Voiko olla olemassa mukavaa ihmistä, jolla ei ole yhtään ystävää eikä kaveria? Mitä ajatuksia tulee ensimmäiseksi mieleen, jos saat tietää jostain ihmisestä, ettei hänellä ole ketään?
Millaisella ihmisellä ei ole yhtään ystävää?
yksin=kamala ihminen
103
7692
Vastaukset
- Fiona-
Oli mielenkiintoinen, kerran kävelin erästä tietä pitkin ja eksyin eräälle pihalle vastaani tuli mies joka oli kuin 1920 -luvulta vaatetus ja kaikki takana siinä oli tosi hieno kartano!
Sitten vaihdoimme muutaman sanan ja hän kutsui minut sisään uskalsin mennä, sisällä oli hienoa mutta pölyistä ja seitit kuulsivat aurinkoa vasten, kaikki oli sellaista antiikkia ja vanhaa.
Olono oli kuin oliisn astunut 1800-luvulle:)
sitten hän alkoi kertomaan tarinaansa siinä:
Hänen vaimo oli kuollut ja myös molemmat pojat, sekä vanhemmat....ei veljiä ei ketään....ei ystäviä.....ja hän sanoi ettei kaipaa ketään...
Läksin pois ja hän meni kasvimaalle kuokka kädessä.
Hän halusi olla yksin en ajatellut mitääm sen yksinäisyys oli vapaaehtoista.- ap
En tullutkaan ajatelleeksi vapaaehtoista yksinäisyyttä, varmaan heitäkin on paljon.
ap kirjoitti:
En tullutkaan ajatelleeksi vapaaehtoista yksinäisyyttä, varmaan heitäkin on paljon.
On meitä :)
- ap
alruna kirjoitti:
On meitä :)
Oletko ihan kokonaan vapaaehtoisesti yksin? Vai vain vähän erakko?
ap kirjoitti:
Oletko ihan kokonaan vapaaehtoisesti yksin? Vai vain vähän erakko?
Erakkoihminen mä oon.. Onhan mulla tuttuja ja kavereita, pari ystävääkin tuolla mutta en mä jaksa niiden kanssa hengailla ja rupatella. Oon oikeestiniin surkee yhteydenpitäjä ja mua ei kiinnostais jauhaa kakkaa.. Mihin usein kaverisuhteiden ylläpito menee. Valintakysymys tääkin :)
Yksi mun oikea ystävä sai vauvan tyyliin 4 kk sitten ja nyt vasta sain tietää siitä :P Ja me juteltiin puhelimessa, lupasin mennä käymään jahka ehdin.. :DDD- ap
alruna kirjoitti:
Erakkoihminen mä oon.. Onhan mulla tuttuja ja kavereita, pari ystävääkin tuolla mutta en mä jaksa niiden kanssa hengailla ja rupatella. Oon oikeestiniin surkee yhteydenpitäjä ja mua ei kiinnostais jauhaa kakkaa.. Mihin usein kaverisuhteiden ylläpito menee. Valintakysymys tääkin :)
Yksi mun oikea ystävä sai vauvan tyyliin 4 kk sitten ja nyt vasta sain tietää siitä :P Ja me juteltiin puhelimessa, lupasin mennä käymään jahka ehdin.. :DDDEikö susta koskaan tunnu, että sekoat, kun ei ole ketään kenen kanssa jutustella? Tai mitä sinä teet vapaa-aikanasi? Tai etkö kaipaa seuraa esimerkiksi elokuviin tai ihan vain ulos kaupungille? Mä olen aina ollut yksin, joten olen tietenkin tottunut tekemään kaiken yksin, mutta mä aina kuvittelen, miten mielettömän hienoa olisi vaikka katsoa leffaa jonkun kanssa tai saada seuraa shoppailemaan tai mennä vaikka museoon jonkun toisen kanssa tai jutella päivän uutisista jonkun kanssa. Tuntuu oudolta, että joku luopuu tuosta kaikesta vapaaehtoisesti.
ap kirjoitti:
Eikö susta koskaan tunnu, että sekoat, kun ei ole ketään kenen kanssa jutustella? Tai mitä sinä teet vapaa-aikanasi? Tai etkö kaipaa seuraa esimerkiksi elokuviin tai ihan vain ulos kaupungille? Mä olen aina ollut yksin, joten olen tietenkin tottunut tekemään kaiken yksin, mutta mä aina kuvittelen, miten mielettömän hienoa olisi vaikka katsoa leffaa jonkun kanssa tai saada seuraa shoppailemaan tai mennä vaikka museoon jonkun toisen kanssa tai jutella päivän uutisista jonkun kanssa. Tuntuu oudolta, että joku luopuu tuosta kaikesta vapaaehtoisesti.
Musta on ihanaa mennä yksin shoppailemaan tai leffaan! Kyllähän mä saisin seuraa koska vaan, mutta kun mä en jaksa.. Touhottaa ja hengailla.. Soitella ja sopia.. Tyhjäpäivästä hommaa. Mä nautin yksinolemisesta tietyllä tapaa, saan siitä niin paljon. Syy tohon on myös mun hektinen elämä, käyn töissä ja opiskelemassa ja siellä saan sitten yksinäisyyden edestä kattella ihmisiä ja hihassa roikkumista.
Oon erakko :D
Mutta joskus kyllä tulee kausia, että haluan nähdä ihmisiä paljon. Olinhan mä nyt pääsiäispyhinä viihteellä -kaverin- kanssa pitkästä aikaa ja se riitti taas vuodeksi eteenpäin. Ehkä meen seuraavalla kerralla yksin pokaamaan miehiä :P- ap
alruna kirjoitti:
Musta on ihanaa mennä yksin shoppailemaan tai leffaan! Kyllähän mä saisin seuraa koska vaan, mutta kun mä en jaksa.. Touhottaa ja hengailla.. Soitella ja sopia.. Tyhjäpäivästä hommaa. Mä nautin yksinolemisesta tietyllä tapaa, saan siitä niin paljon. Syy tohon on myös mun hektinen elämä, käyn töissä ja opiskelemassa ja siellä saan sitten yksinäisyyden edestä kattella ihmisiä ja hihassa roikkumista.
Oon erakko :D
Mutta joskus kyllä tulee kausia, että haluan nähdä ihmisiä paljon. Olinhan mä nyt pääsiäispyhinä viihteellä -kaverin- kanssa pitkästä aikaa ja se riitti taas vuodeksi eteenpäin. Ehkä meen seuraavalla kerralla yksin pokaamaan miehiä :PKyllä mäkin yksin viihdyn tai olen tottunut viihtymään, mutta en haluaisi aina olla yksin. Varsinkin nyt kun kevät tulee, niin kadehdin niin paljon ihmisiä, jotka lähtee kaveriporukalla vaikka mökille tai vappuna ulos tai mitä ikinä tekevätkään. Mä en ole koskaan tehnyt mitään sellaista. Kirjastostakin alkaa kohta luettava loppumaan. :)
ap kirjoitti:
Kyllä mäkin yksin viihdyn tai olen tottunut viihtymään, mutta en haluaisi aina olla yksin. Varsinkin nyt kun kevät tulee, niin kadehdin niin paljon ihmisiä, jotka lähtee kaveriporukalla vaikka mökille tai vappuna ulos tai mitä ikinä tekevätkään. Mä en ole koskaan tehnyt mitään sellaista. Kirjastostakin alkaa kohta luettava loppumaan. :)
Aah... Mikä sen ihanampaa on kuin keräät piknik-koriin evästä ja pullon viiniä, otat viltin mukaan ja suuntaat läheiselle kalliolle nautiskelemaan lokkien kirkumisesta ja auringon paisteesta.. Ihan itseksesi. Tavoitteena haalea rusketusraja tai pieni hiprakka :D
Tai meet kaupungille kattelemaan ihmisiä, istumaan terassille juomaan kahvia... Siellä kuitenkin jotkut uteliaat kaverit alkaa piirittää sun pöytää :)
En mäkään mee juuri koskaan vappuna ulos.. Tai kesäisin mihinkään mökille. Olishan se toki mustakin hienoa mennä, mutta mä aattelen että tyydyn myös siihen, että olen töissä vappuaaton ja herään virkeänä vapaapäivään. Juon aamulla kahvit rauhassa ja ehkä siivoan kotona jos huvittaa. Tai kesäloman hillun himassa, käyn ulkoilemassa ja yksinkertaisesti nautin elämästäni ja arjestani. Mulla on aina jotain projekteja mielessä mitkä vie ajatukset muualle, ei tässä päässä kato ole tarpeeksi kapasiteettia vielä kavereillekin jakaa :DD- ap
alruna kirjoitti:
Aah... Mikä sen ihanampaa on kuin keräät piknik-koriin evästä ja pullon viiniä, otat viltin mukaan ja suuntaat läheiselle kalliolle nautiskelemaan lokkien kirkumisesta ja auringon paisteesta.. Ihan itseksesi. Tavoitteena haalea rusketusraja tai pieni hiprakka :D
Tai meet kaupungille kattelemaan ihmisiä, istumaan terassille juomaan kahvia... Siellä kuitenkin jotkut uteliaat kaverit alkaa piirittää sun pöytää :)
En mäkään mee juuri koskaan vappuna ulos.. Tai kesäisin mihinkään mökille. Olishan se toki mustakin hienoa mennä, mutta mä aattelen että tyydyn myös siihen, että olen töissä vappuaaton ja herään virkeänä vapaapäivään. Juon aamulla kahvit rauhassa ja ehkä siivoan kotona jos huvittaa. Tai kesäloman hillun himassa, käyn ulkoilemassa ja yksinkertaisesti nautin elämästäni ja arjestani. Mulla on aina jotain projekteja mielessä mitkä vie ajatukset muualle, ei tässä päässä kato ole tarpeeksi kapasiteettia vielä kavereillekin jakaa :DDVoi, mä en koskaan kehtaisi mennä yksin jonnekin terassille (missä sattumoisin en ole koskaan elämässäni käynytkään), istuisin siellä ihan yksin ja olisin vain surullinen, kun katselisin muiden hauskanpitoa ja ajattelin, että muut pitää minua säälittävänä, kun olen ihan yksin. Sitten luikkisin häntä koipien välissä itku kurkussa kotiin.
