Asumiskulujen periminen takautuvasti?

Todellä törkeää petosta ja harhaan johtamista! Ex-mieheni ei tuolloin suostunut allekirjoittamaan sopimusta asumiskuluista ja selvästikin juuri tämä oli tarkoituskin. Eikö todellakaan ole mitään muita mahdollisuuksia, keskinäiset sopimiset eivät näköjään tule enää kysymykseen!

Siiri48 kirjoitti:

Todellä törkeää petosta ja harhaan johtamista! Ex-mieheni ei tuolloin suostunut allekirjoittamaan sopimusta asumiskuluista ja selvästikin juuri tämä oli tarkoituskin. Eikö todellakaan ole mitään muita mahdollisuuksia, keskinäiset sopimiset eivät näköjään tule enää kysymykseen!

Lue lisää

noinkin sanoa - etkä ole ensimmäinen, joka joutuu huomaamaan, ettei suullisilla sopimuksilla ole loppupeleissä mitään painoarvoa. Epistähän se on, mutta ei voi mitään - mies on tod näk laskelmoinnut asian menevän just noin. Karusti sanottuhan tämä on - mutta harva tässä maailmassa sellaista hyväntekeväisyyttä harjoittaa, että antaa toisen asua puoliksi omistamassa kämpässä ilmaiseksi. Lapsista ei aloituksessa ollut kaiketi mainintaa - mutta kaiketi mies on elarit hoitanut tänä aikana?

Suullisesti lupasi ettei tule vaatimaan korvausta asumisesta ja asumiskuluista olen vastannut täyssin itse. Omasta tahdostaan itse haki eroa ja muutti pois. Hän olisi myös milloin tahansa voinut tulla asumaan takaisin, en ole estänyt. Eikö jo tuolloin hänen olisi pitänyt esittää kirjallinen vuokrasopimus, mikäli aikoi vaatia korvauksia?

>>Miehen on ihan turha väittää että olette sopineet vuokrasta, koska ensimmäinen kysymys on "miksi sitten et ole yrittänyt periä saataviasii?">Teillä on ollut suullinen sopimus, joka on yhtä pätevä kuin kirjallinenkin, joskin suullisessa sopimuksessa on tietenkin ongelmana osoittaa, mitä oikeastaan tulikaan sovittua. Kuitenkin jos olet asunut vuosia kodissa avioeron jälkeen ilman että mies on vaatinut vuokraa, niin onhan se aika selkeä todiste sen puolesta, mitä olette sinun mukaasi sopineet.

nix_nax kirjoitti:

>>Miehen on ihan turha väittää että olette sopineet vuokrasta, koska ensimmäinen kysymys on "miksi sitten et ole yrittänyt periä saataviasii?">Teillä on ollut suullinen sopimus, joka on yhtä pätevä kuin kirjallinenkin, joskin suullisessa sopimuksessa on tietenkin ongelmana osoittaa, mitä oikeastaan tulikaan sovittua. Kuitenkin jos olet asunut vuosia kodissa avioeron jälkeen ilman että mies on vaatinut vuokraa, niin onhan se aika selkeä todiste sen puolesta, mitä olette sinun mukaasi sopineet.

Lue lisää

vaan molempien puoliksi omistuksessa. Ja "suulliset sopimiset" kuulivat kyllä myös perheen täysi-ikäiset (elareita ei ole tarvinnut maksella) lapset. Noin se vain näyttää mieli muuttuvan ajan myötä, rahan tarve ja ahneus iskeekin myöhemmin. Minustakin suullinen sopimus on yhtä pitävä kuin kirjallinen, joten kai tässä nyt jotain on tehtävissä... Kiitos kommenteistanne, lisääkin otetaan vastaan!

Siiri48 kirjoitti:

vaan molempien puoliksi omistuksessa. Ja "suulliset sopimiset" kuulivat kyllä myös perheen täysi-ikäiset (elareita ei ole tarvinnut maksella) lapset. Noin se vain näyttää mieli muuttuvan ajan myötä, rahan tarve ja ahneus iskeekin myöhemmin. Minustakin suullinen sopimus on yhtä pitävä kuin kirjallinen, joten kai tässä nyt jotain on tehtävissä... Kiitos kommenteistanne, lisääkin otetaan vastaan!

Lue lisää

No kuules nyt Siiri. Ex-miehesi on siis hyvää hyvyyttään antanut sinun asua talonpuolikkaassaan ilmaiseksi siihen asti että teette osituksen. Sinä olet käyttänyt hänen anteliaisuuttaan hyväksesi vuosikausia. Kumpikohan teistä on AHNE?

Miksi ette ole tehneet ositusta? Kuvittelitko voivasi pitää talon itselläsi lopun ikääsi?

:-:-:-:-: kirjoitti:

No kuules nyt Siiri. Ex-miehesi on siis hyvää hyvyyttään antanut sinun asua talonpuolikkaassaan ilmaiseksi siihen asti että teette osituksen. Sinä olet käyttänyt hänen anteliaisuuttaan hyväksesi vuosikausia. Kumpikohan teistä on AHNE?

Miksi ette ole tehneet ositusta? Kuvittelitko voivasi pitää talon itselläsi lopun ikääsi?

Lue lisää

Ex-mies on myös se, joka hyvää hyvyyttään petti ja haki eroa täysin yllättäen (lue:tasingon toivossa). Ja ex-perheeseemme kuuluvat myös lapset, jotka mielestäni tulee myös huomioida - omasta, ja ennen kaikkea uuden hempukan (varsinainen avioeroasiantuntija) rahan tarpeesta huolimatta. En aio hyväksyä vaatimuksia asumiskorvauksista, mutta mihin asiasta pitää valittaa tai miten tämä asia etenee, tietäisikö joku neuvoa?

