Olen itse eronnut lapseni isästä viisi vuotta sitten ja kaikki asiat on selvitetty ja taaksejäänyttä elämää. Jostain syystä olen jäänyt tilanteeseen, että kaikki ystäväni ovat perheellisiä enkä itsekään ole löytänyt uutta parisuhdetta. Olen yrittänyt etsiä yksinhuoltajaystäviä erilaisista yksinhuoltajien yhdistyksistä, hiekkalaatikoilta, leireiltä, chatista, kirjeenvaihtoilmoituksista ja vaikka mistä. Tunnen itseni lähes aina yksinäiseksi, mutta etenkin lomien alla ja aikana, kun perheet lähtevät lomien viettoon ja me lapsen kanssa kaksin tunnemme itsemme yksinäisiksi. Minulla ei ole aikuista seuraa eikä lapsellakaan kaveria.
Mistä muut olette löytäneet yksinhuoltajakavereita, jonka kanssa jutella arjen haasteista ja vaikka saada joskus seuraa vaikka puuhamaahan tai puistoon? Ihan juttuseurakin olisi mukavaa...
Nimim. yksinäinen äiti
Mistä muut olette löytäneet yksinhuoltajakavereita, jonka kanssa jutella arjen haasteista ja vaikka saada joskus seuraa vaikka puuhamaahan tai puistoon? Ihan juttuseurakin olisi mukavaa...
Nimim. yksinäinen äiti
Vastaukset 4
Vanhimmat
http://www.eroperhe.net/keskustelu/index.php
Moikka! MIssäpäin asusteletja kuinka vanhoja lapsia sulla on? Yhden vanhemman perheiden liiton kahviloista löytyy ainaskin seuraa, mä olen itse bongannut lasten päiväkodista
http://www.yyl.fi/
Asustelen pääkaupunkiseudulla ja katselinkin noita liiton kahviloita. Omalla paikkakunnalla ei ollut, mutta lähistöllä kuitenkin. Myös tuo eroperhe.net tuntui paikalta, josta vertaistukea on mahdollista saada. Joskus jo tietoisuus siitä ettei ole yksin koko maailmassa auttaa.
Tunnen tuskasi. Tyttäreni täyttää kohta viisi vuotta. Muutettiin 7kk vieraalle paikkakunnalle ja taakse jäi niin suku kuin ystävätkin. Nyt on pitänyt aloittaa verkoston hankkiminen ihan alusta. Tytär on päivähoidossa ja saa sieltä tietysti ystäviä, mutta aikuiselle se ei ole niin helppoa. Minäkin opiskelen, mutta opiskeluystävistä ei ole kyllä kuuntelemaan yksinhuoltajuuden ja äitiyden rankkuudesta.