Olisinpa minäkin erakko, sitten ei olisi mitään hätää. :) Mutta mä kaipaisin seuraa ja puhekaveria. Miten sun kaltaiseksi muututaan? :) ap kirjoitti:
Voi, mä en koskaan kehtaisi mennä yksin jonnekin terassille (missä sattumoisin en ole koskaan elämässäni käynytkään), istuisin siellä ihan yksin ja olisin vain surullinen, kun katselisin muiden hauskanpitoa ja ajattelin, että muut pitää minua säälittävänä, kun olen ihan yksin. Sitten luikkisin häntä koipien välissä itku kurkussa kotiin.
Olisinpa minäkin erakko, sitten ei olisi mitään hätää. :) Mutta mä kaipaisin seuraa ja puhekaveria. Miten sun kaltaiseksi muututaan? :)Täh? Häpeet mennä yksin terassille? :D
Ihan sama jos olis vaikka ostoksilla ja päättäis mennä juomaan yhden siiderin, ilman ostoskasseja tietysti kun on vasta aloittelemassa. Mikäs siinä on ollessa, kukaan sua tuijota siellä ja jos tuijottaa, niillä on ongelma tai ne aattelee että oot kaunis :)
Koska sä koet asian noin, luulet että muutkin ajattelevat, että hitto toi on yksinäinen luuseri kun istuu yksin.. Ei mulle ainakaan tulis mieleenkään jos näkisin jonkun yksin terassilla. Aina voi myös vedota siihen, että odottaa seuraa. Niin mä joskus teen ja kun jo se viides (kaikkein sopivin) mies tulee juttelee, sanon viimein että on tainnut deitti tehdä mulle oharit (saatan räplätä kännykkää muka viestin saaneena) Siitä se ilta taas lähtee ;D
Nyt itsetuntoa kohottelemaan, mars. Ja terassille, kohta kausi aukee! :D- ap
alruna kirjoitti:
Täh? Häpeet mennä yksin terassille? :D
Ihan sama jos olis vaikka ostoksilla ja päättäis mennä juomaan yhden siiderin, ilman ostoskasseja tietysti kun on vasta aloittelemassa. Mikäs siinä on ollessa, kukaan sua tuijota siellä ja jos tuijottaa, niillä on ongelma tai ne aattelee että oot kaunis :)
Koska sä koet asian noin, luulet että muutkin ajattelevat, että hitto toi on yksinäinen luuseri kun istuu yksin.. Ei mulle ainakaan tulis mieleenkään jos näkisin jonkun yksin terassilla. Aina voi myös vedota siihen, että odottaa seuraa. Niin mä joskus teen ja kun jo se viides (kaikkein sopivin) mies tulee juttelee, sanon viimein että on tainnut deitti tehdä mulle oharit (saatan räplätä kännykkää muka viestin saaneena) Siitä se ilta taas lähtee ;D
Nyt itsetuntoa kohottelemaan, mars. Ja terassille, kohta kausi aukee! :DMä en ole koskaan käynyt terassilla, kahvilassa, ravintolassa tai missään yksin, enkä koskaan tekisi niin. Kukaan ei erehtyisi olettamaan, että odotan miesseuraa, eikä kukaan tulisi juttelemaan mulle. Se olisi vain ihan liian surullista. Mä olen tosin vähän vainoharhainenkin; olin joskus yksin Hesellä(ainoan kerran elämässäni) ja vastakkaisessa pöydässä pari miestä nauroi jollekin ja musta alkoi tuntumaan, että ne katsoo mua ja nauraa mulle, joten heitin ruoan roskiin ja lähdin pois. Varmaan ne ei edes huomanneet minua, mutta minua hävettää niin paljon yksinäisyys ja tuntuu, että minusta näkee jo kauas, ettei minulla ole ketään kaveria.
ap kirjoitti:
Mä en ole koskaan käynyt terassilla, kahvilassa, ravintolassa tai missään yksin, enkä koskaan tekisi niin. Kukaan ei erehtyisi olettamaan, että odotan miesseuraa, eikä kukaan tulisi juttelemaan mulle. Se olisi vain ihan liian surullista. Mä olen tosin vähän vainoharhainenkin; olin joskus yksin Hesellä(ainoan kerran elämässäni) ja vastakkaisessa pöydässä pari miestä nauroi jollekin ja musta alkoi tuntumaan, että ne katsoo mua ja nauraa mulle, joten heitin ruoan roskiin ja lähdin pois. Varmaan ne ei edes huomanneet minua, mutta minua hävettää niin paljon yksinäisyys ja tuntuu, että minusta näkee jo kauas, ettei minulla ole ketään kaveria.
:((
Sun pitäis vissiin kohotella itsetuntoasi hieman.. Olisko nyt käynyt niin, että se on pääsyt laskemaan kaiken yksinäisyyden keskellä? Monasti olen itsekin joskus aikoinaan ottanut nokkiini, jos viereinen pöytä nauraa koska olin niin varma, että ne nauraa just mulle. Mut taas, pääasia että ihmisillä on hauskaa ja en mä nykyään tajua että miksi mulle ei sais nauraa ;D
Sun pitäis kokeilla joskus mennä yksin terassille istumaan. Ihan vaikka se yksi kahvi tai jotain, jossain kaupungissa samalla kun oot ostoksilla itseksesi. Moni tarttee jonkun syyn miksi olla yksin, sä voit myös kehitellä semmosen jos haluat ja se yhtään helpottaa...?
Mutta se on mun mielestä periaatteessa kauheen söpöä, että on olemassa ihminen joka "epätoivoisesti" haluaa muiden seuraan mutta surullista kyllä, ei onnistu siinä. Voi vide :P
Mut ne kaverit siellä Hesellä.. Muistakin, että susta vaan tuntu siltä. :)- au-liskot
ap kirjoitti:
Mä en ole koskaan käynyt terassilla, kahvilassa, ravintolassa tai missään yksin, enkä koskaan tekisi niin. Kukaan ei erehtyisi olettamaan, että odotan miesseuraa, eikä kukaan tulisi juttelemaan mulle. Se olisi vain ihan liian surullista. Mä olen tosin vähän vainoharhainenkin; olin joskus yksin Hesellä(ainoan kerran elämässäni) ja vastakkaisessa pöydässä pari miestä nauroi jollekin ja musta alkoi tuntumaan, että ne katsoo mua ja nauraa mulle, joten heitin ruoan roskiin ja lähdin pois. Varmaan ne ei edes huomanneet minua, mutta minua hävettää niin paljon yksinäisyys ja tuntuu, että minusta näkee jo kauas, ettei minulla ole ketään kaveria.
jos mutsi haluaa kahvia niin se vittu juo kahvia ihan siitä riippumatta, onko kahviseuraa vai ei. Se voi ihan hyvin olla kahvilassa yksin. Joskus se lukee siellä ja oikein asettuu.
Jos joku sen kaveri tai tuttu tulee sinne niin se sanoo että terse, ja sitten sillä on seuraa.
Jumankekka, kahvi on aina ykkösenä ja kaverit vasta sen jälkeen. - Anonyymi
laita tetokoneelta viesti että tiedä n numeroa vapaa numerot vapaa ehdoista numeroa mulle t marita
- Anonyymi
Voiko kadottaa luottamuksen ihmisiin? Epäonnistumiset ihmissuhteissa, Epäonnistumiset työelämässä, epäonninen tuntemus vähän kaikkea kohtaan? Huomaa erehdysten kautta, että alkaa epäilemään jopa itseäänkin siitä, että aistii ihmisistä vääriä asioita, kun on ajanut itsensä vähän kaiken ulkopuolelle.
Huomaa, että yksin ollessa pystyy parhaiten rauhoittamaan itsensä, kun ei joudu kohtaamaan riitatilanteita, väärin ymmärtäjiä ja muita, joista aistii luottamuksen puutteita? Epämukavuus alueella olo on sitä, kun tilanne synnyttää epämukavuutta, stressiä ja huonoja tuntemuksia vailla mitään hyvää?