Siiri48 kirjoitti:

Ex-mies on myös se, joka hyvää hyvyyttään petti ja haki eroa täysin yllättäen (lue:tasingon toivossa). Ja ex-perheeseemme kuuluvat myös lapset, jotka mielestäni tulee myös huomioida - omasta, ja ennen kaikkea uuden hempukan (varsinainen avioeroasiantuntija) rahan tarpeesta huolimatta. En aio hyväksyä vaatimuksia asumiskorvauksista, mutta mihin asiasta pitää valittaa tai miten tämä asia etenee, tietäisikö joku neuvoa?

Lue lisää

Ositus on tehtävä, jos toinen osapuoli sitä vaatii. Ja kuten aikaisemmin tuli selväksi, niin exän osuudesta asuntoon joutuu maksamaan korvausta virallisen avioeron ja osituksen väliseltä ajalta. Näin se vaan menee, jos oikeudesta lähdetään ratkaisua hakemaan.

Myyntiin asuntoa ei välttämättä tarvitse laittaa, senkun "maksaa ulos" exänsä, eli tehdään normaali avioeron tasinko. Jos tämmöistä rahaa ei löydy, niin sitten on pistettävä asunto myyntiin, sille ei mitään oikein voi - niin ne on muutkin joutuneet tekemään.

Mitä sitten on tehtävissä?
Jos ette pääse keskenänne sopuun, niin sitten tarvitaan asianajajaa. Viime kädessä tämä AA voi hakea käräjäoikeudelta pesänjakajaa, joka sitten tekee osituksen johon molempien on tyytyminen. Pesänjakajan kulut maksavat molemmat puoliksi riippumatta siitä, kumpi pesänjakajaa on hakenut. Yleensä jo tietoisuus pesänjakajasta kummasti tuottaa vastahakoiselle puolisolle neuvotteluhaluja...

Siiri48 kirjoitti:

Ex-mies on myös se, joka hyvää hyvyyttään petti ja haki eroa täysin yllättäen (lue:tasingon toivossa). Ja ex-perheeseemme kuuluvat myös lapset, jotka mielestäni tulee myös huomioida - omasta, ja ennen kaikkea uuden hempukan (varsinainen avioeroasiantuntija) rahan tarpeesta huolimatta. En aio hyväksyä vaatimuksia asumiskorvauksista, mutta mihin asiasta pitää valittaa tai miten tämä asia etenee, tietäisikö joku neuvoa?

Lue lisää

>>En aio hyväksyä vaatimuksia asumiskorvauksista, mutta mihin asiasta pitää valittaa>Ja "suulliset sopimiset" kuulivat kyllä myös perheen täysi-ikäiset (elareita ei ole tarvinnut maksella) lapset.

:-:-:-:-: kirjoitti:

No kuules nyt Siiri. Ex-miehesi on siis hyvää hyvyyttään antanut sinun asua talonpuolikkaassaan ilmaiseksi siihen asti että teette osituksen. Sinä olet käyttänyt hänen anteliaisuuttaan hyväksesi vuosikausia. Kumpikohan teistä on AHNE?

Miksi ette ole tehneet ositusta? Kuvittelitko voivasi pitää talon itselläsi lopun ikääsi?

Lue lisää

"No kuules nyt Siiri. Ex-miehesi on siis hyvää hyvyyttään antanut sinun asua talonpuolikkaassaan ilmaiseksi siihen asti että teette osituksen. Sinä olet käyttänyt hänen anteliaisuuttaan hyväksesi vuosikausia. Kumpikohan teistä on AHNE? "

Kyllä sopimus on sopimus. Vaikka me emme tiedä asian todellista luonnetta, niin siiri ja mies tietävät ja he tietävät myös, kumpi ahnehtii ja kumpi ei. Jos siirin puheisiin on luottamista, mies on sopimusrikkoja ja siiri sinisilmäinen typerys.

Entinen puoliso ja suulliset sopimukset unohtuu, kun uusi kumppani on tullut kuvioihin. Tästä olen itsekin maksanut suuret kärsimykset - en sanoisi, että omaa syytäni vaan omaa hyväuskoisuuttani.
Nyt tajuan, että aluksi hän vain yritti hyvitellä tekemäänsä pahaa eli lähtöään uuden kumppanin luo asumaan. En uskonut, että puolisoni pystyisi muuttumaan jonkun ajan kuluttua ahneeksi pedoksi.

Ositusta en ole ollut estämässä, enkä sitä itsekään hakenut kun asioista olevinaan sovittiin suullisesti. Ja pesänjakajaan meistä kumpikaan ei ole halukas. Se mitä en tule osituksessa hyväksymään, on asumiskorvausten vaatiminen jälkikäteen vastoin aiempia sopimuksia ja siitä mennään sitten vaikka käräjille asti, lapset todistamassa. Ja minä jos kuka olen tämän prosessin aikana ollut asiallinen ja rehellinen, samaa ei voi sanoa toisesta osapuolista.

Siiri48 kirjoitti:

Ositusta en ole ollut estämässä, enkä sitä itsekään hakenut kun asioista olevinaan sovittiin suullisesti. Ja pesänjakajaan meistä kumpikaan ei ole halukas. Se mitä en tule osituksessa hyväksymään, on asumiskorvausten vaatiminen jälkikäteen vastoin aiempia sopimuksia ja siitä mennään sitten vaikka käräjille asti, lapset todistamassa. Ja minä jos kuka olen tämän prosessin aikana ollut asiallinen ja rehellinen, samaa ei voi sanoa toisesta osapuolista.

