Monikulttuurisuus hoitotyössä

Ensisijaisen tärkeä asia on kielitaito. Potilaalla on oikeus saada hoitoa omalla äidinkielellään, joten edes kohtuullinen suomenkielen taito on oltava. Hoito-ohjeet, lääkehoitoon liittyvät asiat ym on ymmärrettävä täsmällisesti ja tajuttava että ne myös toteutetaan ohjeiden mukaisesti, ei riitä että nyökätään ja sanotaan että "ymmärrän" jos ei oikeasti ymmärrä.
Valitettavasti tuntuu siltä että monet koulut haluavat nyt pikakouluttaa työmarkkinoille sairaanhoitajia jotka ovat opiskelleet omassa maassaan omien tapojensa ja kulttuurinsa mukaisesti, ei piitata siitä onko hoitajalla riittävä kielitaito ja osaaminen suomen oloihin. Omallla työpaikallani terveyskeskussairaalassa potilasturvallisuus on ollut vaarassa huonon kielitaidon ja ymmärtämättömyyden vuoksi. Esimerkiksi Suomessa pätevöitynyt venäläinen sairaanhoitaja ei ymmärtänyt että meillä morfiinia pistetään potilaalle vain lääkärin määräyksestä, hän pisteli omatoimisesti kipulääkettä potilaille oman harkintansa mukaisesti kunnes asiaan puututtiin. Sama hoitaja sekoitti kahden täysin eri lääkkeen samantapaiset nimet ja antoi potilaalle vaaralisen annoksen lääkettä. Hänen työsuhdettaan ei meidän sairaalassa enää jatkettu, mutta nyt hän keikkailee Seuren kautta pääkaupungin sairaaloissa.
Eräs afrikkalainen Suomessa pätevöitynyt hoitaja haluaa hoitaa kaikki asiat vain englanniksi, jos hermostumme, hän selittää kärkkäästi että hänellä on kaikki vaadittavat todistukset voidakseen työskennellä Suomessa. Kiva työkaveri.
Onhan meillä Venäjänkielisiä potilaita sillointällöin jolloin naapurimaasta tulleiden kielitaidosta on hyötyä.
Periaatteessa toivotan maahanmuuttajia tervetulleiksi rikastuttamaan työilmapiiriämme, oikein mukavia ja osaavia on myös joukossa, kaikkien kanssa ei ole ongelmia. Pitipähän nyt puuskahtaa nämä harmittavat tapaukset. Paras ulkomaalainen hoitajamme meilläkin tulee Virosta, kielitaito ym osaaminen ja sopeutuminen joukkoomme on erinomaista.