Haluaisin olla onnekas, saada onnistumisia ja kohdata niitä hyviä tyyppejä, jotka mahdollistaisi niitä hyviä juttuja tapahtuvaksi? Olen ollut joukkuepelaaja, monessa eri lajissa, mut sielläkin kohdannut enemmän niitä vääriä. Olen tehnyt vääriä valintoja, olen ollut liian kapeakatseinen. Hölmöksi olen itseni kokenut monesti.
Luottamusta on vaikea synnyttää, jollei itsekään kykene luottamaan muihin ja toimii siten muita kohtaan. Ymmärtänyt vanhemmiten, että kouluja paremmin käymällä olisi kohdannut parempia mahdollisuuksia ja samalla ihmisiä. Itsellä on kognitiivisia heikkouksia ja ne luo omanlaisia haasteita vähän kaikkea kohtaan. Sen olen tajunnut vasta vanhemmiten. - Anonyymi
alruna kirjoitti:
On meitä :)
en tiedä sitä vapaa etusia kavereita vapaa ehtoisten numeroa anna se mulle t marita
- Anonyymi
alruna kirjoitti:
On meitä :)
anna numerot on mikä en osaa hankia ystäviä t marita
- Anonyymi
alruna kirjoitti:
On meitä :)
laita viesti minulle olen 54 vuotias nainen helsinkistä t marita
- alrighty
jos se ihminen elää omassa kämpässään yksin, eikä pääse ulos.
- ap
Entä jos ei elä ja pääsee ulos?
- alrighty
ap kirjoitti:
Entä jos ei elä ja pääsee ulos?
mitä sä tuolla tarkotat?
jos ihminen ei elä, niin siinä tapauksessa hän ei voi olla mukava, koska kuolleita harvemmin luokitellaan personaalisuuden mukaan. - ap
alrighty kirjoitti:
mitä sä tuolla tarkotat?
jos ihminen ei elä, niin siinä tapauksessa hän ei voi olla mukava, koska kuolleita harvemmin luokitellaan personaalisuuden mukaan.Tarkoitin tietysti, että jos ei elä omassa kämpässään yksin. :) Tai elää kyllä tässä tapauksessa yksin, mutta poistuu sieltä kouluun, töihin ja harrastuksiin.
- alrighty
ap kirjoitti:
Tarkoitin tietysti, että jos ei elä omassa kämpässään yksin. :) Tai elää kyllä tässä tapauksessa yksin, mutta poistuu sieltä kouluun, töihin ja harrastuksiin.
kannattaisi kirjoittaa kokonaisia lauseita, niin muut ymmärtävät mitä haet takaa. toisekseen en nyt hae tässä takaa konkreettista esimerkkiä, miten se olisi mahdollista, vaan sitä, että teoriassa se voisi hyvinkin olla mahdollista, koska yksinäisyys ei tarkoita sitä, että olisi paha ihminen. ihminen, joka elää yksin omassa kämpässään voi ihan hyvin olla mukava, jos häneen vain tutustuu.
- ap
alrighty kirjoitti:
kannattaisi kirjoittaa kokonaisia lauseita, niin muut ymmärtävät mitä haet takaa. toisekseen en nyt hae tässä takaa konkreettista esimerkkiä, miten se olisi mahdollista, vaan sitä, että teoriassa se voisi hyvinkin olla mahdollista, koska yksinäisyys ei tarkoita sitä, että olisi paha ihminen. ihminen, joka elää yksin omassa kämpässään voi ihan hyvin olla mukava, jos häneen vain tutustuu.
Vastasin kysymykseesi, joten oletin, että ymmärrät. Pahoittelen, käytän tästä lähtien aina kokonaisia lauseita. Ymmärsin kyllä mitä tarkoitit, mutta esimerkkitapaus ei elä yksinään ilman kontakteja muihin ihmisiin.
- iwyhrfbgwo
alrighty kirjoitti:
kannattaisi kirjoittaa kokonaisia lauseita, niin muut ymmärtävät mitä haet takaa. toisekseen en nyt hae tässä takaa konkreettista esimerkkiä, miten se olisi mahdollista, vaan sitä, että teoriassa se voisi hyvinkin olla mahdollista, koska yksinäisyys ei tarkoita sitä, että olisi paha ihminen. ihminen, joka elää yksin omassa kämpässään voi ihan hyvin olla mukava, jos häneen vain tutustuu.
sä nyt olet tyhjän saivartelija. ton nyt ymmärsi jokainen, säkin mut kunhan haluat vaan jauhaa tavanomaista paskaasi
- alrighty
ap kirjoitti:
Vastasin kysymykseesi, joten oletin, että ymmärrät. Pahoittelen, käytän tästä lähtien aina kokonaisia lauseita. Ymmärsin kyllä mitä tarkoitit, mutta esimerkkitapaus ei elä yksinään ilman kontakteja muihin ihmisiin.
ei voisi elää? ajatellaan, että esimerkkitapaus elää isossa kartanossa, vähän samantyylisessä kuin se hotelli elokuvasta 'hohto', eli ruokaa ja juotavaa on tarpeeksi moneksi vuodeksi yhdelle ihmiselle. sitten annetaan sille vielä televisio, kirjoja ja muuta vastaavaa, joten hyvinhän hän eläisi siellä yksinään ilman kontakteja ulkomaailmaan, ellei pankki lunasta kartanoa häneltä pois.
- alrighty
iwyhrfbgwo kirjoitti:
sä nyt olet tyhjän saivartelija. ton nyt ymmärsi jokainen, säkin mut kunhan haluat vaan jauhaa tavanomaista paskaasi
että selvensit minulle mitä olen.
- ap
alrighty kirjoitti:
ei voisi elää? ajatellaan, että esimerkkitapaus elää isossa kartanossa, vähän samantyylisessä kuin se hotelli elokuvasta 'hohto', eli ruokaa ja juotavaa on tarpeeksi moneksi vuodeksi yhdelle ihmiselle. sitten annetaan sille vielä televisio, kirjoja ja muuta vastaavaa, joten hyvinhän hän eläisi siellä yksinään ilman kontakteja ulkomaailmaan, ellei pankki lunasta kartanoa häneltä pois.
Voisi, mutta kun minun aloituksen esimerkkitapaus nyt ei vain satu elämään yksin ilman kontakteja isossa kartanossa.
- alrighty
ap kirjoitti:
Voisi, mutta kun minun aloituksen esimerkkitapaus nyt ei vain satu elämään yksin ilman kontakteja isossa kartanossa.
sä et sen tarkemmin määritelly minkälainen sun aloituksen esimerkkitapaus on. tuossa aloituksessa vain kysytään, että onko mahdollista olla mukava, mutta silti ilman ystäviä.
- ap
alrighty kirjoitti:
sä et sen tarkemmin määritelly minkälainen sun aloituksen esimerkkitapaus on. tuossa aloituksessa vain kysytään, että onko mahdollista olla mukava, mutta silti ilman ystäviä.
Ok
- alrighty
ap kirjoitti:
Ok
eli siis teoriassa on mahdollista olla mukava ihminen, vaikka ei olisi yhtään ystävää. se on vastaukseni tähän aloitukseen.
- kirpela
ujolla ihmisellä, tai jolla on elämä murjonut ja vaikkapa vakava sairaus karkoittanut tuttavat. Ystäväthän eivät katoa.
- ap
Niin kai. Ja jos ei ole mitään noista, niin on kenties sitten vain ei niin mukava ihminen.
- kirpela
ap kirjoitti:
Niin kai. Ja jos ei ole mitään noista, niin on kenties sitten vain ei niin mukava ihminen.
löytää jokin negatiivinen vaihtoehto kaikkeen :(
- ap
kirpela kirjoitti:
löytää jokin negatiivinen vaihtoehto kaikkeen :(
Siksi, ettei positiivista vaihtoehtoa kai ole.
- kirpela
ap kirjoitti:
Siksi, ettei positiivista vaihtoehtoa kai ole.
jos sen vaan keksii. En ole muuten lukenut tätä koko aloitusketjua läpi.
- ap
kirpela kirjoitti:
jos sen vaan keksii. En ole muuten lukenut tätä koko aloitusketjua läpi.
Mikä se sitten voisi olla? Mä en ole vielä onnistunut keksimään. Musta on niin, että jos kukaan ei pidä ihmisestä, niin miten siihen voisi edes olla joku muu syy, kuin sen ko henkilön ruma luonne.
- kirpela
ap kirjoitti:
Mikä se sitten voisi olla? Mä en ole vielä onnistunut keksimään. Musta on niin, että jos kukaan ei pidä ihmisestä, niin miten siihen voisi edes olla joku muu syy, kuin sen ko henkilön ruma luonne.
k.o. ihminen vaan luulee, ettei muut pidä hänestä, ja koska hän on hiljainen muiden seurassa, hänet taas tulkitaan väärin (ylpeä/outo/ei tiedä mistä hälle keskustelisi, joten on hiljaa) ja apropoo, noidankehä on valmis.