Lue lisää

nyt aika tukevasti jäänyt sama levy päälle... Miten ihmeessä luulet asioiden järjestyvän, kun et estä mitään, et hae mitään, et hyväksy mitään..??? Jankutat tuota samaa kaiken aikaa sen sijaan, että ottaisit onkeesi saamistasi vastauksista - osa on hyvinkin asiallisia = kertovat sinulle, missä mennään. Miten kuvittelet osituksen tulevan tehdyksi, kun teistä ei kumpikaan halua pesänjakajaa ottamaan?! No, siinäpähän sitten riitelette!
Sorry vaan, mutta maailma on kylmä paikka ja vaikka miten kokisit kaiken huutavaksi vääryydeksi, lain pykälälle ja sen toteuttamiselle et voi mitään.

ew4trksdgjfhbocv kirjoitti:

nyt aika tukevasti jäänyt sama levy päälle... Miten ihmeessä luulet asioiden järjestyvän, kun et estä mitään, et hae mitään, et hyväksy mitään..??? Jankutat tuota samaa kaiken aikaa sen sijaan, että ottaisit onkeesi saamistasi vastauksista - osa on hyvinkin asiallisia = kertovat sinulle, missä mennään. Miten kuvittelet osituksen tulevan tehdyksi, kun teistä ei kumpikaan halua pesänjakajaa ottamaan?! No, siinäpähän sitten riitelette!
Sorry vaan, mutta maailma on kylmä paikka ja vaikka miten kokisit kaiken huutavaksi vääryydeksi, lain pykälälle ja sen toteuttamiselle et voi mitään.

Lue lisää

niin olen saanut hyviä kommentteja ja niistä edelleen vahvistusta käsitykseeni, ettei asumiskorvausten vaatiminen tule menemään noin vain läpi tässä tapauksessa. Ex nimenomaan itse ei tuolloin ollut halukas allekirjoittamaan mitään kirjallisesti, vaan asioista piti sopia suullisesti. Hän olisi myös tarvittaessa voinut palata yhteiseen kotiin tai vähintäänkin ilmoittaa aikovansa periä asumisestani korvausta, jolloin olisin itse hakenut ositusta.

Siiri48 kirjoitti:

niin olen saanut hyviä kommentteja ja niistä edelleen vahvistusta käsitykseeni, ettei asumiskorvausten vaatiminen tule menemään noin vain läpi tässä tapauksessa. Ex nimenomaan itse ei tuolloin ollut halukas allekirjoittamaan mitään kirjallisesti, vaan asioista piti sopia suullisesti. Hän olisi myös tarvittaessa voinut palata yhteiseen kotiin tai vähintäänkin ilmoittaa aikovansa periä asumisestani korvausta, jolloin olisin itse hakenut ositusta.

Lue lisää

Tuskin pystyy ex-ukkos mitään asumiskorvauksia sinulta vaatiin, eihän siitäkään ole mitään paperilla :)
Ja tuskin viitsii alkaa tuollaisesta riiteleen lastenkaan takia.
Olethan kuitenkin pitänyt talosta huolta siinä ollessasi, ollut vähän niinkuin "palkaton talkkari"..
Ja omistathan siitä puolet edelleen.
Jos lapsetkin ovat jo aikuisia, pistät mökin myyntiin ja katselet itsellesi pienemmän ja mukavamman asunnon, mitäs sillä isotöisellä talolla tekee yksinään? Pääset sinäkin vähemmällä..
Oisko ukollas tullut rahapula uuden sutturan myötä, kun centtejäkin joutunee laskeskeleen... :D
Niin siinä monesti käy, tyyriitten "uusien" kanssa..

Nimenomaan: ei ole mustaa valkoisella - ei suuntaan eikä toiseen. Miten perustelet, että aloittaja pystyy toteen näyttämään talon kunnostuksiin laittamansa rahat?
En halua masentaa, mutta tuttavapiirissä oli vastaava tapaus ; nainen asui kuusi vuotta osittamattomassa kodissa lasten kanssa ja kun ositusta sitten alettiin puuhaamaan, asumiskulut nousivat esille. Alunperin oli suullisesti sovittu asiasta, mutta mies vetosi siihen, että onhan hän itsekin joutunut maksamaan asumisestaan, joten miksi toinen sitten saisi asua ilmaiseksi hänen puoliksi omistamassaan asunnossa? Jonkinlainen rahallinen kompensaatio sitten tehtiinkin osituksessa asiasta, kun piti ottaa huomioon sekin, että asunnon käypä arvo oli jonkin verran laskenut tuon 6 vuoden aikana - mitään korjauksia ei oltu tehty.
Monenlaisia tarinoita siis, eikä mitään yleispäteviä "näin se menee"-sääntöjä ole.

rgrdfgxcx kirjoitti:

Nimenomaan: ei ole mustaa valkoisella - ei suuntaan eikä toiseen. Miten perustelet, että aloittaja pystyy toteen näyttämään talon kunnostuksiin laittamansa rahat?
En halua masentaa, mutta tuttavapiirissä oli vastaava tapaus ; nainen asui kuusi vuotta osittamattomassa kodissa lasten kanssa ja kun ositusta sitten alettiin puuhaamaan, asumiskulut nousivat esille. Alunperin oli suullisesti sovittu asiasta, mutta mies vetosi siihen, että onhan hän itsekin joutunut maksamaan asumisestaan, joten miksi toinen sitten saisi asua ilmaiseksi hänen puoliksi omistamassaan asunnossa? Jonkinlainen rahallinen kompensaatio sitten tehtiinkin osituksessa asiasta, kun piti ottaa huomioon sekin, että asunnon käypä arvo oli jonkin verran laskenut tuon 6 vuoden aikana - mitään korjauksia ei oltu tehty.
Monenlaisia tarinoita siis, eikä mitään yleispäteviä "näin se menee"-sääntöjä ole.

Lue lisää

Näinhän se tosiaan menee. Jos asioista ei sovita aikanaan ja joudutaan esimerkiksi oikeusteitse niitä selvittämään, lopputulokseen vaikuttavat monet seikat. Itseäni ihmetyttää eniten, että ihmiset jättävät käytännön asiat sopimatta eron hetkellä. Jos tulee jätetyksi (kuten minä), asioita ei ainakaan helpota se, että käytännän asiat jäävät vuosiksi "lillumaan". Kun pöytä on puhdas, on helpompi jatkaa omaakin elämää. Ehkä joillekin sopii vuosiksi tyyli "mies on aina voinut palata kotiin, jos olisi halunnut". Minä taas haluan säilyttää oman itsemääräämisoikeuteni elämäni suhteen enkä odotella toisen naisen luona asuvaa miestä. Voihan sen miehen ottaa vuosien päästä takaisin, vaikka olisi eronnutkin. Mutta kuinka usein niin oikeassa elämässä käy.

