
Muuten, mitä vikaa on omissa kokemuksissa? Kyllä minä olen aina päässyt suunnilleen 6 litralla satasen pakkaskelillä ja kesällä 4,5 - 4,7 litralla (bensaa) josta siis enemmän kuin 75 % menee hukkalämmöksi josta taas osa tulee käyttöön hytin lämmitykseen. Tämä kaikki siis jo yli 20 v sitten valmistetulla 5 hengen perheautolla. Onko kehitys pysähtynyt tai jopa taantunut, jos ei nykyautoilla samaan tai parempaan pystytä? Ja kenen etu on, että kulutus lisääntyy?

Toki osaisin laskea teoriapohjaltakin jotain vertailuja, mutta miksi sinulle niitä laskisin? Et kuitenkaan usko muuta kuin omia laskujasi. Kyllä autotehtaalla osataan laskea ja on laskettu ja lasketaan edelleenkin. Eikä ole saatu toimivaa järjestelmää kehitettyä. Ainakaan vielä.
Ajellaanhan vain öljypohjaisilla polttoaineilla siihen asti, että parempia saadaan valmiiksi.

Öljyn loppumisen jälkeen on olemassa lähes rajaton määrä metaania (maakaasua) metaanihydridin eli ns. metaanijään muodossa eri puolilla maapalloa mannerjalustoilla ja ikiroudan alueilla. Sen talteenottoa vain ei aloiteta koska öljy on halvempaa. Tämä metaanihydridistä saatu metaani käy sellaisenaan nykymoottoreihin kun vain varastointi ja jakelu järjestetään ja autojen polttoaineensyöttölaitteet muutetaan. Tämä on joissakin maissa ollut arkikäytössä jo vuosikymmeniä, vaikka siitä Suomessa yleensä vaietaankin.
Toisaalta metaanihydridistä saatu metaani voidaan suhteellisen helposti jalostaa esimerkiksi bensiiniksi ja muiksi hiilivedyiksi jolloin sivutuotteena syntyy vetyä esimerkiksi polttokennokäyttöön. Tämän prosessin järkevyydestä tai muista hyödyistä en osaa sanoa, mutta mahdollista se kyllä on.

Pidetäänhän mieli avoinna, seurataan asioitten kehitystä eikä uskota kaikkia mainosmiesten mielikuvituksen tuotteita!

sitroen kirjoitti:

Huomioipa vielä sen sähkön tekemiseen ja varastoimiseen menevät häviöt ja laske hyötysuhde vasta sitten. Talvisaikaan pitää vielä lämmittää kabiinia, että on mukavampi ajella. Polttomoottoriautossa tuo lämmitys hoituu osalla sitä hukkalämpöä (se 75 %), mutta mitenkäs sähköautolla? Tämäkin pitää huomioida kokonaishyötysuhteessa.
Odotan fiksuja laskelmia!

Lue lisää

Niin, mikä on sähköauton valmistuksen hiilijalanjälki+materiaalin rikastuksen ympäristö haitat. ?? Tämä nykyinen ilmastohössötys ei ole alentanut ilmakehän hiilidioksidia yhtään.
Lopputulos täysi nolla, tai oikeastaan menee miinukselle. Mitä tähän kouluesimerkki teoriaan tulee olla jonkinmoinen tien näyttäjä, se ei nyky metodeilla toimi, Rasittaa talouden mahdollisuuksia kyllä, ja rankasti. Esimerkkejä pitää mennä näyttämään sinne missä tupruttelu on suurinta. Näin se vain on. Pelkällä idealismilla ei tuloksia synny.

sitroen kirjoitti:

Huomioipa vielä sen sähkön tekemiseen ja varastoimiseen menevät häviöt ja laske hyötysuhde vasta sitten. Talvisaikaan pitää vielä lämmittää kabiinia, että on mukavampi ajella. Polttomoottoriautossa tuo lämmitys hoituu osalla sitä hukkalämpöä (se 75 %), mutta mitenkäs sähköautolla? Tämäkin pitää huomioida kokonaishyötysuhteessa.
Odotan fiksuja laskelmia!

Lue lisää

Juu, ja nykyiset litium ioni akut pitää lämmittää pakkasella koko ajan että ne toimivat(+4°).
Siis johdon päässä koko ajan suuren osan vuotta, muutenhan auto ei lähde menemään.

"Kyllä polttomoottoreilla päästään >30 %, dieseleillä jopa liki 50" vissiin mainita, että 50% hyötysuhteeseen päästä kaksitahti laiva-dieseleillä... Joten ei nyt ehkä ihan kauhean hyvä vertaus. Tai sitten maailmassa on keksitty jotain todella uutta ja mullistavaa viime kuukausina.

Hyötysuhde 90%, teho 200 W ja paino 77 g. Kyseessä siis HIILIHARJATON mootori eikä siinä ole muita kuluvia osia kuin laakerit.
2200-wattinen lennokinmoottori painaa 700 g.

FET-ohjainlaitteen (PWM) hyötysuhde 98%.