- ap
kirpela kirjoitti:
k.o. ihminen vaan luulee, ettei muut pidä hänestä, ja koska hän on hiljainen muiden seurassa, hänet taas tulkitaan väärin (ylpeä/outo/ei tiedä mistä hälle keskustelisi, joten on hiljaa) ja apropoo, noidankehä on valmis.
Voi olla tuokin, mutta kyseinen henkilö tosin yrittää jutella muiden ihmisten kanssa. Noin se silti varmaan usein menee.
- kirpela
ap kirjoitti:
Voi olla tuokin, mutta kyseinen henkilö tosin yrittää jutella muiden ihmisten kanssa. Noin se silti varmaan usein menee.
ainakin tajutaan ihan päin brinkkalaa usein, kun en sano miksi, sanon vain miten. Ja sitten olen vaikea tms. Sitä sattuu, ja pari kunnon tuttua on parempi kun tusina muita.
- ap
kirpela kirjoitti:
ainakin tajutaan ihan päin brinkkalaa usein, kun en sano miksi, sanon vain miten. Ja sitten olen vaikea tms. Sitä sattuu, ja pari kunnon tuttua on parempi kun tusina muita.
Niinpä. Mutta pääasia kai, että sulle on kuitenkin löytynyt niitä kavereitakin. :)
- kirpela
ap kirjoitti:
Niinpä. Mutta pääasia kai, että sulle on kuitenkin löytynyt niitä kavereitakin. :)
Ystävät kulkee mukana elon myrskyissä.
Kyllä se mielenkiintoa herättää; onko se oma valinta (erakkoluonne) vaiko sattumaa (ympäristö jne) vaiko kohtalo (luonne, aiemmat kokemukset, mielenterveysongelmat).
- ap
Minkä oletuksen noista tekisit ensisijaisesti?
ap kirjoitti:
Minkä oletuksen noista tekisit ensisijaisesti?
se olisi mun mielestä mukava, niin mun pitäisi silloin tietää siitä vähän enemmän, olla nähnyt ainakin. Habitus voi kieliä mt-ongelmista, erakkoluonteesta ihmisten kohtaamisen välttäminen, ilmeet ja liikehdintä ympäristön ystävävirikkeettömyydestä.
Mut jos ihan näin ajatellen vain pitäisi ajatella, niin kyllä mulle tulisi vahvempana ajatuksena mieleen tyhjältä pöydätä toi ympäristö, eli ei-omaehtoinen yksinäisyys. Mun mielestä vaan lähtökohta on ns terve ihminen, jolloin ihmisellä on sisäsyntyinen tarve kanssakäymisen muiden ihmisten kanssa - vaikka se ei toteutuisikaan.- ap
zombbari kirjoitti:
se olisi mun mielestä mukava, niin mun pitäisi silloin tietää siitä vähän enemmän, olla nähnyt ainakin. Habitus voi kieliä mt-ongelmista, erakkoluonteesta ihmisten kohtaamisen välttäminen, ilmeet ja liikehdintä ympäristön ystävävirikkeettömyydestä.
Mut jos ihan näin ajatellen vain pitäisi ajatella, niin kyllä mulle tulisi vahvempana ajatuksena mieleen tyhjältä pöydätä toi ympäristö, eli ei-omaehtoinen yksinäisyys. Mun mielestä vaan lähtökohta on ns terve ihminen, jolloin ihmisellä on sisäsyntyinen tarve kanssakäymisen muiden ihmisten kanssa - vaikka se ei toteutuisikaan.Koska ei ole mielenterveysongelmia, ympärillä on kyllä muita ihmisiä, erakkoluonnetta vain sen verran, että "mieluummin yksin kuin huonossa seurassa", mutta tarvetta kanssakäymiseen silti on, joten jäljelle jää vain luonne. Yleensähän kaikilla ihmisillä kyse on juurikin noista sun mainitsemistasi jutuista, joten siksi kiinnostaa tämä kamala luonne lähtökohta.
ap kirjoitti:
Koska ei ole mielenterveysongelmia, ympärillä on kyllä muita ihmisiä, erakkoluonnetta vain sen verran, että "mieluummin yksin kuin huonossa seurassa", mutta tarvetta kanssakäymiseen silti on, joten jäljelle jää vain luonne. Yleensähän kaikilla ihmisillä kyse on juurikin noista sun mainitsemistasi jutuista, joten siksi kiinnostaa tämä kamala luonne lähtökohta.
on kyseessä, niin ihmisen on hyvä olla sinut itsensä kanssa ja elää niin kuin itselle tuntuu hyvältä. Ei pidä pakottaa johonkin yleisesti "hyväksyttyyn" standardi-muottiin ja väkisin vääntää kaverikulissii ympärilleen. Jos sil on hyvä elää luonteensa kanssa, niin miksei eläisi. Jos ei ole, niin sitten tarttis tehdä jotain.
En yhtään katsoisi vinoon luonteensa vuoksi yksinäisyydessä viihtyvää.- ap
zombbari kirjoitti:
on kyseessä, niin ihmisen on hyvä olla sinut itsensä kanssa ja elää niin kuin itselle tuntuu hyvältä. Ei pidä pakottaa johonkin yleisesti "hyväksyttyyn" standardi-muottiin ja väkisin vääntää kaverikulissii ympärilleen. Jos sil on hyvä elää luonteensa kanssa, niin miksei eläisi. Jos ei ole, niin sitten tarttis tehdä jotain.
En yhtään katsoisi vinoon luonteensa vuoksi yksinäisyydessä viihtyvää.Niin. Mä olen vain useasti ajatellut sitä, että pitäisikö vain olla oma itsensä ja hyväksyä se, että siitä "omasta itsestä" ei kukaan pidä vai pitäisikö yrittää esittää olevansa erilainen, ettei tarvitsisi olla aina yksin. Tuossa mitä sanot on se ristiriita, että jos on oma itsensä ja sen kautta sinut itsensä kanssa, mutta kaipaisi kuitenkin seuraa, jota ei omana itsenään saa, niin ei siitä pääse mitenkään kunnialla ulos.
ap kirjoitti:
Niin. Mä olen vain useasti ajatellut sitä, että pitäisikö vain olla oma itsensä ja hyväksyä se, että siitä "omasta itsestä" ei kukaan pidä vai pitäisikö yrittää esittää olevansa erilainen, ettei tarvitsisi olla aina yksin. Tuossa mitä sanot on se ristiriita, että jos on oma itsensä ja sen kautta sinut itsensä kanssa, mutta kaipaisi kuitenkin seuraa, jota ei omana itsenään saa, niin ei siitä pääse mitenkään kunnialla ulos.
asiat positiiviseksi. Ja sitähän ne on! Jos tahdot.
Olet vain ollut väärässä paikassa, väärään aikaan, väärien ihmisten seurassa. Oikee ystävä huomaa sun arvon, kun kohdikkain satutte.
Kysy itseltäsi mitä haluaisit ystävältäsi? Ystävyys syntyy usein vasta ajan oloon, ei se ole dejavu-juttu. Kannattaa treenata mielenmalttia ja pitkäjänteisyyttä.
Sosiaalinen kanssakäyminen ei ole mikään helppo laji. Toisille se on haasteellisempaa, se on vaan fakta. Monasti tarkkailija on paljon mielenkiintoisempaa seuraa kuin framilla olijat.- ap
zombbari kirjoitti:
asiat positiiviseksi. Ja sitähän ne on! Jos tahdot.
Olet vain ollut väärässä paikassa, väärään aikaan, väärien ihmisten seurassa. Oikee ystävä huomaa sun arvon, kun kohdikkain satutte.
Kysy itseltäsi mitä haluaisit ystävältäsi? Ystävyys syntyy usein vasta ajan oloon, ei se ole dejavu-juttu. Kannattaa treenata mielenmalttia ja pitkäjänteisyyttä.
Sosiaalinen kanssakäyminen ei ole mikään helppo laji. Toisille se on haasteellisempaa, se on vaan fakta. Monasti tarkkailija on paljon mielenkiintoisempaa seuraa kuin framilla olijat.Kuitenkin tosiasia on sekin, että vaikeampaa ja epätodennäköisempää se on vuosi vuodelta. Tuntuu, että jos kaikkien näiden vuosien aikana kukaan ei ole pitänyt, niin miksi nyt sitten enää. Toisaalta olen selvinnyt näinkin kauan yksin, niin selviän loppuunkin. Olisi vain ollut mukava kokea niitä sosiaalisiakin juttuja elämässä. :)
ap kirjoitti:
Kuitenkin tosiasia on sekin, että vaikeampaa ja epätodennäköisempää se on vuosi vuodelta. Tuntuu, että jos kaikkien näiden vuosien aikana kukaan ei ole pitänyt, niin miksi nyt sitten enää. Toisaalta olen selvinnyt näinkin kauan yksin, niin selviän loppuunkin. Olisi vain ollut mukava kokea niitä sosiaalisiakin juttuja elämässä. :)
koskaan ei ole liian myöhäistä saada ystäviä. Ja koskaan ei ole liian vanha siihen.
- ap
zombbari kirjoitti:
koskaan ei ole liian myöhäistä saada ystäviä. Ja koskaan ei ole liian vanha siihen.