Eronnut 2010 kirjoitti:

Näinhän se tosiaan menee. Jos asioista ei sovita aikanaan ja joudutaan esimerkiksi oikeusteitse niitä selvittämään, lopputulokseen vaikuttavat monet seikat. Itseäni ihmetyttää eniten, että ihmiset jättävät käytännön asiat sopimatta eron hetkellä. Jos tulee jätetyksi (kuten minä), asioita ei ainakaan helpota se, että käytännän asiat jäävät vuosiksi "lillumaan". Kun pöytä on puhdas, on helpompi jatkaa omaakin elämää. Ehkä joillekin sopii vuosiksi tyyli "mies on aina voinut palata kotiin, jos olisi halunnut". Minä taas haluan säilyttää oman itsemääräämisoikeuteni elämäni suhteen enkä odotella toisen naisen luona asuvaa miestä. Voihan sen miehen ottaa vuosien päästä takaisin, vaikka olisi eronnutkin. Mutta kuinka usein niin oikeassa elämässä käy.

Lue lisää

No en ole "odotellut" hänen palaamistaan, eikä häntä ole häädetty pois. On minustakin aika outoa, ettei hänelle olisi muka yhtään aikaisemmin tullut mieleen ilmoittaa mielensä muuttumisesta ja pyytää korvausta asumisesta, miksi sitten olisin itsekään jäänyt näin pitkäksi aikaa asumaan ellei asiasta olisi jo sovittu. Toisekseen talo on edelleenkin molempien omistama, joten myös mahdolliset arvon alentumiset koskevat kyllä tasapuolisesti kumpaakin. Korjattavaa ei uudehkossa talossa ole ollut, ja ne mitä on, on niistä kuitit tallessa. Nurmikot, puutarhan ja muut olen tietysti omilla rahoillani hoitanut.

Siiri48 kirjoitti:

No en ole "odotellut" hänen palaamistaan, eikä häntä ole häädetty pois. On minustakin aika outoa, ettei hänelle olisi muka yhtään aikaisemmin tullut mieleen ilmoittaa mielensä muuttumisesta ja pyytää korvausta asumisesta, miksi sitten olisin itsekään jäänyt näin pitkäksi aikaa asumaan ellei asiasta olisi jo sovittu. Toisekseen talo on edelleenkin molempien omistama, joten myös mahdolliset arvon alentumiset koskevat kyllä tasapuolisesti kumpaakin. Korjattavaa ei uudehkossa talossa ole ollut, ja ne mitä on, on niistä kuitit tallessa. Nurmikot, puutarhan ja muut olen tietysti omilla rahoillani hoitanut.

Lue lisää

Sori vaan, mutta taidat olla aika lukkiutunut omiin ajatuskuvioihisi ja se ei lupaa kyllä hyvää neuvotteluihin eksän kanssa. Toteat itse yhdessä viestissäsi. "Suullisesti lupasi ettei tule vaatimaan korvausta asumisesta ja asumiskuluista olen vastannut täyssin itse. Omasta tahdostaan itse haki eroa ja muutti pois. Hän olisi myös milloin tahansa voinut tulla asumaan takaisin, en ole estänyt. " Ainakin itse tulkitsen tuon niin, että olet odotellut, milloin routa porsaan kotiin ajaa. Muutenhan olisit voinut hakea ositusta itsekin. Eksää ei voi syyttää omasta typeryydestään ja sinisilmäisyydestä. Tuskin eksälläsi edes on ollut varsinaisia pitkän tähtäimen suunnitelmia sinun ajamisestasi vararikkoon, mutta tilanne on nyt toinen.

Ota elämäsi omiin käsiisi, mutta muista, että teidän avioerosta on aina kaksi näkemystä. Kun neuvottelet eksäsi kanssa, älä anna hänen kävellä joka asiassa ylitsesi, mutta älä myöskään lukkiudu poteroosi. Pitkästä oikeustaistelusta ei hyödy kuin lakimiehet, joten molempien kannattaisi pyrkiä sopuratkaisuun. Valitettavasti sopuun ei voi päätyä yksin. Äläkä sotke taloudellisten asioiden selvittelyyn henkisiä kärsimyksiäsi. Niistä ei hyvitetä.

Eronnut 2010 kirjoitti:

Sori vaan, mutta taidat olla aika lukkiutunut omiin ajatuskuvioihisi ja se ei lupaa kyllä hyvää neuvotteluihin eksän kanssa. Toteat itse yhdessä viestissäsi. "Suullisesti lupasi ettei tule vaatimaan korvausta asumisesta ja asumiskuluista olen vastannut täyssin itse. Omasta tahdostaan itse haki eroa ja muutti pois. Hän olisi myös milloin tahansa voinut tulla asumaan takaisin, en ole estänyt. " Ainakin itse tulkitsen tuon niin, että olet odotellut, milloin routa porsaan kotiin ajaa. Muutenhan olisit voinut hakea ositusta itsekin. Eksää ei voi syyttää omasta typeryydestään ja sinisilmäisyydestä. Tuskin eksälläsi edes on ollut varsinaisia pitkän tähtäimen suunnitelmia sinun ajamisestasi vararikkoon, mutta tilanne on nyt toinen.

Ota elämäsi omiin käsiisi, mutta muista, että teidän avioerosta on aina kaksi näkemystä. Kun neuvottelet eksäsi kanssa, älä anna hänen kävellä joka asiassa ylitsesi, mutta älä myöskään lukkiudu poteroosi. Pitkästä oikeustaistelusta ei hyödy kuin lakimiehet, joten molempien kannattaisi pyrkiä sopuratkaisuun. Valitettavasti sopuun ei voi päätyä yksin. Äläkä sotke taloudellisten asioiden selvittelyyn henkisiä kärsimyksiäsi. Niistä ei hyvitetä.