Hiiliharjattomissa DC-moottoreissa on tulevaisuus.

Hiiliharjaton... kirjoitti:

Hyötysuhde 90%, teho 200 W ja paino 77 g. Kyseessä siis HIILIHARJATON mootori eikä siinä ole muita kuluvia osia kuin laakerit.
2200-wattinen lennokinmoottori painaa 700 g.

FET-ohjainlaitteen (PWM) hyötysuhde 98%.

Hiiliharjattomissa DC-moottoreissa on tulevaisuus.

Lue lisää

> Hyötysuhde 90%, teho 200 W ja paino 77 g. Kyseessä siis HIILIHARJATON mootori eikä siinä ole muita

Myös oikosulkumoottori on hiiliharjaton. Se todellinen ero taitaa olla roottorin magnetoinnissa. Näissä hyvän hyötysuhteen moottoreissa lienee kestomagneetit, jolloin magnetointiin ei kulu tehoa, kuten oikosulku yms. moottoreissa. Ja silloin hyötysuhde pysyy osatehollakin hyvänä. Oikosulkumoottorin hyötysuhteen lasku pienillä pyörimisnopeuksilla johtuu juuri siitä, että magnetointiin kuluva osuus ottotehosta kasvaa.

...mutku oikosulkumoottorit ovat halvempia, niin niistähän sitä on ainakin halvempia sähköautoviritelmiä rakenneltu.

KOpfesji kirjoitti:

"Kyllä polttomoottoreilla päästään >30 %, dieseleillä jopa liki 50" vissiin mainita, että 50% hyötysuhteeseen päästä kaksitahti laiva-dieseleillä... Joten ei nyt ehkä ihan kauhean hyvä vertaus. Tai sitten maailmassa on keksitty jotain todella uutta ja mullistavaa viime kuukausina.

Lue lisää

> "Kyllä polttomoottoreilla päästään >30 %, dieseleillä jopa liki 50" vissiin mainita, että 50% hyötysuhteeseen päästä kaksitahti laiva-dieseleillä... Joten ei nyt ehkä ihan kauhean hyvä vertaus. Tai sitten maailmassa on keksitty jotain todella uutta ja mullistavaa viime kuukausina.

Totanoin, kyllä minun käsittääkseni bensakoneillakin pääsee parhaimmillaan päälle 30 ja dieseleillä päälle 40 % hyötysuhteisiin, kun tarkastellaan pelkkää moottoria. Mut sehän ei riitä, vaan pitää huomioida, että oikeassa autossa & liikenteessä menee jatkuvasti kilowatti tai kaksi vesipumpun, laturin, ohjaustehostimen ja ilmastointilaitteen kompressorin pyörittämiseen. Tietysti siitä voidaan kiistellä, mitkä näistä apulaitteista ovat kiinteä osa moottoria ja mitkä osa hyötytyötä...

Ja siihen sitten päälle voimansiirron häviöt renkaiden vierintävastus (yht. n. 15 %), niin onkin kätevästi päästy siihen 25 % kokonaishyötysuhteeseen (bensasta auton liike-energiaksi).

Eli toisinpäin laskettuna (kun ilmanvastus, vierintävastukset yms. tunnetaan kohtuullisella tarkkuudella) - nykyiset polttoaineenkulutukset eivät ole mahdollisia, ellei moottorin hyötysuhde ole maantieajossa 30 % tai päälle. Kaupunkiköröttelyssä sitten taitaa jo moottorin palamishyötysuhde olla huonompi auton liikutteluun tarvittava teho pienempi, mutta apulaitteet vie edelleen ~saman tehon, jolloin niiden osuus l/100 km kulutuksesta kasvaa roimasti.

Mut varsinainen pointtini oli, ettei pidä aloittajan tapaan verrata pelkän sähkömoottorin hyötysuhdetta polttomoottoriauton kokonaishyötysuhteeseen, koska siinä sähköautossakin menoa jarruttaa voimansiirron häviöt renkaiden vierintävastus ja energiaa kuluu siinäkin ohjaus- ja jarrutehostimiin sekä jäähdytysjärjestelmän pumppuihin ja puhaltimiin (moottorin, tehoelektroniikka ja jotkin akkutyypitkit vaativat jäähdytystä).

Jos lueskelee Tekniikan Maailma lehdestä markkinoille tulevista autoista voi kai varmemmin saada tietoa tekniikasta joka pitää paikkansa.Luin yhdestä ., polttomoottori-sähkö autosta jonka toimintasäde 500 kilometriä.Polttoaineen kulutus 1.6 litraa 100 kilometrillä tai alle. Verkkovirtalatauksella voi ajaa päivit täiset 40 - 80 kilometrin matkat. Ehkä kaikkea teknillistä tietoa ei päästetä jul kisuuteen.Mutta sitä insinööritason tietoa kuitenkin tulee tipottain .

Pakkelia menee purkki, jos toinenkin, ennen katsastusta ja paksu massa päälle.😂