Toivon, että tuo olisi totta, mutta jos syynä on se, että minulla on ruma luonne, niin ihan yhtä toivotonta se on kuin tähänkin asti.
- au-liskot
ap kirjoitti:
Kuitenkin tosiasia on sekin, että vaikeampaa ja epätodennäköisempää se on vuosi vuodelta. Tuntuu, että jos kaikkien näiden vuosien aikana kukaan ei ole pitänyt, niin miksi nyt sitten enää. Toisaalta olen selvinnyt näinkin kauan yksin, niin selviän loppuunkin. Olisi vain ollut mukava kokea niitä sosiaalisiakin juttuja elämässä. :)
asenne
- zisel
yhtään jos joku, joka on kerta toisensa jälkeen saanut vaan paskaa niskaan muilta ihmisiltä, haluaa olla mahdollisimman kaukana toisista ihmisistä. On mullekkin tullut mieleen joskus kun oon tarpeeksi taas vittuuntunut että jos ois rahaa niin rakentaisin talon keskelle metsää ja ampuisin kaikki jos näkyis vähääkään liikettä mun talolla päin. No en mä elä noin ajatellen, tykkään niistä ihmisistä jotka mun elämässä on ja rakastan seuraa mutta tosiaan joskus kun on joku uudempi tuttavuus jota olen kaverina pitänyt, lyönyt kokoaika puukkoa selkään niin pahimpina vitutuksen aikoina olen tollasia ajatellut. Joten jos on olemassa ihminen jolla ei ole ketään ja AINA kun hän johonkin luottaa, sattuu tää henkilö olee epäluotettava kusipää, en yhtään ihmettele jos haluaa haistattaa paskat kaikille ihmisille ja juosta vuorille.
Tosin onhan niitäkin tapauksia jotka on yksin siksi kun ovat kusipäitä mutta avauksessasi puhuit mukavasta ihmisestä :)- alrighty
"ampuisin kaikki jos näkyis vähääkään liikettä mun talolla päin."
et muuten eläis kauaa siinä talossa, koska poliisit ja valkotakkiset sedät tulisivat ja hakisivat sinut pois sieltä. - zisel
alrighty kirjoitti:
"ampuisin kaikki jos näkyis vähääkään liikettä mun talolla päin."
et muuten eläis kauaa siinä talossa, koska poliisit ja valkotakkiset sedät tulisivat ja hakisivat sinut pois sieltä.ne laittais mut kuitenkin eristyskoppiin joten voisin mä sielläkin murjottaa.
- alrighty
zisel kirjoitti:
ne laittais mut kuitenkin eristyskoppiin joten voisin mä sielläkin murjottaa.
ei sekään huono vaihtoehto
- ap
En nimenomaan puhunut mukavasta ihmisestä, vaan päinvastoin. Tai toiveena kai oli, että jokin muukin syy voisi olla kuin oma kamala persoona, mutta kenties ei ole. :)
- zisel
ap kirjoitti:
En nimenomaan puhunut mukavasta ihmisestä, vaan päinvastoin. Tai toiveena kai oli, että jokin muukin syy voisi olla kuin oma kamala persoona, mutta kenties ei ole. :)
"Voiko olla olemassa mukavaa ihmistä, jolla ei ole yhtään ystävää eikä kaveria?"
- ap
zisel kirjoitti:
"Voiko olla olemassa mukavaa ihmistä, jolla ei ole yhtään ystävää eikä kaveria?"
Joo okei. Tarkoitin oikeastaan, että jos ihminen on mukava, niin tottakai hänellä on myös kavereita, en ajatellut tuota vapaaehtoista yksinäisyyttä. Lähtökohtana oli enemmänkin se, että ko ihminen haluaisi kavereita ja yrittää saada kavereita, mutta ei saa. On toki noinpäin mahdollista.
- zisel
ap kirjoitti:
Joo okei. Tarkoitin oikeastaan, että jos ihminen on mukava, niin tottakai hänellä on myös kavereita, en ajatellut tuota vapaaehtoista yksinäisyyttä. Lähtökohtana oli enemmänkin se, että ko ihminen haluaisi kavereita ja yrittää saada kavereita, mutta ei saa. On toki noinpäin mahdollista.
tiedä jos on mukava ihminen ja haluaa kavereita miksei niitä ole... No muuttanut uudelle paikkakunnalle? Tai ei sitten vaan löydä sellasia ihmisiä jotka haluis uuden ystävyyssuhteen? En mä tiedä... :)
- ap
zisel kirjoitti:
tiedä jos on mukava ihminen ja haluaa kavereita miksei niitä ole... No muuttanut uudelle paikkakunnalle? Tai ei sitten vaan löydä sellasia ihmisiä jotka haluis uuden ystävyyssuhteen? En mä tiedä... :)
Vaihtoehdoksi jää, että ei ole mukava ihminen. :) Ei kai niitä muita syitä ihan oikeasti enempää ole.
Hmm.. Miksi ei voisi olla.
Jos ihmisellä ei todella ole ketään, hän on ehkä syrjäytyväinen ja valinnut olla yksin.. Tai todella ujo eikä ole päässyt millään tapaa kontaktiin muiden ihmisten kanssa (mikä yleensä luo myös uusia kontakteja).
Luulisin..- ap
Olisi pitänyt olla tarkempi aloituksessa. :) En vain tajunnut, ettette te osaa lukea mun ajatuksia. :) Mun aloituksen ydinajatus oli siinä, että jos ei ole erakko, eikä ole mielenterveysongelmia, eikä ole ujo, tapaa muita ihmisiä ja yrittää ystävystyä ja siltikin on ihan yksin, niin onko enää mitään muita syitä kuin kamala luonne. En tainnut muotoilla aloitusta kovin hyvin... :D
ap kirjoitti:
Olisi pitänyt olla tarkempi aloituksessa. :) En vain tajunnut, ettette te osaa lukea mun ajatuksia. :) Mun aloituksen ydinajatus oli siinä, että jos ei ole erakko, eikä ole mielenterveysongelmia, eikä ole ujo, tapaa muita ihmisiä ja yrittää ystävystyä ja siltikin on ihan yksin, niin onko enää mitään muita syitä kuin kamala luonne. En tainnut muotoilla aloitusta kovin hyvin... :D
toi onkin vain tunne; tunne että on yksin kaikkien ihmisten keskelläkin? Niinhän sitä aina on. Ehkä sellainen ihminen, joka tuntee sen kovin vahvasti ja jatkuvasti on vain kovin tunneherkkä ihminen yms.
ap kirjoitti:
Olisi pitänyt olla tarkempi aloituksessa. :) En vain tajunnut, ettette te osaa lukea mun ajatuksia. :) Mun aloituksen ydinajatus oli siinä, että jos ei ole erakko, eikä ole mielenterveysongelmia, eikä ole ujo, tapaa muita ihmisiä ja yrittää ystävystyä ja siltikin on ihan yksin, niin onko enää mitään muita syitä kuin kamala luonne. En tainnut muotoilla aloitusta kovin hyvin... :D
Ei se mun mielestä ole luonteesta kiinni.. Mä olen huomannut, että ns. samankaltaiset ihmiset ystävystyy ja pitää yhtä. Sama juttu on ihan parisuhteessakin, se on se kemia. Joku voi olla tosi hauska, kiltti, huomioonottava ja mitä kaikkea ihanaa ja positiivista, mutta jos ei tunne ihmistä sydämessään ei sitä ystäväksi ota. Se että olis jotain aidosti jaettavaa, jotain annettavaa ja luottamusta syntyis. Ja syy tohon ei ole kenenkään, oikeanlaiset ihmiset viihtyy oikeanlaisten kanssa ja jos ei semmosia ole vielä tavannut, ehtiihän sitä :)
- ap
zombbari kirjoitti:
toi onkin vain tunne; tunne että on yksin kaikkien ihmisten keskelläkin? Niinhän sitä aina on. Ehkä sellainen ihminen, joka tuntee sen kovin vahvasti ja jatkuvasti on vain kovin tunneherkkä ihminen yms.
Vääränlaisten ihmisten seurassa onkin tuo tunne ja se on pahempaa kuin fyysinen, konkreettinen yksinäisyys. Mutta lähinnä ajattelin ihan sitä konkreettista yksinäisyyttä.
- ap
alruna kirjoitti:
Ei se mun mielestä ole luonteesta kiinni.. Mä olen huomannut, että ns. samankaltaiset ihmiset ystävystyy ja pitää yhtä. Sama juttu on ihan parisuhteessakin, se on se kemia. Joku voi olla tosi hauska, kiltti, huomioonottava ja mitä kaikkea ihanaa ja positiivista, mutta jos ei tunne ihmistä sydämessään ei sitä ystäväksi ota. Se että olis jotain aidosti jaettavaa, jotain annettavaa ja luottamusta syntyis. Ja syy tohon ei ole kenenkään, oikeanlaiset ihmiset viihtyy oikeanlaisten kanssa ja jos ei semmosia ole vielä tavannut, ehtiihän sitä :)
Mä luulen, että osut asian ytimeen juuri tuolla, että pitää olla jotain annettavaa. Se ainakin multa puuttuu. Mullakin se menee niin, että tapaan ihmisiä, joiden kanssa musta on kemiaa ja juttu luistaa, mutta ongelma on se, että ne ei tunnekaan samoin.
ap kirjoitti:
Mä luulen, että osut asian ytimeen juuri tuolla, että pitää olla jotain annettavaa. Se ainakin multa puuttuu. Mullakin se menee niin, että tapaan ihmisiä, joiden kanssa musta on kemiaa ja juttu luistaa, mutta ongelma on se, että ne ei tunnekaan samoin.