Lue lisää

no kun parissa kommentissa kuulosti olevan virheellinen käsitys, että toinen osapuoli olisi muka häädetty pois hyötymistarkoituksessa; ei hänen ole ollut pakko asua muualla ja kuten todettiin, olisi hänkin voinut hakea ositusta jo aiemmin.

Asumiskorvausvaatimuksista en anna periksi, siinäpä yrittävät hakea niitä sitten oikeuden kautta jos on uskoa ja rahaa lähteä kokeilemaan. Kyllä sopimuksista täytyy pitää kiinni, ei niitä voi itsekseen muutella vaikka kuinka olisi jälkeenpäin hyveellinen mieli muuttunut.

miten niin "elättäisi"? Menee ohi aiheen. Kuten edellä totesin, asumiskulut olen maksanut itse ja asumiskorvauksia voi minun puolesta yrittää hakea oikeuden kautta. Sopimus se on suullinenkin sopimus?

Siiri48 kirjoitti:

miten niin "elättäisi"? Menee ohi aiheen. Kuten edellä totesin, asumiskulut olen maksanut itse ja asumiskorvauksia voi minun puolesta yrittää hakea oikeuden kautta. Sopimus se on suullinenkin sopimus?

Lue lisää

Aivan niin, suullinen sopimus on aivan yhä pitävä kuin kirjallinenkin. Sinun kannattaisi kuitenkin pyrkiä miehesi kanssa sopuun. Tuskin on kenenkään kannalta järkevää, että aikuiset lapsen tulevat oikeuteen todistamaan sitä, ettei heidän isänsä sanaan ole luottamista. Välit menevät näin helposti peruuttamattomasti poikki, haluatko Sinä tätä? Entisellä miehelläsi olisi myös hyvä olla harkintakykyä ja hänen tulisi pohtia sitä, kunka arvokkaana hän välejään lapsiinsa pitää ja saako asumiskorvauksia hakemalla tarpeeksi. Kaikkea ei voi rahalla mitata ja suhteet lähimmäisiin kannattaa pyrkiä säilyttämään, se olisi hyvä muistaa.

Siiri48 kirjoitti:

miten niin "elättäisi"? Menee ohi aiheen. Kuten edellä totesin, asumiskulut olen maksanut itse ja asumiskorvauksia voi minun puolesta yrittää hakea oikeuden kautta. Sopimus se on suullinenkin sopimus?

Lue lisää

sanan "asumiskulut" aivan toisin kuin moni muu. Moni meistä maksaa vuokraa tai asuntolainaa sen lisäksi, että maksaa sähköt ja vedet ym kiinteistön kulut - ymmärrätkö? Sinä ET ole maksanut vuokraa etkä asuntolainaa, vai mitä? Olet asunut ilman näitä maksuja asunnossa, jonka omistat VAIN puoliksi, ymmärrätkö? Ei ole ollenkaan sama asia kuin että olisit maksanut asumiskulut yksin.
Tein suullisen sopimuksen taannoin autokaupasta. No, auto olikin jo myyty, kun menin sitä katsomaan - että sellaisia ovat suulliset sopimukset. En voinut alkaa räyhätä siitä, ettei vastapuoli pitänyt sanaansa, vaikka useamman kerran soitin asiasta ja sovittelin aikatauluni niin, että pääsin autoa katsomaan myyjälle sopivaan aikaan. Ei auta itku markkinoilla.

egdrsfgx kirjoitti:

sanan "asumiskulut" aivan toisin kuin moni muu. Moni meistä maksaa vuokraa tai asuntolainaa sen lisäksi, että maksaa sähköt ja vedet ym kiinteistön kulut - ymmärrätkö? Sinä ET ole maksanut vuokraa etkä asuntolainaa, vai mitä? Olet asunut ilman näitä maksuja asunnossa, jonka omistat VAIN puoliksi, ymmärrätkö? Ei ole ollenkaan sama asia kuin että olisit maksanut asumiskulut yksin.
Tein suullisen sopimuksen taannoin autokaupasta. No, auto olikin jo myyty, kun menin sitä katsomaan - että sellaisia ovat suulliset sopimukset. En voinut alkaa räyhätä siitä, ettei vastapuoli pitänyt sanaansa, vaikka useamman kerran soitin asiasta ja sovittelin aikatauluni niin, että pääsin autoa katsomaan myyjälle sopivaan aikaan. Ei auta itku markkinoilla.

Lue lisää

Jos kaikki asumiseen liityyvä on ollut suullisen sopimuksen varassa ja rahaa ei ole käytetty niin onhan sitä voitu vuoraa maksaa muussakin kuin rahassa. Mites sitten jos se on tapahtunut esim. "luonnossa "pari kertaa kuussa suullisella sopimuksella. Mites siinä mies todistaa, että vuokraa ei muka ole maksettu. Tarvitseeko toisen osapuolen todistaa, että on maksun suorittanut, kun nyt kaikki on niin suullista.
Aloittajalle, sovittele, älä riitele, näytä heikolta mutta ole vahva.

egdrsfgx kirjoitti:

sanan "asumiskulut" aivan toisin kuin moni muu. Moni meistä maksaa vuokraa tai asuntolainaa sen lisäksi, että maksaa sähköt ja vedet ym kiinteistön kulut - ymmärrätkö? Sinä ET ole maksanut vuokraa etkä asuntolainaa, vai mitä? Olet asunut ilman näitä maksuja asunnossa, jonka omistat VAIN puoliksi, ymmärrätkö? Ei ole ollenkaan sama asia kuin että olisit maksanut asumiskulut yksin.
Tein suullisen sopimuksen taannoin autokaupasta. No, auto olikin jo myyty, kun menin sitä katsomaan - että sellaisia ovat suulliset sopimukset. En voinut alkaa räyhätä siitä, ettei vastapuoli pitänyt sanaansa, vaikka useamman kerran soitin asiasta ja sovittelin aikatauluni niin, että pääsin autoa katsomaan myyjälle sopivaan aikaan. Ei auta itku markkinoilla.

Lue lisää

menee taas ohi aiheen, mutta olen oman osuuteni lainoista aikoinaan hoitanut, muista hankinnoista puhumattakaan. Tässä tapauksessa on kyse eri asioista, pitkästä avioliitosta ja todistajana on muutakin perhettä, tilannetta ei voi verrata autokauppoihisi, ymmärtänet?

Lawrenia kirjoitti:

Jos kaikki asumiseen liityyvä on ollut suullisen sopimuksen varassa ja rahaa ei ole käytetty niin onhan sitä voitu vuoraa maksaa muussakin kuin rahassa. Mites sitten jos se on tapahtunut esim. "luonnossa "pari kertaa kuussa suullisella sopimuksella. Mites siinä mies todistaa, että vuokraa ei muka ole maksettu. Tarvitseeko toisen osapuolen todistaa, että on maksun suorittanut, kun nyt kaikki on niin suullista.
Aloittajalle, sovittele, älä riitele, näytä heikolta mutta ole vahva.

Lue lisää

valkoisella eli kirjallinen sopimus on kiistaton todiste, että jotain on sovittu. Tästäkin voidaan kinata vaikka maailman tappiin saakka - mutta lähtökohta on se, ettei aloittaja voi todistaa yhtään mitään sopimusta, kun sitä ei ole yhteisesti paperille tehty. Vaikka olisi maksanut luonnossa 5 krt kuussa... Siltikin mies voisi halutessaan sanoa, ettei "vuokraa" ole maksettu, eikö..?

Siiri48 kirjoitti:

menee taas ohi aiheen, mutta olen oman osuuteni lainoista aikoinaan hoitanut, muista hankinnoista puhumattakaan. Tässä tapauksessa on kyse eri asioista, pitkästä avioliitosta ja todistajana on muutakin perhettä, tilannetta ei voi verrata autokauppoihisi, ymmärtänet?

Lue lisää

ajatellen ei voi verrata autokauppaan, mutta käytännössä kyllä. Vaikka miten intät vastaan, et pääse siitä yli etkä ympäri, että sinun on hyvin vaikeaa (käytännössä lähes mahdotonta) todistaa käytännössä exäsi "huonomuistisuutta". Koska kyse ei ole mistään rikosoikeudellisesta asiasta, jossa todistetaan jonkun syyllisyyttä tai syyttömyyttä, voidaan todistajasi katsoa jääveiksi - ajavathan he sinun etuasi eikä asia pohjaa johonkin tapahtuneeseen faktaan, vaan pelkkiin puheisiin. Exäsi voi vastaavasti esittää omana totuutenaan, että halusi tehdä asiat sinulle helpommiksi ja sinun jäädä asumaan yhteiseen asuntoon eron jälkeen määrittämättömäksi ajaksi, mutta että nyt on aika tehdä tilit selviksi. Oikeudessa koko touhu voidaan tulkita kahden riidoissa olevan ex-puolison välienselvittelyksi: sinun sanasi vastaan hänen sanansa...
Ja ennen kuin jatkat inttämistäsi: en minä eivätkä muutkaan tällä kannalla olevat ole lakia juuri SINUN kiusaksesi olleet laatimassa, vaan näin nyt vaan sattuu olemaan. Valittaa voit päätöksestä, mutta jos exäsi haluaa rahallista kompensaatiota siitä, että olet asunut hänen puoliksi omistamassaan asunnossa vastikkeettomasti, voit varautua pitkään vääntöön.

äänisivusta kirjoitti:

ajatellen ei voi verrata autokauppaan, mutta käytännössä kyllä. Vaikka miten intät vastaan, et pääse siitä yli etkä ympäri, että sinun on hyvin vaikeaa (käytännössä lähes mahdotonta) todistaa käytännössä exäsi "huonomuistisuutta". Koska kyse ei ole mistään rikosoikeudellisesta asiasta, jossa todistetaan jonkun syyllisyyttä tai syyttömyyttä, voidaan todistajasi katsoa jääveiksi - ajavathan he sinun etuasi eikä asia pohjaa johonkin tapahtuneeseen faktaan, vaan pelkkiin puheisiin. Exäsi voi vastaavasti esittää omana totuutenaan, että halusi tehdä asiat sinulle helpommiksi ja sinun jäädä asumaan yhteiseen asuntoon eron jälkeen määrittämättömäksi ajaksi, mutta että nyt on aika tehdä tilit selviksi. Oikeudessa koko touhu voidaan tulkita kahden riidoissa olevan ex-puolison välienselvittelyksi: sinun sanasi vastaan hänen sanansa...
Ja ennen kuin jatkat inttämistäsi: en minä eivätkä muutkaan tällä kannalla olevat ole lakia juuri SINUN kiusaksesi olleet laatimassa, vaan näin nyt vaan sattuu olemaan. Valittaa voit päätöksestä, mutta jos exäsi haluaa rahallista kompensaatiota siitä, että olet asunut hänen puoliksi omistamassaan asunnossa vastikkeettomasti, voit varautua pitkään vääntöön.

Lue lisää

Motiivina "asioiden helpottaminen epämääräiseksi ajaksi"? Oikeus siitä päättäköön, mutta liian paljon löytyy seikkoja joiden valossa tästä "huonomuistisuudesta" paistaa läpi toisen osapuolen taloudellisen edun tavoittelu, minkä vuoksi uskon mahdollisuuksiini ja "eettisen" oikeuden voittoon. Mielellään kuulisi vastaavia tapauksia kokeneiden asiantuntijoiden mielipiteitä, mutta sellaiseksihan näissä nettikeskusteluissa voi kuka tahansa mielipiteineen tekeytyä ja toisaalta kaikki tilanteet hyvin tapauskohtaisia.