Mulle on käynyt aina päin vastoin: ne ottaa mut ystäväksi mutta mä oon se nihkee osapuoli xD
Eikä se ole huom! ongelma, se on vain miten asia on ja sillä sipuli. Sen kanssa oppii elämään ja silloin kun lakkaa yrittämästä löytää sen "kultasuonen", ihan oikeesti :)ap kirjoitti:
Vääränlaisten ihmisten seurassa onkin tuo tunne ja se on pahempaa kuin fyysinen, konkreettinen yksinäisyys. Mutta lähinnä ajattelin ihan sitä konkreettista yksinäisyyttä.
kesällä rinkka ja lähde reilaa. Aivan varmasti löydät ystäviä ja monella kielellä :)
- ap
zombbari kirjoitti:
kesällä rinkka ja lähde reilaa. Aivan varmasti löydät ystäviä ja monella kielellä :)
Olen ollut. En saanut ystäviä. :)
- ap
alruna kirjoitti:
Mulle on käynyt aina päin vastoin: ne ottaa mut ystäväksi mutta mä oon se nihkee osapuoli xD
Eikä se ole huom! ongelma, se on vain miten asia on ja sillä sipuli. Sen kanssa oppii elämään ja silloin kun lakkaa yrittämästä löytää sen "kultasuonen", ihan oikeesti :)Mulla tämä menee sykleissä. Ensin yritän niin kovasti kuin pystyn, sitten masennun, kun ei siitä ole mitään apua ja olen pitkään yrittämättä ihan yksikseni, sitten ajattelen, että vitut ja olen vain oma itseni, sitten taas väsyn olemaan yksin ja alan yrittämään. Mutta mikään ei koskaan muutu.
ap kirjoitti:
Olen ollut. En saanut ystäviä. :)
No tässä tämän yön smalltalkit sanoisi Pekka Sauri sulle. Really real story ;)
- ap
zombbari kirjoitti:
No tässä tämän yön smalltalkit sanoisi Pekka Sauri sulle. Really real story ;)
En ymmärtänyt tuota loppua? Mutta hyvää yötä! :)
ap kirjoitti:
Mulla tämä menee sykleissä. Ensin yritän niin kovasti kuin pystyn, sitten masennun, kun ei siitä ole mitään apua ja olen pitkään yrittämättä ihan yksikseni, sitten ajattelen, että vitut ja olen vain oma itseni, sitten taas väsyn olemaan yksin ja alan yrittämään. Mutta mikään ei koskaan muutu.
Mutta sulla on oikeus haluta ystäviä ja tarvita niitä. Pitää vaan hyväksyä se tarve niin ei tule masennusta, eiks niin? Ja sitten kun lopettaa yrittämästä niin kyllä ne tyypit esille putkahtaa. Se on kyllä vaikea sanoa, että miten ja missä tilanteessa. Varsinkin jos satut olemaan töissä jossa olet ollut pitkään, ei siellä uusia tuttavuuksia silleen saa. Tai harrastusten parissakaan ei se ole helppoa päästä muiden ihmisten kanssa harrastuksen ulkopuoliseen kontaktiin, ne jo aattelee että mimmonen hörhö ahdistelija toi on :)
Sun pitäiski ajatella, että vitut. Sä oot vaan oma itsesi. Elämä helpottuu huomattavasti! Jos sua ketuttaa olla yksin, fine. Sitten sua ketuttaa! Ei niitä tunteita tartte peitellä :) Mulla menee myös sykleissä, joskus tulee fiilis että haluan seuraa ja välillä taas olo, että keljuttaa kun kaikki tosi ystävät on muualla niin niitä ei täällä ole.. Tai aina ei muilla ole aikaa kun mulla olis. Siinä ne mun oharit aina kostautuu xD Mutta se menee ohi ja olen taas oma itseni ja vaivun omiin askareihin :)- ap
alruna kirjoitti:
Mutta sulla on oikeus haluta ystäviä ja tarvita niitä. Pitää vaan hyväksyä se tarve niin ei tule masennusta, eiks niin? Ja sitten kun lopettaa yrittämästä niin kyllä ne tyypit esille putkahtaa. Se on kyllä vaikea sanoa, että miten ja missä tilanteessa. Varsinkin jos satut olemaan töissä jossa olet ollut pitkään, ei siellä uusia tuttavuuksia silleen saa. Tai harrastusten parissakaan ei se ole helppoa päästä muiden ihmisten kanssa harrastuksen ulkopuoliseen kontaktiin, ne jo aattelee että mimmonen hörhö ahdistelija toi on :)
Sun pitäiski ajatella, että vitut. Sä oot vaan oma itsesi. Elämä helpottuu huomattavasti! Jos sua ketuttaa olla yksin, fine. Sitten sua ketuttaa! Ei niitä tunteita tartte peitellä :) Mulla menee myös sykleissä, joskus tulee fiilis että haluan seuraa ja välillä taas olo, että keljuttaa kun kaikki tosi ystävät on muualla niin niitä ei täällä ole.. Tai aina ei muilla ole aikaa kun mulla olis. Siinä ne mun oharit aina kostautuu xD Mutta se menee ohi ja olen taas oma itseni ja vaivun omiin askareihin :)En minä tiedä onko mulla sinällään oikeutta mihinkään. Mä olen montakin kertaa lakannut yrittämästä, mutta eipä ole putkahdelleet. :) Mulla on töissä parikin ihmistä, joista pidän kovasti ja joiden kaveri haluaisin olla, mutta kun he eivät halua olla minun kavereitani, niin ei sille mitään voi. Sama juttu koulussa. Toisaalta mä kyllä ymmärrän, ettei minusta pidetä, en varmaan jonain toisena ihmisenä itsekään pitäisi minusta. Harrastuksissa se on ihan mahdotonta, varsinkin kun olen niissä suunnilleen ainoa, joka tulee yksin ja lähtee yksin, muut tulee kaverin kanssa. Mä kyllä haluaisin koko ajan seuraa, se yrittäminen vain vaihtelee. Ei tämä kyllä täällä vinkumallakaan parane, mutta mä vain niin haluaisin tietää, että miksi! Muille se on varmasti ihan itsestäänselvää, mutta kukaan ei tietenkään kerro sitä minulle, enkä minä itse pysty sitä tajuamaan. Ajattelen, että jos ne syyt siihen, ettei ihmiset pidä minusta olisikin joitain sellaisia, joita voisin muuttaa, mutta kukaan ei vain kerro mitä ne on. Tai ehkä ne on jotain, mille en voi mitään ja masentuisin vain lopullisesti. Haluaisin kuitenkin tietää totuuden.
ap kirjoitti:
En minä tiedä onko mulla sinällään oikeutta mihinkään. Mä olen montakin kertaa lakannut yrittämästä, mutta eipä ole putkahdelleet. :) Mulla on töissä parikin ihmistä, joista pidän kovasti ja joiden kaveri haluaisin olla, mutta kun he eivät halua olla minun kavereitani, niin ei sille mitään voi. Sama juttu koulussa. Toisaalta mä kyllä ymmärrän, ettei minusta pidetä, en varmaan jonain toisena ihmisenä itsekään pitäisi minusta. Harrastuksissa se on ihan mahdotonta, varsinkin kun olen niissä suunnilleen ainoa, joka tulee yksin ja lähtee yksin, muut tulee kaverin kanssa. Mä kyllä haluaisin koko ajan seuraa, se yrittäminen vain vaihtelee. Ei tämä kyllä täällä vinkumallakaan parane, mutta mä vain niin haluaisin tietää, että miksi! Muille se on varmasti ihan itsestäänselvää, mutta kukaan ei tietenkään kerro sitä minulle, enkä minä itse pysty sitä tajuamaan. Ajattelen, että jos ne syyt siihen, ettei ihmiset pidä minusta olisikin joitain sellaisia, joita voisin muuttaa, mutta kukaan ei vain kerro mitä ne on. Tai ehkä ne on jotain, mille en voi mitään ja masentuisin vain lopullisesti. Haluaisin kuitenkin tietää totuuden.