Siiri48 kirjoitti:

Motiivina "asioiden helpottaminen epämääräiseksi ajaksi"? Oikeus siitä päättäköön, mutta liian paljon löytyy seikkoja joiden valossa tästä "huonomuistisuudesta" paistaa läpi toisen osapuolen taloudellisen edun tavoittelu, minkä vuoksi uskon mahdollisuuksiini ja "eettisen" oikeuden voittoon. Mielellään kuulisi vastaavia tapauksia kokeneiden asiantuntijoiden mielipiteitä, mutta sellaiseksihan näissä nettikeskusteluissa voi kuka tahansa mielipiteineen tekeytyä ja toisaalta kaikki tilanteet hyvin tapauskohtaisia.

Lue lisää

pitää ottaa sekin huomioon, että puoliksi omistamassanne asunnossa ovat asuneet myös teidän lapset! Sinä et ole velvollinen yksin maksamaan yhteisten lastenne asumismenoja!

Jos lapset ovat täysi-ikäisä, niin miehesi joutuisi siinä tapauksessa karhuamaan asumiskuluja myös heiltä.

Käypä kuukausi-vuokra talosta, sinä ja 3 lasta. Sinun pitää maksaa vuokra 2,5 ihmisestä, ja siitä vain puolet, koska omistat puolet. Ja siitäkin osasta vähennetään kaikki se, mitä olet omasta pussistasi talon menoja maksellut. Toivottavasti kuitteja on tallessa. (Saatat jäädä jopa saamapuolelle.)

Sähkö- ja vesimaksut yms. et sinä ole niitä yksin käyttänyt vaan myös teidän yhteiset lapsenne. Ex-mies on velvollinen maksamaan omien lastensa asumiskuluja.

Annikki Tarkkanen kirjoitti:

pitää ottaa sekin huomioon, että puoliksi omistamassanne asunnossa ovat asuneet myös teidän lapset! Sinä et ole velvollinen yksin maksamaan yhteisten lastenne asumismenoja!

Jos lapset ovat täysi-ikäisä, niin miehesi joutuisi siinä tapauksessa karhuamaan asumiskuluja myös heiltä.

Käypä kuukausi-vuokra talosta, sinä ja 3 lasta. Sinun pitää maksaa vuokra 2,5 ihmisestä, ja siitä vain puolet, koska omistat puolet. Ja siitäkin osasta vähennetään kaikki se, mitä olet omasta pussistasi talon menoja maksellut. Toivottavasti kuitteja on tallessa. (Saatat jäädä jopa saamapuolelle.)

Sähkö- ja vesimaksut yms. et sinä ole niitä yksin käyttänyt vaan myös teidän yhteiset lapsenne. Ex-mies on velvollinen maksamaan omien lastensa asumiskuluja.

Lue lisää

kaikki se, mitä olet omasta pussistasi talon menoja maksellut."
Eiköhän vain puolet pakollisista kuluista ole vähennyskelpoisia. Kysymyshän on
puolen talon vuokrasta, jota mies jälkikäteen yrittaa karhuta?

on reilu ratkaisu, vaikkakin tosiaan kallis. Mutta pesänjakaja tulee nimenomaan laskemaan asumisesta maksettavaksi alkuperäiselle kirjoittajalle nuo kulut. Siihen ei vaikuta, että hän on maksanut lasten ruoat tai sähkön ja veden asumisensa ajalta. Asumiskulut ovat sitä, jolla korvataan toiselle se vuosien vastikkeeton asuminen. Halvimmillaankin se on vähintään satanen kuussa, mutta yleensä omakotitalosta puhuttaessa varmaan 200-300 per virallisen eron voimaan tulon jälkeen asuttu kuukausi. Miksi yleensä olet jäänyt siihen asumaan?

Pesänjakajaa suosittelen kaikille, joilla on känää jakamisesta. Silloin ositus tulee kaikkien lakipykälien mukaan ja perusteltuna tehdyksi. Pesänjakaja haetaan käräjäoikeudelta ja hänen tekemänsä ositus on sellainen, että se ei sitten yleensä muutu edes valituksissa. Valitusaikahan hänen päätöksestään on puoli vuotta.

Asiamiesmiesasia kirjoitti:

on reilu ratkaisu, vaikkakin tosiaan kallis. Mutta pesänjakaja tulee nimenomaan laskemaan asumisesta maksettavaksi alkuperäiselle kirjoittajalle nuo kulut. Siihen ei vaikuta, että hän on maksanut lasten ruoat tai sähkön ja veden asumisensa ajalta. Asumiskulut ovat sitä, jolla korvataan toiselle se vuosien vastikkeeton asuminen. Halvimmillaankin se on vähintään satanen kuussa, mutta yleensä omakotitalosta puhuttaessa varmaan 200-300 per virallisen eron voimaan tulon jälkeen asuttu kuukausi. Miksi yleensä olet jäänyt siihen asumaan?

Pesänjakajaa suosittelen kaikille, joilla on känää jakamisesta. Silloin ositus tulee kaikkien lakipykälien mukaan ja perusteltuna tehdyksi. Pesänjakaja haetaan käräjäoikeudelta ja hänen tekemänsä ositus on sellainen, että se ei sitten yleensä muutu edes valituksissa. Valitusaikahan hänen päätöksestään on puoli vuotta.

Lue lisää

"miksi olet siihen jäänyt ylipäätään asumaan....?"
Höh! Kukapa sitä nyt kodistaan sen takia lähtisi, että ukko jyystää jotakin lumppua toisaalla???
Sitäpaitsi Ap kyseli asiaa jo keväällä, jotan kai koko asia on jo ratkennu.
Vanha juttu jo!