Totuutta tuskin kuulet, mutta mä voisin nähdä asian niin, että olet ns. neutraali ihminen. Mä huomaan jo tässä ketjussa, että olet mukavan oloinen ja hymyilevä :)
Se voi olla, että sut nähdään vähän kuin tyhjänä lakanana. Kun mä esim. katson muita ihmisiä, mä voisin yhdistää ne väreihin tai tietyihin teemoihin, mutta sitten on myös semmosia joihin en keksi yhtään mitään.. Pelkkää tyhjää. Se johtuu siitä, että en tunne heitä sydämessäni. Ehkä niillä on jokin tiedostamaton muuri, etteivät päästä liian lähelle tms, vaikea sanoa. Toisaalta, tunnen yhden naisen, joka peittää omaa itseään liiallisen yrittämisen ja sosiaalisuuden alle, koska pelkää yksinäisyyttä. Hänestä kaikki on ihquja, kivoja, tulee kaikkien kanssa toimeen mutta on valitettavasti yksinäinen, kukaan ei soita hänelle. Hän on myös mulle just semmonen neutraali ja väritön.
Millainen hän susta vois olla?
En kyllä tiedä, miten tään kertominen vois sua auttaa. Se on asia, mitä ei oikeen voi muuttaa. Pitäis vaan löytää ne tyypit, jotka näkis sussa sitä jotain. Ne ketkä aidosti välittäis. Toki jos tiedät tai edes epäilet jonkun syyn sille, miksi sua ei ihmiset jollain tapaa ota omakseen tai miksi eivät aitoa sinua näe, niin se kannattaa heti pistää korjaukseen.- ap
alruna kirjoitti:
Totuutta tuskin kuulet, mutta mä voisin nähdä asian niin, että olet ns. neutraali ihminen. Mä huomaan jo tässä ketjussa, että olet mukavan oloinen ja hymyilevä :)
Se voi olla, että sut nähdään vähän kuin tyhjänä lakanana. Kun mä esim. katson muita ihmisiä, mä voisin yhdistää ne väreihin tai tietyihin teemoihin, mutta sitten on myös semmosia joihin en keksi yhtään mitään.. Pelkkää tyhjää. Se johtuu siitä, että en tunne heitä sydämessäni. Ehkä niillä on jokin tiedostamaton muuri, etteivät päästä liian lähelle tms, vaikea sanoa. Toisaalta, tunnen yhden naisen, joka peittää omaa itseään liiallisen yrittämisen ja sosiaalisuuden alle, koska pelkää yksinäisyyttä. Hänestä kaikki on ihquja, kivoja, tulee kaikkien kanssa toimeen mutta on valitettavasti yksinäinen, kukaan ei soita hänelle. Hän on myös mulle just semmonen neutraali ja väritön.
Millainen hän susta vois olla?
En kyllä tiedä, miten tään kertominen vois sua auttaa. Se on asia, mitä ei oikeen voi muuttaa. Pitäis vaan löytää ne tyypit, jotka näkis sussa sitä jotain. Ne ketkä aidosti välittäis. Toki jos tiedät tai edes epäilet jonkun syyn sille, miksi sua ei ihmiset jollain tapaa ota omakseen tai miksi eivät aitoa sinua näe, niin se kannattaa heti pistää korjaukseen.Musta kanssa tuntuu, että mä en oikein ole kukaan. Mä olen ollut niin kauan yksin, eikä minulle oikein ole tapahtunut mitään mielenkiintoista ja musta on kai tullut myös aika arka ja varautunut, vaikka yritänkin jutella. Toisaalta taas mä tavallaan koko ajan tiedostan, ettei ihmiset pidä minusta, niin yritän sitten tarkkaan, etten ainakaan ärsyttäisi ketään ja ettei minua suorastaan inhottaisi. Kuitenkin on parempi, ettei minusta ajatella mitään, kuin että minua inhotaan. Yksinäisyys vain taas ahdistaa, ei tässä muuta. Ehkä tähän tottuu aikanaan, ainakin toivon niin. :)
ap kirjoitti:
Musta kanssa tuntuu, että mä en oikein ole kukaan. Mä olen ollut niin kauan yksin, eikä minulle oikein ole tapahtunut mitään mielenkiintoista ja musta on kai tullut myös aika arka ja varautunut, vaikka yritänkin jutella. Toisaalta taas mä tavallaan koko ajan tiedostan, ettei ihmiset pidä minusta, niin yritän sitten tarkkaan, etten ainakaan ärsyttäisi ketään ja ettei minua suorastaan inhottaisi. Kuitenkin on parempi, ettei minusta ajatella mitään, kuin että minua inhotaan. Yksinäisyys vain taas ahdistaa, ei tässä muuta. Ehkä tähän tottuu aikanaan, ainakin toivon niin. :)
Toi on kyllä aika paha, että yrität tarkkaan ettet ärsyttäisi ketään ja sua ei inhottaisi... :/
Ehkä juuri tuon takia ihmiset saattais huomata sun "mielistelevän" ja siksi sitten eivät näe sua semmosena kuin olet. Ottavat nopeesti takapakkia.
Yhdessä biisissa sanottiin näin, että mieluummin vihaisin sinua sellaisena kuin olet, kuin rakastaisin sellaisena kuin et ole. Musta toi on niin osuvasti sanottu. Mä mieluummin haluaisin herättää tunteita, sen sijaan että en herättäisi. Ja tunteet on ne ärsytyksenkin tunteet ja ei niitä sunkaan tarvitse pelätä, et voi millään olla mua hirveämpi ja mulla ei taida olla yhtäkään ihmistä lähellä joka vihais mua tai jota mä ärsyttäisin.
Eli kokeilisit, että jos joku ihminen sua aiheesta suututtais niin suuttuisit sille. Ihan vaikka huvikseen, ei se maailma siihen kaadu. Sunkaan ei tartte nimittäin pitää kaikista.
Ja tossa ylempää olit sanonu tosta ulkonakäymisestä.. Eihän sun mikään pakko olekaan mennä ulos yksin jos se tuntuu hankalalta ja vaikeelta :P
- almasty
niitä olla sellasia,jotka vaan eivät osaa pitää yhteyksiä ihmisiin.
Eivät ymmärrä/kehtaa kutsua ketään kotiinsa tai pitää oma aloitteisesti yhteyttä ja avautua itsetään millään lailla.- ap
Minä kyllä yritän, mutta ilman tulosta. Yritän kyllä olla puhumatta itsestäni, kun ajattelen, että se nyt on viimeinen asia, mistä ihmiset haluaa puhua. :)
- siis ei .
ap kirjoitti:
Minä kyllä yritän, mutta ilman tulosta. Yritän kyllä olla puhumatta itsestäni, kun ajattelen, että se nyt on viimeinen asia, mistä ihmiset haluaa puhua. :)
ystäviä?
ei minullakaan ole,enkä kaipaa niitä.
viihdyn hyvin yksikseni.puhelin on aina kiinni,en todellakaan kaipaa ketään utelemaan asioitani.
töissä käyn,ja siellä on ne pakolliset huomenet sanottava,mutta siinä se.
ruokatunnit olen yksin poissa muiden silmistä.
ei,en todellakaan kaipaa ystäviä,enkä kavereita.
onko siinä jotain outoa?
- 15
-ajoittain liian hyökkäävä
-ajoittain uppoutuu omiin töihinsä prokkiksiin unohtaen kaikki muut
-ei muista tuttavien syntymäpäiviä
-useasti liian synkkämielinen tai pinnallinen. Rankan historian vuoksi pelkää muiden satuttamista, ei luota muihin riittävästi.
-itsetunnon kanssa ongelmia vaikka ei kalastele kehuja
-ongelma sosiaalisessa vuorovaikutuksessa jos sosiaalinen vuorovaikutus tulee henkilökohtaiselle reviirille
Pintapuolisesti pärjään kaikkien kanssa. Pääpiirteisesti ihmiset pitävät sosiaalisena, hauskana, luotettavana, rauhallisena ihmisenä joka omaa erittäin vahvan itsetunnon ja sosiaalisen verkoston, jne...
Siinäpä syyt tulikin miksi omaan ystävinä lähisukulaiset ja ihan pari muuta. Paljon on tuttavia ja ehkä heistä osan kanssa olisi tiiviimpää kommunikointia jos antaisin itsestäni enemmän, enemmän mitä ystävyys tarvitsee.
Saa kommentoida vapaasti! - Luulisin näin
Arvostaa enemmän laatua kuin määrää.
- tubulus
sellainen ihminen jolla ei ole yhtään ystävää eikä kaveria. En ole ollenkaan mukava ihminen ja itseni tuntien en haluaisi olla itseni kaltaisen kanssa missään tekemisissä. En ihmettele ollenkaan, että elän tämän elämäni täysin yksin. Sitä saa mitä tilaa. En jaksaisi yrittää teeskennellä olevani jotain muuta kuin olen.
- au-liskot
perustakaa joku masennuskommuuni missä voitte vittuilla toisillenne !11!!!
- jhljhj
En mä tiedä. En osaa sanoa, kun en tunne, enkä ole tuntenut yhtäkään mainitsemasi kaltaista ihmistä. Kai ensimmäisenä ajattelisin, että kyseessä lienee joko jokin niin persoonana sellainen ihminen, ettei sovi johonkin ahdasmieliseen asuinpiiriinsä tai sitten ihminen, jota elämä on jotenkin heittänyt siten, ettei ystäviä vain ole kertynyt. En persoonana tuomitsisi sellaista ihmistä, koska yleensä ihmiset kaipaavat vuorovaikutusta, mutta surulistahan se tietysti on, jos jollakulla tosiaan ei ketään olisi. Itse en tulisi toimeen ilman ihania ystäviäni - he ovat antaneet mulle niin paljon hienoja asioita ja ollaan yhdessä koettu niin paljon, että elämäni olisi ollut todella karua ilman heitä. Korostan: todella karua.
Tilapäistä yksinäisyyttä kai voi kokea melkein kuka tahansa. Esim. töiden vuoksi paljon matkustavat ihnmiset kokevat usein yksinäisyyttä, samoin ihmiset, jotka eivät kriiseillään halua lähipiiriään vaivata (vaikka ehkä pitäisi). Itse muistan kaks kertaa elämässäni kokeneeni yksinäisyyttä: kerran teininä kusipäisten mukaystävien vuoksi ja myöhemmin aikuisuudessa kerran, kun asuin tietyistä syistä satojen kilometrien päässä kaikista läheisistäni ja ihan vielä uppo-oudossa paikassa. Ei se miellyttävää ollut, mutta silloinkin tiesin, että mulla on koska vain musta välittäviä, jotka haluavat ja toivovat mulle kaikkea hyvää.
Ei sitä yksinäisiä pidä leimata. - E'äääHH!
Ääääh, ei kiva :(, vaikka olisi kuinka ikävä ihminen niin...whaag, alkaa ahistaa, jos kelaa, ettei siis YHTÄÄN ketään MISSÄÄN... miten puhuisi silloin/pystyisi puhumaan kenellekkään, jakamaan ajatuksia....Elämä olisi silloin vähän niinkuin paljaat seinät ja kylmä lattia, ei sisältöä, muistoja, kokemuksia... Ellei sitten oikeasti halua elää IHAN yksin... Todella painava ja hyvä kysymys, alko vaan piinaamaan... :C
- kundi.kundinen
kai se olla iha mukavaki, mut ku se sosiaalisuus ei oo se "mä"- juttu. se on se "me"- juttu.
et jos ei jostain syystä osaa tai voi olla "me"- juttuu, niin sit se menee pipariks. - vänksy
ihmettelisin varmasti mitä hän musta sitten oikein haluaa.. miettisin, millaisena minua pitää.. luuleeko mua muuksi mitä olen.. näkeekö mussakin toisen itsensäkaltaisen vai päinvastoin... Miettisin, miksi juuri minä..
Suhtautuisin ihan yhtä varauksella, kuin keneen tahansa muuhunkin itselleni tuntemattomaan ihmiseen.- au-liskot
tuo "miksi juuri minun kanssa sitten".
Siitä tulee aika spooky olo. Ehkä se on vaan rehellisyyttä, että joku kertoo suoraan olevansa yksin, mutta ihan yhtä rehellisesti minä voin kertoa, että pari tällaisen aloitteen tehnyttä on minuun takertunut, ja takertumista taas ei varmaan kukaan siedä.
- dayum
"Millaisella ihmisellä ei ole yhtään ystävää?"
Yksinkertaisesti ajateltuna sellaisella, joka ei kovin helposti tutustu ihmisiin ja/tai ei ole (muutoinkaan) kovin sosiaalinen luonne ja/tai hänen tapaamansa ihmiset ovat jääneet tuttu- ja kaverikastiin vaikkapa siitä syystä, etteivät he ole tuntuneet "spesiaaleilta" tai varsinaisen ystävyyden arvoisilta. Eli lähinnä kai luotettavilta ja että tämän ystävätön kokisi jotain kaipaamaansa heiltä saavansa.
Tai ystävän/ystävät menettänyt tapaus.
"Voiko olla olemassa mukavaa ihmistä, jolla ei ole yhtään ystävää eikä kaveria?"
Voi. Kaveritonkin voi olla samoista syistä kuin ystävätön. Ihmiset eivät tunnu kavereilta koska he eivät ole sellaisia/sen arvoisia että kaveriton kokisi heidät kavereikseen tai heitä ei tunne, tai ei edes halua tunteakaan sen verran paremmin, että nousisivat tuttu-kategoriasta kaveri-kategoriaan tai aina ystävyyteen saakka.
"Mitä ajatuksia tulee ensimmäiseksi mieleen, jos saat tietää jostain ihmisestä, ettei hänellä ole ketään?"
Soulmate. No, ei nyt ihan, mutta tulee mieleen että kokeekohan hän miten yksinäiseksi itsensä, ja mistä syistä hänellä on mennyt niin kuin on mennyt että on nykyisenlaiseen tilanteeseen päätynyt.- dayum
""Voiko olla olemassa mukavaa ihmistä, jolla ei ole yhtään ystävää eikä kaveria?""
Tuli sitten ajateltua enemmän sellaista, joka ihmisten kanssa on tekemisissä ja jolla mahdollisesti on ainakin jonkinlaisia sosiaalisia kontakteja ettei mikään täydellinen korvessa asuva erakko ole (joka myös voinee olla mukava) jonka sosiaaliset taidot ovat miinuksella.
- au-liskot
ole mitään muuta "erikoista" ominaisuutta, kuin että sillä vain ei ole ystäviä.
Ehkä siitä tulee helposti kierre: jos jollain ei ole ystäviä, muut ajattelevat että siinä on pakko olla jotain outoa --> välttelevät
Tai jos itse korostaa muille ja/tai itselleen, ettei ole ystäviä, asiasta tulee ylikorostunut ja ylilatautunut --> liika yrittäminen tai takertuminen - selvää
että ystävätön yksinäinen täytyy olla sitä itseään täynnä, vaikka omasta mielestään saattaa mukava ollakin.
- Crocuta
Mutta joo, olen kyllä kamala ihminen.
- Crocuta
Mutta, jos ap on saanut kimmokkeen tähän aloitukseen yksinäisyys palstalta, niin se on ymmärrettävää. Siellä on jonkun verran ihmisiä, jotka vaikuttavat lähinnä vastenmielisiltä. Ihmisiä jotka tuntuvat halveksivan "tavallisia" "niitä muita". Ihmisiä jotka kokevat olevansa jotenkin henkeviä kaikkiin muihin verrattuina ja perustelevat yksinäisyyttään sillä, että muut eivät ole tarpeeksi tasokkaita.
Kyllä jotkut ovat oikeasti yksin, koska ovat vastenmielisiä kusipäitä.
- puska puskasta
muuta ajateltavaa kuin oma itsensä ja elämänsä, ilonsa ja surunsa. Jos hänellä olisi ystäviä, ne jäisivät sivuseikoiksi. Menee kyllä aikansa että hänen ajatuksensa ja puhetyylinsä muuttuisi ystäviensä joukossa. Mutta hän iloitsee siitä yhdestäkin ystävästä niin paljon ettei sitä varmaan kukaan toinen voisi edes ymmärtää. Jos joku/jotkut ystävistä jaksaisi kuunnella hänen jaarituksiaan yksinäisyydestään/itsestään jonkin aikaa, huomaisivat hekin muutoksen tapahtuvan pikkuhiljaa. Taas yksin jäätyään kaikki palaa ennelleen, ja yksinäinen on taas kaikkien mielestä se omista ympyröistään itseään täynnä oleva tollo.
Ei kukaan tiedä edeltäkäsin miten mukava ihminen on/ ollut ennekuin tutustuu häneen perinpohjin. - Anonyymi
haluan ystävää tietokoneelta ei ole kavereita t marita
- Anonyymi
olen erilläinen kun muut t marita
- Anonyymi
mulla ei ole ketään mutta eipä tarvitse odottaa keneltäkään mitään välitän hyvin vähän muista ihmisistä olen aina tiennyt ja tuntenut että mahdollisesti joudun kulkemaan tämän polun täysin yksin
- Anonyymi
Aidoimmilla ihmisillä harvemmin on paljoa kavereita tutkittu juttu
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Oulaisen vaalitulos: Vahva alku, mutta lisää toimia tarvitaan
Hallituksen toimet rikollisuutta vastaan alkavat tuottaa tulosta. Puolueväriin katsomatta demokratian valtaa ja perustus167170- 1992547
Yh:n pihalla aina eri auto
Ompa jännä seurata ohiajaessa, että millainen auto on nyt erään yksinhuoltajan pihassa. Näyttääpä siellä taaskin olevan1041992En vittujakaan enää välitä sinusta nainen
Toivottavasti en näe sinua enää koskaan. Jos näen, niin en ole näkevinäni. Et merkitse minulle enää mitään.761538Exän käytös hämmentää (taas)
Osaisivatko palstan herrat kenties helpottaa tulkitsemista? Toki naispuolisetkit saavat antaa tulkinta-apua, mutta nyt k1911079- 41990
Olet minua
vanhempi, mutta se ei vaikuta tunteisiini. Tunnen enemmän kuin ystävyyttä. Olo on avuton. Ikävöin koko ajan. Yhtäkkiä va46959- 77863
- 45729
Susanna Laine paljastaa - Tästä farmilaiset yllättyvät joka kaudella: "Ettei olekaan niin paljon..."
Farmi Suomi vie Pieksämäelle maaseudulle ja suosikkirealityn juontajan puikoissa on Susanna Laine. Uudella kaudella muka7718