Asiamiesmiesasia kirjoitti:

on reilu ratkaisu, vaikkakin tosiaan kallis. Mutta pesänjakaja tulee nimenomaan laskemaan asumisesta maksettavaksi alkuperäiselle kirjoittajalle nuo kulut. Siihen ei vaikuta, että hän on maksanut lasten ruoat tai sähkön ja veden asumisensa ajalta. Asumiskulut ovat sitä, jolla korvataan toiselle se vuosien vastikkeeton asuminen. Halvimmillaankin se on vähintään satanen kuussa, mutta yleensä omakotitalosta puhuttaessa varmaan 200-300 per virallisen eron voimaan tulon jälkeen asuttu kuukausi. Miksi yleensä olet jäänyt siihen asumaan?

Pesänjakajaa suosittelen kaikille, joilla on känää jakamisesta. Silloin ositus tulee kaikkien lakipykälien mukaan ja perusteltuna tehdyksi. Pesänjakaja haetaan käräjäoikeudelta ja hänen tekemänsä ositus on sellainen, että se ei sitten yleensä muutu edes valituksissa. Valitusaikahan hänen päätöksestään on puoli vuotta.

Lue lisää

Pesänjakaja tosiaan kallis,,, ja puolueellinen

"Pesänjakajaa suosittelen kaikille, joilla on känää jakamisesta. Silloin ositus tulee kaikkien lakipykälien mukaan ja perusteltuna tehdyksi. Pesänjakaja haetaan käräjäoikeudelta ja hänen tekemänsä ositus on sellainen, että se ei sitten yleensä muutu edes valituksissa."

Tästä en ole samaa mieltä! Pesänjakajani oli puolueellinen, oikeista lakipykälistä ei ollut tietoakaan, ositusta korjattiin käräjäoikeudessa, jossa myös hämmästelivät ko päätöstä. Muistakaa että pesänjakaja on asianajaja, joka on ahne, ei mitään vastuuta työstään, eli saa kohtuuttoman palkkansa vaikka tekisi millaisen päätöksen! Väittäisin että se voittaa joka valehtelee parhaiten. Älytöntä

Näin meillä kirjoitti:

Pesänjakaja tosiaan kallis,,, ja puolueellinen

"Pesänjakajaa suosittelen kaikille, joilla on känää jakamisesta. Silloin ositus tulee kaikkien lakipykälien mukaan ja perusteltuna tehdyksi. Pesänjakaja haetaan käräjäoikeudelta ja hänen tekemänsä ositus on sellainen, että se ei sitten yleensä muutu edes valituksissa."

Tästä en ole samaa mieltä! Pesänjakajani oli puolueellinen, oikeista lakipykälistä ei ollut tietoakaan, ositusta korjattiin käräjäoikeudessa, jossa myös hämmästelivät ko päätöstä. Muistakaa että pesänjakaja on asianajaja, joka on ahne, ei mitään vastuuta työstään, eli saa kohtuuttoman palkkansa vaikka tekisi millaisen päätöksen! Väittäisin että se voittaa joka valehtelee parhaiten. Älytöntä

Lue lisää

Useimmiten ei ole pesänjakajilla mitään syytä tuollaiseen. Pesänjakaja, joka käräjäoikeudelta haetaan, on nimenomaan koulutettu lakialan ammattilainen eli asianajaja. Hämmästelen, jos mielestäsi hän ei ole lakipykälistä mitään tiennyt. Asianajajan tekemä jakokirja on perusteltu nimenomaan lakipykälillä, mikäli jokin vaatimus ei toteudu ja yleensä, jos hän oikein on työhönsä paneutunut, hän on saattanut vielä kirjata selvennykseksi jonkin ennakkotapauksen tai sitten vain muuten lainkohdan tekstin mukaan. Pesänjakaja ei saa sen enempää tai vähempää, kuin mitä hänen työaikaansa on toimitukseen kulunut. Pesänjakajaksi valitaan siis puolueeton henkilö, eli ihmettelen tuota väittämääsi, joka vaikuttaa hiukan siltä, että kuvittele jääneesi hänen jonkinlaisen puolueellisuutensa takia huonommalle?

Asiamiesmiesasia kirjoitti:

Useimmiten ei ole pesänjakajilla mitään syytä tuollaiseen. Pesänjakaja, joka käräjäoikeudelta haetaan, on nimenomaan koulutettu lakialan ammattilainen eli asianajaja. Hämmästelen, jos mielestäsi hän ei ole lakipykälistä mitään tiennyt. Asianajajan tekemä jakokirja on perusteltu nimenomaan lakipykälillä, mikäli jokin vaatimus ei toteudu ja yleensä, jos hän oikein on työhönsä paneutunut, hän on saattanut vielä kirjata selvennykseksi jonkin ennakkotapauksen tai sitten vain muuten lainkohdan tekstin mukaan. Pesänjakaja ei saa sen enempää tai vähempää, kuin mitä hänen työaikaansa on toimitukseen kulunut. Pesänjakajaksi valitaan siis puolueeton henkilö, eli ihmettelen tuota väittämääsi, joka vaikuttaa hiukan siltä, että kuvittele jääneesi hänen jonkinlaisen puolueellisuutensa takia huonommalle?

Lue lisää

En hänen/heidän ammattitaitoaan epäile, mutta jos pitkitetään ositusta epäoleellisilla asioilla, vedotaan vanhentuneisiin päätöksiin, jotka eivät edes kohtaa ko asiaa. ja oli kyseessä sitten kuolinpesä tai avioero, palkkio on tosiaan suhteutettu työaikaan. Hassua ja itse vielä määräävät työaikansa.
En jäänyt hänen puolueellisuutensa takia huonomalle, sain noin 30 % enemmän kuin olin pyytänyt.

Mutta mitä yleensäkään voi odottaa yrittäjältä joka tekee työnsä ilman vastuuta, korvausvelvollistuutta eli palkka tulee teit millaisen päätöksen vaan.
Kauhistelen ajatusta että miehet jotka rakentavat minulle parhaillaan uutta taloa, ajattelisivat samoin. Suljen silmäni, en halua ajatella moista, mutta toisin on asiat asianajajilla.